PEG-potilaan ravitsemus. Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä

Samankaltaiset tiedostot
Letkuravitsemuksen ongelmakohtia Lasten letkuravitsemus Virpi Järveläinen Satshp

LETKURAVITSEMUS VAIHTOEHTONA RAVITSEMUKSEN TOTEUTTAMISEEN. Mari Salminen TYKS, ravitsemusterapiayksikkö

Ravitsemusavanteen (PEG) hoito-ohjeita potilaalle

Haavapotilaan ravitsemus

Ravitsemusavanne (PEG) hoito-ohje potilaan kotihoito-ohje

VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto

Lasten ravitsemusavanne (PEG) hoito-ohje potilaan kotihoito-ohje

Ravitsemuksen merkitys sairaalapotilaalle. Jan Sundell dosentti, ylilääkäri, erikoislääkäri TYKS, YSIS

Potilasohjaus ja käytännön toteutusta

LETKU- RAVITSEMUS KOTIHOITO- OPAS

Letkuravitsemuksen kotihoito-opas

Vajaaravitsemuksen hoito

PEG-POTILAAN KOTIHOITO-OHJE

TOISENLAINEN TAPA SYÖDÄ KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LETKURAVITSEMUKSEN TOTEUTUKSEEN

Lasten letkuravitsemuksen kotihoito-opas

Lasten letkuravitsemuksen kotihoito-opas

Ikääntyneen ravitsemus Noora Mikkonen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti

Sh Miia Sepponen AVH-valvonta. sh Miia Sepponen / AVH-valvonta

Ruoka- ja ravintoaineet 12

KLIINISET RAVINTO- VALMISTEET. 1. painos

Ravitsemus tehostetussa palveluasumisessa. TPA Tampere ravitsemus

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

KLIINISET RAVINTO- VALMISTEET

FLOCARE RAVINNON- SIIRTOLAITTEISTO

RAVITSEMUSVINKKEJÄ SYÖPÄÄ SAIRASTAVAN LAPSEN ARKEEN. TYKS Lasten ja nuorten veri- ja syöpäsairauksien hoidon vastuualue

IKÄÄNTYNEIDEN VAJAARAVITSEMUKSEN KIRJAAMINEN

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Tehostettu ruokavalio Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti

FLOCARE RAVINNON- SIIRTOLAITTEISTO

Letkuruokinnan koulutuspaketti

Flocare. Syöttöletkut ja ravinnonsiirtolaitteisto

PEG-POTILAAN RAVITSEMUSHOIDON TOTEUTTAMINEN

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Tuotenro 322 Newprint 01/2015. Täydennysravintovalmisteet parantavat jaksamista 2015

FLOCARE RAVINNON- SIIRTOLAITTEISTO

POTILAAN VAJAARAVITSEMUS. Alueellinen koulutuspäivä Perushoitaja Marja Lehtonen

Vajaaravitsemus ja sen hoito

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy

IKÄIHMISEN RAVITSEMUS K I R S I P U K K I L A R A V I T S E M U S T E R A P E U T T I, S A T A S A I R A A L A

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

Vajaaravitsemus on kallista - vajaaravitsemuksen kustannukset. 25/ Soili Alanne FT, TtM, Ravitsemusterapeutti Seinäjoen keskussairaala

TOISENLAINEN TAPA SYÖDÄ TUKEA JA TIETOA LETKURAVITSEMUKSEN TOTEUTUKSEEN

RUOKA EI MAISTU MITEN TUKEA PALLIATIIVISEN JA SAATTOHOITOPOTILAAN RAVITSEMUSTA?

Flocare. Syöttöletkut ja ravinnonsiirtolaitteisto

Lääkkeen vaikutukset. Lääkemuodot ja antotavat

ALS-POTILAAN RAVITSEMUKSEN TUKEMINEN. Helena Selkälä Rovaniemi

RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA. KPKS Dialyysiosasto puh Munuaispoliklinikka puh

Hyviä käytäntöjä ravitsemushoidossa

YKSINKERTAISIA KEINOJA VAJAARAVITSEMUKSEN TUNNISTAMISEEN. Merja JänttiJ ravitsemussuunnittelija / OYS

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

Lasten täydennysravintojuomat täyttä energiaa!

