Järvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle?

Samankaltaiset tiedostot
Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet

Puujärvi-seminaari Jokamiehen hoitokalastus

Voidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Lapinlahden Savonjärvi

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

MIKSI JÄRVI SAIRASTUU?

Tausta ja tavoitteet

KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali

Hoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia. Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy

Hiidenveden kunnostus ja hoitokalastus

Hiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä?

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto

VEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Ravintoketjukunnostus vesistön tilan kohentajana. Pia HögmanderH

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Hirvasjärven tilan parantaminen 2017 luonnoksen esittely

Anu Suonpää, , Vihdin vesistöpäivä

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Yhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus

Littoistenjärven kirkastaminen ja Loppijärvi

Miten mallit ja seuranta auttavat kunnostuksien suunnittelua ja toteutusta?

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu?

Lintujen, kalojen ja veden vuorovaikutus

Oman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan?

Nurminen Leena 1, Zhu Mengyuan 3, Happo Lauri 1, Zhu Guangwei 3, Wu Tingfeng 3, Deng Jianming 3, Niemistö Juha 1, Ventelä Anne-Mari 2 & Qin Boqiang 3

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Hoitokalastussaalis Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija Lahden seudun ympäristöpalvelut

Ravintoketjukunnostuksen mahdollisuudet. Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus / vesienhoito Vyyhti-seminaari Oulu

Poistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset

Hiidenveden kunnostus-hankkeen kuulumiset. Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Asukkaiden, kuntien ja yritysten yhteinen hanke

Pienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina

Kaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Esittelypuheenvuoro LC Kiiminki Jääli Jäälinmaja

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Hoitokalastusta Lohjanjärvellä

Vesiekosysteemien kestävä kunnostus. ReEFFECT ja AQUADIGM

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016

Kokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä. Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut

Tanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen

Littoistenjärven kemiallinen kunnostus

Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

Vesi-Eko menee pintaa syvemmälle.

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito

Jäälinjärvi-seminaari klo 9.00

Pyhäjärven hoitokalastus

Hiidenveden hoitokalastus

Mahdolliset kunnostus- ja hoitotoimenpiteet

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

Kakarin vedenlaatututkimus 2016

Karhijärven kalaston nykytila

Anne-Mari Ventelä, Pyhäjärvi-instituutti Jukka Koski-Vähälä, Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys Heikki Mäkinen, Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö

Hiidenveden kunnostus- ja hoitosuunnitelma -Osa II ravintoketjukunnostus

Miksi sinileväkukinnat vähenevät toisella järvellä mutta toisella eivät?

40% Suomenlahden tila paranee vaikkakin hitaasti. Suomenlahden. alueella tehdyt vesiensuojelutoimenpiteet ovat. Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Sammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017

Martti Naukkarinen Oy WAI Consulting Ltd

Kirkkonummen Syväjärven kunnostussuunnitelma. Anne Liljendahl

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Vedenpinta. Valaistu avovesi, missä tapahtuu perustuotanto, vesien sekoittuminen ja tuulen aiheuttamat vesien liikkeet

Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Hauki-hankkeen toimet 2017 Ari Westermark Kangasala

Iso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus. Järven rehevyyteen vaikuttavat asiat. Luontainen tila. Rehev öityminen. Rehev öityminen menetelmät

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Pintavesien laatu. Olli Varis

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Puruveden Ristilahden kalastorakenne syksyllä Tarmo Tossavainen, Biotalouden keskus, Karelia-ammattikorkeakoulu,

Littoistenjärven hoidon pitkä historia - miten ja miksi päädyttiin fosforin kemialliseen saostukseen

Hiidenveden kunnostus- ja hoitosuunnitelma -Osa II ravintoketjukunnostus

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016

Potentiaalisten kunnostusmenetelmien esittely. Milja Vepsäläinen, MMT Vahanen Environment Oy

Vesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Jäälin ala-aste

Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017

HOITOKALASTUKSEN TALOUDELLINEN TOIMINTAMALLI- VEDET KIRKKAAKSI KAUPALLISELLA KALASTUKSELLA?

