ennonen Fennovoiman paikallisjakelu Pyhäjoen seudun asukkaille, joulukuu 2012 Tervetuloa Fennosen lukijaksi Meille Fennovoimassa on tärkeää jakaa mahdollisimman paljon tietoa hankkeestamme laajalle joukolle ihmisiä. Erityisessä asemassa ovat ydinvoimalamme sijoituskunnan Pyhäjoen lähialueella asuvat ihmiset. Tämän vuoksi olemme alkaneet julkaista uutta lehtistä, jonka ensimmäistä numeroa pidät parhaillaan kädessäsi. Fennonen ilmestyy jatkossa kaksi kertaa vuodessa, ja se jaetaan Raahelaisen välissä kaikkiin Pyhäjoen, Raahen, Siikajoen ja Vihannin koteihin. Lehteä voi hakea myös toimistoltamme Pyhä joen keskustassa tai tilata lisää osoitteesta pyhajoki@ fennovoima.fi tai puhelimitse viestintäassistentti Auli Hietalalta numerosta 020 757 9161. Lehdelle ei tuntunut löytyvän osuvaa nimeä omin voimin, joten haimme sitä kesän mittaan kilpailulla. Vastauksia tuli kymmenittäin, ja sopiva nimi löytyi niiden joukosta. Fennosen keksi vihantilainen Jouni Jurmu, joka kertoi nimen taustalla olevan ajatuksen kirjekyyhkystä, joka välittää seutukunnan asukkaille Fennovoiman uutisia ja energiasanomaa printtimuodossa. Ideastaan Jouni sai lahjakortin urheilukauppaan. Kiitokset Jounille! Fn Fennovoimalle valittiin lokakuussa uusi toimitusjohtaja. Minna Forsström edustaa eri tavoin yhtiön omistajia. 2 3 Tervetuloa toimistolle! Fennovoiman toimisto on palvellut Pyhäjoen keskustassa kohta viiden vuoden ajan. Ovet ovat auki joka maanantai ja tiistai kello 9 15, jolloin kaikki kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita keskustelemaan ja kyselemään. 4 Autamme paikallisia yrityksiä valmistautumaan hankkeeseen. Ajankohtaisia 6 7 8
2 ennonen 3 Olemme saaneet kerättyä yhtiöön erittäin pätevän ja sitoutuneen porukan, jonka työllä projekti etenee tehokkaasti. Fennovoima on omistajille tärkeä ja mielenkiintoinen, siksi mukana on oma nainen. Toimitusjohtaja iloitsee yhteistyöstä Kannattava hanke on aina kiinnostava Fennovoimalle valittiin lokakuussa uusi toimitusjohtaja. Yhtiön johtoon nimitettiin Juha Nurmi, joka on lokakuusta 2011 toiminut Fennovoiman projektijohtajana, ja tässä pestissä Nurmi jatkaa myös toimitusjohtajanimityksen jälkeen. Ennen Fennovoimaa hän on tehnyt pitkän uran rakennuskonserni Lemminkäisen eri tehtävissä Suomessa ja ulkomailla. Edellinen toimitusjohtajamme Tapio Saarenpää oli yhtiön johdossa viitisen vuotta, jona aikana yhtiö saavutti merkittäviä virstanpylväitä. Firmassa tehtiin laaja ympäristövaikutusten arviointiselostus sekä periaatepäätöshakemus ja saatiin eduskunnalta periaatepäätös vuonna 2010, Nurmi kertaa. Isotöinen ja erittäin tärkeä asia oli tietenkin Pyhäjoen valinta sijoituspaikaksi; se vaati monen vuoden ajan isoja selvityksiä, Nurmi kertaa. Laitostoimittajan valintaa ja rakentamisluvan hakemista Tällä hetkellä meidän fennovoimalaisten työpäiviä täyttää paljon laitostoimittajavalinta, joka tehdään ensi vuonna. Toimitusjohtajana tärkeä kohderyhmä minulle on yli 60 yrityksen omistajajoukko sekä tietenkin oma, nykyään 80 hengen henkilöstömme. Yhtenä keskeisenä työsarkana Fennovoimassa on rakentamislupahakemuksen valmistelu ja tekeminen, joka on monen vuoden projekti. Periaatepäätöksen mukaan rakentamislupaa tulee hakea vuonna 2015. Rakentamislupahakemus on valtavan