TÄMÄN OHJEISTUKSEN LISÄKSI KUNKIN TOIMIPISTEEN ON HYVÄ LAATIA SISÄINEN, OMIA TOIMINTAKÄYTÄNTÖJÄ JA VASTUITA KOSKEVA OHJEISTO.

LASTEN SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN TUTKIMISEN JA HOIDON MALLI KESKI-SUOMESSA Mallia päivitetty 5.12.2007 ja 5.3.2008 ÄÄNESEUDUN OSALTA MALLIA PÄIVITETTY 25.8.2009

MALLIN KÄYTTÄJÄLLE TÄMÄN OHJEISTUKSEN LISÄKSI KUNKIN TOIMIPISTEEN ON HYVÄ LAATIA SISÄINEN, OMIA TOIMINTAKÄYTÄNTÖJÄ JA VASTUITA KOSKEVA OHJEISTO. Keski-Suomen Haravaprojekti (Lastensuojelun Keskusliitto ja Suomen Kuntaliitto 2000 2004) on tuottanut tämän moniammatilliseen käyttöön tarkoitetun mallin lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnistamisesta, puuttumisesta, tutkimisesta ja hoitamisesta. Mallin laadintaan on osallistunut laaja maakunnallinen, moniammatillinen asiantuntijaryhmä, jossa on ollut edustajat perussosiaali- ja terveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta (lastentaudit ja lasten ja nuorisopsykiatria), poliisista, perheneuvoloista, yksityisestä perhekodista, kunnallisesta perhetukikodista ja ensi- ja turvakodista. Lisäksi mallin valmistelussa on kuultu eri vaiheissa kuntien, järjestöjen ja erityispalvelupisteiden ammattilaisia. Mallin valmistelussa on tukeuduttu lisäksi Duodecimin Käypä hoito -suositukseen ja Stakesin vuonna 2003 julkaistuun oppaaseen Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn selvittäminen. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tutkimisen ja hoitamisen keskisuomalainen malli on tiivistetty ohjeistus keskisuomalaisille ammattilaisille, jotka työssään kohtaavat lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäilyn ja joiden tehtävänä on ryhtyä toimenpiteisiin hyväksikäyttöepäilyn selvittämiseksi, tutkimiseksi ja hoitamiseksi. Malli ei ole tarkoitettu seikkaperäiseksi ohjeeksi esimerkiksi puheeksi ottamisesta eikä alueellisista tai paikallisista vastuutahoista. Malliin on kuitenkin jätetty tilaa yhteystietojen täyttämiselle alue- ja toimipistekohtaisesti. Työryhmä suosittaa, että kukin toimipiste laatii mallin pohjalta oman toimintaohjeensa, ellei sellaista jo ole olemassa. Lisäksi suositellaan paikallisen tai seudullisen vastuuryhmän nimeämistä, jonka tehtävänä on päivittää toimijoiden yhteystiedot ja mallin sisältö ajan tasalle säännöllisin väliajoin ja olla keskeisenä toimijana hyväksikäyttötapauksissa. Nimetyt henkilöt voivat myös olla toteuttamassa malliin suoraan tai välillisesti liittyvää koulutusta kuten puheeksiottaminen, salassapitokysymykset jne. Koko Keski-Suomea koskevan mallin päivittämisestä vastaa Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikkö, joka myös ylläpitää asiantuntijarekisteriä henkilöistä, joita voi konsultoida tarvittaessa. Mallista on nettiversio osoitteessa www.koske.jyu.fi ja Soskes-verkossa. Jyväskylässä 7.12.2004/5.2.2008 Keski- Suomen Harava-projekti Mallin valmistelutyöryhmä Mallia on päivitetty 15.1.2007, 5.12.2007 ja 5.3.2008 Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikön ja Seri-työryhmän yhteistyönä.

Tämän mallin pohjana on käytetty Stakesin opasta Lasten ja nuorten seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn selvittäminen (toim. Sirpa Taskinen 2003). Suosittelemme oppaan hankkimista jokaiseen toimipisteeseen. Tilausosoite on www.stakes.fi. 1 Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on aina rikos Seksuaalista hyväksikäyttöä on: 1) Sukupuoliyhteys 16 vuotta nuoremman lapsen kanssa. 2) Lapsen sellainen koskettelu tai muu seksuaalinen teko, joka on omiaan vahingoittamaan hänen kehitystään. 3) Alle 18-vuotiaan seksuaalinen hyväksikäyttö on kriminalisoitu, kun tekijä väärinkäyttää asemaansa esim. koulussa tai muussa laitoksessa taivuttamalla nuoren sukupuoliyhteyteen tai muuhun seksuaalista itsemääräämisoikeutta olennaisesti loukkaavaan seksuaaliseen tekoon. Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on aina lastensuojeluasia. 1. TUNNISTAMINEN Seksuaalisen hyväksikäytön epäilyyn johtaneen havainnontekijän rooli on olla lapselle luotettava aikuinen ei tutkija. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily voi syntyä kenelle tahansa lapsen kanssa työskentelevälle esimerkiksi päivähoidossa, koulussa, kerhoissa, terveydenhoitajan vastaanotolla, perheneuvolassa, sairaalassa tai sosiaalitoimistossa. Epäily voi syntyä mm. seuraavissa tilanteissa: - lapsi kertoo itse - lapsen käytös ja oireet herättävät epäilyn - hyväksikäyttäjän toiminta paljastuu - epäilty itse ilmoittaa tapahtuneesta - löydökset muun tutkimuksen yhteydessä johtavat epäilyyn - perheen toista lasta on käytetty hyväksi Tällaisessa tilanteessa työntekijän tulee kirjata mahdollisimman tarkasti muistiin 1) havainnot eli tapahtuman sisältö, aika, paikka ja tapahtumaan liittyvät henkilöt. Havaintoja ovat kuullut ja nähdyt asiat sekä lapsen puhumat ja tekemät asiat. Havainto koskee jotakin, mitä tapahtui oikeasti ja mitä havaittiin. On eri asia, mitä havaitaan kuin se, mitä havainnon tulkitaan merkitsevän ja mihin asioihin sen tulkitaan viittaavan. 2) keskustelun, kertomuksen, kysymysten ja vastausten sanamuodot. Epäily lapsen joutumisesta seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi ei ole aina selkeästi tunnistettavissa tai näytettävissä toteen. Epäily voi herätä epämääräisenä huolena. Huoli kuitenkin aina perustuu johonkin, josta voi puhua. Huolesta, epäilystä ja niihin johtaneista syistä on hy-

