Lastu Vammaisten lasten perheiden tukimallit -projekti Projektisuunnitelman tiivistelmä Savon Vammaisasuntosäätiö (Ritva Hämäläinen) Päivitys: 28.11.2016/Maarit Mykkänen 1
SISÄLTÖ 1. Projektin perustiedot... 3 2. Projektin toiminnan tarve eli minkä takia toiminta on aloitettu?... 4 3. Projektin toiminnan tavoite eli mihin toiminnalla pyritään?... 5 4. Projektin kohderyhmä eli keiden hyvinvointia edistetään?... 5 5. Projektin toiminnan sisältö ja toteutus eli mitä projektissa tehdään?... 6 6. Projektin odotetut tulokset ja vaikutukset eli mitä muutoksia halutaan saada aikaiseksi... 7 7. Projektin arvioinnin toteutus eli miten projektin onnistumista seurataan?... 8 8. Projektin viestinnän toteutus eli miten projektin asioista kerrotaan muille?... 8 9. Projektin organisaatio ja hallinta eli miten projektia johdetaan?... 8 2
1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi: Lastu Vammaisten lasten perheiden tukimallit -projekti Projektin toiminta-aika: 3/2016-12/2018 Projektin hallinnoija: Savon Vammaisasuntosäätiö, Savas RAY:n järjestönumero 1592 Vuorikatu 26 a II krs. 70100 Kuopio Puh. (017) 266 3200 www.savas.fi Savas toteuttaa sosiaalihuollon palveluita kehitysvammaisille ja autistisille henkilöille sekä mielenterveyskuntoutujille julkiselle sektorille myytävinä palveluina. Säätiö hankkii RAY:n tuella tukiasuntoja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden käyttöön. Projektin rahoittaja: Raha-automaattiyhdistys (RAY) 100 % Puh. (09) 437 01 avustus@ray.fi RAY, PL 32, 02601 Espoo Avustusmäärä: 231 548 / C-avustus (2016-2018) Käyttötarkoitus: Projektin toiminta-alue: Projektin toimipaikka: Projektin henkilöstö: Vammaisten lasten perheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen. Vammaisten lasten tarpeiden ja esteettömyyden huomioiminen Kuopion Perheentalon toiminnan sisällöissä. Kuopio Kuopion Perheentalo Kauppakeskus Apaja, Kauppakatu 45, 70110 Kuopio Ritva Hämäläinen, projektikoordinaattori (työlomalla 20.9-31.12.2016 ) Puh. 044 430 6300 Vuorikatu 26 a 4 krs. 70100 Kuopio ritva.hamalainen@savas.fi http://www.savas.fi/fi/kehittamistoiminta/#lastu www.kuopionperheentalo.fi Maarit Mykkänen, projektikoordinaattori ajalla 20.9 31.12.2016 Kumppaniprojektit: Laine-projekti; Lapsiperheiden arjen tukeminen Kuopion seudulla-projekti (RAY 2016-2018) / Pelastakaa lapset ry Kuopin Perheentalon rakenteiden luominen sekä seudun lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin vahvistaminen ja osallisuuden edistäminen Johanna Marttinen, projektikoordinaattori Valpas-projekti; Vammaisten maahanmuuttajalasten osallisuuden mahdollisuuksien vahvistaminen perhekeskusten toiminnassa (RAY 2016-2018) / Vamlas Tarja Keltto (syksy 2016 alkaen), projektipäällikkö 3
2. PROJEKTIN TOIMINNAN TARVE ELI MINKÄ TAKIA TOIMINTA ON ALOITETTU? Kuopion järjestötoimijat esittivät vuonna 2014 Kuopion kaupungin hyvinvointiryhmälle idean Perheentalon käynnistämisestä Kuopioon. Perheentalo toimisi matalan kynnyksen kohtaamispaikkana lapsiperheille. Perheentalon toiminnassa olisi mahdollista tukea perheitä varhaisessa vaiheessa järjestölähtöisesti eri toimijoiden yhteistyönä. Kuopion kaupunki myönsi järjestötoimijoiden käyttöön Tervis-rahoitusta helmi-kesäkuulle 2015 olemassa