suuri tehtävä. Itse hakemus on satojen sivujen kokoinen ja lisäksi toimitamme Säteilyturvakeskukselle tuhansia sivuja muita aineistoja. Olemme saaneet kerättyä yhtiöön erittäin pätevän ja sitoutuneen porukan, jonka työllä projekti etenee tehokkaasti. Tässä joukossa on ilo tehdä töitä, Nurmi kertoo. Hyvää yhteistyötä sijoitusalueen kanssa Juha Nurmi kävi marraskuun lopulla tutustumassa Pyhäjokeen ja pyhäjokisiin, ja tällöin myös toimiston ovet pidettiin auki kävijöitä varten. Pyhäjoella ja laajemminkin pohjoisessa on todella hyvä meininki. Alueen osaavasta väestä on meille suurta hyötyä. On hienoa, että laajalla alueella ollaan aktiivisia valmistautumisen kanssa ja innokkaita pääsemään mukaan. Toivomme rakennushankkeeseen mahdollisimman paljon paikallista ja suomalaista osaamista. Oli mukava käydä Pyhäjoella ja tutustua pyhäjokisiin vähän paremmin. Toivottavasti pääsen paikalle taas pian. Fn Fennovoiman pääomistaja on Voimaosakeyhtiö SF, joka yhdistää Fennovoiman kaikki suomalaiset omistajat. Voimaosakeyhtiössä johtajana työskentelevä Minna Forsström edustaa eri tavoin yhtiön omistajia. Olen linkki Voimaosakeyhtiön ja Fennovoiman välillä, ja näyn omistajien kasvona Fennovoiman hankkeessa. Toimin omistajiemme edunvalvojana, ja huolehdin että hankkeesta tulee omistajillemme sopiva ja kannattava, kuvailee Forsström. Viestinviejänä Tärkeä tehtäväni on kertoa Voimaosakeyhtiön omistajille, mitä hankkeessa on meneillään, ja toisaalta välittää omistajien viestiä Fennovoimaan päin. Omistajat osallistuvat Fennovoiman työhön hallituksen sekä erilaisten komiteoiden kautta. Voimaosakeyhtiön koko omistajakunta tapaa säännöllisesti esimerkiksi osakastilaisuuksissa. Pääomistaja on mukana myös laitoshankinnassa. - Itse olen mukana laitostoimittajan valinnassa ja keskusteluissa laitostoimittajavaihtoehtojen kanssa. Projekti on omistajille tärkeä ja mielenkiintoinen, siksi mukana on oma nainen. Fennovoiman sähköä tarvitaan Lokakuussa Fennovoiman vähemmistöosakas, kolmanneksen omistava E.ON ilmoitti päättäneensä myydä omistuksensa Fennovoimassa. Suomalaiset ovat käytännön väkeä, ja omistajamme ovat ammattilaisia arvioimaan tällaista projektia, joten sinänsä E.ONin lähtö ei vaikuta heihin suoraan. Voimaosakeyhtiön omistajat hakevat kannattavaa projektia, joten heidän näkökulmansa on puhtaasti taloudellinen, Forsström kertoo. Pienelle osalle Voimaosakeyhtiön omistakin osakkeista haetaan uusia omistajia. Fennovoiman hanke on aina edennyt vaiheittain. Nykyisen vaiheen osalta rahoitus on kunnossa. Neuvottelemme osakkeista kiinnostuneiden tahojen kanssa, ja tiedotamme sitten, kun uusia osakkaita tulee. Fennovoiman hankkeessa on kaikki edellytykset kannattavaan hankkeeseen. Omistajamme arvioivat oman yhtiönsä näkökulmasta hankkeen sopivuutta omaan toimintaansa. Tosiasia on, että he tarvitsevat tulevina vuosikymmeninä vakaata suomalaista sähköntuotantoa vakaalla hinnalla. Sitä Fennovoiman ydinvoimala heille toisi. Fn
