Kulosaaren meluesteen suunnittelu ja rakentaminen Luonnos
1 (6) SISÄLTÖ 1 YLEISSUUNNITELMAN SELOSTUS... 2 1.1 1.2 1.3 1.4 1.5 1.6 1.7 1.8 1.9 1.10 1.11 1.12 1.13 Suunnittelualue... 2 Työn tavoitteet... 2 Suunnittelijat, asiantuntijat... 2 Lähtötiedot... 2 Maastotutkimukset ja mittaukset... 3 Meluesteen sijainti... 3 Pohjarakennesuunnittelu... 3 Rakennesuunnittelu... 4 Kaupunkikuvallinen suunnittelu... 4 Rataympäristön suunnittelu... 4 Meluntorjunnan mitoitus... 4 Yleissuunnitelman kustannusarvio... 5 Riskienhallinta... 5 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6.1 Liite 6.2 Liite 7.1 Liite 7.2 Liite 8 Liite 9 Suunnittelualue Lähtötietoluettelo Geotekninen pituusleikkaus Tasopiirustus ja poikkileikkaukset Pituusleikkaus ja detaljit Havainnekuva, harmaa kolmilankaverkko Havainnekuva, vihreä kolmilankaverkko Päiväajan melutasot, ennustetilanne Yöajan melutasot, ennustetilanne Kustannusarvio Riskienhallintasuunnitelma
1 Yleissuunnitelman selostus 1.1 Suunnittelualue 2 (6) Suunnittelukohteena on Kulosaaren sillanpenkereelle metroradan pohjoispuolelle sijoitettava melueste. Este on jatkoa sillalla metroradan välittömässä läheisyydessä olevalle meluaidalle. Suunnittelualue alkaa Kulosaaren sillan nykyisestä esteestä ja jatkuu noin 250 m itään päin sillanpenkereen jälkeiseen kallioleikkaukseen saakka. Suunnittelun toimeksiantajana on HKL, Tuomo Tukiainen. Suunnittelualueen ja meluesteen sijainti on esitetty liitteessä 1, Suunnittelualue. 1.2 Työn tavoitteet Työn tavoitteena on suunnitella metroradan viereen melueste, jolla suojataan Verkkosaareen suunniteltavien korttelin 10601 ja korttelin 10619 kellutalojen asuinkiinteistöjen pihaalueet ohjearvot ylittävältä melulta. Suojattavissa kohteissa päästään meluntorjunnan kannalta parhaimpaan ratkaisuun yhdistämällä rakenteellinen meluntorjunta Itäväylän alennettuun nopeusrajoitukseen 50 km/h. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston laatimassa Verkkosaari 10. kaupunginosa Sörnäinen, Kalasatama satama-, vesi- ja katualue sekä venesatama asemakaavamuutoksen nro 12284 selostuksessa edellä mainittujen korttelien osalta todetaan, että melutasojen alentaminen kaava-alueella edellyttää Itäväylän ja metroradan meluntorjunnan tehostamista, mikä tarkoittaa metroradan nykyisten meluesteiden jatkamista Kulosaaren suuntaan, nämä tullaan toteuttamaan vuoden 2016 aikana. Itäväylän nopeusrajoitus lasketaan Kalasataman ja Kulosaaren välillä 50 km/h, mikä tulee alentamaan melutasoja. Yleissuunnitelmassa meluesteelle määritetään sijainti, perustamistapa, rakenne sekä tehdään esteen ja sen ympäristön kaupunkikuvallinen suunnittelu. 1.3 Suunnittelijat, asiantuntijat Suunnitelman on laatinut Sito Oy. Yhteyshenkilöt osa-alueittain ovat: Projektinjohto, meluvaikutukset: Anne Kangasaho, puhelin 044 7500 876, anne.kangasaho@sito.fi Rakennesuunnittelu: Mirja Toivari-Holm, puhelin 040 551 4099, mirja.toivari-holm@sito.fi Pohjarakennesuunnittelu: Leena Nurmi, puhelin 040 7363 743, leena.nurmi@sito.fi Geometria: Heidi Piiroinen, puhelin 050 5423 713, heidi.piiroinen@sito.fi Kaupunkikuvallinen suunnittelu, esteen arkkitehtuuri: Mikko Rikala, puhelin 040 825 5559, mikko.rikala@sito.fi ja Simo Lahtinen, simo.lahtinen@sito.fi Ympäristö ja kaupunkikuvallinen suunnittelu: Jenny Asanti, puhelin 020 747 7352, jenny.asanti@sito.fi Riskienhallinta: Antti Sipiläinen, puhelin 040 672 4791, antti.sipilainen@sito.fi 1.4 Lähtötiedot Lähtötietoina on käytetty Helsingin kaupungilta saatuja kartta- ja pohjatutkimusaineistoja sekä vanhoja suunnitelmia. Näiden tietojen tarkentamiseksi on kohteessa tehty syyskuussa
