Osaamisen kehittäminen: Biopolis Sotkamo. Biotekniikan laboratorio, Kajaanin yliopistokeskus Sotkamo



Samankaltaiset tiedostot
MULTIPOLISPÄIVÄT Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Measurepolis Development Oy

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki

SPORT NUTRITION WINTER TECHNOLOGY

CEMIS-seminaari 2012

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

Menevätkö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolit logistiikan tutkimuksessa sekaisin

ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA)

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota


Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma EAKR

Keski-Suomen kasvuohjelma

Kainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

Osaamiskeskusohjelma

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja luonnontuoteala Oulu

Osaamisen kehittäminen Kainuussa

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Projektien rahoitus.

Ajankohtaista ESR-ohjelmassa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Teknologia-asiantuntija, TkT Petri Österberg Measurepolis Development Oy

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla

Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi

Hämeen liiton rahoitus

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Suomi. NordForsk strategia

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi?

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymän toiminta ja tavoitteet

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

Kiitokset! / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Kestävää kasvua ja työtä EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

YKSITYISEN LABORATORIOALAN NÄKYMISTÄ Finntesting kevätseminaari Tuotantojohtaja Paul Klein

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

VTT/KCL-JÄRJESTELYN TAVOITTEET Pääjohtaja Erkki KM Leppävuori, VTT Hallituksen puheenjohtaja Pauli Hänninen, KCL

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Kajaani Lab hanke loppuseminaari Työpaketti 4: Etäterveys Tutkimuspäällikkö Pekka Kilpeläinen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO

Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteinen teemahaku kaivostoiminnan hankkeiksi

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Developing the Pinus Sylvestris L resource

Tekesin palvelut teollisuudelle

OSAAMISPROFIILIKYSELY PUHDASTA ELINVOIMAA

Keski-Suomen maakuntaohjelma

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta

ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen

Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj

Rahoitettavan toiminnan painopisteet: EAKR kehittämisrahoitus

Mittausteknologian osaamiskeskus

Ajankohtaisia KBBE -ohjelmasta Raimo Pakkanen Tekes

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

Transkriptio:

Osaamisen kehittäminen: Biopolis Sotkamo Biotekniikan laboratorio, Kajaanin yliopistokeskus Sotkamo

Biotekniikan laboratorio; Salmelantie 43, Sotkamo

Lähtökohdat 1999 Kainuussa maatalouden ja sen tuotteita jalostavan elintarviketeollisuuden merkitys on sekä työllistävänä että maaseudun toiminta- ja palvelurakenteita ylläpitävänä tekijänä merkittävä. Siksi osaamisen vahvistaminen Kainuun elintarviketeollisuuden tarpeita tukien on ollut lähtökohtana myös Kajaanin Kehittämiskeskuksen biotekniikan laboratoriota perustettaessa. 1996 laboratorion tutkimuksen päälinjaksi valittiin maidon biotekniikka. Toiseksi tutkimuspanostuksen kohteeksi valittiin metsämarjojen biotekniikka johtuen erityisesti alueen luonnonmarjaresursseista ja yritysten TK-tarpeista sekä metsämarjojen mahdollisuuksista funktionaalisten elintarvikkeiden raaka-aineena niin maitovalmisteissa (synergia maitotutkimukseen) kuin muina erikoiselintarvikesovelluksina.

Lähtökohta 1999 Maitoon ja metsämarjoihin liittyvä tuotekehitystoiminta on avainasemassa turvattaessa Kainuun elintarvikealan yritysten menestyminen ja vahvistuminen entistä avoimemman kilpailun tilanteessa (Kainuun kehittämisohjelma, 1997). Ainoastaan kilpailukykyiset tuotteet voivat turvata yritykset ja työpaikat. Siksi Kainuun kehittämisohjelman (1997) toteuttamissuunnitelmassa oli mm. seuraavat toimintalinjat: Maidon jalostusasteen nostaminen, jatkojalostus erikoisruokavaliotuotteiksi ja lääkinnällisiin tarkoituksiin Osaamisen, uusien tuotteiden ja markkinoinnin kehittäminen luonnontuotteiden jatkojalostuksessa ja muussa erikoiselintarviketuotannossa

Lähtökohta 1999 Biopoliksen pyrkimys oli vahvistaa ja luoda laboratorion tutkimukseen perustuvaa maidon ja metsämarjojen biotekniikan osaamista, teknologiasiirtoa ja innovaatiotoimintaa sekä luoda toimiva infrastruktuuri ja tukitoiminta osaamisen kehittämisen mahdollistamiseksi.