olevien lapsiperheiden tukimuotojen ja kehittämistarpeiden kartoittamiseen järjestöjen, kunnan ja seurakunnan toimintakentiltä. Lapsiperheiden kanssa toimivilta tahoilta saatujen kehittämisideoiden mukaan esiin nousivat erityisesti perheille kotiin vietävä tuki toimijatahojen yhdessä tekeminen ja yhteistyö vanhemmuuden tukeminen erityisryhmien tukeminen (yh-perheet, erityislasten perheet) matalan kynnyksen kokoontumispaikkojen tarve jo olemassa olevien rakenteiden tehostaminen sekä sujuva tiedottaminen Vuoden 2015 huhtikuussa Savonia ammattikorkeakoulun sosionomi-opiskelijat suorittivat opinnäytetyönään verkkokyselyn kuopiolaisille lapsiperheille heidän saamistaan lapsiperheiden varhaisen tuen palveluista. Kyselyn tulosten mukaan yli puolet (57,1%) koki Kuopion alueen lapsiperheille suunnatut palvelut monipuolisiksi, mutta samalla lähes puolet (42.9%) koki niiden riittävyyden heikoksi. Perheet halusivat lisää kotiin saatavaa konkreettista tukea, kerhopaikkoja, ilmaisia tai edullisia harrastusmahdollisuuksia tai tapahtumia ja parempaa tiedotusta lapsiperhepalveluista sekä perhekahvilatoimintaa. Aikaisemmin vuonna 2013 kerätiin tietoa vammaisten lasten perheiden tarpeista ja ideoista YAMK-opinnäytetyökartoituksessa (H. Elfing). Mukana kartoituksessa oli 14 perhettä. Perheet kokivat, että he saavat apua arjen pyörittämisen haasteisiin ja jaksamisen ongelmiin liian myöhään heitä ei kuunnella tuen tarpeen varhaisessa vaiheessa, mikä on aiheuttanut lisäongelmia perheille tietoa tukimuodoista ei ole saatavilla koordinoidusti Kartoituksen mukaan perheet toivoivat konkreettista apua kotiin kurssitoimintaa vammaan tai sairauteen sopeutumiseen perheiden yhteisiä tapahtumia mukavan tekemisen merkeissä ilman tiukkoja aikatauluja (esimerkiksi retket ja leirit) vammaisen lapsen osallistumismahdollisuuksia ohjattuun harrastustoimintaan sekä vertaisryhmissä että kaikille lapsille suunnatuissa ryhmissä erityislapsen sisarille toimintaa, jossa sisar saisi tuntea olevansa erityinen tietoa erityislasten sisarille vamman/sairauden vaikutuksista elämään vanhemmille jaksamisen tueksi kahden keskistä aikaa ja vertaistukea sekä tukea parisuhteeseen Tarpeita ja ideoita kartoitettiin myös eri vammaisjärjestöjen toimesta vammaisten lasten vanhempien tapaamisissa Kuopiossa. Näissä tapaamisissa esitetyt tarpeet vastasivat H. Elfingin tutkimuksessa esille nousseita asioita. 4
3. PROJEKTIN TOIMINNAN TAVOITE ELI MIHIN TOIMINNALLA PYRITÄÄN? Projektin päätavoite: Vammaisten lasten perheiden hyvinvoinnin vahvistuminen 1. Saavutettavuuden ja vammaisten lasten perheiden osallisuuden toteutuminen Kuopion Perheentalon toiminnassa Perheentalo on toimintaympäristöltään fyysisesti saavutettava. Perheentalon toiminta on sosiaalisesti saavutettavaa. Perheentalon tiedon välittäminen on saavutettavaa. Vammaisten lasten perheet ovat mukana toiminnan järjestämisessä. 2. Vammaisten lasten oikeuksia korostavan ajattelun vahvistuminen Perheentalon toiminnan avulla 3. Vammaisten lasten vanhempien vanhemmuuden vahvistuminen Perheentalon toteuttaman tukitoiminnan avulla 4. Julkisen sektorin, seurakunnan ja järjestötoimijoiden kumppanuuden vahvistuminen vammaisten lasten perheiden tukemisessa 4. PROJEKTIN KOHDERYHMÄ ELI KEIDEN HYVINVOINTIA EDISTETÄÄN? 