3 (6) 2016 maastomallimittauksia ja pohjatutkimuksia. Meluesteen likimääräinen sijainti, korkeus ja pituus on alustavasti määritetty lähtötietona käytetyssä Kulosaaren sillan meluesteet meluselvityksessä (Sito Oy, 2013). Suunnittelussa käytetyt lähtötiedot on tarkemmin esitetty liitteessä 2, Lähtötietoluettelo. 1.5 Maastotutkimukset ja mittaukset Suunnittelualueelta on hankittu vanhat pohjatutkimustiedot Helsingin Kaupungin Soilitietokannasta. Näiden lisäksi on tehty uusia tutkimuksia syyskuussa 2016. Tutkimukset ovat käsittäneet porakone- ja puristinheijarikairauksia sekä näytteenottoja. Samaan aikaan on alueelta tehty maastomallimittaukset suunnittelua varten. Uudet kairaukset on tehty pohjoisemman kiskoparin keskeltä noin 20 40 m välein. Ylimpänä maakerroksena on radan murskekerros, joka on noin 0,8 m paksu. Murskekerroksen alapuolella on noin 1,0 m vahvuinen kerros soraa ja noin 2 10 m louhetäyttöä. Louhetäyttö on tehty Itäväylän tiepenkereen vierelle, kun metrorataa on alettu rakentamaan. Tämän alapuolella on kallion pinnalla kitkamaakerros, joka on soraa, hiekkaa ja moreenia. Tämä maakerros on todennäköisesti Itäväylän tiepenkereen reunaosaa, joka on aikanaan pengerretty mereen. Kallion pinta on noin 1 17 m syvyydessä maan pinnasta. Suunnittelualueen itäpäässä on metroradan vierellä avokalliota. Pohjasuhteet meluseinän mittalinjan kohdalla on esitetty geoteknisessä pituusleikkauksessa liitteessä 3. 1.6 Meluesteen sijainti Melueste sijaitsee liikennealueen rajalla noin 3,6 m päässä pohjoisimmasta kiskosta. Kiskojen pohjoispuolella sijaitsee nykyinen kaapelikouru. Meluesteen etäisyys kouruun on 0,5 m. Melueste rakennetaan pääosin radan reunassa sijaitsevan aidan paikalle. Liikennealueen raja myötäilee nykyistä aitarakennetta. Paikoitellen melueste poikkeaa liikennealueen ulkopuolelle n. 80 m matkalta. Meluesteen liikennealueen rajan ylittäville osuuksille on haettava sijoituslupa Helsingin kaupungin rakennusviraston alueidenkäyttöyksiköstä. Meluesteen sijainti on esitetty liitteessä 1, Suunnittelualue. 1.7 Pohjarakennesuunnittelu Meluseinä perustetaan porapaalujen RR170/10 varaan. Porapaalut ovat alustavan mitoituksen mukaan 4,5 m pitkiä. Paalujen ympärille asennettaan halkaisijaltaan noin 1 m suuruinen kaivonrengas, joka valetaan betonilla. Näin paalun ympärystäyttö saadaan tiiviiksi. Paalua ympäröivän mursketäytön tiivistäminen olisi metroradan vierellä olevassa jyrkässä luiskassa vaikeaa. Paalutustyön suorittamista on selvitetty porapaalu-urakoitsijoilta. Sotkamon porakaivo Oy:ltä on saatu tyyppikuva porakoneesta, joka voidaan kuljettaa lavetilla kohteeseen. Lavettiin tulee kuitenkin tehdä irrotettavan levike, jossa on tukijalat esim. sylintereillä, jotta porakone saadaan riittävän lähelle porauskohtaa. Lisäksi seuraavassa suunnitteluvaiheessa pitää tarkentaa työjärjestelyjä, jotta alustavasti arvioidussa 3,5 tunnin yötyöajanjaksossa ehditään porauksia tekemään.
