TUKIVIESTI Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenlehti nro 3, joulukuu 2014 Päämäärämme on vanhusten hyvinvoinnin edistäminen ja arvokkaan vanhenemisen turvaaminen. Toimimme vapaaehtoisvoimin poliittisesti sitoutumattomina. Hyvää Joulua kaikille jäsenillemme ja yhteistyökumppaneille. Erityinen kiitos kaikille vapaaehtoisillemme, te olette yhdistyksen sydän!
PUHEENJOHTAJA Vanhusten liikkumista pitää tukea kaikin tavoin. Jos rollaattorilla liikkuva vanhus pääsisi maksutta linja-autoilla liikkumaan, hän ehkäpä uskaltaisi lähteä liikkeelle, kun ei tarvitse pelätä kaatuvansa heiluvan linja-auton kapeilla käytävillä mennessään eteen maksamaan. Esteetön liikkuminen, tasapainon ylläpitäminen ja liukkauden estäminen vähentävät kaatumisia ja sen seurauksena tulevia lonkkamurtumia ja nilkkamurtumia. Lonkkamurtumat ovat kalliita, sillä vain pieni osa lonkkamurtuman saaneista kykenee enää palaamaan omaan kotiinsa. Kävelyväylät pitäisivät olla turvallisia, valaistuja ja hiekoitettuja. Joissakin kaupungeissa jaetaan vanhusten kengänpohjiin kiinnitettäviä liukuesteitä. Hyvä hoito tulee taatusti halvemmaksi kuin huono hoito, tai hoitamattomuus. Suomen luottoluokitus laski AAA:sta AA+:aan. Tämän seurauksena pankkien korot tulevat nousemaan. Suurten kuntien sosiaali- ja terveysmenoista ¼ menee ikääntyneiden laitoshoitoon. Laitoshoitoa tarvitaan paljon vähemmän, jos vanhuksia hoidettaisiin nopeasti ja hyvin. Nyt jos koskaan tulee vanhuksia ruveta hoitamaan hyvin, erittäin hyvin. Vanhuksia itseään tulee kuunnella hoito- ja palvelusuunnitelmia laadittaessa. Jokaisella tulee olla hoitosuunnitelma laadittuna, näin on lakiin kirjattu. Kun vanhuksia ei hoideta hyvin, kustannuksia tulee tämän huonon hoitamisen seurauksena, inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan. Vanhuksilla tulee olla mahdollisuus päästä päivittäin ulos. Liikkuva vanhus ei tarvitse laitoshoitoa. Muistihäiriöisiä pitää myös viedä ulos saattajan kanssa. Muistihäiriöitä sairastava, liikkumaan kykenevä palvelutalossakin tulee taatusti halvemmaksi kuin vuoteeseen hoidettava muistihäiriöistä kärsivä. Ikääntyneillä voi olla säärihaavoja. Jos niitä ei hoideta kunnolla, tulee siitäkin paljon kustannuksia. Salon kaupunki esimerkiksi säästi miljoonaa euroa vuositasolla, kun kaupungissa ruvettiin hoitamaan säärihaavoja asianmukaisilla edullisilla haavanhoitotuotteilla. On siis korkea aika ruveta hoitamaan vanhuksia hyvin. Meillä ei ole enää varaa huonoon vanhusten hoitoon! Aurinko pilkottelee pilvien välistä. Päivät viilenevät. Kohta sataa ensilumi. Joulu on tulossa, armas joulu. Kiitän kaikkia ystäviämme kuluneesta vuodesta. Kiitos kaikista ilon pisaroista ja tiedon jyväsistä ahkerille vapaaehtoisillemme. Kiitokset myös toimistossa ahertaville ja kaikille muillekin. Toivotan kaikille ystävillemme iloista ja onnellista joulunaikaa, ja hyvää uutta vuotta 2015. Turun Seudun Vanhustuki ry:n ponnistelut kaikkein vähäosaisimpien vanhusten vuoksi on entistä tärkeämpää vuonna 2015. Pirjo Immonen-Räihä 2
Kiitokset kaikille, jotka osallistuivat yhdistyksen vapaaehtoisten virkistyspäivään 3.9. Meri-Karinassa. Iltapäivää vietettiin mukavissa tunnelmissa ja oli hienoa nähdä paikalla myös monta tukiystävänä toimivaa vapaaehtoista! Aurinkoisen ja lämpimän päivän aikana ruokailtiin, tutustuttiin Pyhän Henrikin Ekumeeniseen Taidekappeliin ja vapaaehtoiset esittivät ohjelmaa kahvituksen lomassa. Myös yhteisestä esittäytymiskierroksesta pidettiin, sillä eri toiminnoissa mukana olevat vapaaehtoiset tulivat taas vähän tutummiksi toisilleen. Kuvassa mm. Ikäystävistä tuttu Marimbaryhmä. Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry MUISTINEUVONTA Oletko huolissasi muististasi? Unohteletko asioita? Oletko tullut epävarmemmaksi? Haittaavatko oireet arkeasi? Oletko kenties jo saanut muistidiagnoosin ja haluaisit tietoa sairaudesta? Oletko huolissasi läheisestäsi? OTA YHTEYTTÄ MUISTINEUVONTAAN! Palvelu on maksutonta! Muistineuvontapäivystys keskiviikkoisin klo 9-12, puh 040-673 3831 Muistineuvoja Leeni Eriksson, leeni.eriksson@muistiturku.fi STUDIA GENERALIA SENIOREILLE TIETOA HYVÄN IKÄÄNTYMISEN MAHDOLLISUUKSISTA Turun kaupunginkirjasto, Studio, Linnankatu 2, Turku Studioon mahtuu 80 henkilöä. Osallistuminen on maksutonta. Tiistai 13.1. klo 12 IKÄIHMISTEN TURVALLINEN LÄÄKITYS. Farmaseutti Veronica Granlund Turun Tuomiokirkkoapteekista luennoi aiheesta. Yhteistyössä Turun kaupunginkirjaston kanssa Tiistaina 10.2. klo 12 EDUNVALVONTAVALTUUTUS JA IKÄÄNTYMISEN ENNAKOINTI Kuka saa hoitaa asioitani, kun en siihen enää itse pysty? Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen keino ikääntymisen ennakointiin. Luennoitsijana ry:n puheenjohtaja Vesa Anttila. Yhteistyössä Turun kaupunginkirjaston kanssa Tiistaina 10.3. klo 12 KELAN ETUUDET ELÄKELÄSILLE 2015 Aiheesta luennoi Martina Sjöstrand Kelasta. Yhteistyössä Turun kaupunginkirjaston kanssa 3
SYYSKOKOUKSESSA PÄÄTETTY Turun Seudun Vanhustuen syyskokouksessa 18.11.2014 valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi vuodeksi 2015 edelleen geriatri, yleislääketieteen dosentti Pirjo Immonen-Räihä. Vuoden 2015 yhdistyksen hallitus Varsinaiset jäsenet Grönlund Seppo Kautonen Mirja Löppönen Minna Raitanen Terttu Rintala Maarit Varvikko Pirjo Varajäsenet Rasmus Marja-Liisa Tähtinen Eira Vuoden 2015 työryhmien (Edunvalvontaryhmä, ohjelmatyöryhmä, tiedotusryhmä ja Syke-ryhmä) jäsenet valitaan hallituksen järjestäytymiskokouksessa tammikuussa Turun Seudun Vanhustuki ry:n syyskokous antoi julkilausuman Vanhanakin oikeus hyvään elämään ja asumiseen. Julkilausuma löytyy sivulta 22-23. Onnea uudelle hallitukselle ja lämmin kiitos hallitustyöskentelyn jättäneille Marjatta Sinervolle ja Olavi Salmelle. 4
Turun Seudun Vanhustuki ry järjestää keskustelutilaisuuden IKÄIHMISTEN PAREMMAT PALVELUT TARUA VAI TOTTA? Kansanedustajaehdokkaat vastaamassa kysymyksiin Torstaina 15.1.2015 klo 17.00 Ruusukorttelin hyvinvointikeskus, juhlasali Puistokatu 11, Turku Avaus, Turun Seudun Vanhustuki ry:n pj Pirjo Immonen-Räihä Vieraina seuraavat eri puolueiden ehdokkaat: Keskusta Mauri Ikonen Kokoomus Juha Haapakoski Kristillisdemokraatit Ville Auvinen Perussuomalaiset Kimmo Tarke Ruotsalainen kansanpuolue Solveig Basilier Sosiaalidemokraatit Mika Maaskola Suomen Kommunistinen puolue Kaija Kiessling Vasemmistoliitto Pentti Kallio Vihreä liitto Anne Bland Tilaisuuden juontaa toimittaja Lassi Lähteenmäki. Tervetuloa tekemään kiperiä, vanhusten hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä vieraillemme! 5
EDUNVALVONTARYHMÄ Yhdistyksemme edunvalvontaryhmä kokoontuu kuukausittain. Edunvalvontaryhmältä on lähtenyt useita kirjoituksia lehtiin. Osan kirjoituksista julkaisemme myös Tukiviestissä. Kaikki kirjoitukset ja aloitteet löytyvät kotisivuiltamme. Vanhuspalvelulakia ei pidä muuttaa Turun Sanomat 20.11.2014 Uuteen vanhuspalvelulakiin kohdistuu paljon positiivisia ja myönteisiä odotuksia. Vanhusten asema ja vanhuspalvelujen ongelmat ja puutteet ovat olleet paljon esillä mediassa ja julkisessa keskustelussa. Ikävien tragedioiden vastapainoksi löytyy myös paljon hyviä ideoita ja aloitteita. Esimerkiksi kelpaa Ylen A-studion ohjelmasarja Hoivakoti kuntoon! Someron palvelukoti Tervaskannosta. Hallitus aikoo säästää vanhusten laitoshoidosta. Vanhuspalvelulakia aiotaan jo ensi vuoden alussa muuttaa hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toteuttamiseksi. Vanhusten laitoshoidosta pitäisi säästää 300 miljoonaa. Lainmuutos korostaa aivan oikein laitoshoidon viimesijaisuutta ja avopalvelujen ensisijaisuutta. Muutosehdotuksen konkreettinen sisältö ja perustelut sen sijaan ovat selvässä ristiriidassa vanhuspalvelulain arvojen ja hyvien toimintasäännösten kanssa. Muutosehdotuksessa on sotkettu käsitteet ympärivuorokautinen hoito ja laitoshoito. Ympärivuorokautista hoitoa on myös tehostettu palveluasuminen, jonka paikkatarve kasvaa nopeasti. Sen sijaan varsinaisen laitoshoidon, terveyskeskusten vuodeosastojen ja vanhainkotien määrä ja suhteellinen osuus on jo vähentynyt. Matemaattisena tavoitteena on vähentää ympärivuorokautisessa hoidossa olevien yli 75- vuotiaiden määrä nykyisestä 10,3 prosentista yhdeksään prosenttiin vuonna 2017. Tämä perustuu yhteen THL:n selvitykseen, jonka mukaan vuonna 2011 laitoshoidossa olleista 12 6 prosenttia olisi selviytynyt ilman ympärivuorokautista laitoshoitoa. Yli 75-vuotiaiden