1. Vammaiset, pitkäaikaissairaat ja erityistä tukea tarvitsevat lapset (0-12 v.) Kuopiossa on 2800 kohderyhmään kuuluvaa lasta, joka on 20% kaikkien 0-12-vuotiaiden lasten määrästä. Kehitysvammaisten 0-12 vuotiaiden lasten osuus on 140. Kelan vammaistuen saajatilaston mukaan muihin vammaryhmiin kuuluvia 0-12-vuotiaita lapsia Kuopiossa on 560. Vammaisuuden perusteella tilastoituja 0-12-vuotiaita lapsia Kuopiossa on yhteensä 700. Erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä on arviolta 20% väestöstä. Kuopiossa on arviolta 2800 0-12-vuotiasta erityistä tukea tarvitsevaa lasta (kehitysvammaiset ja muun vamman perusteella tilastoidut lapset). Perheentalon toimintamuotojen avulla Lastu-projektin tavoitteena on sen toimintaaikana tavoittaa kohderyhmästä 20% eli 560 lasta. Tavoitettavista lapsista 280 on tyttöjä ja 280 poikia. Projektin jälkeen Perheentalon toiminnan vakiintuessa ja toiminnan tullessa tunnetuksi osallistujien määrä nousee. Projektin kohderyhmää tarkennetaan projektin rahoittajan RAY:n esityksestä. Lastu-projektin johtoryhmä on esittänyt rahoittajalle tarkennetuksi kohderyhmäksi: Vammaiset ja erityistä tukea tarvitsevat lapset vammaiset lapset ensisijaisesti lapset, joilla on kehitysvamma erityistä tukea tarvitsevat lapset eli lapset, joilla on autismin kirjon piirteitä Vahvistetaan rahoittajalta saadun hyväksynnän jälkeen. 2. Vammaisten lasten vanhemmat Kuopiossa on arviolta 5600 erityistä tukea tarvitsevan, pitkäaikaissairaan tai vammaisen lapsen vanhempaa. Projektin tavoitteena on tavoittaa heistä 15 % eli 840 henkilöä. Heistä 560 on naisia ja 280 miehiä (25-60-vuotiaat). 3. Vammaisten lasten sisarukset Kuopiossa on laskennallisen arvion mukaan 5600 erityistä tukea tarvitsevan, pitkäaikaissairaan tai vammaisen lapsen sisarusta. Projektin tavoitteena on tavoittaa heistä 2%, eli 112 henkilöä (0-18-vuotiaat). 4. Kunta- ja järjestötoimijat Projektin tavoitteena on sen toiminnan aikana saada ainakin 10 keskeistä kunta-, järjestö- tai seurakuntaorganisaatiota mukaan yhteistyöhön saavutettavan vammaisten lasten perheille suunnatun toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen osana Kuopion Perheentalon toimintaa. 5
5. PROJEKTIN TOIMINNAN SISÄLTÖ JA TOTEUTUS ELI MITÄ PROJEKTISSA TEHDÄÄN? Perheentalot ovat järjestöjen verkostomaisesti ylläpitämiä yhteisötaloja, jotka toimivat moninaisten perheitä tukevien toimintojen sateenvarjona edistäen lapsiperheiden arjen sujumista ja vanhempien jaksamista sekä perheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Lastu-projektin tehtävänä on vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten ja heidän perheidensä tukimuotojen kehittäminen, toteuttaminen ja vakiinnuttaminen osaksi Kuopion Perheentalon toimintaa. Kehittämistyötä tehdään yhteistyössä projektin kohderyhmän, Perheentalon muiden projektien sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Lastu- projektin toiminnan arvoja ovat toiminnan esteettömyys (fyysinen, sosiaalinen, psyykkinen), yhdenvertaisuus erityisperheiden huomioiminen toiminnassa, lapsilähtöisyys, lasten osallisuus ja oikeusperustaisuus. Projektin kehittämistyöhön kuuluvia toiminnan alueita ovat vertaiskohtaaminen, verkostotyö, koulutus