Hallituksen kärkihanke Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma Projektisuunnitelma Lapsibudjetointi Versio 0.0 16.05.2016
Versio 0.0 2(12) Sisällysluettelo 1 Projektin tausta 3 2 Projektin tavoitteet, tulokset ja mittarit 4 2.1 Tavoitteet ja tulokset 4 2.2 Indikaattorit ja mittarit 5 3 Sidosryhmät 6 4 Riippuvuudet 7 5 Projektin toteutus 7 5.1 Kokonaiskuva etenemisestä 7 5.2 Aikataulu ja projektin vaiheet 10 6 Resurssit ja kustannukset 10 7 Projektin seuranta ja raportointi 11 8 Viestintä 11 9 Liitteet 11 Liite 1. Projektisuunnitelmaryhmän vastuuhenkilöt ja jäsenet 11 Liite 2. Keskeiset lähteet 12
Versio 0.0 3(12) 1 Projektin tausta Mitä lapsibudjetointi on? Lapsibudjetointi tarkoittaa kunnan, maakunnan tai valtion talousarvion tarkastelemista lapsenoikeusnäkökulmasta. Kyse on sekä 1) lapsiin kohdistuvien määrärahojen jäljittämisestä ja seurannasta eli lapsilähtöisestä budjettianalyysista; että 2) talousarviopäätösten lapsivaikutusten arvioinnista. Lapsilähtöinen budjettianalyysi on osa väestölähtöistä budjettianalyysia, jossa julkisen budjettitalouden menot järjestetään väestömomentteihin. Lapsibudjetoinnissa tarkastelussa ovat lapsiin ja nuoriin kohdistuvat menot (esim. ikäryhmä 0-18-vuotiaat). Väestömomentti tarkoittaa sitä, että budjetin menokuvauksessa esitetään, mihin väestöryhmään ja minkälaiseen palveluun kyseinen määräraha kohdistuu. Lapsibudjetointi ei tarkoita erillisen lasten talousarvion tekemistä, vaan kyse on talousarvion lapsiin kohdistuvien määrärahojen tarkastelusta kokonaisuutena. Nykyään lapsiin ja nuoriin kohdistuvia määrärahoja tarkastellaan kuntien ja valtion talousarvioissa lähes aina hallinnonaloittain. Tällöin vaarana voi olla osaoptimoinnin lisääntyminen, jatkuva hallinnonalojen välinen kamppailu rahallisista resursseista ja kokonaisuuden kustannus-vaikuttavuuden hallinnan menettäminen. Lapsibudjetointi mahdollistaa seurantatiedon keräämisen lapsiin kohdistuvista määrärahoista ja auttaa hahmottamaan paremmin lapsiin kohdistuvien rahallisten ja reaalisten panostusten, kuten palveluiden, välistä suhdetta. Lapsibudjetointi tuottaa päätöksenteon tueksi tietoa, jonka avulla lapsiin kohdistuvat määrärahat voidaan pidemmällä tähtäimellä kohdentaa sekä oikeudenmukaisesti että mahdollisimman tehokkaasti. Lapsibudjetoinnista saatavaa tietoa on mahdollista hyödyntää myös yksityiskohtaisemmassa kustannus-vaikuttavuuden arvioinnissa ja vaikuttavuustutkimuksessa. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan kaikessa lasta tai lapsia koskevassa päätöksenteossa on ensisijaisesti harkittava lapsen etu. Lapsen oikeuksien komitean mukaan erityisesti politiikkaohjelmien, säädöstyön ja talousarvion lapsivaikutukset on arvioitava.