ikärakenteen ja palvelutarpeen merkittävät muutokset on jätetty huomiotta. Yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa vuodesta 2011 vuoteen 2017 arviolta 29 000 henkilöllä. Eniten ympärivuorokautisen hoidon paikkoja tarvitsevien yli 90-vuotiaiden määrä kasvaa nopeimmin: Näiden iäkkäimpien vanhusten määrä kasvaa 37 prosenttia vuoteen 2017 mennessä. Tuoreen tutkimuksen mukaan yli 90-vuotiaista joka neljäs ei pääse itse nousemaan vuoteestaan eikä kykene itse pukeutumaan. Ikäluokasta useammalla kuin neljällä kymmenestä on muistisairaus. Se merkitsee sitä, että tehostetun palveluasumisen palvelu- ja hoivakoteja tarvitaan väistämättä lisää. Muutosesityksen kustannussäästö vuonna 2017 on laskennallisesti saatu aikaan niin, että ympärivuorokautisen hoidon paikkoja ei nykyisestä tasosta lisätä. Muun muassa Vanhustyön keskusliiton pitkäaikainen toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen on todennut: Ympärivuorokautisen hoidon vähentäminen ei ole realistista (HS 23.10.). Ikävin asia muutosehdotuksessa on, että iäkkäiden ihmisten yhdenvertaisuus, hyvinvointi ja turvallinen elämä vaarantuu. Lakimuutoksessa esitetään laitoshoitoon pääsyn perusteista poistettavaksi iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisuuden takaaminen. Jäljelle jäävät lääketieteelliset sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden perusteet. Mitä tarkoittavat asiakas- ja potilasturvallisuuden kriteerit, jää epäselväksi. Tämä merkitsisi selvää taka-askelta vanhusten
arvostuksessa ja heikentäisi heidän yhdenvertaisuuttaan palvelujen saannissa. Kotonaan yksin tai omaisten avun varassa joutuisi tulemaan toimeen entistä suurempi joukko huonokuntoisia ja muistisairaita vanhuksia. Muutosehdotuksessa laskettu säästö voi tulla todella kalliiksi ja johtaa vanhusten inhimilliseen kärsimykseen ja hätään, kun tarvittavaan kotihoidon ja avopalvelujen lisäykseen ei ole kunnissa varaa. Lainmuutos tulee lisäämään eriarvoisuutta. Varakkaat voivat ostaa itselleen hoitoa ja palvelukotiasuntoja. Suurin osa vanhuksista on kuitenkin julkisen palvelujärjestelmän tarjoaman hoidon ja hoitopaikkojen varassa. Laitospaikkojen eli tosiasiallisesti myös tehostetun palveluasumisen paikkojen vähentäminen esitetyllä tavalla on silmänkääntötemppu, jota ei tule hyväksyä. Se johtaa helposti myös kalliisiin ja usein pitempiin sairaalajaksoihin, kun iäkkäät ihmiset eivät pääse ajoissa palvelukotiin tai hoitopaikkaan ja heidän kuntonsa pääsee ratkaisevasti huononemaan. Uutta vanhuspalvelulakia ei pidä vesittää lyhytnäköisillä säästölaskelmilla. Vanhuspalvelujen hyvä toteuttaminen on yhteinen asiamme. Siinä tarvitaan kuntia ja kuntayhteistyötä, järjestöjen ja yhdistystoiminnan tärkeää työpanosta, yksityisiä palvelutuottajia, omaisia ja omaishoitajia meitä kaikkia. Turun Seudun Vanhustuki on juuri tehnyt julkilausuman: Vanhanakin oikeus hyvään elämään ja asumiseen. Jokaisella ihmisellä on arvonsa, iästä riippumatta. Risto Kapari edunvalvontaryhmän vastaava, Turun Seudun Vanhustuki ry "Kohtele minua hyvin, sitten kun en enää muista nimeäni. Sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen. Sitten kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten kun en enää ole tuottava yksilö, kohdelkaa minua silloinkin ihmisenä. Välittäkää minusta, antakaa rakkautta, koskettakaa hellästi. Kello hidastaa, eräänä päivänä se pysähtyy kokonaan, mutta siihen on vielä aikaa. Antakaa minulle arvokas vanhuus." -Tuntematon 7
KOMMUNIKAATIOTAIDOT KUNNIAAN Terveisiä Hollannista! Syyskuun puolivälissä osallistuin lempeässä loppukesän säässä EUGMS:n eli Euroopan unionin geriatriyhdistyksen kansainväliseen kokoukseen Rotterdamissa. Konferenssi oli laaja ja täynnä mielenkiintoisia luentoja, uusinta tietoa vanhenemisesta, vanhusten sairauksista sekä niiden hoidosta. Lukuisat tutkijat opiskelijoista huippututkijoihin esittelivät töitään ja vanhuslääketieteestä kiinnostuneet osallistujat 59 maasta etsivät tietään salista saliin kuulemaan sitä, mistä olivat kiinnostuneet. Konferenssissa oli myös posteri- eli julistenäyttely, jossa sai esitellä töitään. Oma esitykseni oli sijoitettu osastoon Geriatrinen koulutus. Seisoin työni kanssa kahden brittiläisen opiskelijan välissä, jotka puolestaan esittelivät, miten Englannissa lääketieteen opiskelijoille opetetaan kommunikoimista vanhojen ihmisten kanssa ja mitä vanhat ihmiset itse (keskimäärin 88-vuotiaat) ovat mieltä siitä, miten heidän kanssaan keskustellaan sairaalassa. Näkökulma oli mielestäni mielenkiintoinen: harvoinpa vanhukselta itseltään kysytään asiakkaan ominaisuudessa mitä mieltä hän on saamastaan terveystiedosta. Englantilaiset vanhukset arvostivat ystävällistä puhetta ja kehuivat saaneensa tarpeeksi tietoa sairaalassa ollessaan, mutta moittivat sitä ettei heiltä kysytty kivusta tarpeeksi. Kivun kokemusta aliarvioitiin eivätkä vanhukset uskaltaneet tuoda sitä itse aktiivisesti esiin. Brittiosastoilla vanhus tapasi lääkäriä keskimäärin 2-3 kertaa päivässä- tässä on eroa meidän käytäntöihin, jossa aamulla osasto kierretään eikä sen jälkeen potilas juuri enää lääkäriä päivän mittaan näe. Kommunikoi siinä sitten! Kaikki pitäisi osata kysyä kerralla. Englantilaiset lääketieteen opiskelijat harjoittelivat kommunikoimaan vanhojen ihmisten kanssa harjoituksissa, jossa näyttelijä esitti vanhusta: huonokuuloista / sokeaa / dementoitunutta / sekavaa / vastaanhangoittelevaa tai sitten ihan normaalia vain. Tämä oli monesti ensimmäinen kerta, jolloin nuori opiskelija joutui asettumaan vanhan ihmisen asemaan ja miettimään, miten asiat esittää, että saa potilaan yhteistyöhön ja ymmärtämään mitä hoidossa tapahtuu. Samassa mietin itse miten omana opiskeluaikanani ei kyllä meillä tämän tapaista opetusta ollut ollenkaan. Ihan on itse tullut opiskeltua käytännössä (joskus kantapään kauttakin) ja sittemmin kyllä ihan tietoisesti myös opiskellen sitä, kuinka esimerkiksi muistisairaalle täytyy puhua lyhyin 8 lausein ja tehdä kysymyksiä, joihin voi vastata joko kyllä tai ei. Tärkeää on myös tehostaa kasvojen ilmeillä eri tunnetiloja viestin perille menemiseksi. Ja ikinä ei saa unohtaa, että sekavana, muistamattomana ja huonokuntoisenakin vanhus on aikuinen ihminen, jolle puhutaan kuten aikuiselle eikä alentuvasti tai lässytellen. Kommunikaatiotaidot ovat osa ammattitaitoa ja niitä täytyy opettaa opiskelijoille siinä missä tauti- ja hoito-oppiakin. Ilman asianmukaista koulutusta ei synny hyvää vanhustyötä ja toivoisikin, että niin lääkäri-, sairaanhoitaja-, lähihoitaja- kuin hoivaavustajakoulutuksessa tämä sisällytettäisiin oleellisena osana jo perusopintoihin. Eikä kommunikaatiotaitojen opiskelu tee pahaa kellekään, joka ylipäätään on asiakaspalvelutehtävissä; itse ainakin valitsen sen kaupan ja kampaajan, jossa on ystävällinen palvelu ja jossa minua kuunnellaan ja näkemyksiäni arvostetaan. Taidanpa uskaltaa toivoa tätä samaa lääkäriltänikin. Kokemukseni mukaan suomalainen potilas harvoin on turhan valittaja. Usein asia on pikemminkin päinvastoin: suomalaiselta saa jopa nyhtää kuvausta, minkälaiselta hänestä tuntuu. Monesti se on vaikeaa kun ei olla totuttu puhumaan tunteista eikä tuntemuksista avoimesti. Usein suomalaista pitää lukea rivien välistä ja arvuutella loput. Mutta ajatuksia ei kukaan osaa lukea, ei taitavinkaan lääkäri tai hoitaja. Oli ilahduttavaa huomata Hollannissa, kuinka nuoret englantilaiset opiskelijat kokivat tärkeäksi oppia tekniikoita kohdata vanhoja potilaita. Potilaan kokemus arvostetuksi ja hyväksytyksi tulemisesta, välittämisestä ja hyvästä hoidosta perustuu ystävälliseen, kuuntelevaan ja vastavuoroiseen kommunikointiin. Sitä täytyy opiskella, siihen oppii ja se kannattaa. Minna Löppönen, yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri, Turun Seudun Vanhustuki ry:n hallituksen jäsen
