KIRJALLINEN KYSYMYS 703/2002 vp Maaseudun kehittämisrahojen riittävyys Eduskunnan puhemiehelle Puuttuvan valtion rahoituksen vuoksi Etelä-Savon TE-keskukselta on jäämässä käyttämättä EU-rahaa kuluvan vuoden loppuun mennessä noin 968 000 euroa Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelman maaseudun kehittämisen toimintalinjassa. Puuttuvan kansallisen vastinrahan vuoksi julkista rahoitusta (EU + valtio + kunnat) on jäämässä käyttämättä noin 1,94 miljoonan euron verran, mikä on pois maaseudun kehittämishankkeiden ja pienyritysten rahoituksesta. Näin ollen mm. tavoite 1 -ohjelman työpaikkatavoitteiden toteutuminen vaarantuu merkittävästi. Ongelman taustalla on Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelmaa ohjelmakaudelle 2000 2006 laadittaessa tapahtunut rahoitussuunnitelman arviointivirhe EMOTR:n (Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto) osaksi rahoittamien toimenpiteiden osalta. Kuntarahoituksen osuus arvioitiin liian suureksi. Kuntien rahoitusta ei kerry rahoitussuunnitelman edellyttämää määrää, koska kunnat eivät myönnä julkista rahoitusta suoriin yritystukiin eikä muukaan esitetty julkinen rahoitus toteudu valtion talousarvion vastinrahamomenttikäytännön vuoksi. Ongelma on todettu jo vuonna 2000, ja siihen on esitetty pikaisiin korjaustoimenpiteisiin ryhtymistä. Korjausesitysten jälkeen Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelman seurantakomitea on vuoden 2001 lopulla pitämässään kokouksessa esittänyt, että toimintalinjassa 3 valtion rahoitusosuutta tulisi koko ohjelmakaudella lisätä yhteensä 9 405 523 euroa ja vastaavasti pienentää lähinnä kuntien rahoitusosuutta. Tilanne syyskuun alkaessa on se, että asia on edelleen hoitamatta. Asia on vielä korjattavissa, mikäli valtion vuoden toiseen lisätalousarvioon lisätään valtion rahoitusosuutta tähän mennessä kertynyttä rahoitusvajetta vastaava myöntövaltuus, 2,246 miljoonaa euroa. Vastaava määräraha ja myöntämisvaltuus tarvitaan tulevien vuosien talousarvioon vuosittain siten, että EU:lta tuleva osuus saadaan täysimääräisesti käytettyä. Syntynyt ongelma on täysin kansallisesti ratkaistavissa. Koska asian hoitaminen on kuitenkin vienyt jo kaksi vuotta, olemme tilanteessa, että EU:lta tulevia maaseudun kehittämisvaroja jää käyttämättä. Ohjelman keskeisten tavoitteiden toteutuminen vaarantuu. Koko Itä-Suomen tavoite 1 -alueella uhkaa jäädä käyttämättä noin 19 miljoonaa euroa julkista rahaa ja noin 30 miljoonaa euroa yksityistä rahoitusta. Markoissa ilmaistuna tämä tarkoittaa sitä, että yhteensä n. 290 Mmk jää pois voimakasta murrosta elävän Itä-Suomen maaseudun kehittämisestä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä kansallisen vastinrahan riittävyyden turvaamiseksi, että tavoite 1 -ohjelmassa Etelä-Savossa ja koko Itä-Suomessa ei jää käyttämätöntä EU-rahaa ja että tavoite 1 -ohjelman mukainen rahoitus voidaan käyttää maakunnissa Versio 2.0
täysimääräisesti maaseudun kehittämiseen? Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 2002 Pekka Nousiainen /kesk 2
