Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 935/2001 vp LEADER+-hankkeiden rahoituksen järjestäminen Eduskunnan puhemiehelle Ohjelmakaudella maaseudun kehittämisessä on käytössä EU:n LEADER+-ohjelma. Ohjelma tuo EU-varoja 310 miljoonaa markkaa, ja ohjelman kokonaisbudjetti on miljoonaa markkaa. Ohjelmaan jätettiin hakemuksia yhteensä 57 kpl. Maa- ja metsätalousministeriö teki päätökset ohjelmaan hyväksytyistä hankkeista huhtikuussa LEADER+-rahoitukseen hyväksyttiin 25 hanketta. LEADER+-päätöksen yhteydessä ministeriö valitsi myös 7 toimintaryhmää toteuttamaan LEADER+-ohjelmaa kansallisin varoin eli toimimaan ns. POMO+ryhminä. Näiden ryhmien rahoitukseen osoitettiin maatilatalouden kehittämisrahastosta 15 miljoonaa markkaa. Ministeriön päätöksessä todetaan, että loput hyväksytyt hankkeet rahoitetaan mahdollisuuksien mukaan tavoite 1 -ohjelmasta tai Alueellisesta maaseudun kehittämisohjelmasta. Nämä vaihtoehdot eivät ole täysin rinnasteisia LEADER+-rahoitukselle, mutta niilläkin hankkeet on mahdollista toteuttaa. Ylä-Savon Veturi ry:n kehittämissuunnitelma vuosille oli eräs hanke, joka ei saanut LEADER+-rahoitusta. Ministeriö ei hyväksynyt hanketta myöskään POMO+-rahoitukseen. Seuraavaksi hankkeelle haettiin tavoite 1 -ohjelmaan liittyvää rahoitusta Kuopion TE-keskuksesta, mutta TE-keskus ei ole tehnyt myönteistä päätöstä. TE-keskuksella on rahoituksen päättämisessä itsenäinen päätösvalta. Maa- ja metsätalousministeriö on toistuvasti todennut, että kaikille LEADER+-rahoitusta hakeneille hankkeille osoitetaan rahoitus. Asiaan kiinnitti huomiota myös maa- ja metsätalousvaliokunta lausunnossaan valtiovarainvaliokunnan budjettimietintöön vuodelle Valiokunta kiinnitti valtiovarainvaliokunnan huomiota siihen, että tarpeellinen rahoitus LEADER+-ohjelman ulkopuolelle jääville ryhmille tulee turvata. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo turvata rahoituksen niille hankkeille, jotka jäivät LEA- DER+-rahoituksen ja kansallisen PO- MO+-rahoituksen ulkopuolelle eivätkä myöskään ole päässeet tavoite 1 -ohjelman kautta tulevaan rahoitukseen? Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 2001 Eero Lämsä /kesk Seppo Kääriäinen /kesk Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eero Lämsän /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 935/2001 vp: Miten hallitus aikoo turvata rahoituksen niille hankkeille, jotka jäivät LEA- DER+-rahoituksen ja kansallisen PO- MO+-rahoituksen ulkopuolelle eivätkä myöskään ole päässeet tavoite 1 -ohjelman kautta tulevaan rahoitukseen? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Kirjallisessa kysymyksessä esitettyä asiaa käsiteltiin edellisen kerran 2. päivänä tammikuuta 2001 ao. kansanedustajien kysymykseen annetussa vastauksessa. Silloin oli jo tiedossa Suomen 58 paikallista toimintaryhmää, jotka kattavat maaseudun lähes kokonaan. Arvioitiin myös, että Suomen LEADER+-ohjelmaan tulee 25 toimintaryhmää, niin kuin tulikin. POMO+-toimintaryhmiä on silloin annetun vastauksen mukaisesti perustettu seitsemän maatilatalouden kehittämisrahastoon tukeutuen. Vuosien 2000 ja 2001 vaihteessa arvioitiin noin 20 ryhmän saavan rahoituksensa aluehallinnolta muista ohjelmista. Näiden ryhmien määräksi on varmistumassa 24. Siten