Versio 0.0 4(12) Viimeisimmissä suosituksissaan Suomelle (2011) komitea kehottaa Suomea tehostamaan pyrkimyksiään tämän varmistamiseksi. Erikseen komitea kiinnittää huomiota resurssien myöntämiseen ja suosittelee, että Suomi ottaa käyttöön lapsibudjetoinnin ja talousarvion seurannan lapsen oikeuksien näkökulmasta. Lisäksi komitea kehottaa järjestämään kunnissa lapsen tarpeisiin osoitettujen määrärahojen tehokkaan seurannan. Suomen valtio raportoi lapsen oikeuksien toteutumisesta YK:n lapsen oikeuksien komitealle määräajoin, seuraavan kerran vuonna 2017. Tällöin sen on muun muassa kerrottava, mihin toimenpiteisiin aikaisempien suositusten perusteella on ryhdytty. Vaikka väestölähtöinen budjetointi ja lapsibudjetointi ja niihin sisältyvät budjettianalyysit vaativat kehittämistyötä, niistä saatavat hyödyt yhteiskuntapolitiikan arvioinnissa ja politiikkatoimien sekä rahallisten resurssien kohdentamisessa ovat kuitenkin niin isot, että investointi kehittämistyöhön kannattaa tehdä. Parin viime vuosikymmenen aikana on kasautunut huolestuttavia tietoja lapsiin ja nuoriin kohdistettujen panostusten kustannus-vaikuttavuudesta.esimerkiksi lastensuojelun, erityisopetuksen ja mielenterveyspalvelujen kuormitus on jatkuvasti lisääntynyt, vaikka niiden voimavarat ovat kasvaneet yli kaksinkertaisiksi ja määrärahojen taso on noussut. Esimerkkejä siitä mitä on tehty Lapsiasianeuvottelukunnan työryhmä valmisteli vuoden 2015 hallitusohjelmaa varten esityksen väestölähtöisestä budjetoinnista ja lapsivaikutusten arvioinnista. Esityksessä tavoitellaan rakenteellista muutosta valtionhallinnon lasten ja nuorten palvelujen ohjaukseen ja kuntien palvelujen organisointiin. Esityksessä on konkreettinen ehdotus, kuinka muutos rakennetaan hallituskauden aikana. Muutoksen keskiössä on väestölähtöinen budjetointi ja lapsilähtöinen budjettianalyysi. Valtiovarainministeriön työryhmä on tarkastellut lapsiperheitä ja yksin asuvia (erityisesti vanhuksia) koskevien asioiden yhteen kokoamista valtiontalouden kehysten ja valtion talousarvioesityksen yhteydessä (raportti VM:n julkaisu 18/2015 liitteenä 2). Lapsiperheiden osalta työryhmä selvitti, miten julkisen talouden suunnitelmassa ja valtion talousarvioesityksessä voitaisiin koota lapsiperheitä koskevat asiat nykyistä paremmin hahmotettavaksi kokonaisuudeksi. Sata investointia lasten oikeuksien näkyminen kuntien budjetoinnissa - hanke on vuosina 2014 2015 Pelastakaa Lapset ry:n, Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen ja Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiön (ITLA) yhteishanke, jonka kuntapilotoinnin käytännön toteutuksesta huolehti Kuntaliitto. Hankkeen tuotoksena valmistuu vuonna 2016 lapsibudjetointiohje (LapBu -ohje) kuntien tueksi. Ohje tuo paikkakunnille budjettineuvottelujen iltakoulu -mallin. Budjettineuvottelujeniltakoulu tähtää kunnan vuosikelloon sopeutettuun jokavuotiseen neuvottelutilaisuuteen lasten ja lapsiperheiden tilanteesta. Yksinkertaisimmillaan budjettineuvottelujen iltakoulu on yhteistyökulttuurinen toimintatapa, joka kokoaa yhteen lasten ja nuorten hyvinvoinnin näkökulmasta keskeiset toimijat keskustelemaan tietopaketista, jossa lasten