Liite 1. Tarkastelu Espoon vaikuttamistoimielimistä 1 (10) Vaikuttamistoimielimet Espoossa ja uusi kuntalaki Muistiossa arvioidaan, täyttävätkö Espoossa jo toimivat nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto uuden kuntalain (410/2015) vaikuttamistoimielimiä koskevien pykälien tavoitteen ja tarkoituksen. Arvio pohjautuu lähinnä Espoon em. toimielinten toimintasääntöjen tarkasteluun eikä se sisällä toiminnan tai sen vaikuttavuuden laajempaa käytännön arviota. 1. Kuntalain 26, 27 ja 28 : yleistä Kuntalain tavoitteena on, että jatkossa kunnan toimielimistä säädetään ainoastaan kuntalaissa. Siksi uuteen lakiin siirrettiin vanhusneuvostoa (äldreråd; aikaisemmin laissa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012) ja vammaisneuvostoa (råd för personer med funktionsnedsättning; aikaisemmin laissa vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987) koskeva sääntely. Uudessa laissa on myös säännös nuorisovaltuustosta tai vastaavasta nuorten vaikuttajaryhmästä (ungdomsfullmäktige; påverkansgrupp för unga). Näistä toimielimistä käytetään uutta yhteisnimitystä vaikuttamistoimielin. Vanhusneuvosto on ollut pakollinen 1.1.2014 lukien. Vammaisneuvosto ja nuorisovaltuusto tulevat pakollisiksi kaikissa kunnissa 1.6.2017 alkavan valtuustokauden alussa. Tavoitteena on varmistaa ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden sekä nuorten vaikuttamismahdollisuudet. Kuntalain sääntely ja erityislainsäädäntö täydentävät toisiaan. Mm. nuorten vaikuttamista kunnan tulee edistää myös muilla keinoilla nuorisolain 8 :n mukaisesti. Vaikuttamistoimielimet eivät ole kuntalain 30 :ssä tarkoitettuja kunnan toimielimiä, vaan edustajiensa osallistumis- ja vaikuttamiskanava. Vaikuttamistoimielimille ei siten voida delegoida toimivaltaa eivätkä niiden jäsenet ole kuntalain 69 :ssä tarkoitettuja kunnan luottamushenkilöitä. Vaikuttamistoimielimet voivat toimia vapaammin menettelymuodoin eikä niiden kokoonpanoon sovelleta tasa-arvolain sukupuolikiintiötä. Tavoitteena on kuitenkin molempien sukupuolten mahdollisimman tasapuolinen edustus. Kunnan tulee huolehtia kaikkien em. vaikuttamistoimielinten toimintaedellytyksistä. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että kunta osoittaa kokoustilan, huolehtii kokousten järjestämisestä, vastaa kokouksista aiheutuneista kustannuksista ja antaa tarvittaessa apua kokousasioiden valmisteluun ja kokouksen sihteerin tehtäviin. Toimintaan täytyy varata riittävät määrärahat ja myös erillinen määräraha talousarviossa on mahdollinen vaikuttamistoimielinten toiminnan tukemiseksi. Kokouspalkkioiden maksaminen on perusteltua. Kunnanhallitus voi esimerkiksi päättää, että jäsenten palkkioista tai muista korvauksista on soveltuvin osin voimassa, mitä hallintosäännössä määrätään lautakunnan jäsenten palkkioista ja korvauksista. Toimielinten tehtäviä käsitellään jäljempänä.
Liite 1. Tarkastelu Espoon vaikuttamistoimielimistä 2 (10) 2. Nuorisovaltuusto 2.1 Kuntalaki Kuntalain 26 :n mukaan kunnanhallituksen tulee asettaa nuorisovaltuusto ja huolehtia sen toimintaedellytyksistä. Nuorisovaltuuston kokoonpano, valinta- ja toimintatavat ovat kunnan päätettävissä eikä niistä säädetä yksityiskohtaisemmin. Hallituksen esityksen perusteluissa tuodaan esiin mahdollisuuksia valintatavoiksi (esim. kouluissa toimitettavat vaalit), toimikaudeksi (esim. vuosi, kaksi vuotta) ja nuorisovaltuutettujen ikärajaksi (esim. 13-18 v), mutta kunta päättää näistä tarkemmin. Nuorisovaltuuston vaikuttamistehtävä on laaja ulottuen eri toimialoille, mutta 26 :ssä tehtävät on määritelty väljästi. Tämä jättää kunnille harkintavaltaa mm. toimintatapojen suhteen. Nuorisovaltuustolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä kunnan asukkaiden hyvinvointiin, terveyteen, opiskeluun, elinympäristöön, asumiseen tai liikkumiseen sekä muissakin asioissa, joiden nuorisovaltuusto arvioi olevan lasten ja nuorten kannalta merkittäviä. Nuorisovaltuusto tulee ottaa mukaan lasten ja nuorten osallistumisen ja kuulemisen kehittämiseen kunnassa. Säännös on kirjoitettu ehdottomaan muotoon. Tavoitteena on, ettei nuorisovaltuuston toiminta rajoitu vain nuoriso-, opetus-, liikunta- ja kulttuuritoimen asioihin, koska kunnan toiminta koskettaa nuoria ja lapsia laajasti. Vaikuttamista tulisi olla eri valmisteluvaiheissa suunnittelusta seurantaan. Perusteluissa on esimerkkejä nuorisovaltuuston tehtäviksi ja toimintaan liittyen. Muun muassa nuorisovaltuuston edustajien läsnä- ja puheoikeutta kunnan eri toimielimissä on korostettu. Läsnäolo- ja puheoikeutta voidaan rajata, jos asian käsittelyyn liittyy salassa pidettäviä tietoja. Hallintosäännössä (90 ) annetaan tarpeelliset määräykset muiden kuin jäsenten läsnäolo- ja puheoikeudesta toimielinten kokouksissa. Perusteluissa on myös korostettu nuorisovaltuuston oma-aloitteista roolia sekä riittäviä edellytyksiä tehtävänsä hoitamiseksi: nuorisovaltuustolle tulee mm. antaa riittävästi tietoja hyvissä ajoin ja varata vaikuttamismahdollisuus päätösten valmistelussa. Kunta voi myös hyväksyä toimintasäännön nuorisovaltuustolle. Toimintasäännössä voitaisiin todeta esim. nuorisovaltuuston lakisääteiset ja muut tehtävät, jäsenten lukumäärä ja valintatapa, toimikausi, kokousten koollekutsuminen, puheenjohtajan valinta ja sihteerin tehtävien hoitaminen sekä toimintasuunnitelman laadinta ja toimintakertomuksen antaminen. Toimintasuunnitelman laadinta jämäköittäisi nuorisovaltuuston toimintaa.