ja asennetyö, tiedottaminen sekä tilaisuudet, tapahtumat ja seminaarit. Projektisuunnitelman mukaisia toimintoja tarkennetaan ja aikataulutetaan projektin toiminnan edetessä. Ensimmäinen vuosi 3/2016 alkaen 1. Vertaiskohtaaminen: vertaisryhmätoiminnan ja harrasteryhmien käynnistäminen kohderyhmälle eli vammaisille lapsille, heidän vanhemmilleen ja sisaruksille. Erilaisten vertaisryhmien ja -tapaamisten suunnittelu, toteutus ja arviointi. Vuoden 2016 toteutetaan muun muassa seuraavia vertaistapaamisia: Pikku Papun musapiiri 10/2016-11/2016 Aistituokio Perheentalolla 10/2016 Aistikerho 11/2016-12/2016 Viitotut satutuokiot 11/2016 2. Verkostotyö: verkostoitumisen jatkaminen / yhteistyökumppanuuden luominen/vahvistaminen, yhteystyömuotojen tarkentaminen ja uusien kumppanien hakeminen toimintaan. 3. Koulutus ja asennetyö: järjestöjen, kuntien ja seurakunnan työntekijöiden perehdyttäminen vammaisten lasten perheiden tarpeisiin ja vammaisen henkilön kohtaamiseen / kommunikaatioon. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden kouluttaminen yhdessä oppilaitosten kanssa. Lastuprojektissa laaditaan tiedotus- ja koulutusmateriaalia, mitä hyödynnetään jatkossa Kuopion Perheentalon henkilöstön perehdyttämisessä. 4. Tiedon välittäminen: toimivien tiedotuskanavien käytön suunnittelu (Kuopion kaupungin www-sivut) ja vammaisten lasten perheille järjestettävästä tuesta tiedottaminen hyödyntäen mahdollisimman monipuolisia viestintäkanavia (esimerkiksi facebook). Kuopion Perheentalon www-sivujen kääntäminen selkokielelle. Lastu- projekti suunnittelee ja painattaa omasta toiminnasta tiedottavan esitteen. Esitteen suunnittelussa huomioidaan kohderyhmä eli erityistä tukea tarvitsevat lapset. 5. Tilaisuudet, tapahtumat ja seminaarit: saavutettavuutta, vammaisen lapsen oikeuksia ja kuulemista sekä tuettua päätöksentekoa käsittelevien tilaisuuksien järjestäminen lapsiperheiden kanssa työskenteleville työntekijöille. Tavoitteena on järjestää 5 tapahtumaa syksyn 2016 aikana ja osallistua Kuopion Perheentalon yhteistyökumppaneiden järjestämiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Toinen vuosi 2017 1. Vertaiskohtaaminen: Tarpeenmukaisen tukitoiminnan toteuttaminen kohderyhmälle vertaistuellisesti ja osana Perheentalon kaikille lapsiperheille suunnattua toimintaa. Vuonna 2016 aloitetut vertaisryhmät ja harrasteryhmät jatkuvat ja tarpeen mukaan aloitetaan uusia. Järjestetään yhteistyökumppaneiden kanssa 1-2 toimintapäivää perheille. Yhteistyökumppaneina Valpas- projekti ja Kuopion Perheentalon yhteistyökumppanit. 6
Järjestetään erityislasten vanhemmille kaksi vertaistuellista tapahtumaa; Kinestetiikkaluento ja työpaja sekä Down-lasten vanhempien vertaistuki-iltapäivä. Vammaisten lasten kuulemisen muotojen kehittäminen Perheentalon toiminnoissa. Testataan ja arvioidaan monipuolisesti lasten kuulemisen ja osallisuuden työmenetelmiä. Käynnistetään 1/2017 Perhe/lapsiraatitoiminta osana Kuopion Perheentalon arviointia. Aloitetaan laatimaan opasta Lapsen kuulemisen hyvistä käytännöistä. Vammaisten lasten perheiden osallistumisen kannustaminen kaikille lapsiperheille suunnattuun toimintaan omien vertaisryhmien ohella Järjestetään 2 krt/vuosi vanhempien rentoutusilta vaihtuvilla teemoilla. 