kaksi ryhmää, Ylä-Savon Veturi ja Jyväskylän lähistöllä toimiva Jyväs-Riihi, on tällä hetkellä rahoituksen ulkopuolella. Kummatkin pystyvät käynnistämään toimintansa saatuaan varmistuksen rahoituksesta. Seuraavasta asetelmasta näkyy toimintaryhmien tilanne syyskuussa Määrä työn vakiinnuttamisesta koko maahan seudullisten voimavarojen kokoamiseksi ja kehittämisaktiviteettien lisäämiseksi. Periaatepäätöksessä osoitettiin POMO+-ryhmille 15 miljoonaa markkaa/vuosi MAKERAsta. EU:n yhteisöaloite LEADER+ on kehykseltään kiinni, ja tavoite 1 - ja ALMA-ryhmien rahoituksen kohdentaminen päätetään aluehallinnossa. Jäljellä olevan toimin- Asukkaita/ryhmä keskim. EU- ja valtionrahoitus Mmk/ryhmä/v keskim. LEADER+-ryhmiä ,51 ALMA- tai tavoite 1 -ryhmiä ,42 POMO+-ryhmiä ,14 (kansallinen rahoitus) Ryhmiä, joilla ei ole rahoitusta Yhteensä ,87 Rahoitusongelma pelkistyy kahden ryhmän puuttuvaan rahoitukseen ja POMO+-ryhmien alhaiseen kehykseen suhteessa asukasmäärään. Vuoden 2001 määrärahat on päätetty. Aluepoliittisessa tavoiteohjelmassa, valtioneuvoston maaseutupoliittisessa periaatepäätöksessä ja eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunnossa puhutaan toimintaryhmä- 2

3 Ministerin vastaus KK 935/2001 vp Eero Lämsä /kesk ym. taryhmätyön rahoituspulman järjestämiseen on kaksi mahdollisuutta: 1. Toimintaryhmien tasapuolinen kohtelu toteutuu ja työ käynnistyy kaikkialla, mikäli vuosittain pystytään joko valtion talousarviosta tai MAKERAsta osoittamaan 15 miljoonaa markkaa varoja lisää. Määrärahalla nostettaisiin PO- MO+-ryhmien määrä 11:een, ja kaikki nykyiset POMO+-ryhmät saisivat lisää varoja käyttöönsä. Samalla ratkaisu lisää välillisesti muutaman kehykseltään alhaisen ALMA-ryhmän ja tavoite 1 -ryhmän rahoitusta. Näin kaikkien 58 ryhmän rahoituskehys olisi kunnossa kauden Puuttuva rahoitus tulisi osoittaa Pohjois- Savon TE-keskuksesta ja tavoite 1 -ohjelmasta Veturille ja Keski-Suomen TE-keskuksesta ja ALMA-ohjelmasta Jyväs-Riihelle ao. hallinnonalojen omin päätöksin. Tämä ratkaisu näyttää epävarmalta ja johtaisi joka tapauksessa tilanteeseen, jossa ao. ryhmien rahoitus, muutaman muun aluehallinnon rahoittaman ryhmän ja PO- MO+-ryhmien rahoitus jää toiminnan kannalta ongelmallisen alhaiseksi. Rahoitusmahdollisuuksien selvitystyö jatkuu, ja maa- ja metsätalousministeriö tekee voitavansa kaikkien toimintaryhmien toimintaedellytysten varmistamiseksi valtioneuvoston linjausten mukaisesti. Toimintaryhmätyöhön suunnattavilla varoilla toteutetaan arviolta hanketta. Useita satoja hankkeita onkin jo käynnistynyt. Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 2001 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Eero Lämsä /cent m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål SS 935/2001 rd: Hur ämnar regeringen trygga finansieringen för alla de projekt som blev utan LEADER+-finansiering och nationell POMO+-finansering och inte heller har fått finansiering via mål 1-programmet? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Den fråga som framförs i det skriftliga spörsmålet behandlades förra gången den 2 januari 2001 i svaret på ifrågavarande riksdagsledamöters spörsmål. Redan då visste man att det i Finland fanns 58 lokala aktionsgrupper som nästan helt täcker landsbygden. Det uppskattades också att Finlands LEADER+-program får 25 aktionsgrupper, vilket förverkligades. Sju POMO+-aktionsgrupper har i enlighet med det svar som då gavs grundats med stöd av gårdsbrukets utvecklingsfond. Vid årsskiftet uppskattades att ca 20 grupper får sin finansiering från regionalförvaltningen via andra program. Antalet sådana grupper verkar bli 24. Således står två grupper, Ylä-Savon Veturi och Jyväs-Riihi i närheten av Jyväskylä, för tillfället utanför finansieringen. Båda kan inleda sin verksamhet efter att de har fått bekräftelse om finansiering. Av följande tabell framgår aktionsgruppernas läge i september Antal Invånare/grupp medelt. EU- och statsfinansiering milj. mk/grupp/år medelt. LEADER+-grupper ,51 ALMA- eller Mål 1-grupper ,42 POMO+-grupper ,14 (nationell finansiering) Grupper utan finansiering Sammanlagt ,87 Finansieringsproblemet utgörs av att två grupper saknar finansiering och att POMO+-grupperna har en snäv ram i förhållande till invånarantalet. Anslagen för 2001 har bestämts. I det regionalpolitiska målprogrammet, statsrådets principbeslut om landsbygdspolitiska riktlinjer och ett utlåtande av riksdagens jord- och skogsbruksutskott nämns att aktionsgrupper skall etableras i hela landet i syfte att samla de regionala resurserna och öka utvecklingsaktiviteten. I principbeslutet anvisades 15 miljoner mark per år för POMO+-grupperna ur gårdsbrukets utvecklingsfond. Ramen för EU:s gemenskapsinitiativ LEADER+ är fastslagen och om anvisningen av finansieringen för mål 1- och ALMA-grupperna fattas besluten i regionalförvaltningen. Det finns två alternativ för lösande av det återstående finansieringsproblemet som hänför sig till aktionsgruppsarbetet: 1. Aktionsgrupperna behandlas jämlikt och arbetet inleds överallt förutsatt att det årligen antingen i statsbudgeten eller ur gårdsbrukets ut- 4

5 Ministerns svar KK 935/2001 vp Eero Lämsä /kesk ym. vecklingsfond kan anvisas ytterligare 15 miljoner mark. Med hjälp av anslaget ökas antalet POMO-grupper till 11 och alla nuvarande POMO-grupper får mera pengar till sitt förfogande. Samtidigt ökar lösningen indirekt finansieringen för några ALMA- och mål 1-program som har snäva ramar. På detta sätt vore alla 58 gruppers finansieringsramar i skick under perioden Den finansiering som saknas borde anvisas från TE-centralen i Norra Savolax och målprogram 1 till Veturi och från Mellersta Finlands TE-central och ALMA-programmet till Jyväs- Riihi, i enlighet med behöriga förvaltningsområdens egna beslut. Denna lösning verkar osäker och leder i varje fall till en situation där finansieringen av ifrågavarande grupper, några andra grupper som finansieras av regionalförvaltningen och POMO+-grupperna blir på en så låg nivå att den är problematisk med tanke på verksamheten. Arbetet med att utreda finansieringsmöjligheterna fortsätter och jord- och skogsbruksministeriet gör vad det kan för att säkra alla aktionsgruppers verksamhetsbetingelser i enlighet med statsrådets linjedragningar. Med hjälp av de resurser som riktas till arbetet i aktionsgrupperna genomförs uppskattningsvis projekt. Flera hundra projekt har redan startats. Helsingfors den 26 september 2001 Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä 5