4 ennonen 5 Auli ja Heli palvelevat kävijöitä Fennovoiman toimistolla Pyhäjoen keskustassa. Tervetuloa toimistolle! Fennovoiman toimisto on palvellut Pyhäjoen keskustassa kohta viiden vuoden ajan. Ovet ovat auki joka maanantai ja tiistai kello 9 15, jolloin kaikki kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita keskustelemaan ja kyselemään. Toimistolta saat paljon tietoa Fennovoimasta ja hankkeemme etenemisestä. Jaossa on esitteitä, ydinvoima-aiheista yleistietoa sekä tutustumista varten kaavakuvat ja -aineistot sekä tutkimuskartat. Toimistolla tapaat varmimmin Auli Hietalan tai Heli Haikolan. Moni muukin fennovoimalainen vierailee alueella usein ja pistäytyy yleensä myös toimistolla. Tietoa teemailloista Pidämme toimistolla normaalien aukioloaikojen ulkopuolella teemailtoja, joissa kullakin kerralla käydään läpi eri aiheita liittyen ydinvoimaan ja Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen. Mukaan mahtuu aina 20 ensin ilmoittautunutta. Näistä illoista ilmoitetaan tarkemmin erikseen nettisivuillamme ja paikallisissa lehdissä. Tänä vuonna pidetään vielä yksi teemailta tiistaina 11.12. kello 17 19. Tällöin paikalla on väkeä Pyhäjoen kunnasta ja Raahen seutukunnasta kertomassa, miten heillä valmistaudutaan ydinvoimalahankkeeseen. Iltoja jatketaan ensi vuoden puolella. Keräämme teemailtojen aiheita mielellään suoraan kuulijoilta, joten jos sinulla on mielessäsi aihe, josta haluat kuulla, ilmoitathan siitä toimiston väelle. Heille voit myös ilmoittautua joulukuun teemailtaan. Tervetuloa jouluglögeille Joulukuussa toimistolla tavataan tuttuun tapaan jouluglögien ja -pipareiden äärellä. Glögipannu on kuumana tiistaina 18.12. kello 9 15. Glögikutsun näet lähiaikoina myös paikallisissa lehdissä, mutta ajan voi jo merkitä kalenteriin. Toivomme silloinkin paikalle paljon väkeä! Fn Joulunpyhät toimisto on kiinni. Avaamme taas 7. tammikuuta normaalein aukioloajoin eli ma ti kello 9 15. Monipuolista työtä Fennovoiman aluevastaava Heli Haikola aloitti työnsä yhtiössä vuonna 2008 eli seuraavana vuonna yhtiön perustamisen jälkeen. Käyn eri puolilla seutukuntaa esittelemässä hanketta. Meillä on periaatteena mennä melkeinpä minne pyydetään. Yleisönä on yrityksiä, eläkeliittoja, opiskelijoita ja erilaisia järjestöjä. Minulla on ollut kuulijoita 13-vuotiasta ja 80-vuotiaisiin, eli aika paljon erilaista väkeä siihen mahtuu, kertoo Heli. Saitillamme Hanhikivenniemellä käy kanssamme porukkaa laidasta laitaan, paikallisista koululaisista ministeriöiden ihmisiin. Myös laitostoimittajaehdokkaat ovat käyneet täällä monta kertaa tutustumassa alueeseen. Ulkomaalaisille vieraille on aika eksoottista vetää kumpparit jalkaan ja lähteä umpihankeen tallustamaan, Heli nauraa. Tärkeä osa Helin työtä on osallistua erilaisten yhteistyöryhmien toimintaan. Lisäksi hän pitää säännöllisesti yhteyttä kunnan väkeen, jotta puolin ja toisin pysytään ajan tasalla. Minulla ei Fennovoima-urani aikana ole vielä ollut kahta samanlaista työpäivää. Siitä tykkään! Täällä ollaan tosi innostuneita hankkeestamme ja odotetaan innolla työmahdollisuuksia, verotuloja ja muuta piristävää vaikutusta alueelle. Fn Yleisön palvelua Fennovoiman vakituinen väki Pyhäjoella tuplaantui keväällä, kun viestintäassistenttimme Auli Hietala liittyi joukkoon. Työni on mukavan monipuolista. Järjestän yhdessä Helin kanssa saittivierailuita ja toimiston tilaisuuksia, kuten teemailtoja. Teen myös mediaseurantaa Helsingissä työskenteleville fennovoimalaisille, jotta hekin pysyvät perässä alueen tapahtumissa, kuvailee