KIRJALLINEN KYSYMYS 587/2007 vp Kansalaisaktiivisuuden aktivointi Eduskunnan puhemiehelle Viime vuosina äänestysaktiivisuus on pudonnut huolestuttavalla tavalla. Viime kunnallisvaaleissa äänestysaktiivisuus eräillä vaalialueilla oli vain hivenen yli kolmekymmentä prosenttia. Pääministeri Vanhasen ensimmäinen hallitus havahtui kansalaisten äänestysaktiivisuuden laskuun ja yhdisti hallitusohjelmaansa kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman. Valitettavasti ohjelma ei purrut toivotulla tavalla. Ja valitettavasti pääministeri Vanhasen toinen hallitus ei tuntenut tarvetta jatkaa kansalaisvaikuttamisen aktivointia. Kaikista huolestuttavinta kuitenkin on, että yksi pääministeri Vanhasen hallituksen näkyvimmistä taustavirkamiehistä, uuden TEM:n kansliapäällikkö Erkki Virtanen, ilmoittaa julkisesti äänestävänsä vain satunnaisesti. "Hyvä esimerkki on kauppa- ja teollisuusministeriön (ktm) kansliapäällikkö Erkki Virtanen. Hän harrastaa bridgeä ja hänet on vastikään valittu vuoden alussa toimintansa aloittavan superministeriön eli työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäälliköksi. Valtaa Virtasella on ollut ennenkin omien sanojensa mukaan sen verran, että hän on äänestänyt vaaleissa vain silloin tällöin. Tämä on vähän rumasti sanottu, mutta näissä hommissa, joita olen kahdenkymmenen viime vuoden ajan tehnyt, pääsee vaikuttamaan niin paljon, että ei ole enää kauheata tarvetta äänestää, hän sanoo." HS, 16.12.2007 Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo uskottavasti edistää kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia ja aktivoida äänestyshalukkuutta ja aikooko hallitus ohjeistaa johtavia virkamiehiään ottamaan julkisissa kannanotoissaan demokraattisia vaikutuskeinoja puoltavia kantoja? Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 2007 Minna Sirnö /vas Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Minna Sirnön /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 587/2007 vp: Miten hallitus aikoo uskottavasti edistää kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia ja aktivoida äänestyshalukkuutta ja aikooko hallitus ohjeistaa johtavia virkamiehiään ottamaan julkisissa kannanotoissaan demokraattisia vaikutuskeinoja puoltavia kantoja? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Suomalaisten äänestysaktiivisuus on heikentynyt huolestuttavasti jo useiden vuosikymmenien ajan. Passivoituminen ei liity vain äänestämiseen; nähtävissä on, ettei myöskään perinteinen kansalaistoiminta houkuttele entiseen tapaan. Monissa järjestöissä kannetaan huolta nuorten saamisesta mukaan toimintaan. Toisaalta perinteisten osallistumismuotojen rinnalle on noussut verkostomaista kansalaistoimintaa ja verkkovaikuttamista. Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmassa viime hallituskaudella käynnistynyt työ kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien ja osallistumisaktiivisuuden vahvistamiseksi jatkuu myös tällä hallituskaudella. Yhteiskunnallisen osallistumisen ja äänestysaktiivisuuden hiipuminen edellyttävät pitkäjänteisiä toimia ja laajapohjaista yhteistyötä yhteiskunnassa. Politiikkaohjelman jälkeen on yleisvastuu kansalaisvaikuttamisen edistämisestä asetettu oikeusministeriölle. Oikeusministeriöön on tätä työtä varten perustettu uusi demokratian vastuualue, minkä lisäksi ministeriö on asettanut ministeriöiden yhteisen demokratiaverkoston hallinnon demokratiayhteistyön foorumiksi. Valtioneuvosto asetti myös syksyllä ensimmäistä kertaa oikeusministeriön yhteydessä toimivan kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan parantamaan kansalaisyhteiskunnan ja hallinnon vuorovaikutusta. Neuvottelukunnan olennaisena tehtävänä on parantaa kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä ja sitä kautta vahvistaa osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnassa. Keskeinen kysymys osallistuvan demokratian tulevaisuuden kannalta on, minkälaisen pohjan lapset ja nuoret saavat aktiiviselle kansalaisuudelle. Tällä hallituskaudella toteutettavassa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmassa lasten ja nuorten osallistuminen on tärkeä teema. Tulevien kunnallisvaalien yhteyteen on myös oikeusministeriössä valmisteltu opetuksen tukimateriaalia äänestämisen ja osallistumisen merkityksen käsittelyyn kouluopetuksessa. Kuuleminen ja osallisuus ovat tärkeitä kysymyksiä myös käynnissä olevassa paremman sääntelyn ohjelmassa. Parhaillaan on käynnissä valtionhallinnon sähköisen kuulemisen II-vaiheen kehittämishanke, jossa tavoitteena on kehittää hallinnon ja kansalaisten vuorovaikutusta ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia uuden tieto- ja viestintäteknologian avulla. Keväällä on tarkoitus käynnistää hanke ministeriöiden kuulemiskäytäntöjen parantamiseksi. Suomalaiseen demokratiaan kuuluu äänioikeus, ei äänestämispakko. Myös virkamiehillä on oikeus tehdä omat valintansa tässä suhteessa. Yleisemmällä tasolla olisi kuitenkin hyvä, että 2