hyvinvointiin liittyvät toimenpiteet ja resurssit on tuotu yhteen. Koollekutsutut toimijat ovat luottamushenkilöt, palvelujen tilaajan ja tuottajapuolen toimijat sekä taloudesta että toiminnasta vastaavat henkilöt. Mukaan voidaan ottaa myös lasten ja nuorten edustajia tai käsitellä tietopaketti esimerkiksi oppilaskunnissa tai nuorisovaltuustossa. Hanke on osa ITLA:n Lapset, nuoret ja perheet satavuotiaassa Suomessa (2013 2017) -ohjelmaa, jossa pyritään kokoamaan vaikuttavia toimintamalleja
Versio 0.0 5(12) Kunnissa lasten ja nuorten palvelujen kokonaisuutta on lähdetty hallitsemaan elämänkaarimallein ja prosessiorganisaatioin. Näissäkin toimenpiteissä budjetointi on edelleen jäänyt perinteiseksi hallintokuntiin perustuvaksi taloushallinnaksi. Lapsivaikutusten arvioinnille ei myöskään ole muodostunut vakiintuneita käytänteitä. Kansainvälisesti YK:n ihmisoikeusneuvosto on vuonna 2015 laatinut suosituksen jäsenmailleen paremmaksi lapsiin investoimiseksi (A/HRC/RES/28/19 Rights of the child: towards better investment in the rights of the child). Lisäksi YK:n lapsen oikeuksien komitea on vuodesta 2015 lähtien valmistellut yleiskommenttia liittyen YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 4. artiklaan (No. 19 General Comment No. 19 (2016) on Public Spending and the Rights of the Child). Valmisteilla oleva YK:n yleiskommentti nähdään merkittävänä ohjeistuksena, joka viitoittaa jäsenvaltioita parempaan julkisen talouden suunnitteluun ja toimeenpanoon. Kansainvälinen UNICEF on kehittänyt eri maissa toteutettujen esimerkkien pohjalta yleisen metodologian lapsilähtöisen budjettianalyysiin. Metodologia piirtää kokonaiskuvan siitä, mitä kysymyksiä kansallisella tasolla tulee lapsilähtöistä budjettianalyysia tehtäessä ratkaista. Tällaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi se, mitä määritellään lapsiin kohdistuviksi resursseiksi ja se, miten käsitellään resursointia, joka kohdistuu lapsiin osittain tai välillisesti. Metodlogia ei kuitenkaan anna valmiita konkreettisia työkaluja lapsibudjetoinnin toteuttamiseen Suomessa, mutta toimii hyvänä apuna kehittämistyölle. Kansainväliseltä UNICFilta on mahdollista saada myös asiantuntijatukea kehittämistyölle. 2 Projektin tavoitteet, tulokset ja mittarit 2.1 Tavoitteet ja tulokset Tavoite Projektissa luodaan välineitä lapsilähtöiseen budjetointiin eli lapsiin kohdistuvien taloudellisten panostusten jäljittämiseen ja talousarviopäätösten lapsivaikutusten arviointiin. Malli luodaan perustuen tieteelliseen tietoon sekä olemassa oleviin hyviin käytäntöihin. Mallia pilotoidaan kunnissa ja kehitetään sen aikana pilotoinnin yhteydessä toteutettavan arviointitutkimuksen avulla. Tärkein tavoite on lapsibudjetoinnin budjettianalyysin mallin luominen paikallishallinnon tasolla. Luotua budjettianalyysin mallia lähdetään levittämään ja juurruttamaan kuntiin osana lapsibudjetoinnin kokonaisuutta, jossa myös lasten ja nuorten osallisuus sekä laaja-alaisempi lapsivaikutusten arviointi korostuvat. Kyseessä on malli, jonka kunnat voivat ottaa vapaehtoisesti käyttöönsä. Lisäksi projektissa luodaan edellytyksiä sille, että lapsibudjetoinnin budjettianalyysi voidaan