vä keskustella lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa. Yhteisessä keskustelussa voidaan arvioida, onko epäilylle ja huolelle sellaisia perusteita, että kysymys on lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikön koordinoima moniammatillinen asiantuntijaryhmä voi antaa konsultaatioapua ongelmallisissa asiakastilanteissa, joissa tarvitaan useiden ammattialojen asiantuntemusta toimintasuunnitelman laatimiseksi vaikeassa asiakastilanteessa. 2. ILMOITUSVELVOLLISUUS 2 Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily on aina peruste lastensuojeluilmoituksen tekemiseen. Vastuu lastensuojeluilmoituksen tekemisestä on havainnon tekijällä. Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen, ja seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdistyksen palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt sekä muun sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa tai hätäkeskustoimintaa taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. (Lastensuojelulaki 25 ). Lastensuojelulain 25 on ehdottomasti velvoittava säännös, joka syrjäyttää muissa laeissa olevat vaitiolo- ja salassapitosäännökset. Rikoslaissa on säädetty virkavelvollisuuden laiminlyönnistä ja säännöstöä sovelletaan myös ilmoituksen tekemättä jättämistapauksissa. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä suullisesti (esim. puhelimitse) tai kirjallisesti. Ilmoituksessa annetaan seuraavat tiedot: - ilmoittajan yhteystiedot - mihin tieto/huoli perustuu - mitä on tapahtunut - miten asia on tullut ilmoittajan tietoon - miten ilmoittaja on työskennellyt lapsen ja hänen perheensä kanssa kyseisessä asiassa Lastensuojelun työntekijä ottaa tarvittaessa yhteyttä ilmoituksen tekijään tehdäkseen tarkentavia kysymyksiä ja kirjaa lastensuojeluilmoituksen lapsen asiakirjoihin. Perheellä ja lapsella on pääsääntöisesti oikeus tietää, kuka on tehnyt lastensuojeluilmoituksen. Lastensuojeluprosessi käynnistyy lastensuojeluilmoituksesta ja lapsen suojelutarpeen arvioinnista. Kaikissa tilanteissa on pyrittävä hyvään yhteistyöhön lapsen, huoltajien ja vanhempien kanssa.

Mikäli lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily tulee esille virka-ajan ulkopuolella, voi tarvittaessa ottaa yhteyttä alueen sosiaalipäivystykseen. Sosiaalipäivystys on järjestettävä kaikissa kunnissa. Kiireellisissä tilanteissa sosiaalipalvelujen tarve on arvioitava viipymättä (Sosiaalihuoltolain 125/2006 muutos, 40 a ) vuorokauden ajasta riippumatta. Myös Lastensuojelulain (417/2007) 11 :n mukaan lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua on kunnan järjestettävä tarvittavassa laajuudessa niinä vuorokauden aikoina, joina sitä tarvitaan. Muussa tapauksessa on lastensuojeluilmoitus tehtävä välittömästi virka-ajan alkaessa. Seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneelle lapselle tai nuorelle sekä hänen perheelleen tulee järjestää kriisiapua tarvittaessa välittömästi. 3 Kunnassamme/ alueellamme lastensuojeluilmoitus osoitetaan virka-aikana: Äänekoski: Ulla Nieminen 020 632 2123, Hallintokatu 4, 44100 Äänekoski Kaarina Veistola 020 632 2124 Soili Hytönen 020 632 2125 Mira Ojalehto 020 632 2153, Kellosepänkatu 19, 44200 Suolahti Konnevesi: Eira Ohvo 0400 180459, Kauppatie 25, 44300 Konnevesi Sari Kinnunen 0400 547991 Virka-ajan ulkopuolella: Keski-Suomen hätäkeskus 112 Kriisikeskus Mobile 014 266 7150 3. EPÄILYN SELVITTÄMINEN Lastensuojelutarpeen arvioinnista vastaa lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijä tekee tutkintapyynnön poliisille. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön selvittäminen on aina moniammatillista yhteistyötä, jossa kukin omalta osaltaan vastaa joustavasta tiedonkulusta ja prosessin etenemisestä. Kun sosiaalityöntekijän tietoon tulee epäily lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, hän arvio välittömästi lapsen kiireellisen lastensuojelun tarpeen. Lisäksi hänen on viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä ilmoituksen vastaanottamisesta ratkaistava, onko lastensuojelutarpeen selvitys aloitettava. Sosiaalityöntekijän tehtäviin kuuluu tarpeenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen. Hän vastaa myös asiakassuunnitelman (Lsl 30 ) tekemisestä, jossa sovitaan ainakin seuraavista asioista: yhteistyö, ketä mukana

4 tehtävänjako lapsen ja perheen tuen tarve suunnitelma lapsen turvallisuuden takaamisesta aikataulujen yhteensovittaminen eri ammattilaisten kesken Jos on perusteltua syytä epäillä, että lapseen on kohdistettu rikoslain (39/1889) 20 tai 21 luvussa rangaistavaksi säädetty teko, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta, on sosiaalityöntekijän salassapitoa koskevien säännösten estämättä tehtävä tutkintapyyntö poliisille. Menettelyä ohjaavana periaatteena on lapsen suojeleminen siten, että mahdollinen seksuaalinen hyväksikäyttö loppuu. Lapsen huoltajilta ja lähiverkostolta edellytetään lapsen hyvinvoinnin turvaamista. Sosiaalityöntekijän tulee tarkistaa, että he kykenevät siihen ja vakuuttua siitä, että lapsi on turvassa. Sosiaalityöntekijä arvioi myös lapsen kriisiavun tarpeen. Tarvittaessa lapsen turvallisuus taataan kiireellisellä sijoituksella (Lsl 38 ). Lastensuojeluprosessi jatkuu yhteistyössä perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Perheelle järjestetään avohuollollisia palveluja ja heitä ohjataan hoitoon. Prosessia ohjaa ja seuraa lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Hän toimii yhdyshenkilönä muihin yhteistyökumppaneihin. Tarvittaessa lapsen tilanne turvataan huostaanotolla ja sijaishuollon järjestämisellä (Lsl 40 ). Alueellamme/ kunnassamme konsultaatioapua hyväksikäytön epäilytapauksissa voi pyytää: Lastensuojelun sosiaalityöntekijät, katso sivu 3 Äänekosken perheneuvola, p. 020 632 2168, Kauppakatu 10, 3 krs, 44100 Äänekoski Vastuu rikoksen selvittämisestä kuuluu poliisille. Lastensuojelun ja hoidon tarve voi jatkua rikosprosessin päätyttyä. Kun poliisille on tehty tutkintapyyntö tai kun asia on muuten tullut poliisin tietoon, poliisi harkitsee, käynnistetäänkö asiassa esitutkinta. Poliisi tekee lastensuojeluilmoituksen, ellei asian jo tiedetä olevan sosiaaliviranomaisten tiedossa. Poliisi myös ohjaa lapsen ja huoltajat olemaan yhteydessä lastensuojeluun, perheneuvolaan tai muuhun paikkakunnalla toimivaan kriisi- tai tukipalveluun. Mikäli lapsella on oireita tai on epäily hiljattain (<72h) tapahtuneesta fyysistä koskemattomuutta loukkaavasta (penetroivasta, tunkeutuvasta) seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja on syytä epäillä, että lapsi vaatii kiireistä hoitoa oireiden johdosta, tai tutkinta vaatii