Pyhäjoella asuva Auli. Toimistolla juttelen kävijöiden kanssa ajankohtaisista asioista ja vastaan heidän kysymyksiinsä. Vieraita käy vaihtelevasti esimerkiksi sen mukaan, mitä lehdissä on kirjoitettu ja mitä hankkeessamme on muuten tapahtunut. Tänä vuonna Auli on työskennellyt kolmena päivänä viikossa, mutta vuoden alusta hän tekee hommia täyspäiväisesti. Tapaan työssäni paljon erilaisia ihmisiä, mikä on minusta mahtavaa. On tosi mielenkiintoista osallistua tällaiseen isoon hankkeeseen. Fn Fennovoiman toimisto Pyhäjoella: Vanhatie 48, 86100 Pyhäjoki Heli Haikola, aluevastaava 020 757 9224 heli.haikola@fennovoima.fi Auli Hietala, viestintäassistentti 020 757 9161 auli.hietala@fennovoima.fi
6 ennonen 7 Toimintamme tarkoitus on hyödyttää suoraan paikallisia yrityksiä auttamalla heitä valmistautumisessa. Yhteistyöllä ydinvoimalaa rakentamaan Hanhikivellä tutkitaan maalla, merellä ja ilmassa Seismisiä tutkimuksia, bioindikaattoriselvitys ja kallioporauksia vuonna 2012. Pyhäjoen seudulla ja muualla Pohjois-Suomessa on paljon hankkeita, joilla pyritään valmistautumaan mahdollisimman hyvin jättimäiseen ydinvoimalan rakennusprojektiin. Niistä yksi on Raahen seudun yrityspalveluiden hanke, jota vetää projektipäällikkö Pekka Peltomäki. Hankkeen tavoitteena on auttaa halukkaita yrityksiä pääsemään mukaan Fennovoiman ydinvoimalan rakentamiseen ja myös muihin suuriin kansainvälisiin hankkeisiin. Toimintamme tarkoitus on hyödyttää suoraan paikallisia yrityksiä auttamalla heitä valmistautumisessa ja esimerkiksi kertomalla konkreettisia asioita ydinvoimalan rakentamisesta, Peltomäki kertaa. Paikalliset elinkeinotoimen edustajat tuntevat oman alueensa yritykset parhaiten, joten kunkin alueen omat toimijat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneitamme. Yhteistyöllä vältetään päällekkäisyyttä ja pyritään siihen, että tieto kulkee osapuolten välillä. Valmennuksia yrityksille Edellytys toiminnallemme on, että suhteet Fennovoimaan ovat olemassa. Yhtiö onkin alusta asti ollut hyvin yhteistyökykyinen ja halukas yhteistyöhön kanssamme. Teemme myös yhteistyötä laitostoimittajien kanssa, jotka ovat jo olleet kiinnostuneita paikallisista resursseista, Peltomäki kertoo. Työaika kuluu monenlaisissa tilaisuuksissa. Käyn kertomassa hankkeestamme esimerkiksi yrittäjäjärjestöjen tilaisuuksissa. Niissä on usein puhumassa myös joku fennovoimalainen. Syksyn mittaan olemme järjestäneet yrityksille valmennuksia yhteistyössä Finnuclearin kanssa, joka auttaa Suomessa ydinenergia-alan teollisuuden organisoitumisessa. Seuraava valmennus pidetään 11. 12. joulukuuta, ja siihen voi vielä ilmoittautua Finnuclearin kautta, Peltomäki kertoo. Valmennuksissa kerrotaan konkreettisia asioita ydinvoimalahankkeesta. Käydään läpi kokonaisuutta, toimintaa ydinvoimalatyömaalla, turvallisuusvaatimuksia, laatu- ja dokumentaatioasioita, verkostoitumista. Tällaisia perusjuttuja. Peltomäki kertoo, että Raahen seutukunnan yrityksillä on ollut valmennuksissa hyvä edustus. Toisaalta mukana on ollut toimijoita aina Etelä-Suomea myöten. Kannustan paikallisia yrityksiä osallistumaan eri tilaisuuksiimme. Lisäksi kannattaa ilmoittautua Oulun kauppakamarin nettiportaaliin osoitteessa www.lisaakauppaa.fi. Laatuasiat kuntoon Ydinvoimalatyömaa