1 1.Kansainvälisten opiskelijoiden asettautumispalvelut Yhteistyö alueen korkeakoulujen ja Helsingin kaupungin kanssa toimii erinomaisesti. Helsingin kaupunki pitää tärkeimpänä yhteistyökumppaninaan Helsinki Education and Research Areaa (HERA), joka kokoaa alueen korkeakoulut konsortioksi ja jonka kanssa kaupunki on kehittänyt vuosina 2009-2012 kansainvälisten opiskelijoiden asettautumispalveluja. Kuvio 1: Asettautumispalvelut vuonna 2012 1
2 2. Kansainvälisten opiskelijoiden työllistyminen seudulle ei toimi 2.1. Opiskelijoiden määrien kasvu nopeaa Opiskelu korkeakoulussa on jo toiseksi yleisin syy muuttaa Suomeen ja on merkittävä maahanmuuttoa muokkaava tekijä Helsingin seudulla. Vieraskielisten tutkinto-ohjelmien ja kansainvälisten opiskelijoiden määrä on kasvanut kansallisen korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian tavoitteiden mukaisesti vauhdilla (2009-2015). Tavoitteena on kaksinkertaistaa kansainvälisten opiskelijoiden määrä vuoteen 2015 mennessä. Metropolialueen korkeakouluissa kansainvälisten tutkintoopiskelijoiden määrä on kasvanut vuosien 2005-2009 välisenä aikana 50 prosentilla yliopistoissa ja 80 prosentilla ammattikorkeakouluissa. Joka vuosi metropolialueen korkeakouluissa aloittaa noin 2000 uutta kv-tutkinto-opiskelijaa ja yhteensä heitä on seudulla jo lähes 7000 henkeä. Metropolialueen korkeakouluissa on lisäksi yhteensä noin 3000 vaihto-opiskelijaa 1 Opiskelijan oleskelulupaa on hakenut Suomessa vuoden 2011 tammi lokakuussa lähes 5000 henkilöä, mikä on 18 % enemmän vuoteen 2010 verrattuna. Eniten hakemuksia tulee Venäjältä, Kiinasta, Vietnamista, Nigeriasta ja Nepalista 2 Suurin osa opiskelijoista sijoittuu englanninkielisiin maisteriohjelmiin ja tutkintoihin. 1 Helsinki Education and Research Area 2010. 2 Maahanmuuttovirasto 2011. 2
3 3. Kaupungin näkemys korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiaan Alueen kaupungit ovat huolissaan siitä, että kansainvälistymisen edistäminen pelkkien vieraskielisten ohjelmien ja opiskelijoiden määrien perusteella ei riitä takaamaan sitä, että kansainväliset opiskelijat työllistyvät suomalaisille työmarkkinoille ja tämä osaamispotentiaali saadaan hyödynnettyä. Valtion ja korkeakoulujen tulisi vastata siitä, että kansainvälisten tutkinto-ohjelmien ja opiskelijoiden määrien kasvattamisen sijaan kansainväliset opiskelijat pääsevät kiinni suomalaisille työmarkkinoille ja saavat koulutustaan vastaavaa työtä. Alueen työnantajat ja elinkeinoelämä sekä julkinen sektori voivat odottaa, että vieraskielisestä tutkinto-ohjelmasta valmistunut kansainvälinen osaaja on valmista työvoimaa työmarkkinoille tutkinnon suoritettuaan. Helsingin kaupungin mielestä Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiassa tulee vuodesta 2016 alkaen ottaa huomioon seuraavat tavoitteet: Vieraskielisiin tutkintoihin lisätään velvoite saavuttaa koulutuksen päättyessä vähintään suomen kielen B1-taso. Tavoitteena on luoda pohja tasolle B2, jolla pärjää laajemmin useimmissa työtehtävissä. Yhteiskuntaan integoivia opintoja ja suomen/ruotsin kieltä tulee tarjota pakollisena osana tutkintoa ja etupainotteisesti Vieraskielisiä ohjelmia tulee kohdentaa harvoille aidosti kansainvälistymistä edellyttäville aloille sekä kansainvälisille työmarkkinoille. Tutkintoihin tulee rakentaa konkreettisia väyliä työllistyä suomalaisille ja seudullisille työmarkkinoille 3
