KIRJALLINEN KYSYMYS 307/2008 vp Erityistukien kohdentaminen Kannuksen kaupungille Eduskunnan puhemiehelle Tieto Atrian Lihapouttu Oy:n toiminnan lopettamisesta Kannuksessa oli järkyttävä takaisku niin Kannuksen kaupungille kuin koko Keski-Pohjanmaan maakunnallekin. Yritys työllistää tällä hetkellä Kannuksessa 140 henkilöä, mikä on jopa noin 20 prosenttia kaupungin teollisista työpaikoista ja noin 5 prosenttia kaikista työpaikoista. Kaupungissa ryhdyttiin välittömästi toimenpiteisiin, että jokaiselle työpaikkansa menettävälle henkilölle voitaisiin löytää korvaava työpaikka. Työllistyminen alueen olemassa oleviin yrityksiin erityiskoulutuksen kautta on tähän hyvä vaihtoehto, ja muutosturvakoulutukseen on varattu riittävästi resursseja. Koulutukseen tarvitaan kuitenkin erityisiä työkaluja, joilla helpotettaisiin uusien yritysten sijoittumista Kannukseen. Kannuksen kaupungin nimeäminen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi toisi merkittävää helpotusta tähän tehtävään. Uusien yritysten perustamista sekä toimintaansa laajentavien yritysten sijoittumista Kannukseen voitaisiin helpottaa esimerkiksi Kannukseen kohdennetuilla keskimääräistä korkeammilla investointituilla sekä alentamalla työllistämiskustannuksia ensimmäisten vuosien aikana. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeen sekä työntekijän palkkaamistukeen tulee käyttää niitä rakennemuutokseen varattuja erityismäärärahoja, joita valtiolla on käytettävissään. Myös työllisyysperusteista investointitukea tulisi ministeriöstä kohdentaa suoraan alueelle. Äkillisiä rakennemuutostilanteita varten on käytettävissä EU:n aluekehitys- ja sosiaalirahastojen kokonaiskiintiöstä tehty 3 prosentin varaus. Tästä varauksesta tulisi osa kohdentaa Kannuksen kaupungin hankkeisiin. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä, että Kannuksen kaupunki saadaan erityistukialueeksi ja sille kohdennetaan erityisrahoitusta? Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 2008 Jutta Urpilainen /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jutta Urpilaisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 307/2008 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä, että Kannuksen kaupunki saadaan erityistukialueeksi ja sille kohdennetaan erityisrahoitusta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kirjallisessa kysymyksessä esitetään Kannuksen kaupungin nimeämistä äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Äkillisten rakennemuutosongelmien alueiden nimeäminen perustuu alueiden kehittämislain (602/2002) 9 :n 1 momentin nojalla annettuun valtioneuvoston päätökseen (20.12.2007) valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista. Sen mukaisesti äkillisten rakennemuutosten hoidon mallia kehitetään edelleen. Erilaiset toimet talouden rakennemuutosten työllisyydelle ja tuotantotoiminnalle aiheuttamien ennalta arvaamattomien häiriöiden lieventämiseksi yhteen sovitetaan Rakennemuutokseen reagointi -työryhmässä, joka on asetettu hallituskaudeksi. Työryhmässä ovat edustettuina työ- ja elinkeinoministeriön eri osastot ja yksiköt sekä valtiovarainministeriö. Äkillisen rakennemuutoksen alueeksi nimeämisessä tarkastellaan useita kriteereitä, jotka Rakennemuutokseen reagointi -työryhmä on valmistellut ja jotka on käsitelty hallinnon ja aluekehittämisen ministerityöryhmässä. Arviointikriteereinä ovat: 1) toteutuvien työpaikkamenetysten kokonaismäärä yrityksessä ja koko tuotantoketjussa tai -klusterissa yhteensä sekä arvio seutukunnalla työttömäksi jäävistä; 2) toteutuvien työpaikkavähennysten vaikutus seutukunnan työllisyys- ja työttömyysasteeseen; 3) seutukunnan tuotanto- ja elinkeinorakenteen yksi- tai monipuolisuuden mahdollisuudet tarjota uusia työpaikkoja; 4) arvio rakennemuutosongelman kestosta sekä 5) muut mahdolliset ongelman erityispiirteet ja vaikutukset. Yksittäisiä kuntia tai kaupunkeja ei siten nimetä äkillisen rakennemuutoksen alueiksi, vaan tilannetta tarkastellaan seutukunnittain. Vaikka 140 työpaikan menetys on suuri isku Kannuksen kaupungille, on se kuitenkin alle 0,6 prosenttia koko Kokkolan seutukunnan työvoimasta. Tähän mennessä nimetyillä alueilla tämä osuus on ollut keskimäärin noin 1,1 prosenttia ko. alueiden työvoimasta. Työllisyystilanne Kokkolan seutukunnassa ja Kannuksessa on hyvä, työttömyyden aleneminen seutukunnassa on ollut selvästi koko maata nopeampaa. Työ- ja elinkeinoministeriön 22.4.2008 julkaiseman työllisyyskatsauksen mukaan maaliskuussa 2008 työttömyysprosentti Kokkolan seutukunnassa oli 7,2 ja Kannuksen kaupungissa 6,2. Luvut ovat koko maan keskiarvoa (7,6 %) parempia. Kokkolan seutukunnan monipuolinen tuotanto- ja elinkeinorakenne tarjoaa hyvät mahdollisuudet työllistyä uusille aloille. Näistä syistä Kokkolan seutukunta ei täytä äkillisen rakennemuutoksen alueeksi nimeämisen kriteerejä. Hallitus toteaa, että Atrian Lihapouttu Oy:n irtisanottujen työllistymisen suhteen ratkaisevassa 2