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

Suomen Suunnistusliitto

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Toiminta leikkausosastolla. Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys

KOTIUTUVAN PEG-POTILAAN OHJAUS. Kirjallinen ohje PEG-potilaalle

Letkuravitun potilaan hoito ja hoidossa käytettävät välineet

Ikäihmisen ravitsemus

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE

FortiCare. Ravitsemusopas syöpää sairastaville

TEKO Terve koululainen, UKK- instituutti Riikka Vierimaa Laillistettu ravitsemusterapeutti

Ikääntyneen diabeetikon ravitsemus

TerveysInfo. Ravitsemusterapeuttien yhdistys

Toinen tapa syödä POTILASOHJE MIC -PEG MIC-KEY MIC -BOLUS

Ravitsemushoidon erityiskysymyksiä

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen

Tietoa valikoimastamme. Enteraalinen ravitsemus Valmisteet ja laitteet

Lääkelaskuharjoituksia aiheittain

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Flocare. Syöttöletkut ja ravinnonsiirtolaitteisto

Toinen tapa syödä POTILASOHJE MIC -PEG MIC-KEY MIC -BOLUS

Potilaan enteraalisen ravitsemushoidon toteuttaminen kirurgisella valvontaosastolla sairaanhoitajien

VESOTE-Pirkanmaa. VESOTE-Pirkanmaan ravitsemustyöryhmä AVOHOITO Haastattelu- ja havainnointilomake mielenterveysasiakkaan ruokailussa

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen

RAVINTO JA SUOLISTO. Fit4Life. Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ

Enteraalisen ravitsemuksen aiheet

hoitoon HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

Tehostettu ruokavalio ja ruoan rakennemuutokset -toteutus ruokapalvelussa ja yhteistyössä hoitajien kanssa

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

Tietoa valikoimastamme. Enteraalinen ravitsemus Valmisteet ja laitteet

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Enteraalisen ravitsemuksen suuntaviivat

Uusi lähestymistapa varhaisen Alzheimerin taudin ravitsemushoitoon. Potilasopas

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito

RAVITSEMUSTILAN ARVIOINTI JA RAVITSEMUSHOITO Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä Risto-hanke Ravitsemusterapeutti Nina Laaksonen

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?

Ravitsemuksen merkitys painehaavan ehkäisyssä

Firmagon eturauhassyövän hoidossa

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

Lääkelaskuharjoituksia aiheittain

UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS

PAINEHAAVA- KALLISTA KÄRSIMYSTÄ

Transkriptio:

PEG-potilaan ravitsemus Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä 2.2.2017

Miksi? Letkuravitsemusta voivat tarvita potilaat, joilla on ongelmia suun tai nielun alueella, ruokatorvessa tai vatsalaukussa Nielemisongelmia, jotka voivat johtaa tukehtumiseen tai aspirointiin (ruoka ei päädy ainoastaan ruokatorveen ja vatsalaukkuun vaan myös keuhkoihin) Vaikeuksia saada riittävästi ravintoa suun kautta Lyhytaikaisesti letkuravitsemus voidaan toteuttaa nenämahaletkulla, pidempiaikainen tarve toteutetaan PEGin avulla

Vajaaravitsemuksen riskit Haavojen parantuminen hidastuu Vajaaravitsemus aiheuttaa myös painehaavoja sairaala- ja hoivakotipotilailla Infektiot, kuten keuhkoinfektiot ja sepsis lisääntyvät sairaalainfektioiden itsenäinen riskitekijä Sydämen vajaatoiminta ja rytmihäiriöt yleisempiä Maha-suolikanavan vuodot lisääntyvät