4 4. Työllistymisen esteet ja haasteet akateemisten ammattien edellyttämän riittävän suomen kielen taidon puute opiskeluaikaisten työ-ja harjoittelupaikkojen löytäminen kapeat kontaktiverkostot työnantajiin vähäiset yritysyhteistyön muodot hajautuneet rekrytointi-ja työnhakumarkkinat. Keskimääräinen tutkinto-hinta on noin 35 000 euroa. Valmistuvien ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden tutkintojen vuosikustannus on noin 70 miljoonaa euroa. Tästä osaamispääomasta arviolta vain kymmenesosa jää Suomen työmarkkinoiden hyödynnettäväksi koulutetun työvoiman muodossa. 3 Näin alueen elinkeinoelämä ja kaupungit menettävät osaamispotentiaalin, kun tutkinnon suorittaneet muuttavat pois alueelta. Tämä ei myöskään ole pitkällä aikavälillä korkeakoulujen kansainvälistysmistavoitteiden tai valtion työllistämispolitiikan etu. Vieraskielisiä ohjelmia on yhteensä arviolta 200 kpl seudun korkeakouluissa. Alueen yliopistoissa suoritettavat tutkinnot ovat usein kaksivuotisia englanninkielisiä maisteriohjelmia, joihin ei sisälly työharjoittelua. Ammattikorkeakouluissa tutkinnot ovat pääosin 2-3 vuoden pituisia alempia korkeakoulututkintoja, joissa harjoittelu on mukana. Noin 60 prosenttia vieraskielisten ohjelmien opiskelijoista on maahanmuuttajataustaisia, pääosin EU-ja ETA-maiden ulkopuolelta tulleita. 4.1. Vähäiset suomen kielen opinnot Ongelma on, että tutkintoihin ei sisälly riittävästi suomen kielen opintoja ennen opintojen aloittamista, niiden aikana sekä välittömästi valmistumisen jälkeen. ohjaus omaehtoisiin suomen kielen opintoihin on vieraskielisissä ohjelmissa vähäistä. ylemmän taitotason suomen kielen opintoja ei ole riittävästi myöskään omaehtoisen kotoutumiskoulutuksen puolella. 3 Helsingin Seudun Kauppakamari 2011. 4
5 Muutamassa alueen korkeakoulussa on vuoden 2012 alkamassa kokeilu, jossa tarjotaan alkeiskurssien lisäksi ylemmän taitotason suomea. Tämä ei kuitenkaan riitä paikkaamaan rakenteellisia puutteita vieraskielisten ohjelmien akateemisen suomen kielen takaamisessa. Pelkästään englanniksi toimivat työmarkkinat eivät valitettavasti ole vielä todellisuutta julkisella sektorilla. Ongelmaa lisää se, että työvoimapulaalat ovat usein tiukkaan säädeltyjä. Useimmissa työtehtävissä niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla vaaditaan itsenäisen kielitaidon perustasoa (B2.1). Taitotasot ovat vaarassa jäädä vieraskielisten ohjelmien suorittaneilla alkeiskielitaidon tai peruskielitaidon tasoille. On syytä kysyä, mitä mieltä on kouluttaa englanninkielisissä ohjelmissa iso määrä ihmisiä, jos suurin osa näistä valmistuneista ei saavuta useimmissa työtehtävissä vaadittavaa kielitaitotasoa eikä näin ollen työllisty ja muuttaa maasta pois. 4.2. Rahoituksen kannustavuus Yliopistojen uuden ehdotetun rahoitusmallin mukaan koulutuksen ja tutkimuksen osioiden muodostamalla laskennallisella osuudella ehdotetaan jaettavaksi yhteensä 75 % yliopistojen perusrahoituksesta. Koulutuksen tekijöiden perusteella esitetään jaettavaksi 41 % ja tutkimuksen tekijöiden perusteella 34 % perusrahoituksesta. Koulutus- ja tiedepoliittisten tavoitteiden perusteella jaettavaksi ehdotetaan 25 %. Yliopistojen uuden ehdotetun rahoitusmallin mukaan yliopistojen koulutusosin rahoituskriteereistä 1% tulisi valmistuneiden työllistyneiden mukaan, 1% ulkomaalaisten suorittamien ylempien