tulevaisuudessa ottaa käyttöön myös maakunta- ja valtiotasolla. Yhteistyössä valtiovarainministeriön (kuntaosasto, budjettiosasto), sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa arvioidaan sitä, miten nykyisiä valtionhallinnon budjetointimenetelmiä ja valtionosuusjärjestelmiä voidaan hyödyntää lapsibudjetoinnin budjettianalyysin toteuttamisessa. Tavoitteena on kehittää myös lasten ja nuorten osallistumisen malli lapsibudjetointiin. Mallin kehittämisessä käytetään olemassa olevia edustuksellisia rakenteita painottaen eritysesti oikea-aikaisuutta, eri iäryhmien ja syrjäytymisrisissä olevien osallisuutta. Tulokset
Versio 0.0 6(12) Projektin päätteeksi on luotu lapsilähtöisen budjettianalyysin paikallisesti sovellettava malli. Mallia on pilotoitu kolmessa tai useammassa kunnassa ja sen toimivuutta on arvioitu tieteellisen tutkimuksen avulla. Projektin lopussa mallia on lähdetty levittämään muihin kuntiin osana lapsibudjetoinnin kokonaisuutta, josta pyritään tekemään yhdessä muiden kärkihankkeen projektien sekä eri sidosryhmien kanssa pysyvä toimintamalli kunnissa. Lapsibudjetointi liitetään osaksi Lapsi ystävällinen kunta mallin sekä lapsivaikutusten arvioinnin levittämistyötä. Lapsibudjetointityö on kiinteä osa luotaessa järjestelmää ja välineitä lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen seurantaan ja raportointiin. Projektin lopussa budjettianalyysin mallin sopimista tarakastellaan myös sekä maakunta- että valtiosektorilla, jolloin pidemmällä tähtäimellä on mahdollista saada koko julkinen talous lapsilähtöisen budjettianalyysin piiriin. Projektilla, kuten koko LAPE hankkeellakin tähdätään pitkäkestoiseen rakenteelliseen muutokseen. 2.2 Indikaattorit ja mittarit Indikaattori/mittari Projektin tulosten mittarit Budjettianalyysin malli paikallishallinnon tasolla Budjettianalyysin kehittäminen maakunta- ja valtiotasolla käynnissä. Budjettianalyysimallin arviointitutkimuksen tulokset Luotu budjettianalyysin malli lähtenyt leviämään kuntiin osana lapsibudjetoinnin kokonaisuutta. Lasten ja nuorten osallistuminen lapsibudjetoinnin tekemiseen ja heidän kokemukset osallisuudesta Vaikuttavuusindikaattorit Lasten, nuorten ja heidän perheidensä korjaavien palvelujen kustannusten kasvu on pysähtynyt kokeilukunnissa ja alueilla vuoden 2019 tilinpäätöksessä. Lasten, nuorten ja heidän perheidensä korjaavien palvelujen kustannukset ovat laskeneet vuoteen 2025 mennessä valtakunnallisesti yli 10 % vuoden 2016 tasosta. Lähtötaso 2016 Vakiintuneita malleja ei ole käytössä. Muutamissa kunnissa kehitetty omia malleja. Ei ole. Ei ole Ei ole. Ei ole Tarkistetaan kokeilukuntien ja alueiden talousluvuista. Tarkistetaan kokeilukuntien talousluvuista. Tavoitetaso 2019 On olemassa ja käytössä pilottikunnissa ja mahdollisesti muissa kunnissa. On. Julkaistu tieteellisellä foorumilla On. Eri ryhmien osallistuminen ja heidän kokemukset Kustannukset (kokonais- ja lasta kohden) reaalisesti edellisen vuoden tasolla. Kustannukset (kokonais- ja lasta kohden) vuonna 2025 reaalisesti 10 prosenttia alemmalla tasolla kuin Lähde Budjettianalyysimallin arviointitutkimuksen tulokset Kuntien tilinpäätöstiedot. Kuntien tilinpäätöstiedot.