Yleistavoitteet Biopolis Sotkamon yleistavoite oli luoda pohjois-suomen strategian (1998) mukaisesti Sotkamoon Biopolis vuoteen 2006 mennessä Sotkamoon Biopolis osaamiskeskittymä, joka pystyy tutkimus-, osaamis-, infrastruktuuri- ja yhteistyöverkkoresursseillaan palvelemaan tasokkaasti erityisesti Pohjois- ja Itä- Suomessa jo toimivien yli 300 PKelintarviketeollisuusyrityksen tuotekehitystarpeita, sekä edistämään korkeaan teknologiaan perustuvaa innovaatio- ja uusyritystoimintaa pohjoisen luonnon tuottamien uusiutuvien luonnonvarojen jalostamiseksi erikoistuotteiksi ja siihen liittyvää bioteknologian kaupallistamista.

Toimenpiteet vuosille 2000-2006 maidon biotekniikka-osaamisen vahvistaminen metsämarjojen biotekniikka-osaamisen vahvistaminen teknologiasiirron, innovaatio- ja yrittäjyystoiminnan sekä yrityspalvelutoiminnan vahvistaminen ja Infrastruktuurin ja tukitoiminnan vahvistaminen

Maidon biotekniikka-osaamisen vahvistaminen maidon proteiineihin, probioottisiin maitohappobakteereihin sekä meijeriprosessien seurantaan soveltuviin immunologisiin ja DNA-teknisiin mittausmenetelmiin liittyvä tutkimustoiminta.

Metsämarjojen biotekniikkaosaamisen vahvistaminen Kainuun luontaiset edellytykset sekä elintarviketalouden kehittämistarpeet, osaamiseen perustuvien funktionaalisten elintarvikkeiden maailmanlaajuinen markkinapotentiaali sekä maidon ja metsämarjojen synergiaedut tuotekehityksessä ovat perusteita siihen, että biotekniikan laboratorio pyrki luomaan metsämarjojen biotekniikka-osaamisesta toisen osaamisen tukijalan maidon biotekniikka-osaamisen rinnalle. Lähtökohtia metsämarjojen tutkimukselle ovat: metsämarjan tai sen osan maku terveellisyys ja/tai teknologinen ominaisuus

Teknologiasiirron, innovaatio- ja yrittäjyystoiminnan sekä yrityspalvelutoiminnan vahvistaminen Palvelukonseptien kehittäminen, esim. analyysimenetelmien pystyttäminen tukemaan alueen yritysten tuotekehitystä ja tutkimusta, (arvoaineanalyysit/kiantama, Biokia, MaHeVi) Prosessien kehittäminen ja teknologian siirto (Kaslink, Lumene, Kainuun Ekokala) Innovaatiotoiminnan edistäminen, tuotekehityskoulutus yrityksille, tuotekehitysyhteistyö

Infrastruktuurin ja tukitoiminnan vahvistaminen Infrastruktuurin kehittäminen mahdollistamaan teema-alueiden tutkimuksen tekeminen sekä kehittämään tukitoimintoja tutkimuksen tarpeisiin. Laitehankinnat tutkimustoiminnan ja analyysimenetelmien pystyttämiseksi

Strategiatarkistus vuonna 2001 ja 2004 Biotekniikan laboratorio teki vuoden 2001 lopussa strategiatarkistuksen liittyen Valion Sotkamon meijerin lopettamispäätökseen. Yhteinen tekijä: ihmisen hyvinvointi muutokset: luonnonmarjojen ja laajemmin pohjoisen luonnon biomassojen tutkimuksen vahvistaminen, Maitopuolen tutkimuksen pienentyminen Vuoden 2004 aikana tehtiin suunnitelmat toiminnan laajentamisesta biomittaustutkimuksiin, joka aloitettiin marraskuussa 2004.