2. Verkostotyö: yhteistyökumppanuuden vahvistaminen projektin tämän hetkisten yhteistyökumppaneiden kanssa tavoitteiden toteutumiseksi ja lisäksi yhteistyön aloittaminen Valpasprojektin kanssa tuen järjestämiseksi Kuopiossa asuville maahanmuuttajaperheille, joissa on vammainen lapsi. Haetaan myös toimintaan mukaan uusia järjestöjä ja organisaatioita. Järjestetään tiedotus- ja koulutustilaisuuksia Kuopion kaupungin työntekijöille ja kootaan vammaisten lasten järjestötoimijat yhteen ja kartoitetaan heidän toiveitaan ja tarpeitaan Perheentalolla. 3. Koulutus ja asennetyö: vammattomien lasten perheiden kannustaminen vertaiskohtaamiseen ja yhdessä toimimiseen vammaisten lasten perheiden kanssa. Tarjotaan sosiaalialan oppilaitoksille koulutuksia sekä koulutetaan Kuopion Perheentalon verkostoja vammaisten lasten kohtaamiseen liittyvissä teemoissa. Lastu-projekti on varmistamassa Perheentalon fyysistä ja sosiaalista esteettömyyttä. Osa esteettömyyttä on myös tarpeellisten kommunikaatiomenetelmien käyttöönottaminen Perheentalossa. Osallistutaan Eijsveikeät ry:n toimintaan ja koulutetaan yhdistystoimijoita vuoden 2017 aikana. 4. Tiedottaminen: toimivien tiedotuskanavien käyttö ja vammaisten lasten perheille järjestettävästä tuesta tiedottaminen. Tehostetaan internet-sivujen ja Facebook-sivujen kautta tiedottamista. Kootaan kaikkien yhteistyökumppaneiden käyttöön Perheentalon toimijoiden yhteinen tiedote. 5. Tilaisuudet, tapahtumat ja seminaarit: saavutettavuutta, tukitoiminnan ja osallistumismuotojen kehittämistä sekä arviointia käsittelevien tilaisuuksien järjestäminen vammaisten lasten perheille. Lastu-projekti on järjestämässä yhteistyökumppaneiden kanssa erilaisia teemaan liittyviä tapahtumia, mm. lasten osallisuutta käsittelevää seminaaria, Savon Ytryn juhlaseminaari ja lastenpäivä 13-14.11.2017. Kolmas vuosi 2018 Tarpeenmukaisen tukitoiminnan toteuttaminen vammaisille lapsille, heidän vanhemmilleen ja sisarille koordinoidusti yhteistyössä Perheentalon toimintaan sitoutuneiden toimijoiden kanssa Hyvien käytäntöjen kokoaminen niistä vammaisten lapsiperheiden tarvitsemista tukimuodoista ja käytännöistä, jotka varmistavat saavutettavuuden ja yhdenvertaisen osallisuuden toteutumisen Kuopion Perheentalon toiminnassa. Hyvien käytäntöjen vakiinnuttaminen osaksi Perheentalon toimintaa. Lastu- projektin tarkempaa toimintaa vuosille 2017-2018 on kuvattu Kuopion Perheentalon toimintasuunnitelman sisällä. Perheentalossa toteutettava toiminta on järjestölähtöistä matalan kynnyksen tukea, jolla ei ole kilpailuvaikutuksia. Toiminta on julkisen sektorin ja muun palvelujärjestelmän toimintaa täydentävää. Perheentalon toimintaan ei suunnitella lakisääteisiä kuntien tehtäviä. 6. PROJEKTIN ODOTETUT TULOKSET JA VAIKUTUKSET ELI MITÄ MUUTOKSIA HALUTAAN SAADA AIKAISEKSI? 1. Saavutettavuus ja vammaisten lasten perheiden osallisuus toteutuu Kuopion Perheentalon toiminnassa. Vammaisten lasten perheiden yhdenvertaiset oikeudet toteutuvat ja osallistumismahdollisuudet lisääntyvät. 7
