Vuosaaren peruskoulu OPETUSSUUNNITELMA Oppiaineet. luku 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

Vuosaaren peruskoulu OPETUSSUUNNITELMA Oppiaineet luku 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

Helsinki 2006 SISÄLLYS sivu Äidinkieli ja kirjallisuus...s. 3 Suomi äidinkielenä...s. 3 Suomi toisena kielenä...s. 21 Muu oppilaan äidinkieli...s. 39 Vieraat kielet ja toinen kotimainen kieli...s. 39 Ruotsi A kielenä...s. 43 Ruotsi B kielenä...s. 51 Englanti A kielenä...s. 55 Englanti B kielenä...s. 63 Ranska A kielenä...s. 67 Matematiikka...s. 75 Ympäristö ja luonnontieto..s. 91 Biologia...s. 94 Maantieto...s. 99 Fysiikka ja kemia (luokat 5 6).s. 104 Fysiikka...s. 107 Kemia...s. 111 Matemaattis luonnontieteellinen linja...s. 114 Terveystieto...s. 114 Uskonto...s. 122 Evankelisluterilainen uskonto...s. 122 Ortodoksinen uskonto...s. 131 Muut uskonnot...s. 137 Elämänkatsomustieto...s. 137 Historia...s. 146 Yhteiskuntaoppi...s. 151 Musiikki...s. 153 Musiikkilinja...s. 162 Kuvataide...s. 167 Käsityö...s. 177 Liikunta...s. 186 Kotitalous...s. 200 Oppilaanohjaus...s. 203 Valinnaiset aineet...s. 207 Ranska B kielenä...s. 207 Saksa B kielenä...s. 211 IImaisutaito...s. 214 Kotitalous...s. 216 Kuvataide...s. 218 Liikunta...s. 219 Musiikki...s. 220 Tekninen työ...s. 220 2

Tekstiilityö...s. 222 Tietotekniikka...s. 223 3

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS SUOMI ÄIDINKIELENÄ JOHDANTO Äidinkieli on osa ihmisen persoonallisuutta. Yksilön minäkäsitys rakentuu kielen varaan ja kielen avulla ilmaistaan tunteita ja ajatuksia. Äidinkieli on ajattelun ja elämänhallinnan väline sekä kaiken oppimisen perusta. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opiskelun yleistavoitteena on, että oppilas kehittyy taitavaksi kielenkäyttäjäksi ja oppii käyttämään kieltä tehtävän ja tilanteen mukaan. Oppiaineen pohjalla on laaja tekstikäsitys: tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden yhdistelmiä. Opetuksen tehtävänä on kehittää erilaisten tekstien tuottamisen, ymmärtämisen, analysoinnin ja tulkitsemisen taitoja, äidinkieleen pohjautuvia opiskelu ja vuorovaikutustaitoja sekä tiedonhankinta ja hallintataitoja. Näiden taitojen harjoittaminen on koko kouluajan kestävä prosessi, jossa oppilas on kielen aktiivinen tuottaja, osallistuja, itsenäinen tiedon hankkija sekä sen kriittinen vastaanottaja ja arvioija. Tavoitteena on luoda edellytykset elinikäiselle oppimiselle. Äidinkielen ja kirjallisuuden opinnoissa pyritään myös esteettisten elämysten tuottamiseen ja kokemiseen. Mm. kaunokirjallisuutta lukemalla oppilaan tunne elämä, ihmistuntemus, maailmankuva ja mielikuvitus kehittyvät. Tavoitteena on myös kulttuuri identiteetin vaaliminen ja vahvistaminen. Opetus on kokonaisvaltaista, ja opiskelussa edetään oppilaan omat valmiudet huomioiden. LUOKAT 1 6 Tavoitteet 1.luokka Mekaaninen lukutaito lausetasolla Kiinnostuu ja innostuu lukemisesta Oppii kirjoittamaan pien ja suuraakkosin lyhyitä sanoja ja lauseita Ymmärtää käsitteet äänne, kirjain, tavu, sana ja lause Kuuntelee keskittyen ja eläytyen tilanteen mukaan Osaa kertoa itsestään ja 2.luokka Oppii lukemaan selkeästi ja sujuvasti tavuttamatonta tekstiä Opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja Oppii kirjoittamaan käsialakirjoitusta Ymmärtää lukemaansa ja osaa tehdä siitä päätelmiä Osaa ilmaista itseään ja kuunnella 4

ajatuksistaan mahdollisimman selkeästi muita Kuuntelee keskittyen ja eläytyen tilanteen mukaan Kirjoittaessaan ottaa huomioon kirjoitetun kielen sopimuksia ja sääntöjä Keskeiset sisällöt Puhuminen ja kuunteleminen 1.luokka Kontaktileikit, roolileikit Ilmeet, eleet, liikkeet Sopiva äänen käyttö Keskustelu; puhuminen, kertominen, selittäminen, kyseleminen Kuunteleminen; kuuntelemisen taito, toisen puheenvuoron kuunteleminen, moniosaisten ohjeiden ymmärtäminen Yksin, pareittain ja ryhmissä esiintyminen Pantomiimi, dramatisointi Riimit, lorut, runot Lukeminen ja kirjoittaminen 1.luokka Lukemisen ja kirjoittamisen päivittäinen harjoittelu monipuolisesti eri aisteja käyttäen Ääneen lukeminen pareittain, ryhmässä. Vähittäinen siirtyminen ääneen lukemisesta äänettömään lukemiseen Äänteiden ja kirjainten yhdistäminen tavuiksi ja sanoiksi Kokonaisten sanojen purkaminen osiin Pien ja suuraakkoset Aakkosjärjestys 2.luokka Toisella luokalla kerrataan ja vahvistetaan ensimmäisen luokan sisältöalueita. Lisäksi toisella luokalla kiinnitetään huomiota seuraaviin asioihin: Erilaiset vuorovaikutustilanteet Keskittyvän, tarkan ja päättelevän kuuntelemisen harjoitteleminen Omien kokemuksien, havaintojen ja tapahtumien selostamista ja tarinoiden kertomista parille tai pienryhmälle. Muutaman runon tai lopun ulkoa opettelu. 2. luokka Luetun ymmärtäminen Eläytyvän lukemisen harjoittelua Iso alkukirjain nimissä ja lauseiden alussa Oikeinkirjoituksen harjoittelua lausetasolla, myös omissa teksteissä (sanaväli, sanan jakaminen eri riveille, lauseiden lopetusmerkit!?.) Yhdyssanat Käsialakirjoitus Aakkostaminen Omien tarinoiden ja tekstien 5