näytteiden varmistamista, poliisi ohjaa nuoren tai lapsen (vanhemmat) ottamaan yhteyttä terveyskeskukseen terveydentilan tarkistamiseksi. Ks. myös kohta somaattinen tutkimus. 5 Esitutkinnan aikana poliisi: a) mikäli rikoksesta epäilty on toinen vanhemmista tai kun lapsen ja hänen edunvalvojansa (huoltajansa) edut muusta syystä saattavat joutua ristiriitaan, poliisi tekee maistraatille hakemuksen sijaisedunvalvojan määräämiseksi lapselle kyseiseen rikosasiaan. b) kuulustelee asianomistajan ja rikoksesta epäillyn lisäksi niitä henkilöitä, jotka asiasta tietävät, suorittaa mahdollisia teknisiä tutkimuksia ja käyttää tarvittaessa pakkokeinoja kuten kiinniottaminen, pidättäminen, kotietsintä jne. c) tilaa lääkärinlausunnot lasta tutkineilta ja hoitaneilta lääkäreiltä d) pyytää tarvittaessa virka-apua Poliisin virka-apupyyntö voi koskea seuraavia asioita: 1. Lapsen somaattinen tutkiminen ei-akuuteissa tilanteissa (vrt. s. 7. akuutit tilanteet): tutkiminen tapahtuu poliisin virka-apupyynnöstä osana esitutkintaa ja pääsääntöisesti lapsen (videoidun) kuulemisen jälkeen lapsen tutkiminen on aina kokonaisarvio ja neuvolan ja terveyskeskuksen tiedot ovat arvokkaita lapsen terveydentilan ja mahdollisten jo aikaisemmin esille nousseiden huolenaiheiden selvittämisessä, ja siksikin on hyvä ohjata lapsi ensin käymään terveyskeskuksessa tai varmistaa tiedonsaanti muulla tavoin. somaattinen tutkimus suositellaan tehtäväksi valveilla eikä tytön tutkimiseen liity sisätutkimusta kuin aivan poikkeustapauksessa kun tutkimuksen ajankohtaa punnitaan suhteessa muihin selvityksiin, on huomioitava että on harvinaista, että (varmistettuunkaan) lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyy somaattisia löydöksiä tutkimus antaa tilaisuuden lapselle ja nuorelle saada tietoa omasta terveydentilastaan silloin kun (pienen) lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäilyn selvittäminen vaatii lapsen oikeuspsykiatrisen tutkimuksen, somaattinen tutkimus tulisi sovittaa yhteen tämän kanssa - suositeltavaa on, että somaattisesta tutkimuksesta ja sen ajankohdasta sovitaan verkostotapaamisen yhteydessä silloin kun lapsi lähetetään Kuopion yliopistolliseen keskussairaalaan oikeuspsykiatriseen tutkimukseen, tulisi harkita somaattisen tutkimuksen suorittamista samassa sairaalassa. tutkimuksen tavoitteena ei ole kuulustella lasta eikä sillä tavoin pyrkiä varmistamaan tapahtumien kulkua vaan terveydentilan selvittäminen ja mahdollisten löydösten kirjaaminen ja niiden merkityksen arvioiminen poliisin pyynnöstä suoritetusta tutkimuksesta lausunto annetaan vain poliisille tiedoksi

potilasasiakirjoihin kirjataan tieto siitä, että on tehty tutkimus poliisin pyynnöstä ja että poliisin tutkintapyyntö sekä asiaa koskevat muut paperit ovat erillisarkistosta tieto hoitoa vaativista havainnoista ja löydöksistä sekä annetusta hoidosta kirjataan aina potilasasiakirjoihin alaikäisen lapsen vanhemmalla on oikeus tietää potilasasiakirjamerkinnöistä, mutta ei viranomaislausunnoista 6 2. Lapsen psykologinen tutkimus hyväksikäyttöepäilyn yhteydessä voidaan tehdä Kuopion yliopistollisen sairaalan oikeuspsykiatrisessa työryhmässä. Tutkimus käynnistyy vain poliisin tutkintapyynnöstä. - Tutkimus alkaa verkostotapaamisella, johon kutsutaan lapsen huoltaja(t), lapsen sosiaalityöntekijä sekä poliisin edustaja. Tapaamisessa sovitaan tutkimuksen toteuttamisesta ja työnjaosta. - Tutkimus sisältää tämän jälkeen lapsen videoidun kuulemisen, tarvittaessa myös toisen tapaamisen lapsen kanssa. - Lapsen huoltajia kuullaan erikseen, myös mahdollista rikoksesta epäiltyä vanhempaa. - Lisäksi psykologi tapaa lasta ja alle 6-vuotiaiden kohdalla tutkimukseen liitetään vuorovaikutusarvio vanhemman ja lapsen välillä. - Tutkimusten valmistuttua vanhemmat ja sosiaalitoimi saavat palautteen ja poliisille lähetetään erillinen lausunto esitutkintaa varten. - Kuopion tutkimukset sisältävät lapsen hoidon tarpeen arvion tekemisen. 3. Lapsen kuuleminen asiantuntijan toimesta. Pyyntö osoitetaan Kuopion yliopistollisen sairaalan oikeuspsykiatriseen työryhmään silloin, kun poliisin asiantuntemus ei riitä ja kun lasta voidaan ikänsä perusteella kuulla (ks. edellinen kohta). Työryhmään kuuluu kolme työntekijää: erikoislääkäri, psykologi ja perhetyöntekijä. 4. Rikoksesta epäillyn oikeuslääketieteellinen tutkimus (pakkokeinolain valtuuksin).. Sosiaali- tai terveyshuollon toimipaikalta poliisin pyytämä lausunto on tehtävä kiireellisenä vähintään kahden kuukauden sisällä pyynnön päivämäärästä (Stakesin opas, s. 12.) Alueellamme/ kunnassamme poliisi esittää virka-apupyynnöt somaattisen tutkimuksen osalta: Nimi/toimipiste: Keski-Suomen keskussairaala / Naistentautien poliklinikka Yhteystiedot: p. 014 269 1023 Psykologisen tutkimuksen ja/ tai kuulemisen osalta:

7 Nimi/toimipiste: Kuopion yliopistollinen sairaala Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrinen työryhmä Yhteystiedot: Taivaanpankontie 6 E 4.krs 70200 Kuopio puh. 044 7172783 Lapsen kuulemisen osalta: Nimi/toimipiste: katso edellinen kohta Alle 15-vuotiaan lapsen kuuleminen tulee tallentaa aina videotallenteeseen, jotta kertomusta voidaan käyttää todisteena oikeudessa. Videotallennetta käytetään tilanteessa, jossa lasta ei voida hänelle haittaa aiheuttamatta kuulla oikeudenkäynnissä henkilökohtaisesti. Kun esitutkinta on saatettu loppuun: asia siirtyy syyteharkintaan tutkinnan johtaja tekee päätöksen olla saattamatta asiaa syyttäjän harkittavaksi, mikäli esitutkinnassa ei ole saatu tukea rikosepäilyille tai esitutkinta keskeytetään toistaiseksi, kun epäily edelleen on olemassa, mutta tutkintaa edistävää tietoa ei ole saatavissa. 4. TERVEYDENTILAN ARVIOINTI Terveydenhuollon on aina arvioitava lapsen hoidon tarve niin somaattisesta kuin psyykkisestä näkökulmasta. Mikäli terveydenhuollon työntekijä epäilee lapsen tai nuoren seksuaalista hyväksikäyttöä tai hänelle esitetään epäily hyväksikäytöstä, hänellä on lakisääteinen velvoite tehdä lastensuojeluilmoitus. Somaattinen tutkimus Raiskaus tai muu hiljattain tapahtunut seksuaalinen väkivalta (tapahtumasta alle 72 tuntia) (Lapsen tai nuoren itse kertoma tapahtuma tai lääkärin tutkimuksessa ilmi tulleiden oireiden ja löydösten perusteella noussut vahva epäily tapahtuneesta.) Terveyskeskuslääkäri arvioi lapsen tai nuoren terveydentilan ja hoidon tarpeen sekä turvaa ensihoidon. Hän tekee yleisen fyysisen ja psyykkisen lääkärintarkastuksen ja kirjaa löydökset

tarkasti. Mikäli tarkastuksessa ilmenee oireita tai löydöksiä, jotka vaativat kiireistä kannanottoa hoidon suhteen, lapsi tai nuori kertoo kokeneensa yhdynnän tai on syytä epäillä, että hän on ollut yhdynnässä tai vastaavassa, alle 15-vuotiaan tutkimus kuuluu erikoissairaanhoitoon. Lastenlääkäri ja gynekologi tutkivat lapsen tai nuoren (tytön) yleensä yhdessä, alle puberteetti-ikäisen tytön tutkimuksen päävastuu on lastenlääkärillä, puberteetin ohittaneen gynekologilla. Pojan tutkiminen ohjautuu lastenlääkärille tai kirurgille tai heille yhdessä. Yli 15-vuotiaan tarkastuksen (myös sellaisissa tapauksissa, että nuori kertoo tulleensa raiskatuksi) voi suorittaa terveyskeskuslääkäri harkinnan mukaan gynekologia konsultoiden. Lääkärin tulee varmistaa, että hänellä on valmius ottaa tutkimuksessa vaadittavat oikeuskelpoiset näytteet (tarkempi ohjeistus löytyy sairaanhoitopiirin sivuilta http://medikes.ksshp.fi kohdasta Potilaiden hoito-ohjeet, Naistentaudit, Gynekologia, mm 'Raiskauksen ja seksuaalisen väkivallan uhrin tutkimus ja hoito') Huom. Tutkimusta ei yleensä tarvitse tehdä päivystysaikana vaan suunnitellusti seuraavana päivänä. Tärkeintä on varmistaa, että lapsi tai nuori on turvassa, saa tarvitsemansa kriisiavun ja että tutkimuksen suorittaa osaava henkilö. Lastensuojeluilmoitus (yhteydenotto sosiaalipäivystykseen) on aina aiheellinen, etenkin kun joutuu harkitsemaan erikoissairaanhoitoon lähettämistä. Tutkimuksessa on otettava huomioon hoidolliset seikat ja lisäksi tehtävä asiakirjamerkinnät tarkasti mahdollisesti tulevia poliisin ja oikeustoimen lausuntoja varten. Jos on perusteltua syytä epäillä, että tutkinnassa saattaa olla mahdollista löytää tapahtumatietoja varmentavaa näyttöä seksuaalisesta hyväksikäytöstä, terveydenhuollossa otetaan vaadittavat oikeuslääketieteelliset näytteet ilman erillistä poliisin virka-apupyyntöä. Myös lapsen psyykkisen tilan ja välittömän hoidontarpeen arvioinnista on huolehdittava. Psykiatrian konsultaatiopyynnöt osoitetaan virka-ajan ulkopuolella päivystävälle psykiatrille. Muu seksuaalisen hyväksikäytön epäily (Muu kuin yhdyntä tai yhdynnän epäily tai kun mahdollisesta seksuaalisesta kanssakäymisestä on kulunut > 72 tuntia.) Epäily on aina aihe tehdä lastensuojeluilmoitus. Lapsen/ nuoren terveydentila selvitetään ensisijaisesti lapsen ja perheen entuudestaan tuntevien terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimesta olemalla yhteydessä neuvolan tai kouluterveydenhuollon terveydenhoitajiin ja lääkäreihin. Mikäli erikoissairaanhoidon tutkimus katsotaan aiheelliseksi, tutkimus järjestetään virka-aikana Keski-Suomen keskussairaalassa. Erikoissairaanhoidon tutkimus tehdään näissä tapauksissa osana poliisin esitutkintaa ja tapahtuu poliisin virka-apupyynnöstä ajanvarauspoliklinikalla. Lapsen tai nuoren lääkärin tutkimusta edeltää häntä hyväksikäyttöepäilyn johdosta tavanneiden ja/tai hoitaneiden toimijoiden (terveydenhuollon, sosiaalitoimen, poliisin) yhteisneuvottelu ja tutkimusten kannalta tarpeellisen tiedon jakaminen. Neuvopito voi tapahtua puhelimitse. Lasta tai nuorta ei tule tarpeettomasti altistaa toistetusti kysymyksille tapahtuman johdosta eikä tarpeettomille tutkimuksille. Lapsella ja nuorella on oikeus asiantuntevaan tutkimukseen ja myös siitä kieltäytymiseen. 8