Ministerin vastaus KK 307/2008 vp Jutta Urpilainen /sd asemassa ovat ammatillinen lisäkoulutus ja uuden yritystoiminnan luominen Kannukseen. Pohjanmaan TE-keskuksella on toimintaedellytykset kaikkiin tarvittaviin koulutustoimenpiteisiin. Kokkolan työvoimatoimisto laatii muutosturvan toimintamallin mukaisesti yksilölliset toimintasuunnitelmat työttömäksi jääville. Pohjanmaan TE-keskuksella on riittävästi määrärahoja työvoimapoliittiseen koulutukseen, mikäli erillistä koulutusta tarvitaan. Rakennerahastoista annetun valtioneuvoston asetuksen (311/2007) 2 :n mukaan varauksella tarkoitetaan äkillisistä rakennemuutosongelmista aiheutuviin menoihin käytettävää ohjelmareservin osaa. Tarkoitukseen voidaan kuitenkin käyttää soveltuvin osin myös rakennerahastojen ohjelmareservivaroja. Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 2008 Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 307/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Jutta Urpilainen /sd: Vad ämnar regeringen göra för att staden Kannus ska göras till ett särskilt stödområde och att särskild finansiering ska riktas till den? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I det skriftliga spörsmålet föreslås att staden Kannus ska förklaras som en region med akuta strukturomvandlingsproblem. Klassificeringen av områden som regioner med akuta strukturomvandlingsproblem baserar sig på statsrådets beslut av 20.12.2007 om de rikstäckande målen för regionutvecklingen vilket utfärdats med stöd av 9 1 mom. i regionutvecklingslagen (602/2002). Enligt beslutet ska modellen för lösande av de problem som en plötslig strukturomvandling medför utvecklas vidare. De åtgärder av olika slag som vidtas för att lindra de oförutsedda störningar som förändringarna i den ekonomiska strukturen orsakar sysselsättningen och produktionen ska samordnas av den arbetsgrupp med uppdrag att reagera på strukturomvandlingar som har tillsatts för den pågående regeringsperioden. I arbetsgruppen ingår företrädare för de olika avdelningarna och enheterna vid arbets- och näringsministeriet samt för finansministeriet. Vid övervägande av huruvida ett område ska förklaras som en region med akuta strukturomvandlingsproblem bedöms fallet i ljuset av de kriterier som den ovan nämnda arbetsgruppen har utarbetat och som har behandlats i ministerarbetsgruppen för förvaltning och regional utveckling. Kriterierna är följande: 1) det faktiska totala antalet arbetstillfällen som går förlorade vid ett företag och längs hela produktionskedjan eller inom klustret sammanlagt samt en uppskattning av hur många personer inom den ekonomiska regionen som kommer att bli utan arbete, 2) hur de faktiska förlusterna av arbetstillfällen inverkar på sysselsättnings- och arbetslöshetsgraden i regionen, 3) huruvida regionens produktions- och näringsstruktur är ensidig eller diversifierad och vilka möjligheter den har att erbjuda nya arbetstillfällen, 4) en uppskattning av hur långvarigt strukturomvandlingsproblemet är samt 5) eventuella andra särdrag och effekter som problemet har. Enskilda kommuner eller städer förklaras således inte som regioner med akuta strukturomvandlingsproblem utan situationen bedöms regionvis. Trots att förlusten av 140 arbetstillfällen är ett hårt slag för Kannus stad motsvarar dessa dock mindre än 0,6 procent av arbetskraften inom Karleby ekonomiska region som helhet. I de områden som hittills har förklarats som regioner med akuta strukturomvandlingsproblem har andelen bortfallna arbetstillfällen motsvarat i genomsnitt 1,1 procent av arbetskraften inom regionerna. Sysselsättningsläget inom Karleby ekonomiska region och Kannus stad är gynnsamt, och arbetslösheten inom den ekonomiska regionen har minskat klart snabbare än i det övriga landet. Enligt den sysselsättningsöversikt som arbets- och näringsministeriet publicerat 22.4.2008 var arbetslöshetsprocenten för Karleby ekonomiska region 7,2 och för Kannus stad 6,2 i mars 2008. I ljuset av dessa siffror är situationen där bättre än situationen i hela landet i genomsnitt (7,6 %). 4
Ministerns svar KK 307/2008 vp Jutta Urpilainen /sd Den diversifierade produktions- och näringsstrukturen inom Karleby ekonomiska region erbjuder goda möjligheter att hitta arbete inom nya sektorer. Av ovan nämnda orsaker uppfyller Karleby ekonomiska region inte kriterierna för en region med akuta strukturomvandlingsproblem. Regeringen konstaterar att den yrkesinriktade tilläggsutbildningen och uppkomsten av ny företagsverksamhet i Kannus har en avgörande betydelse med tanke på möjligheterna för dem som sagts upp av Atria Lihapouttu Oy att återsysselsättas. Österbottens TE-central har förutsättningar att vidta alla nödvändiga åtgärder när det gäller utbildning. Karleby arbetskraftsbyrå ska uppgöra individuella handlingsplaner i enlighet med handlingsmodellen för omställningsskydd för dem som blir arbetslösa. Österbottens TE-central har tillräckliga anslag att användas för arbetskraftspolitisk utbildning, om särskild utbildning behövs. Med avsättning avses enligt 2 i statsrådets förordning om strukturfonderna (311/2007) den del av programreserven som används till utgifter för plötsliga problem vid strukturomvandlingar. Medel ur strukturfondernas programreserv kan dock också i tillämpliga delar användas för det aktuella ändamålet. Helsingfors den 7 maj 2008 Näringsminister Mauri Pekkarinen 5