korkeakoulututkintojen mukaan sekä kansainvälisestä opiskelijavaihdosta 2%. Loput tulevat karkeasti suoritetuista tutkinnoista ja niiden etenemisestä. Tutkimusosiosta rahoituskriteereistä ulkomaalaisten suorittamien tohtorintutkintojen (1 %) ja ulkomaalainen opetus- ja tutkimushenkilön määrän perusteella (2%). Loput karkeasti tutkinnoista, julkaisuista ja niiden tasosta sekä tutkimusrahoituksesta. (Työryhmä yliopistojen rahoitusmallin uudistamiseksi Julkaisusarja OKM 2011:26). Korkeakouluilla ei siis ole riittäviä kannustimia kehittää kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymisen edellytyksiä osana tutkintoja. Vieraskielisten ohjelmien ja opiskelijoiden määrän lisääminen on tärkeämpää 5
6 kuin työllistymisen takaaminen tai esimerkiksi suomen kielen lisääminen englanninkielisiin tutkintoihin. 4.3. Kansainväliset opiskelijat palvelujärjestelmän välissä Vieraskielisissä ohjelmissa opiskelevien kansainvälisen tutkintoopiskelijoiden työllistyminen jää osittain palvelujärjestelmän väliin: korkeakouluilla ei ole ollut kannustimia/mahdollisuutta muuttaa vieraskielisiä tutkintoja siten, että niihin tulisi riittävästi suomen kielen opintoja tai panostaa riittävästi työelämäyhteistyöhön kansainvälisten opiskelijoiden osalta. Ohjaus-ja neuvontapalveluja ei ole kartoitettu kokonaisuutena ja eräs tärkeimmistä palveluista oleva Amare-infopiste toimii toistaiseksi OKM:n projektirahoituksen turvin. Verkkopohjaista Study in Helsinki-palvelua kansainvälisille opiskelijoille kehitetään HERA:n vetämänä. Verkkopalvelu on tärkeä, mutta ei korvaa henkilökohtaista neuvontaa. Vuoden 2012 aikana tiivistetään yhteistyötä kaupungin ja korkeakoulujen neuvontojen välillä (esimerkiksi NEO-seutu ja Amare-info mm. neuvojien koulutustilaisuuksien muodossa). Työvoimaviranomaiset tarjoavat vastavalmistuneille kansainvälisille opiskelijoille informatiivisia neuvontapalveluja osana kansainvälistä työnvälitystä sekä tekevät yhteistyötä korkeakoulujen kanssa mm. järjestämällä infotilaisuuksia. Painotus on EU-ja ETA-maissa, joiden kansalaisilla on välitön työnteko-oikeus. Sosiaalivakuutuksesta ja mahdollisista etuuksista päättää erikseen KELA. Periaatteessa myös uuden kotoutumislain mukainen alkukartoitus on mahdollisuus tehdä kunnassa sitä pyytävälle opiskelun perusteella tulevalle. Palveluja, joihin opiskelijoita ohjattaisiin suunnitelman mukaisesti ei välttämättä ole vielä tarpeeksi. Esimerkiksi työelämävalmennus voisi olla tärkeä välimalli etenkin kaksivuotisen maisteriohjelman suorittaneille kvopiskelijoille, joille työharjoittelu ei kuulu tutkintoon. 6
7 5. Rakenteellisia esteitä ja parannusehdotuksia vieraskielisissä ohjelmissa työllistymisen kannalta 5.1. SUOMEN KIELEN OPINNOT ONGELMAT: Ylemmän suomen/ruotsin kielen taitotason kursseja liian vähän pakollisena osana vieraskielisiä tutkintoja. suomen kielen opintoja ei tarjota riittävästi ennen tutkinnon aloittamista, sen aikana ja heti valmistumisen jälkeen Kielitaitotaso jää alle kotoutumiskoulutuksen tason monissa ohjelmissa. Korkeakoulut eivät saa mahdutettua suomea/ruotsia tutkinnon osaksi, joten opetus pirstaloituu Ohjaus omaehtoisiin suomen kielen opintoihin oppilaitoksen ulkopuolella puutteellista. PARANNUSEHDOTUKSIA: Vieraskielisiin tutkintoihin lisätään velvoite saavuttaa koulutuksen päättyessä vähintään B1-taso. Tavoitteena on luoda pohja tasolle