TILAISUUS VANHUSTYÖN KOULUTUSASIOISTA Turun Seudun Vanhustuen edunvalvontaryhmä järjesti 1.10. keskustelutilaisuuden, jonka tarkoitus oli saada tietoa eri terveydenhoitoalan hoitotyöhön kouluttavien opettajien näkemyksestä vanhustyön painottumisesta opiskelussa. Edunvalvontaryhmän edustajat olivat kutsuneet mukaan koulutuspäällikkö Merja Nolvin Turun Ammattikorkeakoulusta, Turun Aikuiskoulutuskeskuksesta Elvi Jalavan, Merja Rusin Turun Ammattiinstituutista ja Raision TIMALIsta Kirsi Kantolan. Ohjelmatyöryhmän vetäjä Eira Tähtinen avasi tilaisuuden ja jakoi puheenvuoroja. Turun Seudun Vanhustuesta paikalla olivat Seija Loponen, Seppo Grönlund, Mirja Kautonen ja Terttu Raitanen. Kahvituksesta huolehti Arja Erkkilä. Miten opiskelijat valitaan koulutukseen Keskustelu aloitettiin opiskelijavalinnoista. Jos hakijoita on 300, joista 60-70 kutsutaan haastatteluihin ja vain 20 valitaan koulutukseen, jo tämä vaatii paljon työtä. Ammatti-instituuttiin opiskelijat tulevat yhteishaun perusteella suoraan peruskoulun jälkeen eli ovat 15 16 vuotiaita. Tällöin ei vielä ole ihan selkeää päämäärää, mitä isona tulee tekemään eikä opiskelumotivaatiokaan ole kovin vahva. Keskeytyksiä tai alanvaihdoksia tulee eniten tässä vaiheessa. Opiskelurutiinit ja työhön tutustumisjaksot vaativat opettajien panostusta enemmän kuin aikuisopiskelijoitten kohdalla. Kaikille opiskelemaan tuleville tehdään psykologiset testit. Miten koulutus painottuu vanhustyöhön Ammattiopisto Timaliin kotityöpalvelujen tutkintoon tuleville suoritetaan perusteellinen haastattelu koulutuksista ja aikaisemmista työkokemuksista sekä paljonko on kokemusta hoitotyöstä. Tämä ammattitutkinto (hoitoavustajat) pätevöittää vammaisten ja vanhusten avustustehtäviin, koti- siivous-, asioimisja avustamistehtäviin. Ei oikeuta potilaan hoidollisiin tehtäviin. Kysymykseen paljonko koulutus painottuu vanhustyöhön ja vanhusten kanssa kommunikointiin, suuri merkitys on työharjoittelujaksoilla. Koulutuksessa tähän ei aina riitä aikaa resurssien vähäisyydestä johtuen, voidaan joutua korvaamaan videoesitystallenteilla ja käytännöntyöstä tehdyllä opetusfilmeillä. Työharjoittelujaksojen palaute on tärkeää ja siitä saatu arvio vaikuttaa huomattavan paljon tutkintojen arvosanaan. Tilaisuudessa keskusteltiin myös siitä, paljonko uusi työntekijä/henkilökunta saa toteuttaa itseään, vai tehdäänkö niin kuin meillä on aina tehty. Tämä vaihtelee eri työpaikoissa ja riippuu paljon työpaikan esimiehestä. Jossain vaaditaan noudatettavan tiukkoja rutiineja, joissain taas toimitaan enemmän asiakaslähtöisesti. Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot Tilaisuuden yhtenä päätavoitteena oli saada tietoa siitä, miten terveydenhoitoalan koulutuksessa huomioidaan vanhusväestön hoidossa tarvittavia taitoja. Miten nykyinen tietokone- ja kännykkäpelien sukupolvi oppii ja saa kokemusta sosiaalisista taidoista ja lähityöskentelystä potilaan kanssa hoitotilanteissa. Resursseja koulutukseen tarvittaisiin lisää, jotta vuorovaikutustaitoja voitaisiin harjoitella enemmän käytännössä. Myös yksityisten vanhuspalveluja tuottavien yritysten palvelunlaatua ja luotettavuutta tulee jonkun elimen valvoa. Henkilöstön taustat ja terveydentila tulee tietää. Erilaisiin kotona käyviin avustajiin tulee voida luottaa. SOTE-uudistus Tulossa oleva SOTE-uudistus tuo muutoksia myös hoitotyön koulutuksiin. YLEn palvelutalojen Hoivakoti kuntoon -projektin odotetaan herättelevän hoitokäytäntöjä enemmän kodinomaisuuteen ja asiakaslähtöisemmiksi. Hyvän hoivanlaadun lisäksi tavoitteena on hyvä elämänlaatu. Yksi hankkeen tavoitteista on myös, että henkilökunta löytää työlleen merkityksen tehdä työtään tietyllä tavalla omalla persoonallaan, ja että työn ei tarvitse aina mennä saman kaavan mukaan päivästä toiseen. Terttu Raitanen Turun Seudun Vanhustuen hallituksen jäsen, tiedotusryhmän jäsen ja Käsityökerho Vakan vastaava 9
KUULUMISIA LUONNOSTA, LUONNONMAALTA Jouluna pitää maan olla lumesta valkoinen, jotta erotamme tonttujen tossujen jäljet. Kynttilöiden valojen myötä kotiin asettuu lämmön tuntu. Omasta metsästä noudettu joulukuusi on syvän vihreä, jokainen neulanen tuoksuu; mukana on myös häivähdys pihkan aromia. Niin paljon pakkasta kiitos, että jäälyhtyjen teko onnistuu ja piha saa tunnelmavalaistuksen. Kun monet jouluun kuuluvat askareet on tehty, saa Joulun vietto alkaa. Hiljentymisen myötä saapuu rauha ja kiitollisuus siitä, että saamme jälleen kokea joulun yhdessä läheistemme kanssa. Jouluun sisältyy melkoinen määrä perinteitä. Ilman niitä joulusta puuttuisi paljon. Parhaat joulumuistot ovat lapsuusaikojen jouluista. Muistan hyvin sen surullisen joulun, jona minulle paljastui, ettei Joulupukkia oikeasti olekaan. Se joulu, jolloin omalle tyttärelleni valkeni Joulupukin olevankin iso-pappa, sai minut tuntemaan itseni suureksi petturiksi. Olinhan monta vuotta satuillut lapselleni jouluisia juttuja, joihin itsekin olisin vielä niin mielelläni uskonut. Jouluisin minulla on tapana muistaa myös eläimiä. Oma koira saa kaulaansa joulunpunaisen irtokauluksen, jossa on kulkusia. Aattona kuusen alla olevien pakettien joukossa on yksi pieni nimeämätön paketti. Sen sisällä on puruluu tai muuta koiranherkkua. Koirani löytää omansa vaivatta ja innoissaan se availee muitakin paketteja. Linnuille vien kauralyhteen ja koko talven ruokintapaikan säiliö tarjoilee linnustolle valmiiksi kuorittuja auringonkukansiemeniä. Syksyn runsasta satoa kantoi pihapuumme, suuri tammi. Keräsin talteen laakeaan muovikoriin melkoisen määrän tammenterhoja. Ajattelin ilahduttaa niillä puustossamme vilistäviä Tikua ja Takua tarjoten niille jouluna tammenterhoaterian. Vein talteen ottamani tammenterhot KOLUMNI 10 puuvajaan, jonka seinät eivät yllä maahan saakka. Muutaman päivän kuluttua mennessäni hakemaan takkapuita puuvajasta hämmästyin huomatessani korissa olevan jäljellä vain viisi tammenterhoa. Tiku ja Taku olivat siis pujahtaneet puuvajaan sisälle, paikantaneet tammenterhokätköni ja ne riiviöt olivat posket pullollaan siirtäneet aarteeni omaan talvivarastoonsa. Siinä siis meni ennakkona tuo jouluinen yllätyslahjani. Tätä kirjoittaessani olen jo nähnyt ensimmäiset jouluiset koristevalot. Ruokakauppaan on ladottu torneiksi makeisrasioita ja suklaapukit sekä tontut tarkkailevat valppaina asiakkaita. Aivan kohta joulu on taas totta. Toivotan jokaiselle lukijalle Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2015! Anna-Liisa Raunio Kirjoittaja on Turun Seudun Vanhustuki ry:n Tiedotusryhmän jäsen ja Ystäväpiiriohjaaja. Joulukuun ristikon ratkaisu
YHDISTYKSEMME TARVITSEE UUSIA JÄSENIÄ! Turun Seudun Vanhustuki ry on vuonna 2002 perustettu yhdistys, jonka tavoitteena on vanhusten etujen valvonta, psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistäminen sekä arvokkaan vanhenemisen turvaaminen. Työmme perustuu vapaaehtoisuuteen ja on poliittisesti sitoutumatonta. Kotipaikkamme on Turku ja toiminta-alueemme Turun seutukunta. Toimintaamme: Vanhusten edun ajaminen, yhteyksien ottaminen sekä aloitteiden ja esitysten tekeminen päättäjille, niin kuntatasolla, kuin valtakunnallisestikin. Kaikille avoin, maksuton toiminta. Ruusukorttelissa: Ikäystävät; toiminnallisia ja sosiaalisia kokoontumisia kuukausittain Tietoiskut; infotilaisuuksia ikääntyviä ja heidän omaisiaan koskettavista aiheista Tuolijumppa; maksuton ja kaikille avoin viikoittainen liikuntatuokio ikäihmisille Toimistolla: Käsityökerho Vakka; mukavaa yhdessäoloa käsitöiden merkeissä. Kaikille avoin. Juttutuokio; mukavaa yhdessäoloa keskustelun merkeissä. Kaikille avoin. Yleisötilaisuudet ikääntyviä kiinnostavista ja koskettavista aiheista Viihdekonsertit Turun Seudun Vanhustuki ry Läntinen Pitkäkatu 33, 20100 Turku puh 044 536 7741 S-posti info@vanhustuki.fi, http://www.vanhustuki.fi Studia Generalia -luennot mielenkiintoisista aiheista yhteistyössä Turun kaupunginkirjaston kanssa Retkeilemme ja käymme teatterissa muutaman kerran vuodessa Tukiystävätoiminta välittää tukiystäviä kotona asuvien, yksinäisten vanhusten seuraksi Turussa. Koulutamme uusia tukiystäviä. Tervetuloa vapaaehtoiseksi tukiystäväksi iloiseen joukkoomme! Lisätietoja puhelin 044-536 7721. Yhteistyön tekeminen muiden vanhusten asioita ajavien toimijoiden kanssa. TERVETULOA MUKAAN KAIKKI VANHUSTEN HYVINVOINNISTA KIINNOSTUNEET! Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä yksityinen henkilö tai yhteisö, joka toimii yhdistyksen toiminta-ajatuksen ja tarkoitusperien hyväksi. Hakiessasi yhdistyksen jäsenyyttä: Täytä jäsenhakemuslomake ja leikkaa se irti. Postita toimistomme osoitteeseen. Voit myös soittaa numeroon 044 536 7741 tai ilmoittautua netin kautta www.vanhustuki.fi. JÄSENHAKEMUS varsinaiseksi jäseneksi 15 kannatusjäseneksi vähintään 50 /vuosi Etunimet Sukunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti Hyväksyn Turun Seudun Vanhustuki ry:n toiminnan tavoitteet. Päivämäärä Allekirjoitus 11