Ministerin vastaus KK 703/2002 vp Pekka Nousiainen /kesk Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka Nousiaisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 703/2002 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä kansallisen vastinrahan riittävyyden turvaamiseksi, että tavoite 1 -ohjelmassa Etelä-Savossa ja koko Itä-Suomessa ei jää käyttämätöntä EU-rahaa ja että tavoite 1 -ohjelman mukainen rahoitus voidaan käyttää maakunnissa täysimääräisesti maaseudun kehittämiseen? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelman rahoitussuunnitelma on osoittautunut Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR-O) maaseudun kehittämistoimenpiteiden osalta virheelliseksi, koska ohjelman laadinta-ajan arviointiperusteet ja useampia vuosia myöhemmin tapahtunut budjetointikäytännön tarkistus sekä täsmentyneet toimenpiteet eivät enää vastaa toisiaan. Vuonna 1999 laaditussa Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelmaesityksessä arvioitiin ohjelman rahoitukseen kertyvän EU:n, valtion, kuntien ja yksityisen rahoituksen lisäksi "myöhemmin tarkentuvaa muuta julkista rahoitusta" 3,85 milj. euroa. Arvio perustui saman alueen tavoite 6 -ohjelman toteutumasta saatuihin kokemuksiin. Uudella kaudella EU-hankkeiden budjetointia kuitenkin muutettiin, eikä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja muiden viranomaisten toimintamenomomenttia enää voida ko. rahoitukseen käyttää. Tämä johtaa vastaavaan vajeeseen muussa julkisessa rahoituksessa. Ohjelman alkuperäisessä rahoitussuunnitelmassa kuntien rahoitusta arvioitiin kertyvän kattavasti kaikkiin toimenpiteisiin. Ohjelman täydennysosassa vuonna 2001 osoitettiin kuitenkin 45 % EMOTR-O:n varoista maatalouden rakennetoimiin. Näiden valtion rahoitusosuus tulee Maatilatalouden kehittämisrahastosta (MAKE- RA), eivätkä kunnat osallistu näihin yksittäisten viljelijöiden investointeihin lainkaan. Kunnat eivät myöskään voi osallistua rahoitukseen, joka kohdistuu maaseudun puu- ja metsätalous-, maaseutumatkailu- tai elintarviketuotannon yrityshankkeisiin. Yritysinvestointien ja rakennetoimien osuudeksi arvioidaan yhteensä noin 60 75 % EMOTR-O:n koko rahoitushankkeista. Rahoitusvaje tältä osin on koko ohjelmakaudella 5,565 milj. euroa. Kuntarahoitus kohdistuu siten EMOTR-O:n hankkeiden osalta vain yleisiin kehittämis- ja koulutushankkeisiin. Näissä tulisi kuntien rahoitusosuuden olla jopa 30 % julkisesta rahoituksesta, jotta kansallinen vastarahoitus olisi täysimääräinen. Kuten kansanedustaja Pekka Nousiainen kysymyksessään toteaa, ongelmaa on käsitelty jo vuodesta 2000 lähtien ja rakennerahastojen kansallisen julkisen rahoituksen muutostarpeesta on tehty päätös ohjelman seurantakomiteassa 11.12.2001. Julkisen rahoituksen vajeeksi todettiin tällöin yhteensä 9,416 milj. euroa. Samalla todettiin, että ongelma tulee hoitaa kansallisesti. Sisäasiainministeriö teki seurantakomitean päätöksen mukaisen esityksen valtioneuvostolle saman vuoden TTS-käsittelyn yhteydessä, jolloin asia siirrettiin kuitenkin käsiteltäväksi vuoden 2002 budjettiriiheen. Budjettiriihessä päätettiin, että kaikkien rakennerahastojen osalta rahoi- 3
Ministerin vastaus tustilannetta tarkastellaan vasta vuonna 2003 ohjelman välitarkastelun yhteydessä. Käsitellessään hallituksen esitystä vuoden 2002 lisätalousarvioksi eduskunta lisäsi momentille 30.14.62 määrärahaa Itä-Suomen ohjelman rahoitusvajauksen hoitamiseen vuoden 2002 osalta. Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 2002 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen 4