Versio 0.0 7(12) Lasten ja nuorten hyvinvointi kokeilukunnassa on kasvanut hyvinvointi-indikaattoreiden mukaan edellisistä vuosista vuonna 2019. Valitun hyvinvointi-indi kaattorin tieto. vuonna 2016. Valitun hyvinvointi-in dikaattorin tieto. kouluterveyskysely nuorisobarometri 3 Sidosryhmät LAPE kärkihankkeen keskeisten ministeriöiden sekä kuntien lisäksi lapsibudjetoinnin kehittämisessä keskeisiä tahoja ovat THL, KELA, Tilastokeskus sekä Kuntaliitto, joissa on runsaasti asiantuntijatietoa väestölähtöisen budjettianalyysin tarpeisiin. Lapsiasiavaltuutetun toimiston lapsiasianeuvottelukunnan lapsivaikutusten arvioinnin ja lapsibudjetoinnin jaoksen, Unicefin ja SOSTEn kanssa on jo tehty yhteistyötä. Myös Tampereen yliopiston yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikön tutkijoita on ollut mukana kehittämistyössä. Lapsibudjetointia ovat kehittäneet lisäksi Itsenäisyyden Juhlavuoden Lastenrahaston Säätiö (ITLA) ja Itä-Suomen yliopisto. Suomella on mahdollisuus päästä pilottimaana kehittämään lapsilähtöistä budjettianalyysiä yhdessä kansainvälisen UNICEFin ja budjettianalyysiä jo kehittäneiden maiden kanssa. Sidosryhmä Kunnat Eksote / Siun sote Maakunnat OKM STM VM Kuntaliitto Tilastokeskus THL Yliopistot: Tampereen yliopisto, Itä-Suomen yliopisto KELA Nuorisotutkimusseura Järjestöt: Unicef, SOSTE, Rooli Kokeilualustana erilaisia kuntia, asiantuntijoita kuntatalouden budjetoinnissa Kokemus sotepalveluiden ja kunnan palveluden rajapinnan toimivuudesta Sosiaali- ja terveyspalveluiden budjettianalyysi tulevaisuudessa Vastaa varhaiskasvattuksesta, opetuksesta, aamu- ja iltapäivätoiminnasta, taiteesta ja kulttuuripalveluista Vastaa lasten ja nuorten sote-palveluista Vastaa valtiontalouden budjetoinnista sekä kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta, asiantuntija budjetoinnissa Asiantuntija kuntatalouden tilastoissa ja kuntien budjetoinnissa Asiantuntija julkisentalouden tilastoissa Asiantuntija sekä kehittäjä lasten ja perheiden palveluissa, asiantuntija SOTE-tilastojen tuotannossa Asiantuntija lapsiin ja nuoriin liittyvässä tutkimuksessa ja indikaattoreissa Asiantuntija lapsibudjetoinnissa ja budjettianalyysin kehittämisessä Asiantuntija lapsiin ja nuoriin liittyvässä tutkimuksessa ja indikaattoreissa Asiantuntija lasten ja perheiden etuuksissa Asiantuntija lapsiin ja nuoriin liittyvässä tutkimuksessa ja indikaattoreissa Asiantuntijoita lapsibudjetoinnissa, budjettianalyysin ja
Versio 0.0 8(12) Pelastakaa Lapset, MLL, ITLA, paikalliset toimijat lapsiystävällisen hallinnon kehittämisessä sekä levittämisessä Kokemusasintuntijuus 4 Riippuvuudet Projektilla on riippuvuuksia seuraaviin kokonaisuuksiin: LAPE muutosohjelman projektit: päätösten lapsivaikutusten arvioinnin käyttöön ottaminen (projekti 1.1.) Lapsiystävällisen kunnan toimintamallin levittäminen (projekti 1.4.) järjestelmä ja välineet lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen seurantaan ja raportointiin (projekti 1.3.) lapsi- ja perhepolitiikan sekä palveluiden hallinnonalarajat ylittävä verkostojohtaminen (projekti 1.5.) toimivat rakenteet ja sopimuskäytännöt järjestöjen ja seurakuntien kanssa tehtävälle yhteistyölle maakunta- ja kuntatasolla (projekti 4.1.) 