VANHUSTUEN VALSSI VANHUSTUEN VALSSI (säv. Kulkurin valssi) On Turussa yhdistys oivallinen, johon liittyä voi kuka vaan. Siell on juttua, jumppaa ja musiikkia ja ne ihmiset liikkeelle saa. VANHUSTUEN VALSSIN SYNTYHISTORIA Meillä oli yhdistyksellä jo oma logo ja mietimme mikä muu voisi olla jäseniä yhdistävä asia. Seija Loponen, yhdistyksemme perustajajäseniin kuuluva idearikas ja ahkera yhdistysihminen vihjasi, että meillä voisi olla oma laulu. Ihastuin heti ideaan ja pyysin häneltä luonnosta asioista, joita laulussa pitäisi olla. Seija kirjasi mukavasti tärkeitä yhteishenkeä kuvaavia asioita ja lähetti ne Marimba-ryhmälle muokattaviksi lauluksi. Sain sitten Marimbalta riimejä, joihin Seijan ajatuksia oli saatu kivasti yhdistetyksi. Yhdessä oli jo päätetty laulun säveleksi Kulkurin valssi, joten siihen sitten nämä ajatukset sovitettiin. Pähkäilin riimien kanssa ja jaoin ajatuksia erillisiksi säkeiksi, mutta tuntui vielä vaikealta. Mieheni ehdotti, että lähettäisin tekeleen vävyllemme Jussi Pelkoselle, joka soittaa ja laulaa. Tämä nykyinen versio tuli häneltä viimeisteltynä ja on osoittautunut toimintaamme hyvin kuvaavaksi ja meille rakkaaksi. Laulu on yhdistyksemme laulukirjassa ja sitä on laulettu vuodesta 2010. Sirkku Salomaa On laulumme vanhustuelle, ja se joukkomme yhdistää ain. Sen soidessa murheetkin väistyy, ilo mielemme täyttävi vain. On mukavaa aina, kun kokoonnutaan, niin vaivatkin unohtaa saa. Saa pulmissa neuvoja tarvitessaan, mieli hymyllä kirkastetaan. On laulumme vanhustuelle Muistojen täyttämä elämä tää jo hiuksihin hopeat tuo. Siis iloitaan yhdessä vanhuudesta, kun elämä meille sen suo. On laulumme vanhustuelle Yhteiset hetkemme muistoja luo, ne vuosien kauneutta soi. Ei käsikkäin kuljetut retkemme nuo siis mielestä haihtua voi. On laulumme vanhustuelle On joukkomme valpas ja tärkeäkin, sen toimintaan on yksi syy: jos asenteet vanhuksiin muuttumaan saa, niin onnellisuus lisääntyy. On laulumme vanhustuelle 12
PELIT HYÖTYÄ JA HAUSKUUTTA Digitaaliset pelit ovat laajalle levinnyttä ajanvietettä jotka ovat nykyään usein näkyvillä uutisissa ja muussa viestinnässä. Pelejä eri muodoissaan pelaavatkin lähes kaikki vaikka julkinen pelaajan muotokuva onkin usein nuori miespuolinen henkilö. Pelejä pelataan useimmiten ajanvietteenä, jonka tarkoituksena on hakea hauskuutta, jännitystä ja kilpailua yhdessä onnistumisen tunteen kanssa. Yhä laajemmissa määrin pelejä käytetään myös kuntoilun tukena käyttäen hyväksi tekniikoita, joiden avulla voidaan seurata pelaajan liikkumista sekä antaa tälle palautetta tekemisen vaikutuksista ja mahdollisista korjattavista virheistä. Myös yli 65 vuotiaista löytyy pelaajia, mutta ei yhtä paljon kuin nuoremmista ikäryhmistä. Tämän vuoksi Turun yliopisto ja Turun ammattikorkeakoulu tutkivat yhdessä pelien käyttämistä osana vanhuksien terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää kuntoutusta ja ennaltaehkäisyä unohtamatta pelien tuomaa hauskuutta. Hankkeessa tutkitaan varsinkin liikeohjaukseen perustuvia liikuntapelejä osana jokapäiväistä kuntoilua, mutta erilaiset henkistä toimintakykyä elvyttävät ja kohentavat älypelit ovat myös tärkeä osa tutkimusta. Aiemmissa tutkimuksissa on löydetty rohkaisevia tuloksia pelien vaikutuksesta tasapainoon, silmä-käsi -koordinaatioon ja näköhavaintojen tekemiseen esimerkiksi autolla ajamisen aikana. Suoritamme hankkeen aikana useita erilaisia kokeiluja yhdessä vapaaehtoisten testaajien kanssa. Näissä kokeiluissa testaamme itse tekemiemme pelien toimivuutta ja sopivuutta ja selvitämme kohderyhmämme mielipiteitä pelaamisesta yleensä. Jatkossa erilaiset muisti- ja älypelit saavat suuremman roolin ja näihin kokeiluihin etsimme keväälle 2015 uusia vapaaehtoisia. Järjestämme myös yhteistyökumppaneidemme kanssa vapaamuotoisempia kokeilumahdollisuuksia jossa halukkaat voivat kokeilla erilaisia pelejä. Tapani Liukkonen, projektitutkija. Technology Research Center, Turun yliopisto Jos olet kiinnostunut lähtemään mukaan testiryhmään niin ota yhteyttä: Puh 040 5180 796 ja sposti tapani.liukkonen@utu.fi 13
ATK-APU SP-SYSTEMS OY Juhana Herttuan Puistokatu 3, Turku. puh: 040-5123906. www.atk-apu.fi. Jäsenkorttia näyttämällä tietokoneen huoltotyöt, mikrotuki, opetus ja kotikäynnit -15%. Tietokoneet ja tabletit -10% normaalihinnoista. HOITOLA AIKA Kosmetologi Katri Mattila. Akselintie 5 A, Turku. Puh 0400 655853.Jäsenkorttia näyttämällä jalkahoito 45 (norm. hinta 55 ). Hoito sisältää jalkakylvyn, kynsien hoidon, kovettumien poiston, jalkahieronnan ja halutessa lakkauksen. Voimassa toistaiseksi. CARIBIA SOKOS HOTELS Teemakylpylän käyttö ma to 6, 50 / hlö pe su 13 / hlö Kylpylähinta ei ole voimassa koulujen lomaaikoina (vkot 1, 8, 42 ja 52, 53) ja arkipyhinä. Muina aikoina ovat voimassa hinnaston mukaiset hinnat. Kuntosali ja vesijumppa 36 / 10 kerran kortti (sarjakortista 8 / korttimaksu) Lisätiedot ja ryhmävaraukset Caribian myyntipalvelustamme, puh. 020 1234 602, e-mail: myynti.caribia@sokoshotels.fi. Jäsenetuhinnat voimassa 1.1. 31.12.2015. Edut koskevat yhdistyksen jäseniä ja edellyttävät mainintaa jäseneduista sekä jäsenkortin esittämistä kylpylän vastaanotossa. Kongressikuja 1, 20540 Turku, puh. 020 1234 602, myynti.turku@sokoshotels.fi www.sokoshotels.fi JP-VAATE / MARILYN Humalistonkatu 13, Turku. Jäsenillämme on mahdollisuus saada normaalihintaisista naisten vaatteista 20 % alennus jäsenkorttia näyttämällä. Voimassa toistaiseksi. KÄSITYÖ-KAISA KY Hämeenkatu 3 A, Turku. Puh 02-2333937. Avoinna ma-pe klo 9-17. Jäsenkorttia näyttämällä kaikista tuotteista alennusta 10 %.Voimassa toistaiseksi. JÄSENEDUT TURUN TUOMIOKIRKKOAPTEEKKI Nyt Hansa-korttelissa! Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenet saavat -10% vapaankaupan tuotteista esittämällä jäsenkortin Tuomikirkkoapteekissa. Tämän lisäksi: Liittymällä Hyvän Mielen Apteekkien kanta-asiakkaaksi saa Tuomiokirkkoapteekista -4% käsikauppalääkkeistä (= ei reseptilääkkeistä). PARTURI-KAMPAAMO ART Maariankatu 5, Turku, puh. 02-250 3535. Jäsenetuhinnat, jäsenkorttia näyttämällä: Naisten hiusten leikkaus 24 (norm.27 ). Miesten hiustenleikkaus 20 (norm.22 ). Permanentti+leikkaus+muotoonkuivaus alk.79. Värjäys+leikkaus+muotoonkuivaus alk.67. Raidat+leikkaus+muotoonkuivaus alk.75. Sävy+leikkaus+muotoonkuivaus alk.56. Jäsenetu voimassa vuoden 2015 loppuun. RUISSALON KYLPYLÄ Allasosaston käyttö 6 /hlö. Jäsenkorttia näyttämällä. Etu on voimassa toistaiseksi. http://www.ruissalospa.fi/ TURUN HUOLTOEXPERTIT Jorma Puttonen Työmiehenkatu 1 A, Turku, puh 02-254 7760. Avoinna arkisin klo 9.00-17.00. Korjaamme digiboxit, tv:t sekä muut viihdeelektroniikkalaitteet. Jäsenetuna tarjoamme korjaustyöt, varaosat -15% normaalihinnoista sekä kotikäynnit 15% normaalihinnoista jäsenkorttia näyttämällä. Etu voimassa toistaiseksi. http://www.turunhuoltoexpertit.com/ Senioriapu VarPu tarjoaa Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenille kotihoitopalveluja 10 % alennuksella. Soita 0405017939 tai 0405016839. www.senioriapuvarpu.fi tai asiakaspalvelu@senioriapuvarpu.fi. Jäsenetu voimassa vuoden 2014 loppuun. EDUNVALVONTAVALTUUTUS RY Yliopistonkatu 26 B, 5.krs, Turku, puh 045 1067140, www.edunvalvontavaltuutus.com. Asiantuntijapalvelua edunvalvontavaltuutusten laadintaan. Edunvalvontavaltakirja 100 14
15
CELIA ÄÄNIKIRJAT Kirjasto kaikille -projekti toi Celian äänikirjat Turun kaupunginkirjaston palveluvalikoimaan 15.9. alkaen Kirjasto kaikille -projektissa valtion erikoiskirjasto Celia ja pilottikirjastoina toimivat yleiset kirjastot paransivat äänikirjojen tarjontaa niille, joille tavallinen painettu kirja ei jostain syystä sovi. Olipa lukemisen vaikeuden aiheuttajana sitten lukivaikeus, näkövamma, vanhuuden heikentynyt näkö tai lihaskunto tai muu vastaava syy, Celian kirjat antavat mahdollisuuden kirjoista nauttimiseen. Projektin myötä kirjastojen äänikirjavalikoima laajeni merkittävästi, kun kirjastot saivat asiakkaidensa käyttöön Celian tuottamat äänikirjat. Palvelun kehittämisellä vastataan tulevaisuuden haasteisiin, mm. väestön voimakas ikääntyminen lisää äänikirjojen kysyntää. Laaja valikoima äänikirjoja klassikoista uutuuksiin Celia-kirjasto tuottaa ja lainaa kirjallisuutta saavutettavassa muodossa, kuten ääni- ja pistekirjoina. Valikoimaan kuuluu tällä hetkellä noin 40 000 äänikirjaa ja määrä kasvaa päivittäin. Valikoimasta löytyvät sekä vanhat klassikot että suositut uutuuskirjat. Verkkopalvelun kautta kirjoja voi kuunnella suoraan internetselaimessa tai niitä voi ladata haluamalleen laitteelle, esim. tietokoneelle, älypuhelimelle tai tabletille. Lisäksi kirjoja voi lainata cd-levyllä. Kirjasto kaikille Turun kaupunginkirjastossa Turun kaupunginkirjasto on yksi Celian Kirjasto kaikille -projektin pilottikirjastoista. Palveluun oikeutetut asiakkaat saavat kirjastosta tunnukset ilmaiseen Vera-verkkopalveluun, jonka kautta äänikirjoja voi kuunnella ja ladata suoraan verkosta. Kirjaston henkilökunta opastaa äänikirjojen käyttöön. Kysy lähimmästä kirjastostasi lisää! Lisätietoja: www.kirjastokaikille.fi www.celia.fi www.turku.fi/kirjasto Lukemisesteen syitä, jotka oikeuttavat Celiaasiakkuuteen Tässä on listattu joitakin esimerkkejä yleisimmistä syistä, joiden vuoksi lukeminen on vaikeaa: lukivaikeus (lukihäiriö) oppimisvaikeus näkövamma heikentynyt näkö (esim. ikäihmisillä) kehitysvammaisuus cp-vamma reuma ms-tauti lihastaudit heikentynyt lihaskunto afasia keskittymishäiriöt muistihäiriöt mielenterveyden ongelmat 16 Virva Suvitie Vanhuspalveluiden informaatikko Turun kaupunginkirjasto