9 Psykologinen/psykiatrinen arviointi, tutkimus ja hoito Keski-Suomen perheneuvolat ja Keskussairaalan lasten- ja nuorisopsykiatrian yksiköt antavat seksuaalisen hyväksikäytön epäilyissä konsultaatiota perustason työntekijöille sosiaali-, terveys- ja koulutoimessa. Työntekijöiden kanssa voi arvioida psyykkisen avun tarvetta ja jäsentää tilannetta. Perheneuvoloissa annetaan lapselle ja perheelle välitöntä apua ja tukea sekä arvioidaan psyykkisen tuen ja hoidon tarve. Tarvittaessa lapsi lähetetään jatkotutkimuksiin Keskussairaalan lasten- tai nuorisopsykiatrisiin yksiköihin. Lapsen psyykkistä tilaa arvioitaessa toimitaan yhteistyössä lastensuojelun sosiaalityöntekijän ja muiden toimijoiden kanssa. Perheneuvolan yhteystiedot: Äänekosken perheneuvola, puh. 020 632 2168 Konsultoivaa virka-apua lastenpsykiatrian vastuualueella antaa: Toimipiste: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri / Lastenpsykiatrian poliklinikka Yhteystiedot: p. 014 269 2064 Lastenpsykiatrian vastuualueella lähetteet osoitetaan: Toimipiste: Lastenpsykiatrian poliklinikka Yhteystiedot: Haukanpesäntie 22, 40740 JYVÄSKYLÄ Konsultoivaa virka-apua nuorisopsykiatrian vastuualueella antaa: Toimipiste: Äänekosken nuorisopsykiatrian poliklinikka Yhteystiedot: p. 014 269 2001 Nuorisopsykiatrian vastuualueella lähetteet osoitetaan: Nimi/toimipiste: Äänekosken nuorisopsykiatrian poliklinikka Yhteystiedot: Kauppakatu 10, 44100 Äänekoski 5. KRIISIAPU JA HOITO Kriisiavusta on tarpeen laatia paikallinen ohjeistus, joka on kaikkien yhteistyökumppanien tiedossa. Kuntien tulee ilmoittaa hätäkeskukselle sosiaali- ja kriisipäivystyksensä yhteystiedot. Seksuaalisen hyväksikäytön tai sen epäilyn paljastuminen on aina vakava kriisi kaikille osapuolille. Kriisiapua antavat kuntien perheneuvolat ja kriisipalveluyksiköt. Nuoruusiässä olevien kriisiavun tarpeeseen vastaa virka-aikana myös keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikön kriisiryhmä. Lapselle ja perheelle annettavasta kriisiavusta on huolehdittava niin nopeasti kuin se voidaan tehdä tutkimusta vaarantamatta. Kriisiavun tarpeessa voivat olla myös lapsen tai nuoren ystävät ja toveripiiri.

10 Kriisiapua antaa virka-aikana: Lastensuojelun sosiaalityöntekijät : Yhteystiedot: katso sivu 3 Äänekosken perheneuvola : Yhteystiedot: 020 632 2168 Äänekosken nuorisopsykiatrian poliklinikka: Yhteystiedot: 014 269 2001 Lastenpsykiatrian poliklinikka: Yhteystiedot: 014 269 2064 Kriisiapua antaa virka-ajan ulkopuolella: Sosiaalipäivystys/Keski-Suomen hätäkeskus p. 112 Kriisikeskus Mobile p. 014 266 7150 Hoito on moniammatillista yhteistyötä. Lastensuojelun tarve voi jatkua, vaikka hoidon tarvetta ei olisikaan. Seksuaalisesti hyväksikäytetty lapsi tarvitsee traumaattisen kokemuksensa vuoksi yksilöllisesti suunniteltua ja toteutettua hoitoa. Hoidon tarve arvioidaan perheneuvolan ja/tai lasten- ja nuorisopsykiatrian toimesta. Keski-Suomen alueella hoitoa antavat perheneuvolat ja sairaanhoitopiirin lasten- ja nuorisopsykiatrian yksiköt. 6. SEURANTA Sosiaalitoimi vastaa seurannasta ja lastensuojelullisesta jatkotyöskentelystä. Asiakassuunnitelma tarkistetaan tarvittaessa ja vähintään kerran vuodessa. Muiden prosessissa mukana olleiden on välitettävä jatkotyöskentelyn ja seurannan kannalta olennaiset tiedot lapsen ja hänen perheensä nykytilanteesta sosiaalityöntekijälle.