Oikea ja tarkoituksenmukainen kynäote ja kirjoitusasento Oikeinkirjoituksen harjoittelua sanatasolla Sanojen rytmittäminen ja tavuttaminen Iso alkukirjain tutuissa nimissä ja lauseitten alussa Lauseen lopettaminen pisteeseen Omien tekstien tuottaminen tuottaminen Tietokoneen käytön harjoittelu Kirjallisuus 1. luokka 2. luokka Lukuharrastuksen herättäminen Kirjasto/kirjastoauto vierailut Ikätasolle sopivien kirjojen lukeminen; sadut, tarinat, runot, sarjakuvat, kuvakirjat ja lasten tietokirjat Tutustuminen kirjallisuuteen opettajan luentaa kuunnellen Tutustuminen johonkin suomalaisen kirjailijan tuotantoon (opettajan johdatuksella ja/tai oppilaat itsenäisesti) Esimerkiksi Hannele Huovi, Timo Parvela, Tuula Kallioniemi. Erilaisiin ikätasolle sopiviin teksteihin ja kirjoihin tutustuminen Käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja joskus tiedon etsimiseen Muutaman ikätasolle sopivan kirjan lukeminen Tutustuminen johonkin ulkomaalaisen kirjailijan tuotantoon (opettajan johdatuksella ja /tai oppilaat itsenäisesti) Esimerkiksi Astrid Lindgren, Roald Dahl, Edward Uspenski Kirjasto/kirjastoauto vierailut Medialukutaidon harjoitteleminen Työtavat Konkreettisten mallien käyttö Toiminnalliset työtavat: pelit, leikit yms. Parityöskentely Ryhmätyöskentely Yhteistoiminnallinen oppiminen Keskustelu, kertominen ja väittely Retket ja vierailut Arviointi Tuntiaktiivisuus Keskustelutaidot Kirjoitustaito (käsiala, oikein kirjoitus, luova kirjoitus) Ilmaisutaito Itsearviointitaitojen kehittäminen 6

Oppilaan hyvän osaamisen kuvaus 2. luokka Puhuminen ja kuunteleminen Pystyy kertomaan pienryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan johdonmukaisesti, niin että kuulijoiden on helppo seurata kerrontaa On tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti ja osallistuu luokkansa yhteisiin ilmaisuharjoituksiin Osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa Lukeminen ja kirjoittaminen Kykenee erittelemään sanojen tavu ja äännerakennetta Aakkosjärjestys Ikäkaudelle sopivien tekstien melko sujuva lukeminen Tarkkailee jo lukiessaan ymmärtääkö hän lukemaansa Tunnistaa tutut sanat ilman kirjain kirjaimelta, tavu tavulta etenemistä Haluaa ilmaista itseään myös kirjallisesti Osaa käyttää mielikuvitustaan Käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa Tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella Osaa kirjoittaa lähes virheettömästi tuttuja sanoja ja helppoja sanoja Osaa useimmiten aloittaa lauseen isolla alkukirjaimella ja päättää lopetusmerkkiin Kirjallisuus Osaa etsiä itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa Käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja joskus myös tiedonetsintään On lukenut ainakin muutamia lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja Medialukutaito riittää ikäkaudelle suunniteltujen ohjelmien ja aineistojen seuraamiseen Äidinkieli ja kirjallisuus vuosiluokilla 3 6 Vuosiluokkien 3 6 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on äidinkielen perustaitojen oppiminen. Opetuksen tavoitteena on sujuvan lukuja kirjoitustekniikan oppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen. ta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä. Kirjallisuuden lukemisella ja monipuolisella kirjoittamisella on näinä vuosina itseisarvoa, mutta niillä tuetaan myös oppilaan lukutaidon, ilmaisuvarojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. ta harjaannutetaan myös oman lukukokemuksen jakamiseen ja käsittelemiseen. Koulumme kirjasto tarjoaa mahdollisuuden kirjallisuuden opetukseen ja tiedon etsintään. Koulumme hyödyntää myös kirjasto auton sekä Vuosaaren kirjaston palveluita. Tavoitteet 3. luokka 4. luokka 7

Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat osaa kuunnella rohkaistuu keskustelemaan oppii perustelemaan mielipiteensä arvostaa muiden esityksiä Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää tekstejä kehittyy Oppilaan peruslukutaito kehittyy opettelee lukemaan erilaisia tekstejä ymmärtää ikätasolleen sopivia tekstejä Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät harjaantuu toimimaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa oppii huomioimaan vastaanottajan osallistuu aktiivisesti keskusteluun kuuntelemalla ja esittämällä ilmaisee omia mielipiteitään tutussa ryhmässä pyrkien myös perusteluihin Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää tekstejä kehittyy harjaantuu lukemaan eläytyvästi tuttuja tekstejä opettelee etsimään tietoa lukemastaan tekstistä Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy oppii kirjoittamaan sujuvasti käsialakirjoituksesta varmentaa sanatasoista oikeinkirjoitustaan oppilas tuottaa ehjiä lauseita ja kirjoittaa niitä oikein kehittää taitoaan kertoa ja kirjoittaa juonellisia tarinoita Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syventyy lukee muutamia ikätasolleen sopivia teoksia tutustuu sanojen luokitteluun osaa aakkostaa tuottaa kirjoitelman tekstinkäsittelyohjelmalla tuottaa lyhyitä, erityyppisiä tekstejä suunnittelee ja muokkaa omia kirjoitelmiaan saamansa palautteen perusteella perustelee ja arvioi omia tuotoksiaan opettelee antamaan palautetta toisten teksteistä osaa yhdistellä lauseita toisiinsa Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syventyy tutustuu erilaisiin teksteihin lukee monipuolisesti lasten ja nuorten kirjallisuutta ja hänen positiivinen asenteensa lukemiseen 8