1.8 4 (6) Rakennesuunnittelu Meluesteen korkeus on minimissään metroradan Kv+ 2 m. Melueste on kokonaisuudessaan teräsrakenteinen. Pilarit ovat putkiprofiilia ja ääntäeristävänä seinänä on absorboiva teräskasetti. Teräskasetti on liikennemeluesteen standardin EN 1793 mukaan ilmanääneneristävyydeltään luokkaa B3 (ilmanääneneristävyysluku Rw 36 db) ja akustiselta absorptiosuhteeltaan luokkaa A3. Kasetti on CE-merkitty ja täyttää EN 14388 vaatimukset. Sokkeli on sileää teräslevyä. Julkisivut verhoillaan molemmin puolin kolmilankaverkolla (8-6-8). Kaikki rakenteet on kuumasinkitty. Maalattavat osat ja sävyt on esitetty osassa 1.10. Meluesteeseen rakennetaan huolto- ja hälytysajoneuvoja varten portti. Portti on 4 m leveä, vaikka muuten pilareiden keskinäinen etäisyys on 3 m. Meluesteen länsipäässä seinä liitetään nykyiseen meluesteeseen siten, ettei ääneneristävyyttä heikentäviä rakoja jää. Melueste perustetaan teräspaaluilla d170, ks. kohta 1.8. Melueste maadoitetaan. Meluesteen sijainti ja sijoittuminen metroon nähden esitetään liitteessä 4, Tasopiirrustus ja poikkileikkaukset. Esteen rakennetta ja detaljien sijoittumista kuvataan tarkemmin liitteessä 5, Pituusleikkaus ja detaljit. 1.9 Kaupunkikuvallinen suunnittelu Meluesteiden ulkonäön suunnittelun lähtökohtana on yhteensopivuus Kulosaaren sillalla sijaitsevien meluesteiden kanssa. Uusien tulevien meluesteiden arkkitehtuuri: muotokieli ja väritys pyritään säilyttämään vetäytyvinä. Kaupunkikuvallisesti melueste ei saa muodostaa uutta, poikkeavaa elementtiä. Mereltä tarkasteltuna melueste jää huomaamattomaksi kasvillisuuden taakse. Meluesteen värisävy on vihreä, joka sopii Itäväylällä muissakin eleneteissä löydettävään vihreään. Tulevan meluesteen kummallekin puolelle asennetaan kolmilankaverkko grafiittien maalaamisen estämiseksi. Kolmilankaverkon värivaihtoehtoina on tutkittu vihreää ja harmaata. Havainnekuvissa liitteen 6.1 kuva esittää harmaalla kolmilankaverkolla verhoiltua meluestettä. Vihreällä kolmilankaverkolla verhoiltu este on esitetty liitteen 6.2 havainnekuvassa. 1.10 Rataympäristön suunnittelu Uusi melueste sijoittuu pääosin nykyisen kolmilanka-aidan linjaan. Este ei vaikuta pohjoispuolen luiskan nykyiseen kasvillisuuteen vaan se säilytetään nykyisellään. Säilyttäminen on mahdollista sillä esteen rakentaminen tapahtuu radan puolelta eivätkä työmaa-aikaiset järjestelyt edellytä kasvillisuuden poistamista. Meluesteen ympäristön pintamateriaalit noudattavat nykyisen ympäristön periaatteita. Rata-alueella käytetään pääosin sepeliä. Huoltoportin ympäristössä pintamateriaalit sovitetaan nykyisiin sepeliin ja nurmeen. 1.11 Meluntorjunnan mitoitus Kulosaaren sillan ja metroradan varren meluntorjuntaa on tarkasteltu eri tilanteissa raportissa Kulosaaren sillan meluesteet (Sito Oy, 24.10.2013). Raportissa esitettiin mahdollisena melun torjuntakeinona metroradan pohjoispuolelle 2 metrin korkuista meluseinää. Tässä yleissuunnitelmassa meluseinän sijaintia on tarkennettu, ja melutasot laskettu tällä tarkennetulla tilanteella ennustevuoden liikennemäärillä. Itäväylän nopeustasona sillalla melulaskennassa on 50 km/h.