on dokumentaatioon nähden aivan omalla tasollaan, ja siihen kaikilla ydinvoimalaa rakentavilla on oltava osaamista ja resursseja. Tätä käsitellään myös valmennuksissa. Laatuasiat ovat toinen erityisesti korostuva asia. Ovatko yrityksen toimintatavat sellaiset, että voi pyrkiä mukaan kansainväliseen hankkeeseen? Jos ydinvoimalan takia laittaa laatuasiat kuntoon ja vaikkapa sertifioi laatujärjestelmänsä, tämä ei mene hukkaan, jos pyrkii muutenkin kansainvälisille markkinoille. Isojen urakoiden vuoksi kannattaa katsoa kumppaneita. Vaikkapa insinööritoimisto ja muutama konepaja yhdessä voivat jo tarjota isompia urakoita. Oma aktiivisuus on tärkeää. Jos nyt tätä lukiessa tulee olo, ettei ole vielä itse sisällä ydinvoimalahankkeen valmistautumisessa tai kaipaa lisää tietoa, kannattaa ottaa suoraan yhteyttä minuun, kehottaa Peltomäki. Fn Raahen seudun yrityspalveluiden hanke Vetäjänä Pekka Peltomäki 040 830 3013 pekka.peltomaki@raahe.fi www.rsyp.fi/etusivu Rahoittajina myös Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus sekä BusinessOulu Mukana lisäksi Kokkolan seudun Kehitys KOSEK, Kalajoen kaupunki, Ylivieskan seutukunta, Haapavesi- Siikalatvan seutukunta, Nivala-Haapajärvi sekä Kemi-Tornion alue Pyhäjoki valmistautuu monipuolisesti Pyhäjoen kunta valmistautuu ydinvoimalahankkeen isännöintiin monin tavoin. Sijoituspaikkakunnalla on hankkeessa tärkeä rooli, ja on tärkeää, että kunta on halukas ja pystyväinen vastaanottamaan ydinvoimalan kaltaisen tuhansien työntekijöiden rakentamishankkeen. Pyhäjoen kunta parantaa aktiivisesti yritysten ja asukkaiden mahdollisuuksia muuttaa asumaan ja toimimaan Pyhäjoelle. Kaavamuutokset ovat yksi asia, jonka parissa kunta on työskennellyt pitkään. Muutoksia on tehty kaikille kolmelle kaavatasolle. Syksyllä 2013 on määrä valmistua Ollinmäen teollisuusalueen, jonne useat yritykset aikovat sijoittua. Kunnan väkeä on vahvasti mukana monissa alueen yhteistyöhankkeissa. Yksi näistä on Raahen seutukunnan hallinnoima Hanhikivi-yhteyshanke, jossa pyritään maksimoimaan ydinvoimalahankkeesta saatavia positiivisia aluevaikutuksia ja kasvattamaan alueen vetovoimaisuutta. Fn Kunnan puhelinvaihde 040 359 6000 ja nettisivut www.pyhajoki.fi Viime vuoden lokakuun paikkavalinnan jälkeen ydinvoimalan sijoituspaikalla on jatkettu erilaisia tarkentavia tutkimuksia. Tuloksia tarvitaan ydinvoimalan suunnitteluun ja lupahakemuksiin. Alkavista tutkimuksista ilmoitetaan nettisivuillamme, ja tutkimuskarttoja on nähtävillä Pyhäjoen-toimistolla. Tänä vuonna Hanhikivenniemellä on tutkittu muun muassa maa- ja kallioperää sekä merenpohjaa. Olemme teettäneet myös seismisiä tutkimuksia, joilla selvitetään maakerrosten paksuuksia ja kallion pinnan tasoja. Myös pohjaveden tasoja ja ominaisuuksia on tutkittu. Kallioperän tutkimuksissa selviää, millä tasolla kallion pinta on ja onko alueella rikkonaisia vyöhykkeitä. Seismisiä tutkimuksia tehdään pienillä räjäytyksillä, joilla kallioon aiheutetaan ääniaaltoja. - Mitä nopeampaa ääniaalto kulkee, sitä ehjempää ja kovempaa kallio on, kuvailee tutkimuksia tehnyt Suomen Malmin Jalle Tammenmaa. Tutkimuksiin perustuen voidaan suunnitella rakennusten sijoituspaikkoja alueelle sekä otto- ja purkuvesitunneleiden linjauksia. Viimeksi