säilyy tutustuu sanaluokkajärjestelmään ja osaa luokitella tuttuja sanoja sanaluokkiin Keskeiset sisällöt 3. luokka 4. luokka Vuorovaikutustaidot: Vuorovaikutustaidot: Aktiivisen kuuntelun harjoittelua Erilaisten vuorovaikutustilanteiden Oman mielipiteen kertominen ja harjoittelua ja havainnointia perustelun harjoittaminen Oman mielipiteiden esittäminen, keskusteluharjoituksia pareittain kertomista ja asiointia, Tiedonhankintataidot: kysymyksien tekoa ja Kirjaston käytön harjoittelua kuuntelutaitojen harjoittamisen Oppikirjan käyttäminen syventämistä perustietolähteenä Keskustelutaitojen kehittymistä Tutustuminen ikätasolle suunnattuihin tietoteksteihin pienryhmissä Tiedonhankintataidot: Tekstinymmärtäminen: Kirjaston aineiston ryhmittelyyn ja Sujuva lukemisen tekniikan sisältöihin tutustumista harjoittelu kirjojen hakua ja varaamista Ennakoivan lukemisen harjoittelua Tekstinymmärtäminen: oleellisen erottaminen luetusta Luettavaan tekstiin tutustuminen Puhe esityksien ja kirjoitusten sen rakenteita tutkimalla laatiminen: Ajatuskartan laatimiseen Selkeän ja sujuvan käsialan harjoittelua tutustumista Puhe esityksien ja kirjoitusten Oikeinkirjoitus, lauseen tuottaminen laatiminen: Ääneen lukeminen ja puheen jaksottaminen Kirjoittamisen käyttäminen viestinnän välineenä Omien tarinoiden ja kokemuksien mahdollisimman aidoissa tilanteissa kertomista ja niiden kirjoittamista Juonellinen kertomus Kielen tehtävät ja rakenne: Mielipiteen ilmaisu Kielen havainnointia ja kielen Kielen tehtävät ja rakenne: rakenteen tutkimista Kielen rakenne, sanojen käytön Sanaluokista substantiivi, adjektiivi tarkastelua ja luokittelua ja verbi sanaluokat Lauseen välimerkit sanojen taivutus: paikallissijat Puhutun ja kirjoitetun kielen Kirjallisuus: havainnointia Kirjallisuus: Tutustumista eri kirjallisuuden lajeihin Monipuoliseen lasten kirjallisuuteen tutustumista Luetaan monipuolisesti lasten ja nuorten kirjallisuutta Runsasta lukemista Lukukokemuksien jakamista Kuuntelemista ja kokemuksien jakamista Saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan Ikätasolleen sopivien 9

kokonaisteoksien lukemista Saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan Keskeiset tavoitteet 5. luokka 6.luokka Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat suunnittelee ja toteuttaa suullisen esityksen omassa luokassa pyrkii omalta osaltaan luomaan vuorovaikutukselle myönteisen osaa ilmaista itseään suullisesti ja ilmapiirin kirjallisesti erilaisissa ryhmissä ymmärtää, että on erilaisia Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy näkemyksiä ja uskaltaa tuoda esille mielipiteitään perustellusti ja muut huomioiden osaa käyttää hyödykseen erilaisia tiedonhankintakeinoja Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy arvioi itseään lukijana tutustuu erilaisiin lukutapoihin ja harjaantuu käyttämään luetun saa aineksia tunne elämänsä ja maailmankuvansa rakentamiseen ymmärtämistä parantavia strategioita osaa käyttää myös Internetiä tiedonhankintaan harjoittelee pohtimaan ja opettelee kriittistä medialukutaitoa ilmaisemaan tekstien herättämiä ajatuksia myös oman elämänsä kannalta Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy tottuu suunnittelemaan viestintäänsä ja etenemään tavoitteellisesti puhe ja käyttää teksteissään monipuolisia kirjoitustehtävissään kieltä ja vaihtelevia lauserakenteita harjoittelee monipuolisten tekstien osaa repliikkien kirjoitustavan tuottamista ja säilyttää rohkeutensa tottuu arvioimaan ja parantamaan omaa tekstiään itsensä ilmaisemiseen Oppilaan suhde kehittää taitoaan ilmaista itseään kielentuntemukseen syvenee osaa tuottaa tekstiä tekstinkäsittelyohjelmalla käyttää teksteissään monipuolista harjoittelee kappalejakoa kieltä ja vaihtelevia lauserakenteita Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syventyy Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kulttuuriin syvenee tutustuu monipuolisesti lukee runsaasti ja osaa työstää lukemaansa eri menetelmin kirjallisuuden lajeihin ja saa mahdollisuuden esteettisiin osaa erottaa pää ja sivulauseen kokemuksiin ja elämän tarkasteluun 10

toisistaan pilkulla tutustuu verbin merkitykseen lauseessa hahmottaa predikaatin ja subjektin helpoissa lauseissa eri rooleista käsin Oppilaan ilmaisutaito vahvistuu ja monipuolistuu Keskeiset sisällöt 5. luokka 6.luokka Vuorovaikutustaidot: Vuorovaikutustaidot Keskustelutaitojen hallitsemista erilaisissa ryhmissä Perustietoa vuorovaikutuksesta ja tekstien sisällöstä ja rakenteesta Tutustuminen sekä ilmaisutavasta. tiedonhankintamenetelmiin Menettely ristiriitatilanteissa ja Puheenvuoron käyttäminen keskustelutilanteessa eriävien näkemysten olemassaolon ymmärtäminen Pienimuotoisten esitelmien pitämistä tutulle yleisölle Palautteen antaminen ja vastaanottaminen. Osaa kertoa kuulemastaan oleellisen Viestintärohkeuden ja varmuuden vahvistaminen Tiedonhankintataidot Omien näkemysten esittämisen ja Opettelee löytämään pääasiat ja erottaa mielipiteen tosiasioista puolustamisen harjoittelua sekä ilmaisutapojen kehittämistä käyttäessään eri tietolähteitä (myös Tiedonhankintataidot sähköiset tietolähteet) Tekstinymmärtäminen Tietojen hankintaa erityyppisistä lähteistä ja harjaantumista Tekstin tiivistämien harjoittelua, lähteiden luotettavuuden arviointiin väliotsikointia Muistiinpanojen tekemisen ja Muistiinpanomenetelmien käyttöä yksinkertaisten lähdemerkintöjen Tekstin ajatusten pohdintaa harjoittelua. ohjatusti, esim. kysymyksien avulla Puhe esityksien ja kirjoitusten Aineiston ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi laatiminen Aktiivinen ja kriittinen Äänenkäytön harjoittelua kuunteleminen ja lukeminen Havainnollisen esityksen harjoittelua Vuorovaikutteisen kuuntelun harjoittelua Prosessikirjoitus Silmäilevän, etsivän sekä sana ja Otsikointi ja kappalejako asiatarkan ja päättelevän lukutavan Kielen tehtävät ja rakenne harjoittelua sanojen merkityksien tarkastelua tekstiyhteisössä Luetun ohjattua analysointia ja lukukokemusten jakamista sanojen ryhmittelyä taivutuksen Tekstin sisällön tiivistämistä perusteella Tekstitieto verbin persoonat ja aikamuodot Tutustumista erilaisiin subjekti ja predikaatti tekstityyppeihin asia ja sijamuodot kaunokirjallisuudessa puhutun ja kirjoitetun kielen Kulttuuriperinteen välittyminen 11