11 LAINSÄÄDÄNTÖ Liite 1 Edunvalvojan määrääminen huoltajan sijaiseksi (Lastensuojelulaki, 22 ) Lapselle tulee lastensuojeluasiassa määrätä edunvalvoja käyttämään huoltajan sijasta lapsen puhevaltaa, jos e) on perusteltu syy olettaa, ettei huoltaja voi puolueettomasti valvoa lapsen etua asiassa; ja f) edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi. Hakemuksen edunvalvojan määräämiseksi voi tehdä maistraatti, sosiaalihuollosta vastaava toimielin tai huoltaja itse. Maistraatti voi määrätä edunvalvojan, jos huoltaja ja sosiaalihuollosta vastaava toimielin ovat siitä yksimieliset. Muutoin edunvalvojan määrää tuomioistuin. Vastuu lapsen edun turvaamisesta (Lsl, 24 ) Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on valvottava lapsen edun toteutumista ja avustettava virkansa puolesta lasta tai nuorta puhevallan käytössä sekä tarvittaessa ohjattavalapsi tai nuori oikeusavun piiriin tai huolehdittava siitä, että lapselle haetaan 22 :ssä tarkoitetuissa tilanteissa edunvalvojaa. Edunvalvonta (Laki holhoustoimesta 442/1999) Edunvalvoja edustaa päämiestään tämän omaisuutta ja taloudellisia asioita koskevissa oikeustoimissa (29 ). Edunvalvojan oikeudesta käyttää päämiehensä puhevaltaa tuomioistuimessa ja muun viranomaisen luona on tarkempia säännöksiä mm. oikeudenkäymiskaaressa, oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa ja esitutkintalaissa. Alaikäisen lapsen edunvalvojina toimivat hänen huoltajansa yhteisesti, jos huoltajia on useampi yksi (4 ) Tuomioistuin voi vapauttaa huoltajan edunvalvojan tehtävästä ja tarvittaessa määrätä muun henkilön alaikäisen edunvalvojaksi. ( 16 1 mom.) Huoltajana oleva vanhempi voidaan omasta pyynnöstään vapauttaa edunvalvojan tehtävästä vain, jos siihen on erityinen syy (6 2 mom.) Lapsen edunvalvojina eivät voi toimia hänen vanhempansa silloin, kun vastapuolena on edunvalvoja itse, edunvalvojan puoliso tai muu edunvalvojalle läheinen tai kun edut muusta syystä saattavat joutua ristiriitaan. (32 ) Tällöin tuomioistuin määrää edunvalvojalle sijaisen (11 ). Edunvalvojan/edunvalvojan sijaisen määräämisen käynnistäminen Ilmoitus alaikäisen kotikunnan maistraatille edunvalvonnan tarpeen selvittämiseksi (91 ): Ilmoituksessa on syytä antaa asian käsittelyä varten tarpeelliset tiedot ja yhteyshenkilöt. Tarpeellisia tietoja ovat esimerkiksi seuraavat:

12 - missä vaiheessa asian selvittely on poliisilla/sosiaalitoimella - onko huoltajien kanssa keskusteltu edunvalvojan tarpeesta, mitä mieltä he ovat sijaisen määräämisestä, ketä he esittävät sijaiseksi - onko asiassa määräaikoja (esim. oikeudenkäyntipäivä määrätty, kuulustelupäivä määrätty, takavarikon päättymispäivä, hoitopalaveri tms.) - jäljennös esitutkinta-aineistosta/tutkintapyynnöstä siltä osin kuin tarpeen edunvalvojan määräämisen selvittämiseksi Edunvalvojan määrääminen on perusteltua mm silloin, kun lapsi ei ole saavuttanut vielä 3 momentin edellyttämää ikää ja kehitystasoa, jonka perusteella hän olisi riittävän kypsä pystyäkseen perustellusti kieltämään itseään koskevien tietojen antaminen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen. (Laki asiakkaan asemasta ja oikeuksista 11 3 mom.) Edunvalvojan määrääminen on perusteltua esimerkiksi silloin, kun vanhemmat luovuttavat ulkopuolisille tai medialle sosiaaliviranomaisille kertyneitä lasta koskevia arkaluonteisia tietoja, jolloin tietojen luovuttaminen loukkaa lapsen yksityisyyden suojaa ja vahingoittaa häntä. Myös perusteltu epäily tällaisesta voisi olla syy siirtää oikeus lasta koskevista salassa pidettävistä tiedoista edunvalvojalle. Ilmoituslomakkeita ja tarkempaa tietoa edunvalvojan määräämisestä löydät maistraattien nettisivuilta osoitteesta www.maistraatti.fi Erityistä huomioitavaksi Vaitiolovelvollisuuden estämättä voi tehdä ilmoituksen maistraatille edunvalvonnan tarpeen selvittämiseksi (Laki holhoustoimesta, 91 ) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (L 812/2000): - Ilmoitus maistraatille tehtävä, jos asiakas ilmeisen edunvalvonnan tarpeessa (9 ) - Ilmoitus tehtävä, jos alaikäisen edunvalvoja ei voi puolueettomasti valvoa lapsen etua (10 3 mom.) Huostaanottotilanteet Huostaanottotilanteessa useimmiten vanhempien huoltajuus (ja sen myötä siis myös edunvalvojan tehtävä) säilyy. Syy huostaanotolle on kuitenkin useimmiten se, että huoltajat eivät ole kyenneet huolehtimaan lapsensa kasvatuksesta ja huollosta, tällöin heillä harvoin on myöskään kykyä hoitaa lapsensa omaisuutta ja aktiivisesti valvoa lapsensa etua määrättävien maksujen osalta. Siksi edunvalvojan tarpeellisuus yleensä syytä selvittää, jos huostaanotetulla alaikäisellä on omaisuutta (esim. perintönä saatua omaisuutta). Alaikäisen edun valvominen on erityisen tärkeää, jos korvausta ollaan perimässä lapselle maksettavasta korvauksesta (esim. ryhmähenkivakuutuskorvaus) tai saamisesta (esim. vahingonkorvauslain mukainen korvaus kivusta ja särystä tai pysyvästä kosmeettisesta haitasta).

13 Lapsen etu ja itsemääräämisoikeus Lapsen oikeuksien yleissopimuksen keskeisenä tavoitteena on lapsen edun ja itsemääräämisoikeuden turvaaminen. 3 artiklan 1 kohdan mukaan viranomaisten tulee asettaa lapsen etu kaikissa lasta koskevissa toimissa etusijalle. Sopimuksen 12 artikla velvoittaa kuulemaan lasta sekä ottamaan hänen mielipiteensä huomioon iän ja kehitystason mukaisesti. 16 artikla suojaa lapsen oikeutta yksityisyyteen. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Itsemääräämisoikeus ja osallistuminen Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Asiakasta koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava siten, että ensisijaisesti otetaan huomioon asiakkaan etu. Alaikäisen asiakkaan asema (10 ) Lapsen toivomukset ja mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon toimissa, jotka koskevat lasta, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Jos alaikäisen henkilöä koskevassa yksittäisessä sosiaalihuollon asiassa on perusteltu syy olettaa, että huoltaja ei voi puolueettomasti valvoa lapsen etua, tulee sosiaalihuoltolain 6 :ssä tarkoitetun toimielimen tehdä holhoustoimesta annetun lain 72 :ssä tarkoitettu hakemus tai 91 :ssä tarkoitettu ilmoitus edunvalvojan määräämiseksi alaikäiselle, jos se on tärkeää alaikäisen edun turvaamiseksi. Lapsen toivomukset ja mielipide asiassa on selvitettävä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Tietojen antaminen asiakkaalle tai hänen edustajalleen (11 ) Asiakkaan ja hänen laillisen edustajansa oikeus saada tieto asianosaisena ja oikeus saada tieto asiakasta itseään koskevasta asiakirjasta määräytyy siten kuin viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 3 luvussa säädetään. Menettelystä, jota noudatetaan tiedon antamisessa, säädetään mainitun lain 4 luvussa ja muutoksenhausta sen 33 :ssä. Asiakkaan oikeudesta tarkastaa häntä itseään koskevat sosiaalihuollon henkilörekisteriin talletetut tiedot säädetään henkilötietolaissa (523/1999).