Tukea tarvitsevat perheet löydetään tuen piiriin. Asetettu kohderyhmän tavoiteltavuus saavutetaan. Perheentalon fyysinen saavutettavuus toteutuu Vammaiset lapset kokevat toimintaympäristön esteettömänä ja turvallisena. Perheentalon toiminnan sosiaalinen saavutettavuus toteutuu. Talon ilmapiiri on kaikille avoin ja mukaan ottava. Vammaisten lasten perheet kokevat Perheentalon toiminnan innostavana ja iloa tuottavana. Toiminta lisää lasten rohkeutta ja vahvistaa heidän itsetuntoaan. Vammaisten lasten vaikuttamismahdollisuudet lisääntyvät. Vammaiset lapset saavat äänensä kuuluviin omista kokemuksista, mielipiteistä, toiveista ja yksilöllisistä tarpeista. He osallistuvat toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämiseen. Vanhempien vaikuttamismahdollisuudet lisääntyvät. Vanhemmat saavat äänensä kuuluviin omista toiveistaan ja tarpeistaan. Perheentalon toimintaa kehitetään tukipaikkana tarpeita vastaavaksi. Vammaisten lasten yhdenvertaisuus lisääntyy. Vammaiset lapset siirtyvät toiminnan edetessä kaikille lapsille tarkoitettuihin ryhmiin. Vammaisten lasten sisaruksien tietoisuus erilaisuudesta lisääntyy. Sisarukset ymmärtävät paremmin vammaista sisartaan sekä omaa ja muiden perheenjäsenten roolia. Vammaisten lasten sisarusten yhteenkuuluvuus lisääntyy. Yhteisiä asioita jaetaan mukavan tekemisen merkeissä vertaisryhmätoiminnassa. Perheentalon tiedon välittäminen on saavutettavaa Vammaisten lasten perheet saavat tietoa talon toiminnasta monimuotoisesti, helpolla ja ymmärrettävällä tavalla Talon toimintaympäristöstä kerrotaan selkeästi. 2. Vammaisten lasten oikeuksia korostava ajattelu vahvistuu Perheentalon toiminnan avulla. Osaaminen ja tietotaito saavutettavuudesta, vammaisten lasten oikeuksista ja vammaisten lasten perheiden tukemisen käytännöistä lisääntyvät. 3. Vammaisten lasten vanhempien vanhemmuus vahvistuu Perheentalon toteuttaman tukitoiminnan avulla. Vanhempien osallistumismahdollisuukset lisääntyvät Perheentalon vertaisryhmätoiminnan ja kaikille perheille tarkoitetun toiminnan avulla. Vanhempien jaksaminen ja parisuhde vahvistuvat Perheentalon toteuttaman toiminnan ja tukimuotojen avulla. Vanhempien mielihyvä lisääntyy oman lapsen osallistumismahdollisuuksien kautta. Mahdollisuus vanhempien levähdyshetkiin lisääntyvät lapsille tarkoitetun toiminnan aikana. 4. Kunnan- ja järjestötoimijoiden sekä seurakunnan ja oppilaitosten kumppanuus vahvistuu vammaisten lasten perheiden tukemisessa Vammaisten lasten perheiden tarpeiden mukaista, matalan kynnyksen tukitoimintaa suunnitellaan ja toteutetaan vaikuttavasti yhteistyössä kumppaniverkoston kanssa. Asetettu toimijoiden tavoiteltavuus saavutetaan. Eri toimijoiden resurssit ovat tehokkaassa käytössä yhteisen suunnittelun, tiedottamisen ja yhteistyön koordinoinnin avulla. Lastu-projektissa luodut hyvät käytännöt jäävät pysyviksi toimintamalleiksi. 7. PROJEKIN ARVIOINNIN TOTEUTUS ELI MITEN PROJEKTIN ONNISTUMISTA SEURATAAN? Lastu-projektin projektikoordinaattori kerää vaikutuksiin ja tuloksiin liittyvää arviointitietoa säännöllisesti projektin kohderyhmään kuuluvilta henkilöiltä, Perheentalon toiminnan toteutukseen osallistuvilta ammattilaisilta 8