eroavaisuuksien ymmärtäminen Kirjallisuus Valitsee itselleen mieluisia teoksia ja arvioi niitä Tutustuu elokuvan, teatterin ja median keinoin rakennettuun fiktioon Saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan kirjallisuudesta Suulliset ja kirjalliset esitykset Puhe ja draamaesityksien tekeminen Kirjoittamista käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen Tavallisten jäsentelytapojen harjoittelua, mm. jaksotus Tekstintekoprosessin harjoitteleminen (tekstin suunnittelu, parantelu, muuttaminen ja arviointi) Yleiskielen käyttö Kirjoitetun kielen lause ja virketajun kehittämistä ja oikeinkirjoituksen harjoittelua Kielentuntemuksen käyttöarvon huomioiminen oppimaan oppimisessa ja elämässä Kirjallisuustieto Tiedon välittyminen itsestä ja toisista ihmisistä, inhimillisistä kokemuksesta ja mielikuvituksesta Yhteisten ja valinnaisten kokonaistekstien lukemista Tutustumista kaunokirjallisten tekstien luokitteluun Suhde yhteisön kulttuuriin Omien teatteri ja elokuvakokemusten hankkiminen, kokemusten erittely ja jakaminen KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Vuorovaikutustaidot rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu ja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja välineen pyrkien siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan haluaa ja osaa kuunnella toisten ajatuksia, hän osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa ja osaa tehdä viestinnän keinojen perusteella 12

niiden sisältöä, viestintätilannetta ja nonverbaalista viestintää koskevia päätelmiä; hänen on kohtalaisen helppo erottaa omanikäisilleen tarkoitetuista viesteistä pääasiat pystyy pitämään selkeällä äänellä ja omalla puhekielellään tutulle yleisölle pienimuotoisen suullisen esityksen esimerkiksi tukisanalistan avulla; hän osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin Tiedonhankintataidot tuntee tiedonhankinnan päävaiheet osaa ohjatusti tuottaa kirjallisen ja suullisen esityksen annetusta aiheesta osaa käyttää kirjastoa etsiessään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä löytää pääasiat ja erottaa mielipiteen tosiasiasta omanikäisilleen sopivasta tekstistä pohtii tiedon oikeellisuutta ja merkitystä itselleen Lukutaito on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon hyödyntää ja käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita osaa muodostaa lukemastaan mielipiteen ja pohtii, miten luettu liittyy hänen omaan elämäänsä tai mitä uutta hän on lukemastaan oppinut; hän käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen hahmottaa tekstejä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia Kirjoitustaito kirjoittaa säännöllisesti eri tarkoituksiin ja on tottunut suunnittelemaan ja parantamaan tekstiään ja hyödyntämään opettajalta ja luokkatovereiltaan saamaansa palautetta suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma ääni ja laajeneva sanavarasto ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti osaa tekstata, ja hänelle on kehittymässä oma henkilökohtainen sidosteinen käsiala; hän osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla hallitsee melko varmasti sanatasoisen oikeinkirjoituksen sekä ison ja pienen kirjaimen keskeiset käyttötavat, kirjoittaa nominatiivialkuiset yhdyssanat useimmiten oikein, osaa käyttää lopetusmerkkejä ja merkitä pilkun usein oikeaan kohtaan sekä osaa melko varmasti repliikkien kirjoitustavan pyrkii käyttämään kappalejakoa rakentaessaan tekstiä 13

Kielen tehtävät ja rakenne hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa on tottunut tarkastelemaan sanojen käyttöä tekstissä; hän osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä prototyyppisiä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin tietää, miten verbeillä ilmaistaan persoonaa ja aikaa ja millaisia tehtäviä verbillä on lauseessa hahmottaa tekstistä lauseet ja lauseista prototyyppisen subjektin ja predikaatin osaa pohtia sanojen merkityksiä ja muotoja tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa ilmaisussaan. Kirjallisuus on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja median keinoin rakennettuun fiktioon. TYÖTAVAT Opettaja valitsee oppilasryhmänsä huomioiden erilaisia, vaihtelevia työtapoja. Äidinkielen opetuksessa käytetään oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja. yksilöllinen työ, parityöskentely, ryhmätyö yhteistoiminnallinen oppiminen draama ym. ilmaisuharjoitukset väittely keskustelu kirjallisuuden lukeminen esitelmät tutustumiskäynnit ARVIOINTI Äidinkielen arviointi perustuu luokkatason tavoitteisiin. Arvioinnin tulisi olla hyvin monipuolista. Arviointi on jatkuvaa ja se tapahtuu jokapäiväisissä tilanteissa. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa arvioitavia alueita ovat puhuminen ja kuunteleminen, lukeminen, kirjoittaminen sekä kirjallisuuden lukeminen. Arvioinnin tukena ovat oppilaan kirjalliset tuotokset (esim. sanelut, omat tarinat ja tekstit), luetun ymmärtämistä mittaavat tehtävät ja kielen rakenteen 14

tuntemusta mittaavat testit. Oppilaat arvioivat myös itse oppimistaan ja edistymistään äidinkielen ja kirjallisuuden eri osa alueilla. 6. luokan keskeiset tavoitteet Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat kehittää viestintätaitojaan ja tilannetajuaan pyrkii omalta osaltaan luomaan vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä ymmärtää, että on erilaisia näkemyksiä, joiden taustalta löytyy erilaisia arvoja uskaltaa tuoda esille perusteltuja mielipiteitään muut huomioon ottaen Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi, kuulijaksi ja viestinten käyttäjäksi kehittyy tiedonhankintataidoissa osaa käyttää tiedonhankinnassa monenlaisia lähteitä Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy tottuu suunnittelemaan viestintäänsä ja etenemään tavoitteellisesti puhe ja kirjoitustehtävissään oppii tuottamaan erilaisia tekstejä erilaisiin tarkoituksiin osaa hyödyntää oppimaansa kielitietoa puhuessaan ja kirjoittaessaan säilyttää rohkeutensa itsensä ilmaisemisessa Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee oppii perustietoa omasta äidinkielestään ymmärtää kielentuntemuksen merkityksen kielen kannalta monipuolistaa lukuharrastustaan saa kulttuurikokemuksia saa aineksia tunne elämänsä ja maailmankuvansa rakentamiseen ymmärtää puhutun ja kirjoitetun kielen eron ymmärtää, että puhuttu suomi vaihtelee käyttäjän ja tilanteen mukaan ymmärtää kaunokirjallisuuden merkityksen erilaisten asioiden ilmaisemisessa hallitsee vuosiluokan kielentuntemuksen perusasiat 6. luokan keskeisiä sisältöjä Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat Vuorovaikutustaidot 15