Alaikäinen voi ottaen huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa sekä asian laatu painavasta syystä kieltää antamasta itseään koskevia tietoja lailliselle edustajalleen, jollei se ole selvästi alaikäisen edun vastaista. Jos alaikäinen tai hänen laillinen edustajansa ovat asianosaisena sosiaalihuoltoa koskevassa asiassa, laillisella edustajalla on kuitenkin oikeus tiedonsaantiin siten kuin viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 :ssä säädetään. 14 Suostumus tietojen antamiseen Salassa pidettävästä asiakirjasta saa antaa tietoja asiakkaan nimenomaisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään. Milloin asiakkaalla ei ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, tietoja saa antaa hänen laillisen edustajansa suostumuksella. Tietoja ei kuitenkaan saa antaa alaikäisen asiakkaan laillisen edustajan suostumuksella, jos edustajalla itsellään ei ole oikeutta tiedon saantiin 11 :n 3 momentissa tarkoitetusta syystä. Salassa pidettävien tietojen antaminen asiakkaan hoidon ja huollon turvaamiseksi (17 ) Jos 16 :ssä tarkoitettua suostumusta ei voida saada taikka jos asiakas tai hänen laillinen edustajansa nimenomaisesti kieltää tiedon luovuttamisen, sosiaalihuollon järjestäjä tai toteuttaja saa antaa asiakirjasta salassapitovelvollisuuden estämättä tietoja, jotka ovat välttämättömiä asiakkaan hoidon, huollon tai koulutuksen tarpeen selvittämiseksi, hoidon, huollon tai koulutuksen järjestämiseksi tai toteuttamiseksi taikka toimeentulon edellytysten turvaamiseksi. Tietoja saa kuitenkin antaa vain, jos: 1) se, jota asiakirja koskee, on hoidon tai huollon ilmeisessä tarpeessa terveytensä, kehityksensä tai turvallisuutensa vaarantumisen vuoksi eikä hoidon tai huollon tarvetta muutoin voida selvittää taikka hoidon tai huollon toimenpiteitä toteuttaa; 2) tieto on tarpeen lapsen edun vuoksi; tai 3) tieto on tarpeen asiakkaan välttämättömien etujen ja oikeuksien turvaamiseksi eikä asiakkaalla itsellään ole edellytyksiä arvioida asian merkitystä. Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa tietoja saa antaa toiselle sosiaalihuollon viranomaiselle, sen toimeksiannosta sosiaalihuollon tehtäviä suorittavalle henkilölle tai yhteisölle sekä muulle viranomaiselle. Yksityisesti sosiaalihuoltoa järjestävälle taikka yksityiselle terveydenhuollon toimintayksikölle tai ammattihenkilölle sosiaalihuollon järjestäjä tai toteuttaja saa antaa tietoja 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa kuitenkin vain siinä määrin kuin se on välttämätöntä asiakkaan välittömän hoidon tai huollon toteuttamiseksi tai muusta tähän rinnastettavasta syystä. Lisäksi sosiaalihuollon viranomainen saa 1 momentin 1 3 kohdassa säädetyillä edellytyksillä antaa tietoja asiakkaan lailliselle edustajalle taikka muulle henkilölle tai yhteisölle, jolle tiedon antaminen on välttämätöntä asiakkaan tahdon tai sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi taikka sosiaalihuollon toimenpiteen toteuttamiseksi. Pyydettäessä tieto salassa pidettävästä asiakirjasta on annettava poliisille, syyttäjälle ja tuomioistuimelle, jos se on tarpeen sellaisen rikoksen selvittämiseksi, josta säädetään ilmoitusvelvollisuus rikoslain (39/1889) 15 luvun 10 :ssä tai jonka enimmäisrangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta (mm. törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö). Salassa pidettävästä asiakirjasta saa antaa oma-aloitteisestikin tiedon, kun epäillään edellä mainitussa lainkohdas-