Letkuravintovalmisteet Letkuravitsemusta varten kehitetyt erilaiset letkuravintovalmisteet Ravintosisällöltään optimaalisia Hygieenisiä Ei itse valmistettuja ruokia letkuun Tukkivat helposti letkun Ravintosisältö puutteellinen Pakattu pusseihin/muovipulloihin (500 ml/1000 ml) Säilytys avaamattomana huoneenlämmössä, avattu pakkaus käytettävä vuorokauden kuluessa Säilytetään syöttöjen välillä jääkaapissa Ravinnonsiirtolaitteeseen kiinnitettynä pussipakkaus säilyy huoneenlämmössä 24 h

Letkuravintovalmisteen valintaan vaikuttaa Potilaan perussairaus Energian ja proteiinin tarve Imeytymishäiriöt Ruoansulatuskanavan pitkä käyttämättömyys Nesterajoitus Ongelmat ruokailussa

Letkuravintovalmisteet Aloitusvalmiste (tarvittaessa) Sisältää vähemmän energiaa kuin perusvalmiste (0,5 kcal/ml) Voidaan käyttää tarvittaessa ennen siirtymistä perusvalmisteeseen Mm. silloin kun potilas on ollut pitkään syömättä tai saanut pitkään pelkkää suonensisäistä ravitsemusta tai on aliravittu Perusvalmiste (+ kuitu) Energiaa noin 1 kcal/ml, vesipitoisuus noin 75 85% Perusvalmistetta voidaan käyttää myös letkuravitsemuksen aloitukseen Osa valmisteista sisältää kuitua noin 20 g/litra, suositeltavaa antaa ainakin osa kuitupitoista valmistetta Tehohoidossa vähemmän kuitua sisältävä tuote voi olla soveltuvampi aloitustuote

Letkuravintovalmisteet (2) Runsasenergiainen valmiste Energiaa noin 1,5-2 kcal/ml, myös kuitupitoiset Kun energiantarve suuri (mm. palovamma, suuret leikkaukset) tai nesteensaantia rajoitetaan Erityisvalmisteet Jos tavanomainen letkuravintovalmiste ei sovi tai ei riitä (esim. imeytymishäiriö tai postoperatiivinen ravitsemus) Soijapohjaiset valmisteet Osittain ruoasta valmistettu tuote Runsaasti proteiinia sisältävät valmisteet Pilkotut valmisteet (peptidit, MCT-öljy) Sairauskohtaiset valmisteet Mm. diabetes- ja painehaavapotilaille Lasten valmisteet Iän, koon ja yksilöllisten tarpeiden mukainen valmiste

Korvattavuus Erityiskorvaus Päivittäistä letkuruokintaa vaativat tilat, koodi 504 B-lausunto Resepti valmisteesta

Energiantarve 20 35 kcal/ikg/vrk (BMI 22 23) Energiantarpeeseen vaikuttaa Ikä, paino, pituus, aktiivisuus, kuume, menetykset ja sairaudet Vaikeasti aliravituille tai hyvin sairaille potilaille edellä mainittu energiamäärä on liian suuri Aloitus 20 kcal/ikg/vrk Säännöllinen painonseuranta tärkeää!

Proteiinin sekä vitamiini- ja kivennäisaineiden tarve Energiantarpeen mukainen määrä letkuravintoa kattaa yleensä proteiinin tarpeen Poikkeuksena aliravitsemus tai vakava sairaus Perusvalmisteessa 40 g proteiinia/litra 1500 ml letkuravintovalmistetta (ei aloitusvalmiste) kattaa yleensä aikuisen vitamiinien ja kivennäisaineiden tarpeen Tarve voi olla suurempi, jos potilaalla on imeytymishäiriö puutostila palovammat, tulehdukset, kuume, leikkausten jälkitilat, painehaavat

Nesteentarve Tarve noin 30 40 ml/kg/vrk Valmisteiden nestepitoisuus noin 75 85% Lisäneste annetaan esim. letkujen huuhtelunesteinä ja muuten letkun kautta tai juomina (jos pystyy juomaan) Esim. 1500 ml perusvalmistetta + 600-800 ml vettä. Jos valmistetta 2000 ml, lisänestettä 400-500ml Kuitupitoinen ravintovalmiste tai runsasproteiininen vaatii yleensä enemmän nestettä (+ 100 ml) Kuume, ripuli ja oksentelu lisäävät nesteen tarvetta