KIRJOITTAJAVIERAS MAASSA RAUHA JA IHMISILLÄ HYVÄ TAHTO Suomalainen sana joulu viittaa pakanalliseen jul-juhlaan, jota Skandinavian maissa vietettiin Sadonkorjuujuhlana talvipäivän seisauksen aikaan. Muissa maissa joulua tarkoittava sana on huomattavasti kristillisperäisempi. Suomalaisen sanan pakanallinen alkuperä ei kuitenkaan heikennä joulun kristillistä sanomaa. pysynyt vakaana. Joulu on perhejuhla. Mutta entä jos ei ole perhettä tai edes omaisia. Yksineläjiä on Suomessa paljon ja joukko kasvaa koko ajan. Osa on yksin olosuhteiden pakosta, osalle se on tietoinen valinta. Se, että joulu niin voimakkaasti mielletään perhejuhlaksi, saattaa yksinäisissä herättää ahdistusta. Mutta yksinäisyyttäkin on montaa lajia, joukossakin voi tuntea olevansa yksin, ja ahdistusta saattaa tuntea sekin perheen äiti tai isä, joka joulun stressaavassa hyörinässä on ylittänyt sekä voimansa että tilinsä. Jouluna me asetamme itsellemme liian paljon vaatimuksia ja myös liian paljon odotuksia. Joka tapauksessa joulu tulee joka vuosi ja aina se tulee pari päivää liian aikaisin. Meidän pitäisi oppia suhtautumaan joulun valmisteluun ja odotukseen kiireettä, jotta voisimme rauhallisin mielin hiljentyä kuuntelemaan enkelien meille tuomaa jouluevankeliumin sanomaa.maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto. Kirsti Saksa Eläkkeellä oleva kirjastotoimenjohtaja ja yhdistyksemme pitkäaikainen jäsen Jouluna meidän kaikkien tulisi olla kilttejä, vähän niin kuin äitienpäivänä. Jouluna meiltä edellytetään hiljentymistä ja harrasta mieltä, onhan kyseessä suuri kristillinen juhla. Mutta joulu on myös kiireen, hermostuneen hössötyksen, ylenpalttisen syömisen ja rahan tuhlaamisen aikaa. Ristiriitaa on. Suomen Turku julistaa jouluaattona joulurauhan, on tehnyt sitä jo keskiajalta lähtien. Joulurauha sisältyy vanhaan lainsäädäntöön, se kuuluu ns. tilannerauhoihin, joita Ruotsi- Suomen valtakunnassa oli useita, mm. nais-, kirkko- ja markkinarauha. Toreilla luettavien kuulutusten avulla hoidettiin keskiaikainen julkinen tiedonvälitys, eli saatettiin uudet lait ja määräykset kansan tietoon. Niinpä joulurauhanjulistuksessakin on rauhan sanoman ohella myös käskyjä ja uhkauksia. 1900-luvulla joulu on viihteellistynyt ja maallistunut sekä saanut uusia muotoja. Mutta yksi on 17
18
ISÄNPÄIVÄKONSERTTI Turun Seudun Vanhustuki ry järjesti ensimmäistä kertaa isänpäiväkonsertin Lehmusvalkamassa. Ohjelmasta vastasivat Turun Seudun Tanssioppilaitoksen tytöt, viulisti Minna Starkkila, nuori pianisti Tigo Nguyen ja juontaja, laulaja Eira Tähtinen. Turun Seudun Tanssioppilaitoksen tytöt Eira Tähtinen ja Tigo Nguyen Minna Starkkila Vuokko Siivonen iloitsi taitavista musiikkiesityksistä ja toivoo jatkossakin musiikkiviihdettä, haitarinsoittokin olisi mieleen. Olavi Elo ihastui kovin juontaja Eira Tähtisen monipuoliseen osaamiseen ja nuori pianisti oli myös hänen mieleensä. Olavi toivoo vastaavia esityksiä ja myös kulttuurihenkisiä tapahtumia. Ne nousevat lapsuusmuistot nuo, ne aukee maailmat armaat, näen silmät mä isäni lempeän taas ja taattoni hapset harmaat, Se vast oli mies! Se taruja ties, kun joutui ilta ja leimusi lies. Eino Leino Teksti ja kuvat Pirjo Varvikko 19
IKÄÄNTYNEET JA LÄÄKKEET Iäkkään ihmisen lääkehoito on haastavaa ja ongelmallista. Monet sairaudet kuten dementia, aivohalvaus, krooninen sydämen vajaatoiminta ja diabetes yleistyvät iän myötä. Lääkkeet ovat yleisin hoitokeino sairauksien hoidossa, joten vanhetessa kasvaa myös käytössä olevien lääkkeiden määrä. Iän myötä elimistö kuitenkin haurastuu ja kestää lääkkeitä huonommin. Kun useampi lääke on käytössä, on niiden vaikutusten hallitseminen monimutkaisempaa kuin ydinfysiikka. Yksi sairaanhoitojärjestelmämme ydinongelmista on se, että lääkkeitä testataan terveillä nuorilla miehillä. Oikeassa elämässä niitä käyttävät kuitenkin usein monilääkityt ikääntyneet naiset. Miksi sitten ikääntynyt elimistö reagoi lääkkeisiin eri tavalla kuin nuorempi? Esim. näistä syistä: - Lihasmassa vähenee - Rasvan määrä lisääntyy - Vesimäärä vähenee - Suoliston liikkeet hidastuvat - Maksakudoksen määrä vähenee - Munuaisten kapasiteetti laskee - Veren proteiinipitoisuus laskee itse sairauden oireiden tunnistaminen ja erottaminen toisistaan voi olla mahdotonta. Tilastojen mukaan korkeasta verenpaineesta, korkeasta kolesterolista ja korkeista sokeriarvoista kärsivät ikääntyneet elävät itse asiassa pidempään kuin täydellisillä arvoilla siunatut toverinsa. Tilastoja voi tietysti käännellä ja väännellä miten päin vain. Tässä on joka tapauksessa otos Suomessa ja muualla Euroopassa tehtyjen tutkimusten tuloksista: - 4 % ikääntyneistä saa vakavan lääkehaitan vuosittain; 0,7 % kuolee siihen - 3,5 % sairaalahoidoista johtuu lääkkeiden yhteisvaikutuksista - 50 % määrätyistä lääkkeistä käytetään väärin tai ei ollenkaan - Joka kolmas Suomessa tapahtuva lonkkamurtuma johtuu lääkkeistä - Puolet 75 vuotta täyttäneiden murtumista johtuu lääkkeistä - Jopa 39 % iäkkäiden sekavuudesta johtuu lääkkeistä Yli 30 % ongelmista olisi voitu välttää lääkityksen läpikäymisellä ja selkeällä lääkeneuvonnalla. Lääkityksen sudenkuopat: Nämä terveet muutokset johtavat siihen, että lääkkeiden pitoisuudet elimistössä kasvavat ja haittavaikutusten riski kasvaa. Monissa tapauksissa lääkeannos pitäisi puolittaa. Keskiikäisellä hyvin toimiva hoito voi iäkkäälle koitua jopa hengenvaaralliseksi.who:n suosituksen mukaan ikääntyneellä pitäisi olla käytössä enintään neljä lääkettä. Työssäni törmään päivittäin asiakkaisiin, joilla on käytössä yli 10 lääkettä, pahimmassa tapauksessa jopa 20 30 eri lääkeainetta. Tähän voidaan vielä lisätä itsehoitolääkkeet ja luontaistuotteet, jotka eivät ole niin harmittomia kuin miltä ne kuulostavat. Me suomalaiset suhtaudumme lääkkeisiin positiivisesti, mutta lääkkeiden lukumäärä ei sinänsä välttämättä ole ongelma. Ongelmia syntyy, kun lääkkeitä käytetään väärin ja vaarallisina yhdistelminä. Haittavaikutusten, yhteisvaikutusten ja - Lääke otetaan väärään aikaan vuorokaudesta - Kokonaisena nieltävät tabletit puolitetaan tai murskataan, jolloin lääke menettää tehonsa, muuttuu vaaralliseksi tai syövyttää ruokatorvea tai vatsan limakalvoja - Tyhjään vatsaan otettavat lääkkeet otetaan ruoan kanssa. Kalkki (maitotuotteet) estää monien lääkkeiden imeytymistä. Samoin tekee rauta, sinkki, magnesium ja alumiini. Jos esim. kalkki- ja rautatabletin ottaa yhtä aikaa, ei niistä kumpikaan imeydy kunnolla. Jotkut antibiootit eivät imeydy jos ne otetaan yhdessä maitotuotteiden kanssa. Tämä pahentaa entisestään antibiootteihin liittyvää resistenssiongelmaa. Greippi ja karpalo puolestaan nostavat monien lääkkeiden pitoisuuksia, millä voi olla hirvittäviä seurauksia. 20