Ministerin vastaus KK 587/2007 vp Minna Sirnö /vas julkishallinnon toimijat myös omilla toimillaan korostaisivat demokraattisen osallistumisen ja aktiivisuuden merkitystä. Ministeriöiden virkamiesten demokratiaverkosto tarjoaa luontevan foorumin myös tähän liittyvälle keskustelulle. Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 2008 Oikeusministeri Tuija Brax 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 587/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Minna Sirniö /vänst: Vad tänker regeringen göra för att på ett trovärdigt sätt främja medborgarnas möjligheter att påverka och aktivera medborgarnas vilja att rösta och tänker regeringen råda de ledande tjänstemännen att i sina offentliga ställningstaganden stöda demokratiska sätt att påverka? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Finländarnas valdeltagande har redan under flera decennier sjunkit i en oroväckande takt. Passiveringen gäller inte enbart röstning utan det finns tecken på att intresset för traditionell medborgarverksamhet har minskat. Många organisationer bekymrar sig över hur de ska få ungdomar med i verksamheten. Å andra sidan har det vid sidan om traditionella deltagandeformer uppstått nätverksliknande medborgarverksamhet och mögligheter att påverka via nätet. Arbetet för att stärka medborgarnas möjligheter att påverka och aktivt deltagande, som inleddes inom ramen för politikprogrammet för medborgarinflytande under föregående regeringsperiod, fortsätter också under denna regeringsperiod. Nedgången i samhälleligt deltagande och valdeltagande förutsätter långsiktiga åtgärder och ett brett upplagt samarbete i samhället. Efter att politikprogrammet avslutades har det allmänna ansvaret för främjandet av medborgarinflytande överförts till justitieministeriet. Vid justitieministeriet har för detta arbete inrättats ett nytt ansvarsområde för demokratifrågor och dessutom han ministeriet tillsatt ett gemensamt demokratinätverk för ministerierna, som ska fungera som ett forum för demokratisamarbete. Utöver detta tillsatte statsrådet på hösten för första gången en delegation för medborgarsamhällspolitik för att förbättra växelverkan mellan medborgarsamhället och myndigheterna. Delegationen är verksam i samband med justitieministeriet och dess centrala uppgift är att förbättra det civila samhällets och medborgarorganisationernas verksamhetsförutsättningar och på detta sätt stärka delaktighet och möjligheter att påverka i samhället. En central fråga när det gäller deltagandedemokratins framtid är på vilket sätt barn och ungdomar fostras till aktiva medborgare. Barns och ungas deltagande är ett viktigt tema i politikprogrammet för barns, ungas och familjers välfärd som genomförs under denna regeringsperiod. I anslutning till det kommande kommunalvalet har justitieministeriet dessutom berett material, som kan användas som stöd vid behandlingen av betydelsen av röstning och deltagande i skolundervisningen. Hörande och delaktighet är viktiga frågor också i det pågående programmet för bättre reglering. I utvecklingsprojektet för elektroniskt hörande inom statsförvaltningen pågår för närvarande pågår den andra fasen, som syftar till att utveckla växelverkan mellan förvaltningen och medborgarna med hjälp av de möjligheter som erbjuds av den nya data- och kommunikationstekniken. Enligt planerna ska ett projekt för att utveckla ministeriernas förfaranden för hörande startas på våren. 4
Ministerns svar KK 587/2007 vp Minna Sirnö /vas Till den finländska demokratin hör rätten att rösta, inte ett tvång att rösta. Också tjänstemännen har rätt att göra sina egna val i förhållande till detta. På ett mer allmänt plan vore det bra om aktörerna inom den offentliga förvaltningen genom sina åtgärder skulle framhäva betydelsen av demokratiskt deltagande och aktiva medborgare. Ministeriernas gemensamma demokratinätverk är ett naturligt forum för att diskutera även dessa frågor. Helsingfors den 16 januari 2008 Justitieminister Tuija Brax 5