Sulkasääsken runsaus Hiidenvedellä vuonna 2013

Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Lestijärven tila (-arvio)

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

LOUNAIS-HÄMEEN JÄRVIEN TILANNE JA TOIMET. Forssan Soroptimistien tilaisuus Jouko Lindroos, Hamk ja TPKSY

Transkriptio:

Järvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle?, N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat puskurimekanismit ehkäisevät muutosta happipitoisuus on korkea ja hajotustoiminta tehokasta petokalat kontrolloivat eläinplanktonia syövien kalojen tiheyttä järvessä on runsaasti suurikokoista eläinplanktonia, joka kuluttaa kasviplanktonia tehokkaasti runsas vesikasvillisuus ehkäisee sedimentin sekoittumista veteen ja tarjoaa eläinplanktonille suojaa kalojen saalistusta vastaan 1

Luontaiset ravinnepulssit (esim. kevättulva) eivät aiheuta pysyviä muutoksia Hyvin pitkäaikainen ja voimakas ravinnekuormitus puskurimekanismit alkavat pe ää Hajotettavan biomassan määrä nousee koko ajan ja hapenkulutus lisääntyy - kun happi loppuu syvänteistä, fosforia alkaa entistä enemmän vapautua sedimentistä veteen ja rehevöitymiskehitys kiihtyy Leväbiomassan kasvaessa vesi samenee ja valon tunkeutuminen veteen heikkenee uposleh sten vesikasvien esiintymisalueet kaventuvat veden virtaukset sekoi avat aiempaa helpommin sedimen ä veteen, joka samenee entisestään ja sisäinen kuormitus kiihtyy, eläinplanktonin suojapaikat vähenevät Kalatiheys kasvaa, kalojen kasvu hidastuu ja erityisesti petokalojen saalistus vaikeutuu eläinplanktonia kulu avien kalojen määrä nousee ja kasviplanktonin kulutus heikkenee Järvi voi kestää kuormitusta varsin pitkään ilman suuria muutoksia, mutta kun puskurimekanismit pettävät, veden laatu muuttuu nopeasti Kok. = 70 50 µg/l? Järven tila ei palaudu. Se on muuttunut täysin toisentyyppiseksi, reheväksi järveksi, jossa uudet puskurimekanismit ehkäisevät muutosta 2

Jos happitilannetta saadaan korjattua esim. ilmastuksella ja sisäinen kuormitus siltä osin alenee, tuulten ja virtausten aiheuttama sedimentin sekoittuminen veteen ja tiheä kalasto ylläpitävät ravinteiden kiertoa Vaikka ulkoinen kuormitus alenee, hapen puutteen aiheuttama sisäinen kuormitus ylläpitää fosforin kiertoa Voimistunut perustuotanto kohottaa veden ph:ta, mikä kiihdyttää fosforin liukenemista sedimentistä happitilanteesta riippumatta Sinilevät ovat huonoa ravintoa eläinplanktonille kasviplanktonbiomassa ei usein alene, vaikka eläinplanktonia saataisiin voimistettua vähentämällä kaloja Alkuperäinen ei-rehevä järvi vastusti vuosikymmeniä ravinnekuormituksen aiheuttamaa häiriötä ennen kuin muuttui pysyvästi reheväksi Samoin uusi, rehevä järvi vastustaa muutosta ja aiemman tilan palauttaminen on hyvin pitkäaikainen prosessi Muutoksen aikaansaamiseksi ravinnepitoisuus ja -kuormitus on usein saatava alemmalle tasolle kuin mikä se oli rehevälle tasolle siirryttäessä Kok. = 30 µg/l 3

Ylivoimaisesti suurin ravinnevarasto on pohjasedimentissä Sedimentin ravinteiden poistaminen järvestä on useimmiten mahdotonta/liian kallista Useimmat järvien kunnostusmenetelmät (esim. ilmastus, sedimentin kemikaalikäsittelyt) tähtäävät siihen, että sedimenttiin kertynyt fosforivarasto ei pääsisi kosketuksiin valoisan tuottavan kerroksen kanssa Eli huolimatta suuresta fosforivarastosta sedimentin yläpuolinen järvi toimisi kuten vähätuottoinen järvi ohjan ravinteiden eristäminen ekosysteemin toiminnasta on kuitenkin vaikeaa, sillä hyvin monet mekanismit pyrkivät edistämään niiden kiertoa 4

Ravinnepitoisuuden alentaminen haasteellista Ravintoketjukunnostuksessa pyritään muokkaamaan ravintoverkon rakennetta niin, että kasviplanktonbiomassa pysyy alhaisena, vaikka ravinnepitoisuus ei välttämättä alenisikaan (eläinplanktonin vahvistaminen kalastoa muokkaamalla) Heikennetään planktonsyöjäkalojen tasoa suhteessa muihin tasoihin etokalaistutukset yyntirajoitukset Eläinplankton voimistuu Valikoiva kalastus Tietyllä ravinnepitoisuudella toteutunut leväbiomassa alenee ohjaravintoa käyttävien kalojen vaikutus sisäiseen ravinnekuormitukseen heikkenee 5