perusasioita vuorovaikutuksesta ja tekstien sisällöstä, rakenteesta ja ilmaisutavasta vuorovaikutustaidot ristiriitatilanteissa palautteen antaminen ja vastaanottaminen omien ja myös toisten viestintätaitojen arvioiminen omien näkemysten esittäminen, oman näkökannan puolustaminen sekä ilmaisutapojen kehittäminen vuorovaikutuksessa muiden kanssa Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy Tekstinymmärtäminen ymmärtävän ja arvioivan kuuntelun harjoittelua erilaisten lukutapojen harjoittelua erilaisten tekstien lukemista lukukokemuksen jakamista tekstien erittelyä, vertailua, arviointia ja tiivistämistä Tiedonhallintataidot tietojen hankintaa eri lähteistä ja lähteiden luotettavuuden arviointia muistiinpanojen tekemistä eri tavoin aineiston ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi yksinkertaisten lähdemerkintöjen käyttöä Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy Puhe esitysten ja kirjoitelmien laatiminen tekstintekoprosessin harjoittelemista: tekstin suunnittelu, parantelu, muuttaminen ja arviointi tekstin jaksottamista erilaisten tekstien kirjoittamista käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen kirjoitetun kielen lause ja virketajun kehittämistä ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttamista puhe esityksiä ja ilmaisuharjoituksia Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee Kielen tehtävät ja rakenne kielentuntemuksen perusasiat sanaluokat sijamuodot (paitsi akkusatiivi, abessiivi, komitatiivi ja instruktiivi) persoonamuodot ja aikamuodot subjektin, predikaatin ja objektin tunnistaminen yksinkertaisista lauseista lauseen ja virkkeen ero sekä sivulauseen tunnistaminen pilkun käyttö päälauseen ja sivulauseen välissä Kirjallisuus ja muu kulttuuri 16

yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukemista ja käsittelyä kaunokirjallisuuden päälajien käsittelyä erilaisia kulttuurikokemuksia, niihin valmistautumista, kokemusten erittelyä ja jakamista tv ja radio ohjelmien tarkastelua ja analysointia LUOKAT 7 9 AIHEKOKONAISUUDET Äidinkielessä ja kirjallisuudessa toteutuvat seuraavat aihekokonaisuudet: Ihmisenä kasvaminen: mm. omien ajatusten ilmaiseminen kirjallisesti ja suullisesti; toisen mielipiteen ymmärtäminen; opiskelutaitojen ja tiedonhankintataitojen kehittäminen; ryhmätoimintatilanteet; kirjallisuuden ja teatterin tarjoamat esteettiset elämykset ja niiden analysointi ja tulkinta. Kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys: mm. kirjallisuuden lukeminen ja kotimaiseen kirjalliseen perinteeseen tutustuminen; kielen, kulttuurin ja myyttien tarkastelu; maailman kielten ja kielisukulaisuuksien tarkastelu. Viestintä ja mediataito: mm. omien mielipiteiden, tunteiden ja ajatusten ilmaiseminen kirjallisesti ja suullisesti; erityyppisten mediatekstien tuottaminen ja ymmärtäminen; erilaisten viestintätilanteiden tunnistaminen ja tarkoituksenmukaisen ilmaisukielen valinta; mediakriittisyys; tiedonhaku internetistä ja muista lähteistä; kirjaston käyttötaito; tietotekniikan hyödyntäminen kirjoittamisessa ja viestien välittämisessä. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys: mm. asiakirjoittaminen, mielipidekirjoittaminen, neuvottelutaito, vaikuttava puhuminen ja kirjoittaminen. TYÖTAVAT Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa käytetään monentyyppisiä työtapoja kulloisenkin tarpeen mukaan. Lähtökohtana on oppilaskeskeisyys sekä oppilaiden erilaisuus ja henkilökohtaisten edellytysten huomioonottaminen. Helsingin asemaa monipuolisena kulttuurikaupunkina ja median keskuksena hyödynnetään opetuksessa. Koulukirjastoa ja kaupunginkirjastoa hyödynnetään sekä kirjallisuudenopetuksessa että tiedonhallintataitojen harjoittelussa. Käytettäviä työtapoja ovat mm. lukeminen kuunteleminen kirjoittaminen itsenäinen työskentely kotona ja koulussa ryhmätyöt suulliset esitykset keskustelut roolikeskustelut videointi ATK:n hyödyntäminen erilaiset ilmaisuharjoitukset 17

opintokäynnit mm. teattereihin ja muihin taidelaitoksiin asiantuntija ja taiteilijavierailut 7. vuosiluokan tavoitteet: 1. Vuorovaikutus ja mediataidot Oppilaan ilmaisurohkeus, viestintävalmius ja tilannetaju kehittyvät. puhuu, lukee ja kirjoittaa tavoitteellisesti. kuuntelee ja kunnioittaa toisten mielipiteitä Oppilaan itsetuntemus viestijänä ja median käyttäjänä kehittyy. osaa arvioida mediaa myös kriittisesti. 2. Tiedonhankinta ja tiedonhallintataidot Oppilaan tulkitseva ja arvioiva luku ja kirjoitustaito kehittyvät. tunnistaa erityyppisiä tekstejä ja osaa luokitella tekstejä eri perustein. oppii käyttämään monenlaisia lähteitä tietoa hakiessaan. 3. Taito tuottaa tekstejä oppii etenemään suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti tehtävissään. kykenee valitsemaan kulloiseenkin tehtävään sopivan tekstilajin hyödyntää oppimaansa kielitietoa puhuessaan ja kirjoittaessaan. rohkaistuu suullisten ja kirjallisten tekstien tuottajana. tuo esille näkemyksiään ja oppii perustelemaan niitä. 4. Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin Oppilaan perustietous omasta äidinkielestä kehittyy. Oppilaan halu tutkia ja havainnoida kielen ilmiöitä vahvistuu. kehittyy tekstien jäsentelijänä ja hallitsee oikeinkirjoituksen perusasiat. Oppilaan lukuharrastus jatkuu ja monipuolistuu. tuntee kirjallisuuden peruskäsitteet. saa lisää kokemuksia mm. elokuvan ja teatterin ilmaisukeinoista. Oppilaan halu lukea kirjallisuutta ja saada esteettisiä elämyksiä vahvistuu. 7. vuosiluokan sisällöt: 1. Vuorovaikutus ja mediataidot Puheenvuoron ajoittaminen ja mitoittaminen 18