5 (6) Yleissuunnitelman mukainen melueste sulkee aukon esteen itäpään ja kallion välillä paremmin kuin vuoden 2013 raportin mukainen melueste, ja tämän myötä vaikutusalueella melutasot ovat hieman pienemmät kuin edellisessä selvityksessä. Suurin ero on lähellä estettä merialueella, suunniteltujen asuinrakennusten kohdalla vaikutus on pienempi. Kaikilla suunnitelluilla asuinrakennuksilla melutasot piha- ja oleskelualueilla alittavat päivällä valtioneuvoston ohjearvon 55 db. Yöllä kelluvilla asunnoilla melutasot ovat alle 45 db ja korttelissa 10601 osin alle 45 db ja kokonaan alle 50 db. Tilanne yleissuunnitelman esteellä on hieman parempi kuin vuoden 2013 raportin tilanteessa 5 esitetty. Alueen melutasot suunnitellun torjunnan kanssa päivällä on esitetty liitteessä 7.1 ja melutasot yöllä liitteessä 7.2. 1.12 Yleissuunnitelman kustannusarvio Meluesteestä on tehty alustava kustannusarvio, joka tarkentuu suunnittelun edetessä. Kustannusarvion laadinnassa meluesteen esteen pituus on 247,5 jm ja keskikorkeus noin 3,0 m. Rakennusosakustannus ilman arvonlisäveroa ja yhteiskustannuksia on noin 516 /m2. Esteen rakentamisen kokonaiskustannus (mukaan lukien työmaa- ja tilaajatehtävät) arvonlisäveron kanssa ovat noin 696 000. Kustannusarviolaskenta erittelyineen on esitetty liitteessä 8, Kustannusarvio. 1.13 Riskienhallinta Tavanomaisesti vastaavissa projekteissa ei ole tehty järjestelmällistä riskienhallintaa, mutta tähän projektiin se sisällytettiin, sillä uuden kaupunkiraideliikennelain vaatimuksien myötä riskienhallintaa tullaan tekemään vastaavanlaisissa projekteissa entistä enemmän. Projekti tulee samalla toimimaan HKL:n riskienhallinnan pilottikohteena. Tavoitteena on projektin lopuksi analysoida, miten riskienhallinta on sujunut ja millaisia vaikutuksia, sillä on ollut projektin läpivientiin. Tavoitteena on myös löytää toimenpiteet, joilla riskienhallintaa voidaan jatkossa kehittää, jotta seuraavissa projekteissa olisi entistä paremmat työtavat käytettävissä. Tässä projektissa riskienhallinta haluttiin pitää mahdollisimman kevyenä, ottaen huomioon projektin laajuus. Yleissuunnitelmavaiheessa projektiorganisaatiot miettivät kukin tahoillaan mahdollisia riskejä. Konsultti järjesti yleissuunnitelmavaiheessa yhden sisäisen riskityöpajan, jossa käytiin kaikki suunnittelun aikaiset riskit läpi ja määritettiin mahdolliset jatkotoimenpiteet. Pääasiassa työpajoissa tunnistetut vaarat ovat tulleet esille jo aiemmissa projektin aikana ja riskienhallintasuunnitelman avulla on haluttu estää riskin toteutumista. Yleissuunnitelmavaiheessa tunnistetuille merkittäville riskeille on laadittu jatkotoimenpiteet, jotka otetaan huomioon seuraavassa suunnitteluvaiheessa. Jokaiselle toimenpiteelle on myös määritetty vastuuhenkilö. Vastuuhenkilön tehtävä on huolehtia, että jatkosuunnittelussa otetaan vaara huomioon. Riskienarvioinnissa on tunnistettu tähän mennessä yhteensä 28 riskiä. Riskityöpajassa keskityttiin kuitenkin vain suunnittelun aikaisiin riskeihin. Rakentamiseen, käyttöönottoon ja käyttöön kohdistuviin riskeihin keskitytään seuraavassa suunnitteluvaiheessa. Suunnittelun aikaisia riskejä tunnistettiin yhteensä 9. Tunnistetuista suunnitteluvaiheen riskeistä 3 osoittautui kohtalaisiksi. Vähäisiä riskejä tunnistettiin 4 ja merkityksettömiä 2. Toimenpiteitä vaativia riskejä ovat kaikki kohtalaiseksi, merkittäväksi tai sietämättömäksi luokiteltavat riskit. Toimenpiteitä vaativat riskit ja toimenpiteet ovat:
6 (6) Kohtalaiset riskit: Vaaran tunnus Vaaran kuvaus Toimenpide 5 Ratkaisujen toteutuskelpoisuus arvioidaan väärin. Suunniteltu ratkaisu on toteutuskelvoton. Jatkosuunnittelussa kiinnitetään huomiota työn toteutukseen käytössä olevaan kalustoon. 16 Porapaalun yläpään tiivistäminen, materiaalivalinta on väärä. Porapaalujen yläpäähän suunnitellaan betonirengas, joka laitetaan luiskaan. Tällä pystytään merkittävästi estämään mahdollisesti syntyviä siirtymiä 25 Työtekniset lähtötiedot paaluttamiselle on vajavaiset ja paaluttamista ei voida tehdä Jatkosuunnittelussa kiinnitetään huomiota millaisella kalustolla työ voidaan tehdä sekä työn toteutukseen ja laaditaan mahdollisimman tarkat lähtötiedot. Riskienhallintasuunnitelmassa, joka löytyy liitteestä 9, Riskienhallintasuunnitelma, esitetään toimenpiteiden vastuuhenkilöt ja kaikki havaitut riskit. Riskienhallintaa jatketaan seuraavassa suunnitteluvaiheessa, jossa varmistetaan, että suunnitteluvaiheessa tunnistetut riskit on huomioitu. Lisäksi arvioidaan rakentamisen, käyttöönoton ja käytön aikaisia riskejä.