- Lääkkeet voivat nostaa tai laskea toistensa pitoisuuksia. Tämä ongelma liittyy varsinkin monilääkitykseen. - Lääke otetaan väärällä tavalla. Peräpuikot otetaan suun kautta ja päinvastoin. Murskattavat ja inhaloitavat kapselit otetaan kokonaisina suun kautta. - Sivu- ja haittavaikutuksia lääkitään muilla lääkkeillä - Ikääntyneitä lääkitään suun kuivuutta ja limakalvojen arkuutta aiheuttavilla lääkkeillä. Näistä johtuva epämiellyttävä metallinen maku suussa voi johtaa ruokahaluttomuuteen ja vaikeuttaa pureskelua ja nielemistä. Tämä voi vuorostaan johtaa aliravitsemukseen, jolloin potilas on entistä sairaampi ja heikompi. - Rauhallinen ja asiallinen ohjaus lääkkeen käyttöön ja selkeä lääkeneuvonta. Tämä koskee koko hoitoketjua lääkkeen määräävästä lääkäristä lääkkeen apteekista toimittavaan farmaseuttiin ja vanhainkodin, osaston tai kotisairaanhoidon hoitajaan. - Kriittinen lääkehoidon arviointi vähintään kerran vuodessa kaikille 75 vuotta täyttäneille, joilla on vähintään 5 lääkettä käytössä. Kaikki potilaalle määrätyt ja potilaalla käytössä olevat lääkkeet ja valmisteet käydään läpi, jotta voidaan löytää ja ratkaista mahdolliset lääkitykseen liittyvät ongelmat. - Potilaan tai lähiomaisen vastuulla on aina muistaa kertoa lääkärille käytössä olevista lääkkeistä ja luontaistuotteista. On myös tärkeää kertoa minkä lääkkeiden käytöstä on päättänyt luopua. Tutkimusten mukaan moni potilas valehtelee ottavansa lääkkeen vaikka ei todellisuudessa otakaan. Lääke haetaan kyllä apteekista, mutta jätetään käyttämättä. Yhteisvaikutusten riskit ovat seuraavanlaiset: 2 lääkettä, 18 % todennäköisyys 4 lääkettä, 50 % todennäköisyys 8 lääkettä, 90 % todennäköisyys Mitä sitten tarvitaan lääkkeiden turvalliseen käyttöön? TURVALLINEN LÄÄKEHOITO Oikea määrä Oikeaa lääkettä Oikeaan paikkaan Oikealla tavalla Oikeaan aikaan Veronica Granlund, Farmaseutti Turun Tuomiokirkkoapteekki Luento pidettiin Lehmusvalkamassa 14.10.14 aiheena Turvallinen lääkehoito. Seuraava luento samasta aiheesta Studia Generalia Senioreille Turun pääkirjastossa, Linnankatu 2, tiistaina 13.1.2015 klo 12. Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille. 21
VANHANAKIN OIKEUS HYVÄÄN ELÄMÄÄN JA ASUMISEEN Turussa iäkkäiden vanhusten määrä on kasvussa. Palvelukotipaikkoja, niin julkisia kuin yksityisiäkin, tarvitaan nopeasti lisää. Monet vanhukset sinnittelevät omassa kodissaan lähes ilman palveluja. Hyvä ympärivuorokautinen hoito on usein välttämätön vaihtoehto vaikeasti muistisairaille ja monisairaille vaikeasti liikkuville vanhuksille. Tarvitsemme lisää turvallisia palvelu- ja hoivakoteja. Vanhusten asuminen, perusturva ja hyvä hoito ovat ne pääasiat, joiden toteutumisesta uuden vanhuspalvelulain avulla pitää kantaa huolta. Kun askel lyhenee ja vaivat lisääntyvät, on oma koti ja turvallinen asuinympäristö meille jokaiselle yhä tärkeämpi. Lapset ja nuoret ovat tärkeitä. Hyvä ja turvallinen koti ja kasvuympäristö luovat perustan hyvään elämään. Yhä useamman lapsen ja nuoren elämään ja kasvuun aikuiseksi osallistuvat myös isovanhemmat. Vanhukset joukossamme ovat rikkaus eivät rasite. Moni vanhus jää kuitenkin yksin. Jokaisella on arvonsa ja oikeus hyvään elämään ja asumiseen myös elämänsä ehtoovuosina. Vanhukset tarvitsevat asuntoja, joissa he voivat asua pitempään myös kotiavun ja palvelujen turvin. Yksilökohtaisilla palvelusuunnitelmilla ja oikein ajoitetulla kuntoutuksella ja kotihoidolla voidaan auttaa vanhuksia selviytymään pitempään kotonaan. Omaishoitajia, jotka tekevät työtuntejaan laskematta tärkeää hoitotyötä, ei saisi jättää yksin. Todellinen kustannussäästö Turussakin löytyy toimivien sosiaali- ja terveyspalvelujen, tuetun kotona asumisen, kotihoidon ja kuntoutuksen avulla. Myös uudet palvelukodit tulee suunnitella ja toteuttaa turkulaisia vanhuksia ajatellen lähelle muita palveluja. Ympärivuorokautista hoitoa ja turvaa tarjoava palvelukoti on siellä asuvien vanhusten yhteinen koti. Vanhukset ansaitsevat 22 arvostuksen, asunnon ja hyvän hoidon voimien ehtyessä. Toimiva palvelukoti parantaa vanhusten elämän laatua ja omatoimisuuden säilymistä pitempään. Vanhuksen tulisi voida asua omassa palvelu- tai hoivakodissaan elämänsä viimeiset vuodet, jos hän ei tarvitse jatkuvaa sairaalahoitoa. Asunto ja koti on jokaiselle meistä tärkeä niin lapsille kuin vanhuksille. Kun olen 75 -vuotias: Haluan asua kotona. Haluan, että asuntooni tehdään korjauksia, että voin asua siellä mahdollisimman pitkään. Asuntoni ympäristöä tulee korjata esteettömäksi, jotta voin päivittäin turvallisesti ulkoilla. Joukkoliikenteen tulee toimia, sillä yksityisautolla ajaminen voi loppu piankin. Harrastukset ja ystävien tapaaminen ovat elämäni suola. Haluan myös, että asuinalueellani järjestetään kunnan toimesta tapahtumia, missä voin tutustua naapureihini. Mukavaa olisi, jos löytyisi läheltä joku ystäväperhe, joka voisi toimia tukenani vaikeuksien alkaessa. Minä voisin taas toimia lähipappana tai mummina, jos omat isovanhemmat asuvat kaukana. Käytän tietokonetta päivittäin. Toivon, että yhteydet pelaavat ja minulla on mahdollista saada helposti teknistä apua, jos kone reistailee. Kun olen yli 80 vuotta: Ystäväni alkavat sairastella ja koen yksinäisyyttä. Lapsillani on työt ja lapsenlapset hoidettavana. Mietin muuttoa. Tarvitsen tietoa ja haluan tutustua esimerkiksi senioritaloihin ja muihin esteettömiin ratkaisuihin lähellä palveluja. Paras olisi asumisratkaisu, joka toimisi kaikkina tulevina, vaikeinakin vuosina. Edelleen kotona asuminen tuntuu oikealta, mutta nyt tarvitsen jo turvakseni palveluja. Haluan, että joku katsoo rahavarani ja kes-
kustelee mahdollisuuksistani rahoittaa itse tuleva asumiseni. En halua tehdä väliaikaisia ratkaisuja. En myöskään halua, että lapseni joutuvat rahoittamaan vanhuuttani. Haluan, että minulle laaditaan yksiöllinen palvelusuunnitelma, vaikka en sitä juuri nyt tarvitse. Palvelusuunnitelmaan tulisi kirjata myös terveydentilani tarkastamisen aikataulu. Haluan tietää, mitä apua voin saada ja mihin soitan. Jonkun on keskusteltava kanssani turvallisuudestani ja yksinäisyydestä. Tunne, että viranomaiset välittävät minusta, on tärkeää. Hoitotestamentista pitää kertoa ja toivoa sen laatimista. Avuntarpeeni lisääntyy Palveluasuminen tulee ajankohtaiseksi. Haluan muuttaa suunnitellusti asuntoon, minne voin viedä osan elämäni tärkeistä tavaroista. Tärkeää olisi, että yksikkö olisi niin pieni, että opin tuntemaan sen asukkaat. Uudet ystävät ovat tervetulleita. Asunnon tulee sijaita hyvien kulkuyhteyksien varrella, jotta ystäväni voivat siellä vierailla. Ympäristön tulee olla esteetön, jotta voin ulkoilla joskus heikkokuntoistenkin ystävieni kanssa. Piha-alueen tulisi olla rauhallinen ja siellä pitäisi olla puutarha ja penkkejä, missä voi levätä. Haluan, että voin jatkaa harrastuksiani. On huolehdittava, että saan kuljetuksen järjestettyä. Tarvitsen ammattitaitoista hoitohenkilökuntaa lisääntyvien sairauksien takia. Jotta tuntisin oloni turvalliseksi, haluan, että minulle nimetään omahoitaja, jonka nimi, kuva ja yhteystiedot annetaan omaisilleni. Haluaisin, että minun kanssani rakennettaisiin Elämän kansio. Tässä kansiossa olisi valokuvia ja tarinoita elämästäni. Näitä asioita olisi sitten mukava kerrata, kun muistini ja toimintakykyni joskus heikkenevät. Hoitotestamentin laatiminen on nyt ajankohtaista Kun olen täysin autettava Hoiva-asuminen on nyt oikea paikka. Parasta olisi, jos sitä voisi saada samassa yksikössä, missä palveluasuminen on tapahtunut. Uusien ympäristöjen ja ihmisten opetteleminen ei ole enää mielekästä. Haluan, että itsemääräämisoikeuteni säilyy loppuun asti. Voi olla, että vaikutan muistisairaalta ja ulkopuoliselta, mutta loukkaannun syvästi, jos minua ei kuulla. Minulle tulee puhua kunnioittavasti, vaikka en kykenisi osallistumaan keskusteluun. Olen elämässäni pystynyt säilyttämään intimiteetin ja haluan, että sitä kunnioitetaan edelleen täydellisesti kaikissa hoitotoimenpiteissäni. Mikäli pidätyskykyni heikkenee, vaippoihin siirtyminen on äärimmäinen toimenpide, kun kaikki muu apu on tehty. Haluan joka päivä nousta ylös sängystä ja mennä toisten seuraan. Haluan tuntea tuulen ja auringon kasvoillani. Haluan, että minua hoitavat tutut ja turvalliset hoitajat, jotka tietävät tapani ja tottumukseni. Huoneeni tulee olla valoisa ja tilava. Sukulaisteni ja ystävieni vieraillessa tarvitsen apua, haluan, että he kokevat olevansa tervetulleita, vaikka itse en sitä kykenisi osoittamaan. 23