5 Projektin toteutus 5.1 Kokonaiskuva etenemisestä Lapsibudjetoinnin budjettianalyysimalli muodostetaan yhteistyössä mukaan valittujen kuntien ja kuntayhtymien kanssa. Kuntien palvelujärjestelmät ja budjetointitavat eroavat toisistaan ja tämä tulee ottaa huomioon budjettianalyysimallin laadinnassa. Hankkeeseen pyritään saamaan mukaan erilaisia kuntia ja kuntayhtymiä (vähintään kolme), joissa toisissa lasten ja nuorten palvelut on järjestetty elämänkaarimallin mukaisesti ja toisissa perinteisten hallintoalojen mukaan. Tavoitteena on muodostaa malli, joka soveltuu pienin muutoksin erilaisten kuntien käyttöön. Muodostettua mallia testataan ja arvioidaan hankkeen ajan tieteellisen tutkimuksen menetelmin. Projektin aikana luodaan myös suunnitelma budjettianalyysin mallin levittämisestä kuntiin ja levittämistyö käynnistetään osana lapsinbudjetoinnin kokonaisuuden levittämistä. Kuntatasoinen budjettianalyysin mallin kehittämisen rinnalla käynnistetään yhteiskehittäminen ministeriöiden ja maakuntien kanssa. Tavoitteena on luoda edellytyksiä sille, että tulevaisuudessa lapsibudjetoinnin budjettianalyysimalli voidaan ottaa käyttöön maakuntatasolla ja valtion sektorilla. Tärkeintä on löytää hankkeen aikana yhdessä ministeriöiden kanssa nykyisistä käytännöistä sellaisia, joita voidaan hyödyntää lapsilähtöisen budjettianalyysimallin kehittämistyössä valtion sektorilla ja maakuntatasolla. Budjettianalyysimallia suunniteltaessa huomioidaan SOTE-uudistuksen vaikutukset julkisen talouden budjetointiin ja palveluiden järjestämis- sekä rahoitusvastuussa tapahtuvat muutokset ja lapsilähtöinen budjettianalyysi pyritään sisällyttämään tuleviin rakenteisiin. Hankkeessa muodostuva budjettianalyysin malli tuottaa tulevaisuudessa tietoa julkisen sektorin lapsibudjetoinnista kunta-, maakunta- ja kansallisella tasolla. Budjettianalyysin perusteella muodostetaan indikaattoreita, joiden avulla voidaan arvioida tehtyjen investointien ja toiminnan suuntamisesta saatavaa kustannushyötyä. Kustannuksia kuvaava indikaattoritieto voidaan yhdistää osaksi lapsia, nuoria ja perheitä koskevaa tietopohjaa. Budjetointitiedon käytön edistämisessä voidaan hyödyntää myös tietopohjahankkeessa (projekti 1.3.) kehitettävää tiedon sähköisen raportoinnin tapaa, jossa lapsia, nuoria ja perheitä koskeva tieto kootaan yhdeksi kokonaisuudeksi.
Versio 0.0 9(12) Luotua lapsibudjetoinnin budjettianalyysimallia lähdetään levittämään ja juurruttamaan osana lapsibudjetoinnin kokonaisuuden levittämistä. Tässä työssä hyödynnetään muun muassa ITLA:n Sata investointia lasten oikeuksien näkyminen kuntien budjetoinnissa - hankkeen tuotoksena valmistuu vuonna 2016 lapsibudjetointiohjetta (LapBu -ohje). Lapsibudjetointia pyritään juurruttamaan kuntien toimintaan myös osana kärkihankkeen Lapsiystävällinen kunta mallia sekä yleisempää lapsivaikutusten arviointia. Hankeessa seurataan ja sen toimeenpanolla ja tuloksilla vaikutetaan YK:n lapsen oikeuksien komitean suosituksiin lapsiin investoimiseksi. Lasten ja nuorten osallisuus projektiin turvataan olemassa olevilla lapsi- ja nuorisoryhmien edustuksellisilla rakenteilla. Erityinen huomio oikea-aikseen kuulemiseen sekä eri ikäryhmien ja syrjäytymisriskissä olevien lasten ja nuorten kuulemiseen. Lapsibudjetoinnin budjettianalyysi kunnissa Käytännössä lapsibudjetoinnin budjettianalyysissa kunnissa talousarvion menot jaotellaan sen mukaan, miten ne ovat kohdentuneet lapsiin ja nuoriin. Aluksi on rajattava ikäryhmä, johon kohdistuvia menoja halutaan lapsibudjetoinnissa tarkastella. Tämän jälkeen on selvitettävä kullakin määrärahalla toteutetun palvelun sisällöt ja se miten ne kohdistuvat kyseiseen ikäryhmään. On myös selvitettävä, miten kunnan maksamat tulonsiirrot ja investoinnit kohdistuvat kyseiseen ikäryhmään, jotta nämä määrärahat voidaan jyvittää. Tiettyjen palveluiden ja tulonsiirtojen voidaan nähdä kohdistuvan suoraan lapsiin ja nuoriin. Näitä ovat esimerkiksi perusopetuksen tai nuorisotoimen menot. Myös monista muista määrärahoista, esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen määrärahoista, voidaan erotella kohtalaisen yksinkertaisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuneet menot, kun eri väestöryhmien palveluiden käyttöasteet