sa tarkoitettua rikosta tai kun epäillään jonkun syyllistyneen siinä mainittuun vähäisempään rikokseen, jos sosiaalihuollon järjestäjä ja toteuttaja arvioi sen olevan välttämätöntä lapsen edun tai erittäin tärkeän yleisen tai yksityisen edun vuoksi. 15 Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (1999/621) Julkisuuslain 11 :n mukaan sosiaalihuollon asiakkaalla on pääsääntöisesti oikeus saada sellaiset muitakin henkilöitä koskevat salassa pidettävät asiakirjat, jotka voivat vaikuttaa asian käsittelyyn. Poikkeus tietojen antamisen kieltämisestä on 2 :ssä ja koskee mm. tilanteita, josta tiedon antaminen olisi vastain erittäin tärkeää yleistä etua taikka lapsen etua. Tiedon antaminen esim. siitä, kuka on tehnyt valvontaviranomaiselle selvityspyynnön tai Lastensuojelulain 40 :n 2 mom. mukaisen ilmoituksen, saattaa yksittäistapauksessa olla vastoin yleistä etua. Erittäin tärkeä yksityinen etu on voi vaarantua mm. tilanteissa, joissa viranomaiselle on annettu tieto, jonka ilmaiseminen vaarantaisi tietojen antajan turvallisuutta. Alaikäisen kohdalla tapauskohtaisen kokonaisharkinnan perusteella voitaisiin suojata esim. ilmoituksen tekijän henkilöllisyys silloin, kun ilmoituksen tekijä on lapselle läheinen henkilö, esim. isovanhempi tai jos tiedon antaminen johtaisi lapsen hyvinvoinnille tärkeän aikuissuhteen katkeamiseen. Mikäli alaikäiselle on määrätty edunvalvoja, jonka toimivaltaan kuuluu päättää alaikäistä koskevista, vain edunvalvoja voi alaikäisen ohella antaa pätevästi suostumuksen luovuttaa alaikäisen salassa pidettäviä tietoja. Siveellisyysrikokset (Rikoslain luku 20, 563/1998) Sukupuoliyhteys on sukupuolielimellä tapahtuva tai sukupuolielimeen kohdistuva tunkeutuminen. Seksuaalinen teko on mikä tahansa teko, jolla tavoitellaan seksuaalista kiihotusta tai tyydytystä (mm. kosketteleminen, lapsen houkutteleminen katsomaan masturbointia, sukupuoliyhteyttä tai niitä kuvaavia filmejä ja seksuaalisesti latautuneiden asioiden kertominen lapselle HE 6/1997). Lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön/lapsen törkeään seksuaaliseen hyväksikäyttöön ei sisälly väkivaltaa tai väkivallan uhkaa, ja - jos tekoon liittyy väkivaltaa tai uhkaa, sovelletaan lisäksi rikoslain 20 luvun 1-3 pykäliä - se, että lapsi tuntee tekijää kohtaan erityistä luottamusta tai on hänestä erityisen riippuvainen, on yksi törkeän tekomuodon tunnusmerkistötekijöistä - jos sekä tekijä että uhri ovat suojaikärajan piirissä, ei rikoksen tunnusmerkistö täyty. Se ei täyty myöskään silloin, jos osapuolten iässä tai henkisessä ja ruumiillisessa kypsyydessä ei ole suurta eroa - seksuaalirikoksista asianomistajarikoksia ovat ainoastaan pakottaminen sukupuoliyhteyteen ja/tai seksuaalisen tekoon sekä seksuaalinen hyväksikäyttö kahdessa tapauksessa (RL 20:3, 4 sekä 5 1 mom 2 ja kohta 4) seksuaalirikokset ovat siis virallisen syytteen alaisia rikoksia

16 Törkeän rikoksen ilmoittamatta jättäminen (Rikoslaki 15 luku 10 ) Joka tietää törkeän raiskauksen, törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön olevan hankkeilla, eikä ajoissa, kun rikos (rikoksen jatkuminen) vielä olisi estettävissä, anna siitä tietoa viranomaiselle tai sille jota vaara uhkaa, on tuomittava, jos rikos tai sen rangaistava yritys tapahtuu, törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Laki lähestymiskiellosta (Rikoslaki 898/1998) Henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai tällaisen rikoksen uhan tai muun vakavan häirinnän torjumiseksi voidaan määrätä lähestymiskielto. Lähestymiskiellon määräämistä voi käräjäoikeudelta pyytää itsensä häirityksi tai uhatuksi tunteva henkilö taikka syyttäjä-, poliisi- tai sosiaaliviranomainen. Lähestymiskielto voidaan määrätä enintään yhdeksi vuodeksi. Lähestymiskielto ei edellytä, että häirintä täyttää rikoksen tuntomerkit. Poliisi voi tarvittaessa määrätä väliaikaisen lähestymiskiellon rikostutkinnan yhteydessä. Vanhentumisesta (Rikoslaki 8 luku 1-6 ) Poliisi ratkaisee tutkintapyynnön saatuaan, voidaanko asia ottaa rikoksena tutkittavaksi.

17 Liite 2 MALLIA VALMISTELLUT ASIANTUNTIJARYHMÄ: Pj. Salminen Sirkku, psykologi, Jyväskylän perheneuvola Heikkinen Asta, sosiaalityöntekijä, Jyväskylän kaupunki Hulkkonen Tarja, vanhempi konstaapeli, Jyväskylän kihlakunnan poliisilaitos Koivuniemi Eila, rikoskomisario, Jyväskylän kihlakunnan poliisilaitos Korvenmaa Sinikka, va. lastenpsykiatrian ylilääkäri, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Lahtinen Tiina, perhekodin äiti, ohjaaja, Perhekoti Lahtinen Lajunen Kaija, projektipäällikkö, Stakes Lounamaa Raisa, lastentautien ylilääkäri, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Luotola Juhani, sosiaalityöntekijä, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Lösönen Leila, sosiaalityöntekijä, Nuorisopsykiatria/Haukkala Markkanen Outi, sosiaalijohtaja, Sumiaisten kunta Metsäranta Hannele, kiertävä erityissosiaalityöntekijä, Jyväskylän kaupunki Niemelä Seppo, sosiaalityöntekijä, Jämsän kaupunki Nyrönen Anneli, johtava sosiaalityöntekijä, Jyväskylän kaupunki Pänkäläinen Kaija, johtaja, Perheneuvola/Jyväskylän kaupunki Sojakka Tuija, sosiaalityöntekijä, Keski-Suomen Ensi- ja turvakoti Visuri Marjatta, perhetukikodin johtaja, Jyväskylän kaupunki Karjula Kati, projektityöntekijä, Keski-Suomen Harava-projekti PÄIVITYSTYÖRYHMÄ: Huttunen Paula, sosiaalityöntekijä, Keuruun-Multian terveydenhuollon kuntayhtymä Julma Kauko, lastenpsykiatrian ylilääkäri, Haukkala Kinnunen Sari, sosiaalityöntekijä, NEPA/Jyväskylän kihlakunnan poliisilaitos Koivuniemi Eila, rikoskomisario, Jyväskylän kihlakunnan poliisilaitos Kuisma Johanna, johtava sosiaalityöntekijä, Jyväskylän kaupunki Lounamaa Raisa, lastentautien ylilääkäri, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Luotola Juhani, sosiaalityöntekijä, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Niemelä Seppo, perheneuvolan sosiaalityöntekijä, Jämsän kaupunki Salminen Sirkku, johtaja, Jyväskylän kaupungin perheneuvola Toivanen Mirja, sosiaalityöntekijä, Jyväskylän kaupunki Valkonen Tuija, perheneuvolan sosiaalityöntekijä, Äänekosken kaupunki Vuorinen Seija, perheneuvolan sosiaalityöntekijä, Saarijärven kaupunki Siekkinen Riitta, kehittäjäsosiaalityöntekijä, Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikkö Tolppila Salla, projektityöntekijä, Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikkö Lisäksi mallia on kommentoinut ja tarkentanut synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri Pauliina Aukee Keski-Suomen keskussairaalasta.

18