Kielimuodon valinta tilanteen mukaan Osallistuva kuuntelu, kriittinen kuuntelu Esiintymisrohkeus Omien luku, viestintä, ja mediankäyttötottumusten arviointia Viestinnän peruskäsitteet (mm. viesti, lähettäjä, vastaanottaja, kanava) 2. Tiedonhankinta ja tiedonhallintataidot silmäilevän, etsivän sekä sana ja asiatarkan lukutavan valinta selostavat, kuvailevat ja kertovat tekstityypit kirjaston käytön harjoittelua tiedonhaku internetistä, hakuteosten käyttö lähteiden merkitsemisen alkeet 3. Taito tuottaa tekstejä erilaisia suunnittelutapoja (esim. miellekartat, luettelot, tukisanalistat) tavallisten jäsentelytapojen harjoittelua: jaksotus, aloitus ja päätäntätaidot. kielenhuoltoa ja oikeakielisyyttä (mm. välimerkit, yhdyssanat, isot alkukirjaimet) kuvaavien ja kertovien fiktiivisten tekstien tuottaminen asiakirjoittamisen harjoittelua (esim. referaatti, selostus, esittely) kohteliaan ja kuulijan / lukijan huomioon ottavan ilmaisutavan opettelu erilaisia suullisia ja kirjallisia ilmaisuharjoituksia 4. Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin peruskieliopin kertaus: sanaluokat, sijamuodot ja verbien taipuminen lauseopin peruskäsitteet (subjekti, predikaatti, objekti) kaunokirjallisuuden luokittelu pää ja alalajeihin (mm. proosa, lyriikka, draama) kirjallisuuden analyysin käsitteitä (mm. juoni, päähenkilö, miljöö, kerronta) yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukemista, erilaisten lyhyiden tekstien käsittelyä lukukokemuksien jakaminen teatterin ja elokuvan ilmaisukeinojen käsittelyä erilaisia kulttuurikokemuksia, kokemusten erittelyä ja jakamista 8. vuosiluokan tavoitteet: 1. Vuorovaikutus ja mediataidot osallistuu vuorovaikutustilanteissa aktiivisesti ja monipuolisesti. 19

tottuu siihen, että on erilaisia tapoja osallistua vuorovaikutukseen ja hyväksyy sen. oppii hallitsemaan tunteitaan vuorovaikutuksen ristiriitatilanteissa. tuntee keskustelun periaatteet ja eri keskustelutyypit. Oppilaan mediatuntemus ja kriittisyys kehittyvät. harjaantuu kommentoimaan rakentavasti muiden tuottamia kirjallisia ja suullisia tekstejä. 2. Tiedonhankinta ja tiedonhallintataidot oppii tiedonhankinnan prosessin. oppii aktiivisesti etsimään tietoa sekä valitsemaan, jäsentämään, tulkitsemaan, muokkaamaan ja kritisoimaan sitä. harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuuntelijaksi. 3. Taito tuottaa tekstejä oppii valitsemaan tavoitteen edellyttämän tekstilajin ja ottamaan huomioon kohderyhmän. tunnistaa erilaisia vaikuttamisen keinoja ja osaa käyttää niitä omissa teksteissään. hyödyntää oppimaansa kielitietoa tekstejä tuottaessaan. hallitsee aineistopohjaisen kirjoittamisen alkeet. tuo esille näkemyksiään ja mielipiteitään ja oppii perustelemaan niitä monipuolisesti. 4. Suhde kieleen kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin Oppilaan kielen muoto ja lauserakenteen tuntemus vahvistuu. Oppilaan lukuharrastus monipuolistuu. Oppilaan kirjallisuuden lajien tuntemus lisääntyy. tutustuu eri maiden kirjallisuuteen. 8. vuosiluokan sisällöt: 1. Vuorovaikutus ja mediataidot omien näkemysten esittäminen ja puolustaminen, argumentointi puheenvuorojen monipuolistaminen menettely ristiriitatilanteissa keskustelutyypit, keskustelun periaatteet ja väittely median tarkastelua osa alueittain (mm. sanoma ja aikakauslehdistö, tv, radio) mediatekstien tarkastelua (mm. uutinen, mainos, mielipidekirjoitus, viihde) 2. Tiedonhankinta ja tiedonhallintataidot 20

kulloisenkin tehtävään tarvittavan tiedon etsimistä, jäsentämistä, tulkitsemista ja muokkaamista tekstilajin ja tekijän tavoitteiden tunnistamista tekstin sisällön tiivistämistä ja muistiinpanotekniikan harjoittelua tekstin vaikuttavuuden arviointia pohjatekstien hyödyntämistä eri tarkoituksiin 3. Taito tuottaa tekstejä eri tekstilajien (mm. mielipidekirjoitus, uutinen, arvostelu) harjoittelu käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen aineistopohjainen kirjoittaminen fiktiivisten tekstien tuottamista argumentoinnin keinot yleispuhekielen harjoittelua kirjallisuuden pohjalta kirjoittamista ja puhumista 4. suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin verbioppi ja lauseoppi (modukset, lauseenjäsenet, pää sivulause, lauseenvastike) kirjallisuuden eri lajityyppeihin tutustuminen kirjallisuuden arviointia ja erittelyä kulttuurikokemusten analysointia kaunokirjallisten tekstien tarkastelua elämysten antajina ja näkemysten kehittäjinä 9. vuosiluokan tavoitteet: 1. Vuorovaikutus ja mediataidot harjaantuu toimimaan puhujana, kuulijana, lukijana ja kirjoittajana rohkeasti, tavoitteellisesti, eettisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen erilaisissa viestintäympäristöissä koulussa ja sen ulkopuolella. 2. Tiedonhankinta ja tiedonhallintataidot Oppilaan tekstityyppien ja tekstilajien tuntemus vahvistuu. harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi. osaa hakea tietoa eri lähteistä ja ilmoittaa käyttämänsä tietolähteet. 3. Taidot tekstin tuottajana kehittyy omaääniseksi tekstin tekijäksi. osaa tuottaa erityyppisiä tekstejä (mm. tietoa välittäviä, kuvailevia, kertovia ja pohdiskelevia tekstejä). Oppilaan taito kirjoittaa aineiston pohjalta kehittyy. osaa hyödyntää oppimaansa kielitietoa tekstejä tuottaessaan. 21