ONNELLISUUS JA HYVÄ ELÄMÄ Turun Seudun Vanhustuki ry:n järjestämä luento Ruusukorttelissa 13.11. klo 14.30 Ruusukorttelin juhlasali oli täyttynyt ääriään myöten, kun Helsingin Yliopiston käytännöllisen filosofian professori Timo Airaksinen oli saapunut entiseen koti- ja opiskelukaupunkiinsa Turkuun puhumaan onnellisuudesta ja hyvästä elämästä. Kuten Airaksinen totesi, onnellisuus ja hyvinvointi ovat aina olleet kiinnostava aihe eli kuten usein todetaan, siitä puhe mistä puute. Onnellisuuden voimme käsittää ensinnäkin tunteena, jolloin hyvänolon tunne valtaa koko mielemme. Mutta onnellisuus voidaan myös määrittää ulkoapäin havaittavissa olevana tilana, jolloin onnellisuus on olosuhteista kiinni. Mikä meidät sitten saa onnelliseksi? Kuuluuko raha onnellisuuteen? Tutkimuksissa on todettu, että rahan tekeminen tekee usein onnettomaksi, koska silloin joudumme rasittamaan itseämme henkisesti ja ruumiillisesti monin tavoin. Rahan omistaminen tekee meidät yleensä onnellisemmaksi. Raha rauhoittaa, kuten vanha viisaus kuuluu. Yllättävää on myös, että monesta rikkaasta tuleekin saituri, joka ei raaski käyttää vaivalla ansaitsemiaan rahojaan pikkuasioihin. Sen sijaan rahaa käytetään näyttäviin hankintoihin, jolloin rahasta tuleekin vallannäytämisen väline. Entä sitten kuluttaminen, tekeekö se meistä onnellisia? Onnellisimmillaan olemme juuri silloin, kun olemme pitkän hakemisen jälkeen löytäneet etsimämme tavaran, jossa hinta- ja laatusuhde kohtaavat. Saatuamme tuon tavaran itsellemme alkaakin onnellisuutemme taso laskea, ja epäilyksemme ostoksen tarpeellisuudesta tai sen hyvyydestä alkaakin kasvaa. Vanha filosofinen kysymys pohtii halun ja tarpeen suhdetta. Tarpeen käsitämme välttämättömäksi ja todistettavaksi, tarvitsemme esimerkiksi silmälasit. Mutta voimme haluta tietynlaiset hienommat lasit, jolloin halutessamme tavoittelemmekin jonkinasteista onnea. Tekeekö halujen tyydyttäminen onnelliseksi on kysymys, johon buddhalainen filosofia vastaa toteamalla halun olevan suurin onnettomuuden lähteen elämässä. Ihminen haluaa kaikenlaista, mutta se mitä hän saa, ei koskaan ole halujen mukaista. Halu on vain haavekuva ja todellisuus ei vastaakaan haavetta. Airaksisen mukaan on viisainta olla haluamatta mitään, parasta tyytyä vain siihen mitä itse kullakin on, onnellisuus on löydettävä muualta. Antiikin filosofin Epikuroksen mukaan tyyni, maltillinen, järkevä ja rauhallinen elämä on onnellisuuden lähtökohta. Tasapainoiseen elämään tarvitaan kehittävien harrastusten lisäksi hyviä ystäviä, hyvää ruokaa ja juomaa, kaikkea kohtuudella. Itseään ei kannata kiihdyttää, vaan on pyrittävä mielenrauhaan. Tämä neuvo on hyvä myös meidän nykyihmisten muistaa, voimme täyttää mielemme positiivisilla asioilla ja ajatuksilla, välillä ulkomaailman kovat realiteetit unohtaen. Suomalaisten onnellisuutta on tutkittu monilla kyselyillä. Yhden kyselyn mukaan tavara, joka tekee miehet onnelliseksi on Mercedes-Benz henkilöauto, naiset tyytyivät Fazerin siniseen suklaaseen. Erään kyselyn mukaan taas 83 % vastanneista väitti olevansa sillä hetkellä onnellinen. Vastaava luku Etelä-Euroopan maissa oli huomattavasti matalampi. Monet tilastot puhuvat kuitenkin karua kieltään suomalaisten mielentilasta; on kansantautina masennus, on unettomuutta, alkoholismia ja perheväkivaltaa. Korkea onnellisuusprosentti on pitkälti selitettävissä vastaamiskulttuurin erilaisuudesta, olemme onnellisia jo siitä että meiltä kysytään. Haluamme antaa oikean vastauksen, emme halua selittää, miksi olisimme muka onnettomia. Airaksinen neuvoi viisaasti keskittymään elämän pieniin ja yksinkertaisiin iloihin, luonto ja hyvät ihmissuhteet muun muassa auttavat meitä saavuttamaan arvokkaan mielenrauhan, joka on varmin tae myös onnellisuuteen ja hyvään elämään. Turun Seudun Vanhustuen käsityökerholaisten kutoma villapipo ilahdutti häntä ja hän lupasi tulla onnelliseksi sen lämmittävästä vaikutuksesta. Maarit Rintala 24
TUKIYSTÄVÄTOIMINNAN JOULUTERVEISET! Saavun perille sovittuun aikaan ja saan siitä kiitosta. Hymyillen totean, että olen odotettu. Kaikki hyvin ja ei kun ulkoilemaan. Ulkoileminen onkin tuettavalleni tärkeää. Tukiystävätoiminnan syksy on mennyt vauhdilla ja muutosten tuuletkin ovat puhaltaneet tukiystävätoiminnassa tapahtuneiden henkilöstömuutosten vuoksi. Syksyn aikana on esimerkiksi järjestetty toiminnassa mukana oleville tukiystäville vertaistuki- ja koulutustapaamisia eli tukipalavereita kuukausittain, vaihtelevin teemoin. Nyt odottelemme, saako tärkeä tukiystävätoimintamme jatkorahoitusta, jota olemme RAY:ltä hakeneet. Vapaaehtoisia tukiystäviä tarvitaan jatkuvasti, sillä yksinäisiä ja yksin kotona asuvia vanhuksia on paljon. He kaipaavat arkeensa mukavaa juttuseuraa ja kuuntelijaa sekä ulkoiluapua kävelylenkeille tai vaikkapa kauppareissuille. Jos olisit kiinnostunut alkamaan vanhuksen tukiystäväksi, ota yhteyttä tukiystävätoiminnan toimistoon! Puh. 044-536 7721 tai tukiystavatoiminta@vanhustuki.fi. Istuudumme Urheilupuiston penkille auringonpaisteeseen. Tänään tuettavani on erityisen puhelias. Minulla on ilo kuunnella hänen tarinoitaan sodasta tähän päivään. Välillä saan myös vastata tuettavani kysymyksiin minusta. Silloin tunnen, että olen saavuttanut molemminpuolisen lämpimän suhteen. Minun on helppo suostua tuettavani rutiiniin iltapäivän kahvinautinnosta kotona. Kuljemme pitemmän reitin kautta ja tuettavani ohjaa rollaattorinsa varastoon. Ihana syksyinen raikas ulkoilu on koettu ja tunne siitä saa jatkua vaikka hyvällä yöunella. Kirjoitan muutaman rivin tapaamisestamme muistivihkoon sekä seuraavan tapaamisen ajan. Toivotamme toisillemme hyvää päivänjatkoa ja lähden kevein askelin omiin askareihini. Ajatuksia tukiystävätoiminnasta Kotimatkalla pohdin, olenko tarpeeksi hyvä tukiystävänä. Sitten ajattelen, että olemalla oma itseni riittää. On muistettava pitää yllä myös omaa hyvinvointia. Tietoisuus, että en ole yksin tukiystävätoiminnassa motivoi ja antaa voimavaroja. Saan kokemuksia muilta tukiystäviltä sekä tietoa ammattilaisilta eri kurssien muodossa. TUKIYSTÄVÄTAPAAMISESSA KOHDA- TAAN YSTÄVÄ ON AIKAA OLLA LÄSNÄ JA KUUNNELLA On keskiviikko ja tänään tapaan tuettavani 97 v. pirteän ja elämänmyönteisen vanhuksen. Muutaman kerran olemme jo tavanneet ja molemmat tietävät mitä odottaa tässä vaiheessa. Nyt on minun aikani kohdata ja kuunnella ystävää sekä olla läsnä. Tulee myös mieleen oma ikääntyminen ja saada jossain vaiheessa itsellenikin tukiystävä. Helena Hemsley tukiystävä Matkalla tuettavani luokse ajatukseni kääntyvät häneen. Tunne siitä, että jälleen voimme ulkoilla antaa myös itselleni hyvän mielen. 25
TUE TURUN SEUDUN VANHUSTUEN TOIMINTAA! KERTALAHJOITUS Voit tehdä minkä tahansa suuruisen kertalahjoituksen valitsemaasi kohteeseen tai yleiseen toiminnan ylläpitämiseen. Kertalahjoituksen voi maksaa yhdistyksen tilille Liedon Säästöpankki FI07 4309 2220 1266 98. Viestikenttään teksti: "lahjoitus/kohde" ja halutessasi omat yhteystietosi. MERKKIPÄIVÄLAHJOITUS Voit pyytää läheisiäsi tekemään lahjoituksen merkkipäivänäsi Turun Seudun Vanhustuki ry:n tilille Liedon Säästöpankki FI07 4309 2220 1266 98. Viestikenttään voit pyytää kirjoittamaan oman nimesi ja merkkipäiväsi sekä lahjoituksen maksajan nimen. Ilmoitathan myös omat yhteystietosi meille info@vanhustuki.fi tai soita 040 0748 901. TESTAMENTTI Testamenttilahjoituksen voit osoittaa yhdistyksemme toimintaan yleisesti tai tietyn toiminnan tukemiseen. Kaikki testamenttien kautta lahjoituksina saatavat varat käytetään vanhustyöhön lahjoituksen antajan toivomalla tavalla. KANNATTAVA JÄSEN Yritys tai yhteisö voi liittyä Turun Seudun Vanhustuki ry:n kannattavaksi jäseneksi vähintään 50 vuosimaksua vastaan. Kannattavalle jäsenelle lähetetään jäsenlehti ja kannattavan jäsenen jäsenkortti. Kannatusjäsenmaksun voi maksaa yhdistyksen tilille Liedon Säästöpankki FI29 4309 2220 1223 25. Viestikenttään teksti: "kannatusjäsenmaksu" sekä yrityksen/yhteisön yhteystiedot. ARPAJAISPALKINTOJA Olemme saaneet paljon lahjoituksia arpajaispalkinnoiksi, lämpimät kiitokset niistä. Pyrimme järjestämään pieniä arpajaisia tilaisuuksiemme yhteydessä muutaman kerran vuodessa. Arpajaispalkinnot ovat aina tervetulleita sekä yrityksiltä että jäseniltä. LAHJOITA OSAAMISTASI Tue toimintaamme tekemällä yhdistyksessä vapaaehtoistyötä. Valitse tehtävä, jonka tekemisestä itse pidät yhdistä huvi ja hyöty! Osaamistasi voi olla esim. tuotteiden myynti, arpajaispalkintojen hankkiminen, rahastaja buffetissa ja pääsylippujen myynnissä, tilaisuuksissa avustaminen, uusien jäsenten hankkiminen yhdistykselle, tukiystävänä, puhelinystävä, ryhmän ohjaajana, ilmoitusten hankkiminen Tukiviestiin, leipominen, esiintyminen tilaisuuksissa, esitteiden jakaminen ilmoitustauluille, neulominen ja askartelu käsityökerhossa, tuolijumpan vetäjänä toimiminen jne., tapoja on monia. Ota yhteyttä toimistoon niin jutellaan lisää. LAHJOITA YRITYKSEN JOULUKORTTIRAHAT TURUN SEUDUN VANHUSTUKI RY:LLE Yritys voi lahjoittaa joulukorttirahat Turun Seudun Vanhustuki ry:lle ja kertoa henkilökunnalle ja yhteistyökumppaneille, että rahat on lahjoitettu vanhustyön tukemiseen. Yritys voi lisäksi haastaa yhteistyökumppaninsa tekemään samoin hyvän asian puolesta! Julkaisemme lahjoittajien nimet sovitusti kotisivuillamme. Joulukorttirahat voi maksaa yhdistyksen tilille Liedon Säästöpankki FI07 4309 2220 1266 98. Viestikenttään teksti: "joulukorttirahojen lahjoitus" ja yrityksen yhteystiedot. Lisätietoja antaa: toiminnanjohtaja Jenny Oldenburg-Tiitto puh 040 0748 901 tai info@vanhustuki.fi 26