B2, jolla pärjää laajemmin useimmissa työtehtävissä. Ylemmän suomen kielen taitotason kursseja tarjotaan osana vieraskielisiä tutkintoja seudun korkeakouluissa systemaattisesti. Niiden puuttuessa ohjaus omaehtoisiin suomen kielen opintoihin toimii. Kotoutumiskoulutuksen ylemmän taitotason kursseja tulee lisätä pk-seudulla, jotta myös kansainväliset opiskelijat voivat kehittää akateemista suomen kielen taitoa Kokeillaan pilotti muutamaan koulutusohjelmaan, jossa opiskellaan ensin vuosi pelkästään suomea. Tämän jälkeen haetaan integroituun suomenkieliseen ohjelmaan, josta valmistutaan ja jonka työllistyminen räätälöidään yhteistyössä valitun työnantajan kanssa. Lisäksi seurataan HERA:n kehittämää korkeakoulujen omaa suomen/ruotsin kurssihakujärjestelmää ja sen kehittämistä ja jatketaan Helsinki Region Welcome Week-kokonaisuuden osana järjestettävää suomen/ruotsin kielen infopäivää, jossa juuri maahan saapuneet kv- 7
8 opiskelijat saavat tarvittavat tiedot opinnoista ja tasoista. 5.2. OLESKELULUVAN JATKOAIKA 6KK VALMISTUMISEN JÄLKEEN UUTEEN TARKASTELUUN OLESKELULUVAN ONGELMAT: EU-ja ETA-maiden ulkopuolisilla opiskelijoilla on valmistuttuaan 6 kuukautta aikaa saada/hakea töitä uudella tilapäisellä luvalla työnhakua varten. Tämä aika ei aina riitä oman alan töiden löytymiseen. pelkkä ajan pidentäminen ei ole ratkaisu, vaan painotus on tutkintojen kehittämisessä. Tulee myös varmistaa, että on luvan toimeentuloedellytys ei aiheuttaisi lisää kustannuksia kaupungille. PARANNUSEHDOTUS: Ulkomaalaislain opiskeluun liittyvää pykälää, jossa määritellään uusi tilapäinen lupa työnhakua varten, tulee tarkastella uudelleen mahdollisen ulkomaalaislain uusimisen yhteydessä. (Ulkomaalaislaki 54 ja 55 ). 5.3. TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ JA URA-JA REKRYPALVELUT ONGELMIA: ura- ja rekrytointipalveluista tiedottaminen ja niihin ohjaaminen kvopiskelijalle jo alkuvaiheessa hajautuneet työ- ja rekrytointimarkkinat Korkeakoulujen vieraskielisistä tutkinnoista ja rekrypalveluista infoamiseen monta kanavaa, yhden kanavan puute PARANNUSEHDOTUKSIA: osallistutaan Helsinki Education Research Arean kaavailemaan alueelliseen Toronton-mallin mukaiseen työvoimaverkostoon (työ- 8
9 nimi: HERIEC), joka keskittyy korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien ja kv-opiskelijoiden työllistämisohjelmien rakentamiseen laajapohjaisesti kehitetään väyliä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työharjoitteluun mm. rakentamalla kokeiluluonteisesti trainee-ohjelmia kohdennetuille aloille esimerkiksi osana kaupungin ja ammattikorkeakoulujen kahdenvälistä yhteistyötä vakiinnutetaan kansainvälisille opiskelijoille ja osaajille suunnattu Talent Factory-tapahtuma osana Helsinki Region Welcome Weeks kokonaisuutta. Seurataan Otaniemen kehitys Oy:n TalentMatch-pilotin etenemistä ja onnistumista ja hyödynnetään sitä tarvittaessa myös julkisiin työnantajiin ja seudullisesti laajemmaksi jos pilotti toimii Lisäksi hyödynnetään ESR-hanke VALOA -selvitys vuosina 2009 2010 valmistuneiden kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistilanteesta ja osallistutaan kansainvälisten opiskelijoiden työllistymisen seurannan kehittämiseen ja systematisointiin yhdessä alueen korkeakoulujen, ministeriöiden ja muiden tahojen kanssa. 9
10 Kuvio 2: Ehdotus kansainvälisten opiskelijoiden työllistymiseksi 10