Startegiatarkistuksen jälkeiset toimintalinjat 2004 Toiminta on kohdistettu viiteen osa-alueeseen: 1 Metsämarjojen biotekniikka-osaamisen vahvistaminen 2 Elintarvikkeiden ja maidon biotekniikkaosaamisen vahvistaminen 3 Biomittausosaamisen vahvistaminen (myöhemmin bioanalytiikka) 4 Teknologiansiirto-, innovaatio- ja yrityspalvelutoimintojen kehittäminen. 5 Infrastruktuurin ja tukitoiminnan kehittäminen

Verkottuminen Yksikkö kuuluu kansalliseen terveyden HealthBioklusteriin Oulun bioalan osaamiskeskuksen kautta Measurepolis-Kajaani-ohjelma (kansallinen mittaustekniikan osaamiskeskus) Yksiköllä on yhteistyötä noin 20 kansallisen tutkimuslaitoksen ja yliopistoyksikön kanssa Yksikkö kuuluu kansalliseen ELO-verkkoon (elintarvikealan osaamiskeskus, loppui 2006, jatkuu verkostona) Yksikön jäsen kuuluu IUFRO (International Union of Forest Research Organizations) Task Force ForHealth (Forest and Human Health) ohjausryhmään Laboratorio osallistuu EU COST E39 (Aihe: Forest products) toimintaa ja työryhmiin

Kansainvälinen yhteistyö Toiminnan puitteissa on vahvistettu kansainvälistä yhteistyötä hankkeen teema-alojen puitteissa yliopistojen yksiköiden ja tutkimuslaitosten kanssa Ruotsissa, Norjassa, USAssa, Australiassa, Venäjällä ja Kanadassa. Uusia kansainvälisiä yhteyksiä on luotu vuonna 2006-7 Ranskaan, Italiaan, Kreikkaan, Iso- Britanniaan ja Romaniaan. Yhteistyö liittyy jokaiseen toimintalinjaan. Laboratoriolla on omat Erasmus-vaihtosopimukset Lundin yliopiston/ruotsi ja Rooman yliopiston/italia kanssa.

Kansainvälinen yhteistyö Cranfield University, UK, biomittaus University of Rome, Tor Vergata, Italy, biomittaus University of Florence, Italy, biomittaus University of Bucharest, biomittaus Danish Technology Insitute, biomittaus INRA, Nantes, France, proteiinitutkimus Lund University, Dept. of Clinical Sciences, Sweden, proteiinitutkimus Griffith University, School of Medicine, Queensland, Australia, proteiinitutkimus Norwegian University of life Sciences (UMB), marja- ja proteiinitutkimus Science Academy of Karelian Republic, Russia, marjatutkimus Holt research centre, Norway, marjatutkimus Universite Laval, Quebeck, Canada, marjatutkimus University of Athens, Greece, luonnonainetutkimus

Tulokset - Projektissa on tehty aktiivisesti tutkimusta ja julkaisutoimintaa toiminta-alueilla, sekä kehitetty biotekniikka-alan paikallista osaamista erityisesti maidon ja metsämarjojen biotekniikan osalta sekä biomittausten kohdalla. mm. BLG:n solun läpi kulkeutumismekanismin selvittäminen, eristämismenetelmien kehittäminen yrteille ja marjoille, analyysimenetelmien kehittäminen (esim. nopea menetelmä bakteerimittauksiin kaivosympäristössä), biopintojen muodostamisen tutkimus biosensoreita varten, biosensorikehitys, - Biotekniikan laboratorio on ollut aktiivinen julkaisija ja kouluttaja oman tutkimusalan osalta. Laboratoriossa on voitu toteuttaa mm. Kuopion yliopiston muuntokoulutusopiskelijoille soveltavan biotekniikan fermentointikursseja.