tiedetään. Vaikeammin kohdennettavia ovat epäsuorat lapsiin ja nuoriin kohdistuvat menot. Niillä voidaan rahoittaa esimerkiksi aikuissosiaalityötä, perheiden toimeentulotukea tai liikenneinfrastruktuuria. Vaikka saajana olisi ensisijaisesti aikuinen, myös lapset voivat hyötyä merkittävästi määrärahojen käytöstä. Esimerkiksi liikenneinfran tapauksessa hyötyjää ei ole suoraan määritelty. Tällaisten menojen kohdentaminen lapsiin ja nuoriin edellyttää jonkinlaista jakosääntöä, joka parhaassa tapauksessa johdetaan palveluiden käytännön vaikutuksista tai tulonsiirtojen kohdentumisesta kotitalouden sisällä. Projektin alkuvaiheessa on syytä keskittyä suoraan kohdistettavissa olevien menojen jakamiseen väestömomentteihin. Kuitenkin myös suoraviivaisempien jakosääntöjen kehittäminen on syytä pitää heti kehittämishankkeen alusta asti mukana budjettianalyysin kehittämisessä. Erikseen on pohdittava, halutaanko lapsilähtöinen budjettianalyysi ulottaa myös kuntien tilinpäätöstietojen tarkasteluun. Käytännössä lapsibudjetoinnin budjettianalyysissa on kyse kuntien palvelu- ja tulonsiirtojärjestelmien ymmärtämisestä ja määrärahojen jaottelusta näistä järjestelmiä kuvaavan tiedon perusteella. Budjettianalyysissa taloushallinnollinen talousarviotyö yhdistyy kuntien sosiaalija terveysjärjestelmien kuvaukseen ja tutkimukseen. Mitä paremmin palvelukokonaisuudet ymmärretään mikro- ja makrotasolla, sitä helpompaa budjettianalyysin teko on. Budjettianalyysin kehittäjiltä vaaditaan sekä budjetoinnin ja kunnallisten palvelujärjestelmien tuntemusta.
Versio 0.0 10(12) Lapsibudjetoinnin budjettianalyysi maakunnissa ja valtionhallinnossa Suomessa julkisen talouden talousarvioita tehdään sekä valtionhallinnon että paikallishallinnon tasolla, tulevaisuudessa myös maakunnissa. Kuten kuntatasolla myös valtionhallinnon ja maakuntahallinnon tasolla lapsibudjetoinnin budjettianalyysissa on tunnettava hyvin julkinen palvelu- ja tulonsiirtojärjestelmä, jotta lapsiin ja nuoriin kohdennetut määrärahat voidaan erotella mielekkäästi. Esimerkiksi valtion talousarvion menojen jyvittämisessä väestömomenteille monet olemassa olevat budjetointimenetelmät ja valtionosuuksien laskentamallit toimivat perustana lapsibudjetoinnin budjettianalyysin kehittämiselle. Valtion talousarviossa on monia määrärahoja, jotka voidaan osoittaa melko vaivattomasti ja ongelmattomasti suoraan lapsiin ja nuoriin kohdentuviksi. Näitä ovat esimerkiksi lapsilisät. Koska merkittävä osa lapsiin ja nuoriin kohdentuvista palveluista järjestetään kuitenkin kunnissa, esimerkiksi kunnille maksettavien valtionosuuksien jakamien lapsiin ja nuoriin kohdentuviin menoihin edellyttää kunnissa tapahtuvaa budjettianalyysia. Ainoastaan tällä tavalla voidaan muodostaa tarkka jakosääntö valtionosuuksien kohdistamiselle lapsiin ja nuoriin. Karkeampia jakosääntöjä voidaan saada esimerkiksi valtionosuuksien laskentamalleista. Monien valtion määrärahojen voidaan myös katsoa kohdentuvan epäsuorasti lapsiin ja nuoriin. Tällaisia määrärahoja ovat esimerkiksi monet tulonsiirrot, työllisyyspalveluiden määrärahat ja kuntoutuksen määrärahat, jotka hyödyttävät lapsia ja nuoria välillisesti heidän vanhempiensa ja huoltajiensa kautta. Myös valtion infrastruktuuri-investoinnit ovat esimerkki menoista, joilla voidaan arvioida olevan epäsuoria vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Valtionhallinnon tasolla menojen epäsuoran kohdentumisen osoittaminen on vähintään yhtä haastavaa kuin kuntatasolla ja se edellyttää moninaisten tilastoaineistojen hyödyntämistä. Koska budjettianalyysin tietopohja on monissa tapauksissa yhteinen, kuntatasolla tehtävä budjettianalyysin kehittäminen tukee myös suoraan muiden sektoreiden budjettianalyysin kehittämistä.