Letkuravintovalmisteen ja nesteen määrä Otettava huomioon energian, proteiinin ja nesteen saanti (usein parenteraalista myös) kaikista lähteistä Letkuravitsemusta voidaan käyttää Ainoana ravinnonlähteenä Ruoan lisänä Parenteraalisen ravitsemuksen rinnalla

Letkuravitsemuksen toteutus Letkuravintovalmiste tiputetaan vapaana tiputuksena syöttöpumpun avulla ruiskulla Annostelutapa Jatkuva syöttö Annossyöttö

Jatkuva syöttö Letkuruokinnan aloitusvaiheessa, jos potilas on aliravittu ruoansulatuskanava ollut pitkään käyttämättömänä Aina, jos syöttöletkun pää on ohutsuolessa Kun potilaan energiantarve on suuri Mahalaukun vähäisempi retentio (esim. gastropareesi) ja aspiraatiovaara Aiheuttaa vähemmän turvotuksen ja täyttymisen tunnetta, oksentelua, ripulia tai vatsakouristuksia

Jatkuva syöttö (2) Tauotettu jatkuva syöttö suositeltavaa (vähintään 6 h tauko päivässä) Vältetään ph:n nousu mahalaukussa ja siten bakteerien kasvu ruoansulatuskanavassa Syöttöpumppu Aikuiset Aloitus: 25-50 ml/h, nopeuden nosto asteittain 1 3 kertaa vrk:ssa Normaalinopeus 125 ml/h, suurin 200 ml/h

Suuntaa-antavat letkuravintomäärät eri tiputusnopeuksilla Tippojen määrä tippakammioon 10 sek. 1 tippaa 3 tippaa 6 tippaa 9 tippaa Letkuravintovalmisteen määrä tunnissa noin 20 ml noin 50 ml noin 100 ml noin 150 ml

Annossyöttö Edellyttää ravitsemusta mahalaukkuun ja mahalaukun normaalia tyhjenemistä Ruokailu tavallisen ateriarytmin mukaisesti: 4 6 ateriaa päivässä 3 4 tunnin välein Aloitus hitaasti: lopulliseen ravintovalmistemäärään 2 5 vrk:n kuluessa Aloitusannos (25)-50 ml Suurin kerta-annos 400 ml/ateriakerta Ateriakertaan tulee kulua saman verran aikaa kuin vastaavan kokoisen aterian syömiseen eli 15 30 min, joskus pidempikin aika Päivittäinen annostelu ei yli 2500 ml Kotioloissa liikkuvalla potilaalla käytännöllisempi vaihtoehto

Letkuravitsemuksen komplikaatioita Ripuli (syynä liian nopea annostelu, antibiootit tai muut lääkkeet, kylmä valmiste ) Valitaan kuitupitoinen valmiste, eri valmisteissa eri kuituseokset Jatkuva syöttö Hitaampi syöttönopeus Pienempi kerta-annos Vatsakivut Syöttönopeuden hidastaminen

Letkuravitsemuksen komplikaatioita (2) Pahoinvointi ja oksentelu Retention mittaaminen (vetovaikeudet) Syöttönopeuden hidastaminen Pienempi annos Ummetus Nesteen lisääminen Kuitupitoinen valmiste Laksatiivit, peräruiskeet

Käytännön huomioita Aseptinen työskentely tärkeää Käsihygienia Valmiste huoneenlämpöistä Ruokailu istuvassa tai puoli-istuvassa asennossa, myös noin ½ tuntia aterian jälkeen Letku huuhdellaan ennen ja jälkeen ruokailun 20 50 ml:lla huoneenlämpöistä vettä Avattu letkuravintovalmiste säilyy jääkaapissa 1 vrk:n ajan Tiedot ravitsemuksesta myös jatkohoitopaikkaan