Ministerns svar KK 703/2002 vp Pekka Nousiainen /kesk Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Pekka Nousiainen /cent undertecknade skriftliga spörsmål SS 703/2002 rd: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att säkerställa att den nationella medfinansieringen räcker till så att det i södra Savolax och hela östra Finlands mål 1-program inte blir oanvända EUpengar och så att finansieringen enligt mål 1-programmet kan användas i landskapen till fullt belopp för utvecklandet av landsbygden? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Finansieringsplanen för östra Finlands mål 1- program i har visat sig vara felaktig i fråga om de åtgärder för utvecklande av landsbygden som Europeiska utvecklings- och garantifonden för jordbruket (EUGFJ-U) vidtagit, eftersom de utvärderingsgrunder som fastställdes när programmet utarbetades och den justering av budgeteringspraxisen som gjordes flera år senare samt de preciserade åtgärderna inte längre motsvarar varandra. I det förslag till östra Finlands mål 1-program som utarbetades 1999 beräknades att det utöver finansieringen från EU, staten, kommunerna och den privata finansieringen inflyter "övrig offentlig finansiering som preciseras senare" till ett belopp av 3,85 miljoner euro. Beräkningen grundade sig på erfarenheterna från genomförandet av mål 6-programmet i samma område. Under den nya perioden ändrades dock budgeteringen för EU-projekt och omkostnadsmomenten för universitet, forskningsanstalter och andra myndigheter kan inte längre användas till denna finansiering. Detta leder till ett motsvarande underskott i den övriga offentliga finansieringen. I den ursprungliga finansieringsplanen för programmet beräknades finansieringen från kommunerna inflyta så att det täcker alla åtgärder. I programmets kompletteringsdel 2001 anvisades dock 45 % av medlen från EUGFJ-U till de strukturpolitiska åtgärderna på landsbygden. Den statliga finansieringsandelen för dessa kommer dock från gårdsbrukets utvecklingsfond och kommunerna deltar inte överhuvudtaget i enskilda jordbrukares investeringar. Kommunerna kan inte heller delta i den finansiering som riktar sig till företagsprojekt inom skogsbruket och trähushållningen, landsbygdsturismen eller livsmedelsproduktionen på landsbygden. Företagsinvesteringarnas och de strukturpolitiska åtgärdernas andel beräknas sammanlagt utgöra ca 60 75 % av de projekt som EUGFJ-U finansierar. Finansieringsunderskottet till denna del är 5,565 miljoner euro för hela programperioden. Kommunernas finansiering riktar sig således i fråga om EUGFJ-U:s projekt endast till allmänna utvecklings- och utbildningsprojekt. I dessa borde kommunernas finansieringsandel vara t.o.m. 30 % av den offentliga finansieringen för att full nationell medfinansiering skall nås. Så som riksdagsman Pekka Nousiainen konstaterar i sitt spörsmål har problemet behandlats allt sedan 2000 och programmets övervakningskommitté har den 11 december 2001 fattat beslut om ändringsbehovet i strukturfondernas nationella offentliga finansiering. Det konstaterades då att underskottet i den offentliga finansieringen uppgår till 9,416 miljoner euro. Samtidigt konstaterades att problemet skall skötas nationellt. 5
Ministerns svar Inrikesministeriet lade fram ett förslag i enlighet med övervakningskommitténs beslut till statsrådet i samband med VEP-behandlingen samma år. Ärendet senarelades för att behandlas vid budgetmanglingen 2002. Vid budgetmanglingen beslöts att finansieringssituationen för alla strukturfonder ses över först 2003 i samband med halvtidsutvärderingen av programmet. Vid behandlingen av regeringens tilläggsbudget för 2002 ökade riksdagen anslaget under moment 30.14.62 för att 2002 reglera finansieringsunderskottet i östra Finlands program. Helsingfors den 27 september 2002 Jord- och skogsbruksminister Jari Koskinen 6