maaperätutkimuksia on tehty valtatie 8:lta laitospaikalle aikanaan rakennettavan tien linjauksella. Tutkimuksia jäähdytysvesitunneleita varten Tutkimuksia tehdään myös suunniteltua uutta laivaväylää ja satamaa sekä jäähdytysvesitunneleita varten. Laitosalueen edustan merenpohjaa on tutkittu poraamalla sekä tekemällä luotauksia laivalta. Näillä tuloksilla pystytään selvittämään, millaisia massoja pohjassa on ja muun muassa millä menetelmällä niitä voidaan ruopata. Merenpohjaa tutkitaan myös ilmasta. Lentokoneesta tehdyillä mittauksilla selvitetään meren pohjan syvyyksiä ja pinnan muotoja, joista selviää geologisia ominaisuuksia. Kalastoa ja pohjaeläimiä kartoitettu Pyhäjoen edustan merialueella tutkittiin kesällä kalastoa ja poikastuotantoa. Tutkimusmenetelminä käytettiin muun muassa nuottausta, poikaspyyntiä sekä koeverkkopyyntiä. Lisäksi tänä vuonna tehtiin kysely, jolla selvitettiin viime vuoden ammatti- ja vapaa-ajankalastusta. Nämä tutkimukset toimivat tulevien lupahakemusten taustatietona. Pohjaeläimistöä on tutkittu sukeltamalla näytteitä rantavyöhykkeeltä. Näytteet otettiin niiltä Hanhikiven edustan alueilta, joihin tullaan rakentamaan. Ympäristön perustilan selvittämistä edellytetään, jotta pystytään mahdollisimman hyvin arvioimaan hankkeen rakentamisen ja käytön aikaisia vaikutuksia. Fn
Fennovoima Oy Salmisaarenaukio 1 00180 Helsinki p. 020 757 9200 info@fennovoima.fi fennovoima.fi Seuraa Fennovoimaa myös Facebookissa! Painotuote 441 032 Kysyttyä Yhtiö kasvaa kovaa vauhtia Fennovoiman pääkonttorilla Helsingissä työskentelee tällä erää noin 80 ihmistä. Kasvu on kovaa: vuosi sitten työntekijöitä oli muutama kymmen vähemmän, ja saman verran pyritään kasvamaan vuonna 2013. Henkilöstöasioista vastaa tiiminsä kanssa Fennovoiman hallinto- ja lakiasiainjohtaja Kristiina Leppänen. Meille on pitkin vuotta 2012 palkattu pääosin teknisen puolen väkeä. Lisäksi olemme vahvistaneet muun muassa ydinturvallisuus- ja laatuosastojamme. Ihmisiä on tullut niin muista alan yrityksistä, viranomaispuolelta kuin ydinvoima-alan ulkopuolelta, kuvailee Leppänen. Monipuolista osaamista Pääkonttorilla Helsingissä työskentelee kymmeniä teknisen puolen asiantuntijoita sekä esimerkiksi viestinnän, talouden, henkilöstöhallinnon, it:n ja asiakirjahallinnan väkeä. Pidämme huolen siitä, että uusia ja vanhoja fennovoimalaisia perehdytetään jatkuvasti alan asioihin. Meillä on firmassa todella kattavaa osaamista usealta eri alalta, joten jaamme puolin ja toisin tietojamme. Esimerkiksi ydintekniikan väki pitää työkavereilleen perehdytyksiä omasta alastaan ja it-väki puolestaan kouluttaa muuta porukkaa it-asioissa. Laitosvalinta työllistää lähes kaikkia fennovoimalaisia Tällä hetkellä suurta osaa fennovoimalaisista työllistää sama aihe: laitosvalinta. Laitostoimittaja valitaan ensi vuonna. Ydinvoimalahankkeen laitostoimittajan valinta on todella mittava työ, ja siihen tarvitaan lähes kaikkien fennovoimalaisten osaamista. Luonnollisesti mukana on paljon teknisen puolen asiantuntijoitamme, mutta myös kaupallinen osastomme sekä lakitiimimme työskentelevät sen parissa ahkerasti. Apunamme on tarpeen mukaan myös kymmeniä ulkopuolisia konsultteja, Leppänen kertaa. Fennovoima valitsee ydinvoimalan toimittajan lukuisten