Peltojen ravinnekuormituksen vaikutus Itämeren elinkeinoihin (blue growth) Petri Ekholm SYKE 1
Siniseen biotalouteen liittyvä kasvupotentiaali Suomessa 1. Vesihyvinvointi ja palvelut 2. Vesibiotuotanto ja tuotteet 3. Vesiosaaminen, tieto ja teknologia 4. Energia, ravinteet ja teolliset symbioosit Kasvutavoite (Vesihyvinvointi ja palvelut) 2014 2025 Vesistöihin liittyvän matkailun kokonaiskysyntä ( ) Vesistöihin liittyvän matkailun vuotuinen työllisyysvaikutus (HTV) 2 10 9 3 10 9 21 000 27 000 36 000 Vesistön vuotuinen virkistyskäyttöarvo ( ) 1,0-1,3 10 9 1,3-1,7 10 9 * Virkistyskäyttäjien lukumäärä (hlöä) 3,8 10 6 + 10 %* *Edellyttää vesien hyvää tilaa Kasvua vesiosaamisesta ja vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä. Sinisen biotalouden kansallinen kehittämissuunnitelma. Luonnos versio 23.6.2016.
A sustainable blue growth agenda for the Baltic Sea Region Maritime economic activity Employment Gross Value Added ( ) Coastal tourism 127 000 3.1 10 9 Fish for human consumption 117 000 3.8 10 9 Shipbuilding 51 000 2.0 10 9 Short sea shipping 39 000 5.7 10 9 Passenger ferry services 26 000 2.0 10 9 + Water projects, deep-sea shipping, yachting and marinas, cruise tourism, offshore wind, coastal protection, environmental monitoring, marine aquaculture, blue biotechnologies Activities such as fisheries, aquaculture and coastal tourism are highly dependent on a healthy environment and clean water Failing to restore the Baltic Sea to good health will further impair not only the Baltic Sea environment, but also its ability by 2030 to add an additional 550 000 jobs and 32 10 9 euro in annual value Commission Staff Working Document.
Typpi ja fosforikuorma (t a 1 ) Suomesta Itämereen 2008 2012 keskiarvo Typpi Fosfori 4
Typpi- ja fosforikulkeuma Itämereen v. 2006 (t a 1 )
Ravinnekuormituksen ja peltoisuuden välinen yhteys Tattari S, Koskiaho J, Kosunen M, Lepistö A, Linjama J, Puustinen M. 2016. Nutrient loads from agricultural and forested areas in Finland from 1981 up to 2010 Can the efficiency of undertaken water protection measures seen? Manuscript.
Typpi (kg/a) Fosfori (kg/a) Rankinen K, Ekholm P, Cano Bernal JE, Keinänen H. 2014. Ainevirtaamat valuma-alueilla ja niihin vaikuttavat tekijät. Aakkula J, Leppänen J (toim.) Maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimus (MYTVAS3) Loppuraportti. Maa- ja metsätalousministeriö 3/2104, s. 231 239. Arvio maatalouden ravinnekuormituksen kehityksestä
Suomenlahden fosforikierto Raateoja M, Setälä O. (Eds.) 2016. The Gulf of Finland assessment. Reports of the Finnish Environment Institute 27.
Erie-järven uudelleen rehevöityminen Erie-järven fosforikuormitus pysytellyt tavoitetason alapuolella, mutta fosforin koostumus muuttunut DRP = Liuennut reaktiivinen fosfori Daloğlu et al. 2012. Evaluating causes of trends in long-term dissolved reactive phosphorus loads to Lake Erie. Env. Sci. Technol. 46:10660 10666. 9 Michalak AM et al. 2013. Record-setting algal bloom in Lake Erie caused by agricultural and meteorological trends consistent with expected future conditions. PNAS 110:6448 6452.
Kyntö Suorakylvö 10
Voiko sama tapahtua Suomessa: Fosforijakeet Yläneenjoessa DRP = Liuennut reaktiivinen fosfori PP = Maa-ainekseen sitoutunut fosfori Rankinen K, Gao G, Granlund K, Grönroos J, Vesikko L. 2015. Comparison of impacts of human activities and climate change on water quantity and quality in Finnish agricultural catchments. Landscape Ecology.
Yhteenveto Maatalouden aiheuttama ravinnekuormitus hienoisessa laskussa, mutta vielä pitkään suuri kaikilla merialueillamme Nykyiset vesiensuojelutoimet voivat lisätä rehevöitymistä Liuennut fosfori Kokonaisravinteet huono indikaattori rehevöittävälle kuormitukselle Maatalouden ravinnekuormitus haittaa sinistä biotaloutta rannikkovesissä Pääasiallinen haitta siniselle biotaloudelle Itämeren huono tila Historiallinen kuormitus Kansainvälinen ulottuvuus