Tulokset elinkeinoelämälle Biotekniikan laboratorio on suorittanut yhteistutkimus- ja tuotekehityshankkeita merkittävän joukon maatalous-, elintarvike- ja korkean teknologian alan yritysten kanssa niin Kainuussa kuin maakunnan ulkopuolellakin. Hankkeet ovat välittyneet yritysten tuotekehitysstrategiaan, -toimintaan tai tuotteistamiseen. biotekniikan laboratoriolla on ollut yritysyhteistyötä alueella n. kahdenkymmenen yrityksen tai muun tahon kanssa. Yritysyhteyksiä mm. seuraavat alueen yritykset; Valio Oy (Sotkamo, Helsinki), Hi-Col Oy (Oulu), Kaslink Oy (Sotkamo), Kiantama Oy (Suomussalmi), Kotilan luomutila, Lentiiran lomakylä (Kuhmo), Polarica Finland Oy (Sotkamo), Newalco Oy (Kuhmo), Valkoliekki Oy (Kajaani), Vuokatin viini ja Puutarha Oy (Sotkamo). Biotekniikan laboratorio on antanut koulutusta yrityksille ja yrittäjille elintarvikealan osaamisen ja bioenergian alueella. Esim. vuonna 2006 koulutuksiin osallistui noin 80 yrittäjää.

Infrastruktuurin vahvistaminen Infrastruktuurin vahvistaminen todettiin tarpeelliseksi tavoitteiden saavuttamiseksi. Osaamisen vahvistaminen valituilla teema-alueilla vaati tutkimus- ym. laitteiden hankintaa mahdollistamaan suunnitellun toiminnon. Tutkimustoimintaan liittyvien laitehankintojen kautta on saatu luotua infrastruktuuri, joka on mahdollistanut tavoitellun osaamiskeskuksen pohjatason muodostamisen. Ylläpito ja tukitoimilla on mahdollistettu infrastruktuurin toimivuus ja sen käytettävyys ja soveltuvuus osaamisteemoihin liittyviin tutkimuksiin ja osaamisen vahvistamiseen rakennettua infrastruktuuria ja tukitoimintoja voidaan hyödyntää yrityspalveluissa

Kainuun maakuntasuunnitelma 2025 Kainuun maakuntasuunnitelmassa 2025 esitetään maakunnan valitsemat strategiset osaamiskärjet innovaatiotoiminnassa perustuen Kainuun elinkeinotoiminnan nykytilaan ja klustereiden kasvumahdollisuuksien arviointiin (erityisesti TEKES 2005, Innovaatioista hyvinvointia) Kainuun innovaatiojärjestelmän kehittämisessä keskitytään seuraaviin osaamisaloihin: Tieto- ja viestintäteknologia;- mittaustekniikka, sulautetut järjestelmät, langaton instrumentointi, ohjelmistotuotteet ja eri teollisuuden alojen uudistaminen IT:n sovelluksilla. Vapaa-ajan ja elämystuotanto; liikuntateknologian soveltaminen, luonto-, kulttuuri-, liikunta- ja tapahtumamatkailun kansainväliset tuotteet ja alan uudistaminen IT:n sovelluksilla Hyvinvointi: julkisen ja yksityisen sektorin uudet toimintamallit, sosiaali- ja terveydenhuollon sovellukset (IT:n soveltaminen) ja terveyttä edistävät elintarvikkeet

Biotekniikan laboratorio 2008 Biotekniikan laboratorio toimii yhteistyössä noin 20 Kainuun alueen elintarvike- ja luonnonvarayrityksen kanssa sekä yksikön toiminta on verkostoitunutta yli 20 tutkimusorganisaation tai -yksikön tutkimusyksikön kanssa Suomessa ja ulkomailla liittyen tutkimuksen painopistealoihin. Biotekniikan laboratorio kuuluu mittaustekniikan osaamiskeskukseen, Measurepolis-Kajaani, jonka kautta yksikkö on mukana Pohjois- Suomen ja Pohjois- Ruotsin Multipolis-verkossa. Yksikkö kuuluu myös Oulun seudun osaamiskeskusohjelman kautta kansalliseen HealthBioterveyden bioteknologian klusteriin.