kriteerien perusteella. Huomioon otetaan muun muassa ydinturvallisuuteen, tekniikkaan, toteutukseen ja aikatauluun liittyviä sekä kaupallisia ja juridisia asioita. Toimittajia on pyydetty perustamaan tarjouksensa laatimaamme mittavaan kyselyaineistoon. Lisäksi toimittajien tulee huomioida esimerkiksi voimassaoleva lainsäädäntö ja muut säännökset, samoin kuin muutostyön kohteena olevat Säteilyturvakeskuksen YVL-ohjeet. Kaiken saadun tarjousaineiston arviointi on todella suuri työ. Tuhansien sivujen sopimus Laitostoimittaja valitaan siinä vaiheessa, kun sopimuksen pääkohdat eri osa-alueilla ovat selvät ja sopimusteksti valmis. Sen jälkeen tehdään laaja laitossopimus, jossa selviää koko rakentamishankkeen aikataulu ja se, mistä työn osista kukakin vastaa. Laitossopimus on laaja kokonaisuus, jossa on itse sopimustekstin lisäksi lukuisia liitteitä. Tarkka sivumäärä selviää, kun liitteet ovat valmiina viimeisiä kuvia myöten, mutta kyse on tuhansista sivuista. Sopimuksen aikaansaaminen vaatii lukemattomia neuvotteluja eri osa-alueilla ja valtavasti valmistelutyötä, kirjoittamista ja sisäisiä palavereita. Työ on vaativaa mutta samalla palkitsevaa. Meillä on loistava tiimi tähän työhön. Fn > Miksi Fennovoima on olemassa? Varmuus sähkön saatavuudesta ja sen hinnasta on yritysten toiminnalle hyvin tärkeää; se turvaa yritysten kilpailukykyä ja tukee niiden mahdollisuuksia toimia ja työllistää Suomessa. Sähköyhtiöt haluavat jatkossakin myydä asiakkailleen sähköä järkevällä hinnalla. Tämän takia omistajat perustivat Fennovoiman, eikä tarve ole muuttunut. Osakkaina on muun muassa Suomen suurimpia sähkönkäyttäjiä metalliteollisuudesta, kuten Rautaruukki ja Outokumpu, sekä kymmeniä kuntien omistamia sähköyhtiöitä, kuten Raahen Energia. > Mitä Hanhikivenniemelle rakennetaan? Fennovoiman työmaalla ensimmäisiä töitä on kasitieltä laitospaikalle vievän uuden tien rakentaminen. Laitospaikalla raivataan aluksi puut ja tuodaan sähköt ja kunnallistekniikka, sitten louhitaan jäähdytysvesitunnelit, rakennusten kaivannot ja rakennetaan satama ja laivaväylä. Itse ydinvoimalaan rakennetaan reaktori-, polttoaine-, turva- ja turbiinirakennukset sekä muita niihin liittyviä rakennuksia. Lisäksi rakennetaan iso, noin tuhannen ihmisen asuinalue, toimistoja, varastoja ja vierailukeskus. > Pääseekö Hanhikivelle myös rakentamisaikana? Kyllä vain. Kivelle pääsee niin rakentamisaikana kuin sitten, kun laitos on valmis. Muutenkin alueen elämä jatkuu työmaan ulkopuolella sellaisena kuin nytkin: siellä voi marjastaa, sienestää ja mökkeillä tavalliseen tapaan. Myös alueen rannat pidetään mahdollisimman koskemattomina satamalaiturin ja jäähdytysvesitunneleiden alueita lukuun ottamatta. Oletko jo tutustunut uusiin nettisivuihimme? Paikallisosiosta löytyy alueelta otettuja kuvia ja paikallisten haastatteluita. Siellä kerrotaan myös Pyhäjoen-toimiston tapahtumista. Muualta nettisivuilta löydät tutusti laajan paketin ydinvoima-asiaa sekä tietoa hankkeestamme ja Fennovoimasta. Mukana on esittelyitä yhtiön henkilöstöstä ja laaja kooste alueella hankkeemme parissa toimivien tahojen yhteystietoja. www.fennovoima.fi/paikallisille ennonen Lähetä palautetta! Fennosen päätoimittaja Laura Klefbohm laura.klefbohm@fennovoima.fi 020 757 9219