soveltaa teksteihin tietoa puhutun ja kirjoitetun kielen eroista. kehittää viestintäänsä ja ottaa huomioon vastaanottajan sekä puhuessaan että kirjoittaessaan. hyödyntää työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä, pystyy tuottamaan tekstiä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla. 4. Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syventää tietoa omasta äidinkielestään, sen rakenteesta, vaihtelusta ja muuttumisesta. Oppilaan kirjallinen yleissivistys vahvistuu. oppii tuntemaan Suomen kirjallisuuden vaiheita. osaa valita luettavakseen itseään kiinnostavaa tieto ja kaunokirjallisuutta ja muita tekstejä. 9. vuosiluokan sisällöt: 1. Vuorovaikutus ja mediataidot kielen tilannesidonnaisuus ja tilanteeseen sopivan kielimuodon valinta erilaisten esiintymis ja vuorovaikutustilanteiden harjoittelua 2. Tiedonhankinta ja tiedonhallintataidot tutkielman tekemisen harjoittelua lähdeviittaustekniikka 3. Taidot tekstin tuottajana erityyppisten tekstien kirjoittamista (mm. asiointikirjoittaminen, koevastaus, kaunokirjallisia tekstejä) aineistopohjainen kirjoittaminen tekstin jäsentelytapojen varmentaminen yleispuhekielen harjoittelua lause ja virketajun vahvistaminen oikeakielisyyden harjoittelua ja kielenhuoltoa 4. Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin äidinkielen merkitys yksilölle perustiedot suomen ja maailman kielitilanteesta (mm. kielisukulaisuus, suomen sukukielet) suomen kielen vaiheita kielen vaihtelua (mm. alueellinen vaihtelu ja tilannevaihtelu) suomen kielen ominaispiirteet (mm. äänne, muoto, lause ja tekstirakenteet, sananmuodostus) tietoa kansanperinteestä, Kalevalasta ja suomen kirjallisuuden päävaiheista sekä kotimaiseen kirjallisuuteen tutustumista lukemalla sekä lyriikkaa että proosaa 22

kirjallisuuden tyylikaudet (mm. romantiikka, realismi, modernismi) kirjallisuuden suhde yhteiskuntaan teatterikokemusten hankkimista ja kokemusten erittelyä ARVIOINTI Äidinkieli ja kirjallisuus on taito, tieto ja taideaine, jonka kaikki osa alueet ovat mukana arvioinnissa. Arvioinnin keskeisenä tehtävänä on tukea oppilasta tavoitteiden saavuttamisessa. Arviointiin sisältyy sekä oppilaan itsearviointi että opettajan arviointi. Kaikki oppilastyöt arvioidaan joko kirjallisesti, suullisesti tai numerolla. Arvioinnissa voidaan painottaa tehtävästä riippuen joko prosessia tai lopputulosta tai molempia. Arvioinnin perusteet käydään läpi yhdessä oppilaan kanssa. Päättöarviointi pohjaa niihin arviointiperusteisiin, joita opetushallitus on antanut. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa osaa ottaa ideointi ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa tekstiympäristössä 23

lukee tekstejä, myös erilaisia median tekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja sen perustelut pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen, käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä havainnoidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tieto ja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne tuntee puhe esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, muun muassa kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tarpeen mukaan tiivistää tekstiään soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen löytää itseään kiinnostavaa tieto ja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa perustella valintojaan 24

on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia pystyy jakamaan luku ja katselukokemuksensa muiden kanssa osaa puhua kielen äänne, muoto ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin opiskelemiinsa kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä. SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUKSEN TAVOITTEET JA LÄHTÖKOHDAT Suomi toisena kielenä (S2) opetuksen keskeisenä tehtävänä on kehittää kokonaisvaltaisesti oppilaan suomen kielen taitoa ja kielellistä tietoisuutta niin, että hän pystyy opiskelemaan suomen kielellä ja toimimaan suomenkielisessä yhteisössä. S2 opetus tukee oman äidinkielen kehittymisen kanssa oppilaan toiminnallista kaksikielisyyttä. Suomi toisena kielenä on elämyksellinen, identiteettiä vahvistava tieto, taito ja taideaine. S2 oppimäärä on äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineen oppimäärä, jonka laajuudesta päättää koulu. Jos oppilas opiskelee S2 oppimäärää, opetuksessa noudatetaan kunnallista S2 opetussuunnitelmaa, vaikka oppilas saisikin opetuksen kokonaan tai osittain suomi äidinkielenä oppitunneilla. S2 oppimäärän tavoitteet ja sisällöt ovat osin yhteneviä suomi äidinkielenä oppimäärän tavoitteiden ja sisältöjen kanssa. Opetuksen lähtökohtana on kuitenkin toisen kielen oppijan oppimistilanne. Suomen kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että sen väline. Oppimäärän opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan suomen kielen taitoa myös muiden oppiaineiden sisältöjen, käsitteiden ja sanaston oppimisen kautta. S2 opetuksen tavoitteiden ja sisältöjen määrittelyn lähtökohtana on oppilaan suomen kielen taito. Opetuksessa edetään oppilaan kulloisenkin tieto ja taitotason mukaisesti ja opetusta eriytetään tarvittaessa. Oppilaalle laadittava oppimissuunnitelma tukee tavoitteiden saavuttamista. Opetussuunnitelma lähtee siitä, että oppilas on saanut perusopetukseen valmistavaa opetusta tai hänellä on sitä vastaavat kielelliset valmiudet. 25

OPETUSJÄRJESTELYIDEN PERIAATTEET oppii suomea kaikissa oppiaineissa, ja opetus edellyttää yhteissuunnittelua ja yhteistyötä opettajien kesken. Koska oppilas ei välttämättä opiskele koko S2 oppimäärää S2 oppitunneilla, on yhteistyö S2 opettajan ja suomi äidinkielenä opettajan kesken välttämätöntä. Opetuksen yhteinen suunnittelu on tarpeen, jotta kaikki S2 oppimäärän keskeiset sisällöt tulevat käsitellyiksi. Opetusjärjestelyissä huolehditaan siitä, että oppilaan äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineen vuosiviikkotuntimäärä täyttyy. ARVIOINNIN PERIAATTEET Oppilaan arvioinnissa on keskeistä jatkuvan arvioinnin periaate, monipuoliset arviointitavat ja arvioinnin kohdistuminen oppilaan edistymiseen ja hänelle mahdollisessa oppimissuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Arvioinnissa noudatetaan Helsingin kaupungin oppilaan arviointia koskevia linjauksia ja koulun arviointikäytänteitä. Opettajien välinen yhteistyö arvioinnissa on tärkeää koko opiskelun ajan ja painottuu erityisesti siinä vaiheessa, kun arvioidaan oppilaan siirtymistä opiskelemaan suomi äidinkielenä oppimäärää. Arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia. Hyvän osaamisen kuvaukset vuosiluokilla 2 ja 5 on laadittu oppilaan arvioinnin tueksi Helsingin peruskouluissa. Ne kohdistuvat oppimäärän tietoihin ja taitoihin ja määrittelevät arvioinnin pohjana olevan kunnallisen tason. Arvioinnissa huomioidaan kielitaidon kaikki osa alueet sekä oppilaan kielitaitoprofiilin mahdollinen epätasaisuus. Valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tieto ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8) ja ovat valtakunnallisesti vertailukelpoisia. 1. 2. vuosiluokat Puhuminen ja kuunteleminen Puhumista ja kuuntelemista harjoitellaan aina niin, että sisältö on mukana, ks. sanaston aihepiirit. TAVOITTEET: rohkenee ja haluaa puhua sekä aikuisille että lapsille osaa kertoa mielipiteensä ja kieltäytyä selviytyy luokan ja koulun tavallisimmista vuorovaikutustilanteista pääsee luokkayhteisön jäseneksi osaa kysyä ja vastata SISÄLLÖT: kasvokkainkeskustelut pienryhmäkeskustelut puheen, selostuksen, kuvailun, kertomuksen kuuntelu puhumaan rohkaisu ääntäminen uudelleenkerronta 26