Versio 0.0 11(12) 5.2 Aikataulu ja projektin vaiheet
Versio 0.0 12(12) Tavoite 2019 Projektissa muodostetaan lapsilähtöisen budjettianalyysin paikallisesti sovellettava malli, joka on edellytys kattavalle julkisen sektorin lapsibudjetoinnille. Budjettianalyysin malli laaditaan sekä valtioettä kuntasektorille, jolloin koko julkinen talous saadaan budjettianalyysin piiriin. Kustannukset 2016-2018 500 000 euroa
Versio 0.0 13(12) 6 Resurssit ja kustannukset Projektin toteuttaminen edellyttää kahden tutkijan/kehittäjän palkkaamista kahdeksi ja puoleksi vuodeksi. Projektia hallinnoidaan Lapsiasiainvaltuutetun toimistossa. Palkattavien asiantuntijoiden tehtävänä on kehittämishankkeen koordinointi sekä sisällöllinen kehittäminen ja tutkimus. Hankkeelle perustetaan ohjausryhmä, jossa edustettuina ovat edellä mainitut sidosryhmät sekä pilottikunnat. Taulukko 1. Projektin kustannukset Vaihe Budjettianalyysin kehittämisen valmistelu ja käynnistäminen (1 htv + muut kulut) Kunnissa tehtävä budjettianalyysin kehittäminen (2 htv + muut kulut) Budjettianalyysin mallin raportointi ja levittäminen (2 htv + muut kulut) Kustannusarvio (tuhatta euroa) 100 200 200 7 Projektin seuranta ja raportointi Projektin etenemistä seuraa ohjausryhmä. Hankkeen etenemisestä raportoidaan vuoden 2017 joulukuussa julkaistavassa väliraportissa sekä vuoden 2018 joulukuussa julkaistavassa loppuraportissa. 8 Viestintä Viestintään kiinnitetään huomioita ja hyödynnetään erilaisia tapoja viestiä. STM:n viestinnällä on viestinnän kokonaisvastuu, joten muutosohjelmaan liittyvä viestintä suunnitellaan ja sovitaan yhdessä Lotta Englundin kanssa etukäteen. 9 Liitteet Liite 1. Projektisuunnitelmaryhmän vastuuhenkilöt ja jäsenet <Listataan nimet oheiseen taulukkoon.>
Versio 0.0 14(12) Ryhmän jäsen (titteli ja nimi) Organisaatio Yhteystiedot Liite 2. Keskeiset lähteet Lapsiasianeuvottelukunnan Lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi -työryhmän esitys (2015) http://lapsiasia.fi/wp-content/uploads/2015/06/17122014_lapbu-tyoryhman-esitys-hallitusohjelmaa n.pdf YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskeskustelupäivä lapsiin kohdistuvasta resursoinnista (englanniksi) (2007) http://www.ohchr.org/documents/hrbodies/crc/discussions/recommendations/recommendatio ns2007.doc Unicef (2016). Child-focused Public Expenditure Measurement: A Compendium of Country Initiatives http://www.unicef.org/socialpolicy/files/c-pem_compendium_final.pdf Unicef (2015a) Rethinking Public Finance for Children (PF4C): Monitoring for Resultshttp://www.finance.go.ug/dmdocuments/PF4C_CompleteVersion_FINAL_10.2015.pdf United Nations: 28/19 Rights of the child: towards better investment in the rights of the child (2015) United Nations: GC/19 (2016) Public Spending and the Rigths of the Child (draft)