Mutta: jos valuma-alueelta tulee järveen riittävästi ravinteita voimakkaan kasviplanktontuotannon ylläpitämiseksi kasviplanktonbiomassa ei alene kalabiomassaa alentamalla, sillä eläinplanktonin kulutusteho ei riitä kontrolloimaan kasviplanktonia jos perustuotannolle on hyvin runsaasti ravinteita sisäisen kuormituksen alentaminen ei auta, koska ulkoinenkin kuormitus tuo riittävästi ravinteita kasviplanktonille sisäistä kuormitusta ei voida hoitaa ensin, koska voimakas ulkoinen kuormitus luo sisäistä kuormitusta Useimmissa niissäkin tapauksissa, joissa kasviplanktonbiomassa on saatu alenemaan hyvin tehokkaalla kalastuksella, tilanne on palautunut 10 vuoden kuluessa esim. Gulati, R. D., ires, R. M. D., van Donk, E. (2008). Lake restoration studies: failures, bottlenecks and prospects of new ecotechnological features. Limnologica 38: 233-247. Syitä liian suuri ulkoinen kuormitus eläinplanktonin kykenemättömyys kontrolloida sinileviä vesikasvillisuuden suppea esiintyminen vaikeudet kalabiomassan riittävän tehokkaassa kontrolloinnissa liian heikot petokalakannat 6

Hiidenvesi Kerrostumattomat alueet Ulkoinen kuormitus säätelee veden laatua Esim. Kirkkojärvellä ulkoinen fosforikuormitus n. 4.5 x ja Mustionselällä n. 3 x kriittinen kuormitus Mustionselällä tehokalastuksen saalis 1997-2001 >100 kg/ha/vuosi - ei muutosta sinilevätilanteessa Ravintoketjun rakenteen muuttaminen ei nykytilanteessa vaikuta veden laatuun Kiihkelyksenselkä Kuormitus 2.4 kertainen verrattuna kriittiseen rajaan Lisäksi Kiihkelyksenselällä on hyvin runsaasti selkärangattomia petoja, jotka kuluttavat eläinplanktonin biomassaa vaikka kalatiheys alenisikin (eläinplanktonin kulutus voi jopa kasvaa kalatiheyden alentuessa) Savisameus heikentää eläinplanktonin kykyä kuluttaa kasviplanktonia (savipartikkelit häiritsevät suodatusta) 7

Saaliin mukana poistuva fosfori Vuotuinen ulkoinen fosforikuorma on 28800 kg Jos kalastettaisiin vuosittain 100 kg/ha koko järven alueella = 100 kg/ha x 3000 ha = 300 000 kg vuodessa Saaliin mukana poistuisi fosforia n. 0.006 x 300 000 kg = 1800 kg Mikä on 6.3% ulkoisesta kuormituksesta Saaliin mukana järvestä poistuvan fosforin määrä on korkeintaan muutamia prosentteja vuotuisesta ulkoisesta kuormituksesta 8

Hoitokalastus ei Hiidenvedellä johda sinileväkukintojen vähenemiseen ja kunnostushankkeen resurssit on syytä suunnata valuma-alueella tehtäviin toimenpiteisiin. Ekosysteemin huomioiminen kokonaisuudessaan kokonaisvaltainen kunnostaminen Erilaisten puskurimekanismien vuoksi yhden ekosysteemin osan kunnostaminen ei useinkaan johda kokonaisvaltaiseen tilanteen paranemiseen Yhden ekosysteemin osan muokkaaminen/manipulointi johtaa väistämättä muutoksiin myös jossain toisessa osassa esimerkiksi jos vesi kirkastuu matalassa järvessä kunnostustoimien vaikutuksesta, vesikasvien määrä todennäköisesti kasvaa (matala, rehevä, kirkasvetinen järvi, jossa on vain vähän vesikasveja???) 9

Toiminnan pitkäjänteisyys Alkuperäinen järvi vastusti vuosikymmeniä ravinnekuormituksen aiheuttamaa häiriötä ennen kuin muuttui pysyvästi reheväksi Samoin uusi, rehevä järvi vastustaa muutosta ja rehevyystason alentaminen/aiemman tilan palauttaminen on hyvin pitkäaikainen prosessi Kiitos mielenkiinnosta! 10