27
TAPAHTUMAKALENTERI To 8.1. klo 13 Ti 13.1. klo 12 Ti 13.1. klo 14 Ke 14.1. klo 13 To 15.1. klo 13 To 15.1. klo 17 Ti 20.1. klo 13 Ke 21.1. klo 17 Ke 28.1. klo 13 Ti 3.2. klo 14 Ruusukorttelin hyvinvointikeskus, liikuntasali, Puistokatu 11, Turku Turun kaupunginkirjasto, Studio, Linnankatu 2, Turku Ruusukorttelin hyvinvointikeskus, juhlasali, Puistokatu 11, Turku Turun Seudun Vanhustuki, Läntinen Pitkäkatu 33, Turku Ruusukorttelin hyvinvointikeskus, liikuntasali, Puistokatu 11, Turku Ruusukorttelin hyvinvointikeskus, juhlasali, Puistokatu 11, Turku Turun Seudun Vanhustuki, Läntinen Pitkäkatu 33, Turku Ruusukorttelin hyvinvointikeskus, juhlasali, Puistokatu 11, Turku Turun Seudun Vanhustuki, Läntinen Pitkäkatu 33, Turku Ruusukorttelin hyvinvointikeskus, juhlasali, Puistokatu 11, Turku TUOLIJUMPPA Vetäjänä Anneli Virta. Tuolijumppa on avoin kaikille, myös ei jäsenille ja Turun ulkopuolella asuville maksuton! STUDIA GENERALIA SENIOREILLE IKÄIHMISTEN TURVALLINEN LÄÄKITYS. Farmaseutti Veronica Granlund luennoi aiheesta. Yhteistyössä Turun kaupunginkirjaston kanssa IKÄYSTÄVÄT MATKALLA Tilaisuuden vetää Ritva Ilmanen. Ohjelmassa esiintyvät Tanhuryhmä Katajaiset, Marimba-ryhmä ja hauskuuttaja Siviä Raittiina. Buffetti. Tuotemyynti. Yhteistyössä Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksen kanssa. KÄSITYÖKERHO VAKKA Kerho kokoontuu parittomien viikkojen keskiviikkoisin. Uudet tekijät ja uudet ideat ovat aina tervetulleita! Askarrellaan yhdistyksen hyväksi. Kahvitarjoilu. TUOLIJUMPPA Joka torstai klo 13 Vetäjänä Anneli Virta. Tuolijumppa on avoin kaikille, myös ei jäsenille ja Turun ulkopuolella asuville maksuton! IKÄIHMISTEN PAREMMAT PALVELUT TOTTA VAI TARUA? Kansanedustajaehdokkaat vastaamassa kysymyksiin. Tilaisuuden vetää toimittaja Lassi Lähteenmäki. JUTTUTUOKIO Elämänmakuista yhdessäoloa keskustellen. Johdattelijoina keskusteluun Riitta Vasenkari ja Irja Tiikkainen. Tilaisuus on avoin kaikille. Kahvitarjoilu. OTTEITA HONKAMÄEN ILTAMISTA Avaus Eira Tähtinen, Turun Föripolskaajat, Turun harmonikkakerhon orkesteri, solistina Sinikka Järvinen. Siviä Raittiina. Buffetti. Yhteistyössä Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksen kanssa. KÄSITYÖKERHO VAKKA Kerho kokoontuu parittomien viikkojen keskiviikkoisin klo 13-15. Uudet tekijät ja uudet ideat ovat aina tervetulleita! Askarrellaan yhdistyksen hyväksi. Kahvitarjoilu. IKÄYSTÄVÄT RUUSUKUKKIEN KUNINGATAR Tilaisuuden vetää Ritva Ilmanen. Ohjelmassa esiintyvä Steppiryhmä Päivi Nevari, Marimba-ryhmä ja hauskuuttajana Siviä Raittiina. Buffetti. Tuotemyynti. Yhteistyössä Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksen kanssa. 28
TAPAHTUMAKALENTERI To 5.2. klo 13 Ti 10.2. klo 12 Ke 11.2. klo 13 To 12.2. klo 13 Pe 13.2. klo 14 Ti 17.2. klo 13 To 19.2. klo 13 Ke 25.2. klo 13 To 26.2. klo 13 Ti 3.3. klo 14 Ruusukorttelin hyvinvointikeskus, juhlasali, Puistokatu 11, Turku Turun kaupunginkirjasto, Studio, Linnankatu 2, Turku Turun Seudun Vanhustuki, Läntinen Pitkäkatu 33, Turku Ruusukorttelin hyvinvointikeskus, juhlasali, Puistokatu 11, Turku Ruusukorttelin hyvinvointikeskus, juhlasali, Puistokatu 11, Turku Turun Seudun Vanhustuki, Läntinen Pitkäkatu 33, Turku Ruusukorttelin hyvinvointikeskus, liikuntasali, Puistokatu 11, Turku Turun Seudun Vanhustuki, Läntinen Pitkäkatu 33, Turku Ruusukorttelin hyvinvointikeskus, liikuntasali, Puistokatu 11, Turku Ruusukorttelin hyvinvointikeskus, juhlasali, Puistokatu 11, Turku TUOLIJUMPPA Vetäjänä Anneli Virta. Tuolijumppa on avoin kaikille, myös ei jäsenille ja Turun ulkopuolella asuville maksuton! STUDIA GENERALIA SENIOREILLE EDUNVALVONTAVALTUUTUS JA IKÄÄNTYMISEN ENNAKOINTI Kuka saa hoitaa asioitani, kun en siihen enää itse pysty? Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen keino ikääntymisen ennakointiin. Luennoitsijana ry:n puheenjohtaja Vesa Anttila. Yhteistyössä Turun kaupunginkirjaston kanssa KÄSITYÖKERHO VAKKA Kerho kokoontuu parittomien viikkojen keskiviikkoisin klo 13-15. Uudet tekijät ja uudet ideat ovat aina tervetulleita! Askarrellaan yhdistyksen hyväksi. Kahvitarjoilu. TUOLIJUMPPA Vetäjänä Anneli Virta. Tuolijumppa on avoin kaikille, myös ei jäsenille ja Turun ulkopuolella asuville maksuton! YSTÄVÄ ON KUIN VILLASUKKA, JOKA IHANASTI LÄMMITTÄÄ Ystävänpäivän juontaa Sirpa Vaitinen. Esiintyjinä Marimba-ryhmä, Duo Traband, Eira Tähtinen, Siviä Raittiina ja Riitta Vasenkari. Buffetti. Yhteistyössä Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksen kanssa. JUTTUTUOKIO Elämänmakuista yhdessäoloa keskustellen. Johdattelijoina keskusteluun Riitta Vasenkari ja Irja Tiikkainen. Tilaisuus on avoin kaikille. Kahvitarjoilu. TUOLIJUMPPA Joka torstai klo 13 Vetäjänä Anneli Virta. Tuolijumppa on avoin kaikille, myös ei jäsenille ja Turun ulkopuolella asuville maksuton! KÄSITYÖKERHO VAKKA Kerho kokoontuu parittomien viikkojen keskiviikkoisin klo 13-15. Uudet tekijät ja uudet ideat ovat aina tervetulleita! Askarrellaan yhdistyksen hyväksi. Kahvitarjoilu. Tule ensin vaikka tutustumaan. TUOLIJUMPPA Vetäjänä Anneli Virta. Tuolijumppa on avoin kaikille, myös ei jäsenille ja Turun ulkopuolella asuville maksuton! IKÄYSTÄVÄT TARINOITA JA LAULUJA RAKKAU- DESTA Tilaisuuden vetää Ritva Ilmanen. Ohjelmassa esiintyvät Raija Lehmussaaren balettikoulu, Marimba-ryhmä ja hauskuuttajana Siviä Raittiina. Buffetti. Tuotemyynti. 29
TAPAHTUMAKALENTERI To 5.3. klo 10.30 Lähtö Ruusukorttelista 10.30 ja paluu noin klo 19 Ti 10.3. klo 12 Ke 11.3. klo 13 Ke 11.3. klo 17 To 12.3. klo 13 Ti 17.3. klo 13 Ke 25.3. klo 13 To 26.3. klo 13 Ti 31.3. klo 18 Turun kaupunginkirjasto, Studio, Linnankatu 2, Turku Turun Seudun Vanhustuki, Läntinen Pitkäkatu 33, Turku Ruusukorttelin hyvinvointikeskus, juhlasali, Puistokatu 11, Turku Ruusukorttelin hyvinvointikeskus, liikuntasali, Puistokatu 11, Turku Turun Seudun Vanhustuki, Läntinen Pitkäkatu 33, Turku Turun Seudun Vanhustuki, Läntinen Pitkäkatu 33, Turku Ruusukorttelin hyvinvointikeskus, liikuntasali, Puistokatu 11, Turku Turun ekumeeninen Taidekappeli, Seiskarintie 35, Turku TEATTERIRETKI RAUMAN TEATTERIIN VILLIT VUODET. Musikaali Vexi Salmen elämästä. Menomatkalla kahvittelu Laitilassa paluumatkalla mahdollisuus ruokailuun Kortelan ABC:llä. Katso mainos toisella sivulla. STUDIA GENERALIA SENIOREILLE KELAN ETUUDET ELÄKELÄSILLE 2015 Aiheesta luennoi Martina Sjöstrand Kelasta. Yhteistyössä Turun kaupunginkirjaston kanssa KÄSITYÖKERHO VAKKA Kerho kokoontuu parittomien viikkojen keskiviikkoisin klo 13-15. Uudet tekijät ja uudet ideat ovat aina tervetulleita! Askarrellaan yhdistyksen hyväksi. Kahvitarjoilu. Tule ensin vaikka tutustumaan. MAALISRIEHA - KEVÄT KEIKKUEN TULEVI Avaus Sirkku Salomaa. Timo Rautala, mahdollisesti Tutta Carpelan. Pääsymaksu kahvituksineen 3, Turun Seudun Vanhustuen jäsenet pääsevät ilmaiseksi. TUOLIJUMPPA Vetäjänä Anneli Virta. Tuolijumppa on avoin kaikille, myös ei jäsenille ja Turun ulkopuolella asuville maksuton! JUTTUTUOKIO Elämänmakuista yhdessäoloa keskustellen. Johdattelijoina keskusteluun Riitta Vasenkari ja Irja Tiikkainen. Tilaisuus on avoin kaikille. Kahvitarjoilu. KÄSITYÖKERHO VAKKA Kerho kokoontuu parittomien viikkojen keskiviikkoisin klo 13-15. Uudet tekijät ja uudet ideat ovat aina tervetulleita! Askarrellaan yhdistyksen hyväksi. Kahvitarjoilu. Tule ensin vaikka tutustumaan. TUOLIJUMPPA Vetäjänä Anneli Virta. Tuolijumppa on avoin kaikille, myös ei jäsenille ja Turun ulkopuolella asuville maksuton! HENGELLISTEN LAULUJEN ILTA Tilaisuudessa esiintyy Eira Tähtinen, Paattisten kirkkokuoro, Mikko Laiho, Liisa Kouvonen, Riitta Vasenkari, Duo Traband. Pääsymaksu. 5. 30
31
TUKIVIESTI Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenlehti. Ilmestyy kolme kertaa vuodessa postitettuna jäsenille. Kansikuva Pirjo Varvikko Toimitus: Tiedotusryhmä. Taitto: Jenny Oldenburg-Tiitto. Paino: X-Copy Oy Seuraava lehti ilmestyy helmikuussa 2015 32