ja vapaaehtoistyöntekijöiltä sekä opiskelijoilta. Arviointitietoa kerätään yksittäisiin tilaisuuksiin, tapahtumiin ja ryhmätoimintoihin liittyen sekä vuositasolla yleisemmin seuraavan vuoden toimintasuunnitelman päivittämisen yhteydessä. Seurantatiedon kerääminen perustuu projektin tavoitteista johdettuihin arviointimittareihin ja indikaattoreihin (kts. kohta tulokset ja vaikutukset). Projektikoordinaattori raportoi säännöllisesti Lastu-projektin toiminnasta projektin omalle johtoryhmälle toiminnan tuloksista, vaikutuksista sekä toiminnan onnistumisesta henkilöstön ja osaamisen, talouden ja resurssien sekä prosessien ja rakenteiden näkökulmasta. Tämän lisäksi toiminnasta raportoidaan Perheentalon työntekijöille ja Kuopion Perheentalon yhteiselle johtoryhmälle ja ohjausryhmälle. 8. PROJEKTIN VIESTINNÄN TOTEUTUS ELI MITEN PROJEKTIN ASIOISTA KERROTAAN MUILLE? Lastu-projektille laaditaan viestintäsuunnitelma vuoden 2016 aikana. Viestintäsuunnitelma sisältää viestinnän kohderyhmät, tavoitteet, toimenpiteet ja aikataulutuksen sekä vastuutahot. Lastu-projektista painatetaan yleisesite, jossa esitellään Perheentalo sekä projektin tavoitteet ja toiminta. Asenteisiin vaikuttamisen tueksi painatetaan esite saavutettavuuden periaatteista. Lastu-projektin kokemukset vammaisen lapsen tarpeiden huomioimisesta kaikille perheille suunnatussa toiminnassa kootaan oppaaksi. Opasta hyödynnetään vammaisten lasten toiminta- ja harrastemahdollisuuksien laajentamisessa erityyppiseen ja eri paikoissa toteutettuun kaikille perheille suunnattuun toimintaan. 9. PROJEKTIN ORGANISAATIO JA HALLINTA ELI MITEN PROJEKTIA JOHDETAAN? Lastu-projekti kuuluu Savon Vammaisasuntosäätiön (Savas) alaisuuteen. Säätiön Kehittämisyksikön toiminnasta vastaa palvelujohtaja. Projektin laadunhallinnassa noudatetaan säätiön laatujärjestelmää (SHQS) ja siihen liittyvää säätiön hallituksen hyväksymää projektiohjeistusta. Ohjeistuksella ohjataan säätiössä toteutettavaa projektitoimintaa ja tuetaan laadukasta projektin hallintaa. Lastu-projektin johtoryhmään kuuluvat säätiön palvelujohtaja ja talousjohtaja sekä projektin projektikoordinaattori. Johtoryhmä toimii projektin hallinnoinnin ja kehittämisen tukena, seuraa ja arvioi projektin toimintaa sekä asetettujen tavoitteiden ja budjetin toteutumista. Johtoryhmä kokoontuu kahden-kolmen kuukauden välein. Projektin vuotuiset talousarviot ja raportit hyväksyy ja vahvistaa Savon Vammaisasuntosäätiön hallitus. Projektin henkilöstö muodostuu projektikoordinaattorista (2016-2018 100 %) ja määräaikaisesta projektityöntekijän työpanoksesta. Lisäksi erilaisten vertais- ja harrasteryhmien toteuttamiseen voidaan palkata määräaikaisiin lyhytkestoisiin työsuhteisiin henkilöstöä. Koordinaattori on tulosvastuullinen ja toimii projektityöryhmän esimiehenä. Hänen vastuullaan on mm. projektin toiminnan suunnittelu, projektille asetettujen tavoitteiden toteuttaminen, verkostotyö ja projektin tunnetuksi tekeminen sekä säännöllinen raportointi. Määräaikaisten projektityöntekijän ja ohjaajien tehtävänä on yhteistyössä projektikoordinaattorin ja projektin yhteistyökumppaneiden kanssa suunnitella, toteuttaa ja arvioida vammaisille lapsille, heidän vanhemmilleen ja sisaruksilleen suunnattuja vertaisryhmätoimintoja ja harrasteryhmiä sekä tapahtumia lapsiperheiden kanssa työskenteleville työntekijöille ja opiskelijoille suunnattuja saavutettavuutta, vammaisten lasten perheiden tarpeita, vammaisen henkilön kohtaamista ja kommunikaatiota käsitteleviä koulutuksia ja tapahtumia 9