Laboratorion toiminta-ajatuksena on toteuttaa elintarvike-, elintarvikebiotekniikkaan, bioanalytiikkaan ja siihen liittyvään mittaustekniikkaan (biomittaukset) liittyvää tutkimusta ja kehittämistä sekä tukea alaan liittyvää elinkeinoelämää alueella. Biotekniikan laboratorion toimintaa toteutetaan erityyppisten projektien kautta. Näitä ovat tutkimushankkeet, kehittämishankkeet ja palvelututkimus. Työ on suunniteltu kehittämään ja tarjoamaan osaamista alueen elintarviketeollisuuden ja kaivannaisteollisuuden ja niihin läheisesti liittyvien teollisuus alojen tarpeisiin.

Toiminnan painopisteet tulevaisuudessa: Biomittaus Metsämarjojen biotekniikka-osaamisen vahvistaminen Elintarvikkeiden ja Maidon biotekniikkaosaamisen vahvistaminen Sivuvirtojen hyödyntäminen Infrastruktuurin kehittäminen

Biomittaus Bioanalytiikkaan liittyvät suuntaukset: Biosensoritutkimus ja kehitys funktionaalisten molekyylien määritysmenetelmien kehittäminen ja optimointi, bioanalytiikan kehittäminen sitoutumistutkimuksia varten, Kaivostoimintaan liittyvä bioanalytiikka, bakteerimittaukset

Biosensorit Tarkoitus on kehittää biomittausmenetelmiä ihmisfysiologisiin mittauksiin urheilun, terveydenhoidon alueella sekä ympäristömittauksiin. Tekniikoina optinen SPR mittaus sekä sähkökemiallinen detektointi. Mikrofluidistiikkaa kehitetään.

Metsämarjojen biotekniikkaosaamisen vahvistaminen: Funktionaalisten ominaisuuksien kartoitus Fenolisten marjauutteiden vaikutus bakteerien kasvuun Solutason imeytymistutkimukset

Elintarvikkeiden ja Maidon biotekniikkaosaamisen vahvistaminen Menetelmien kehittäminen tutkimusta varten Uusien menetelmien pystyttäminen; esim. soluviljely (CaCo2 ja M-solut) Proteiinin kulkeutumismekanismin selvittäminen Suoja- ja kantajamolekyylinä toimimisen selvittäminen

Sivuvirtojen hyödyntäminen Aromiaineiden rikastaminen ja tunnistus Esim. ruusunmarjan terälehden aromin rikastaminen ylikriittisellä hiilidioksidiuutolla (100% kasviuute) Uutteen profiilin tunnistaminen kaasukromatografi-massaspektrometrillä Marjapuristekakun arvoaineiden eristäminen ja jatkojalostaminen Funktionaalisten arvoaineiden rikastaminen ja tunnistus

Infrastruktuurin kehittäminen; Menetelmien pystytykset Tutkimusta ja alueen teollisuutta tukevien menetelmien pystyttäminen Elintarviketeollisuus; tuotekehitystä ja tutkimusta tukevan taustatietojen tuottamiseen tarvittava tutkimus- ja palveluinfra Kaivannaisteollisuus; mittaustekniikkaa jätevesien on-line kontrollointiin sekä bakteeriologisiin mittauksiin

Biotekniikan laboratorion rahoitus 2007 12 % 8 % Oulun yliopisto 5 % 8 % KYK kehittämisraha Rakennerahastot, Tekes, OLH 8 % Kain.kehittämisraha Kunnat Yritykset Puiteohjelmat ym. 15 % 44 % Kokonaisbudjetti 1.5 M