TAVOITTEET: osaa pyytää apua osaa ilmaista tunteitaan kielen avulla osaa kertoa itselleen tapahtuneen asian osaa kuvailla tuttua esinettä tai asiaa rauhoittuu kuuntelemaan sopivan tasoista puhetta harjoittelee kuuntelemaan erilaista puhetta ymmärtää normaalitempoista kasvokkaista puhetta SISÄLLÖT: kuvailun harjoittelu ilmaisuharjoitukset kuuntelu, erityisesti ymmärtävä kuuntelu vuorollaan puhuminen äänteiden erottaminen sanan ja lauseen erottaminen kysymysten teko Lukeminen ja kirjoittaminen TAVOITTEET: SISÄLLÖT: ymmärtää lyhyitä kirjallisia ohjeita eri oppiaineiden oppitunneilla ja oppikirjoissa käytettäviin tehtävätyyppeihin ja ohjeisiin tutustuminen lukee lyhyitä tekstejä oppilaan arkipäivään ja kouluun liittyvien helppojen tekstien lukeminen kaunokirjallisten tekstien lukeminen ymmärtää lukemansa tutusta aihepiiristä luetun kertominen omin sanoin luetusta keskustelu kysymysten tekeminen ja niihin vastaaminen oppii lukutaidon strategioita päättely, ennakointi ja muut strategiat sujuvan lukemisen harjoittelu huomaa tekstissä vieraita sanoja sanojen poimiminen ja selittäminen uusien sanojen merkityksen päättelyn harjoittelu ympäröivän tekstin ja omien kokemusten avulla kysymään rohkaisu hallitsee sanatasoisen oikeinkirjoituksen melko sujuvasti tavuttaminen (sekä puhuttu että kirjoitettu kieli) erityishuomio äänteiden kestoon ja 27

TAVOITTEET: kirjoittaa lyhyitä lauseita tutusta aihepiireistä SISÄLLÖT: vokaaliharmoniaan tietokoneella kirjoittaminen oikeinkirjoitus: iso alkukirjain lauseen alussa ja tutuissa erisnimissä, lopetusmerkki lauseiden kirjoittaminen (kuvaa apuna käyttäen) lauseiden tunnistaminen luontevan sanajärjestyksen harjoittelu Sanasto TAVOITTEET: kasvattaa sekä aktiivista että passiivista sanavarastoaan siten, että hän selviytyy tutuista arkielämän tilanteista selviää koulumaailman eri tilanteista hallitsee eri oppiaineiden keskeisen sanaston SISÄLLÖT: tunteiden ilmaisu vuotuisjuhlat oppilaan arkielämään liittyviä verbejä oma lähiympäristö: perhe, koti, luokka, koulu, kaverit; kotiseutu; lähiympäristön nimistöä ihminen ja terveys: ruumiinosat, aistit; ruokailu, pukeutuminen, sosiaalinen vuorovaikutus, tunteiden ilmaiseminen; sairastaminen turvallisuus: turvallinen liikenne eliöt ja elinympäristöt: elollinen ja eloton; elinympäristöt: piha, puisto, metsä, niitty, pelto; vuodenajat: merkit luonnossa, kasvien sopeutuminen, syksyn satoa; lähiympäristön kasvit ja eläimet: lehti ja havupuut, kasvin osat, kotieläimet, nisäkkäät maapallo: maapallo ihmisen elinpaikkana; kaupunki ja maaseutu, Helsinki, Suomi, erilaiset maastot; Aurinkokunta: Maa ja Aurinko; päivä ja yö, kello; sää matematiikan sanasto: peruslaskutoimitusten sanasto, geometrian peruskuviot 28

TAVOITTEET: SISÄLLÖT: hahmottaa ylä ja alakäsitteitä luokittelu, nimeäminen, lajittelu Kielen rakenne TAVOITTEET: ymmärtää että sanalla on perusmuodon lisäksi myös muita muotoja harjoittelee sanan eri muotojen tunnistamista tunnistaa verbin tekemisen sanaksi osaa tuottaa tekemistä kuvaavia ilmauksia eri persoonamuodoissa tutustuu menneen ja nykyhetken ilmaisuun oppii kysymään ja vastaamaan, kieltämään ja kehottamaan osaa tuottaa ajan ja paikan ilmaisuja SISÄLLÖT: kirjaimet, tavutus, sanahahmo taivutusmuotoihin tutustuminen alkeellisen astevaihtelun osoittaminen tutuissa sanoissa (kkk, pp p, tt t) vokaalisoinnun osoittaminen persoonapronominit tavallisten verbien aktiivin indikatiivin preesensin myöntö ja kieltomuoto tavallisimmat kysymyssanat (myös verbin kysyvä muoto), erilaiset vastaukset imperatiivin yksikön ja monikon 2. persoonan myöntö ja kieltomuoto tutuista verbeistä sisä ja ulkopaikallissijojen peruskäyttö adverbejä yleiset post ja prepositiot tutustuu omistusrakenteisiin genetiivi Kenellä on? Millä on? oppii kuvailun keinoja adjektiivi, vastakohdat, vertailun alkeet partitiivi predikatiivilauseet: Vesi on kylmää jne. oppii ilmaisemaan määrää ja järjestystä perusluvut 1 1000 lukusana ja partitiivi järjestysluvut 1 30 29