Liite 1. Tarkastelu Espoon vaikuttamistoimielimistä 3 (10) 2.2 Espoon nuorisovaltuusto Espoossa nuorisovaltuusto on toiminut vuodesta 1997 alkaen. Se valitaan kahden vuoden välein järjestettävissä nuorisovaltuustovaaleissa 1, joissa äänestää ja ehdolle voivat asettua kaikki vaalivuonna 13-18 vuotta täyttävät espoolaiset. Nuorisovaltuuston koko on 42 valtuutettua. Kaupunginhallitus vahvistaa lopullisen vaalituloksen. Nuorisovaltuusto on hyväksynyt toimintaansa koskevat säännöt (vuosille 2014-2015), joihin sisältyvät määräykset mm. valtuuston valintatavasta, äänioikeudesta, nuorisovaltuuston ja -valtuutetun määritelmä, määräykset valtuuston päätöksentekojärjestelmästä (mm.yleiskokous, hallitus), tiedotuksesta, vastuista ja lautakuntaedustajien valinnasta. Valtuuston tehtäväksi on kirjattu nuorten edun ajaminen kaupungissa ja sen organisaatioissa. Nuorisovaltuusto tekee vuosittain toimintasuunnitelman. Vuoden 2015 toimintasuunnitelmaan sisältyvät mm. nuorisovaltuuston toiminnan tavoite, vaikuttamisen tavoitteet kuluvalle vuodelle, nuorisovaltuuston toimintatavat ja -muodot (ml. läsnäolo- ja puheoikeudet), yhteistyötahot, viestintä ja viestintätavat, vuoden aikana järjestettävät tapahtumat ja tilaisuudet (mm. keskustelutilaisuudet päättäjille ja nuorille) sekä projektien toteuttamiseen kohdennettu Itse tehty-avustus. Espoossa nuorisovaltuuston edustajilla on oikeus osallistua KV:n kokouksiin sekä kaikkien kaupungin lautakuntien kokouksiin. Läsnäolo- ja puheoikeus on myös ohjelmien ohjausryhmissä. Kokouksista maksetaan kokouspalkkioita. Nuorisovaltuustolla on kattavat nettisivut, joilla kuvataan mm. nuorisovaltuuston valintatapoja, toimintamuotoja sekä vaikuttamisen tapoja ja tapahtumia. Nuorisovaltuustolla on pääsihteeri (viranhaltija), joka mm. toimii nuorisovaltuuston eri elinten kokousten järjestelijänä, toimittaa nuorisovaltuuston aloitteet ja kannanotot kaupungin viranhaltijoiden ja toimielinten käsittelyyn ja raportoi niiden etenemisestä sekä vastaa nuorisovaltuuston taloudenhoidosta, tiedottamisesta ja muusta nuorisovaltuuston toimintaa tukevasta toimistotyöstä. 3. Vanhusneuvosto 3.1 Kuntalaki Kuntalain 27 :n mukaan kunnanhallitus asettaa vanhusneuvoston ja huolehtii sen toimintaedellytyksistä. Vanhusneuvoston kokoonpano ja valintatapa ovat kunnan harkinnassa. Lain perusteluissa korostetaan, että kokoonpanossa tulisi huomioida kunnassa toimivien vanhusjärjestöjen edustus. 1 Nuorisovaalit järjestettiin (äänestysprosentti suluissa) vuosina 1997 (26 %) ja 1999 (15 %) järjestettiin postivaalina, vuonna 2001 (11 %) posti-, internet- ja kännykkävaalin yhdistelmänä ja vuosina 2003 (43,7%), 2005 (45,1%), 2007 (56,6%), 2009 (42,7%), 2011 (47,9%). Vuonna 2013 nuorisovaltuustovaalissa ehdolle asettuneet 42 valittiin suoraan ilman vaalia.
Liite 1. Tarkastelu Espoon vaikuttamistoimielimistä 4 (10) Vanhusneuvoston tehtävät on 27 :ssä määritelty väljästi, mikä jättää kunnille harkintavaltaa toimintatapojen ja yksityiskohtaisempien tehtävien suhteen ja paikallisten olosuhteiden mukaisesti. Vanhusneuvostolle tulee antaa mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka palvelujen kannalta. Säännös on kirjoitettu ehdottomaan muotoon. Vanhusneuvosto tulee myös ottaa mukaan vanhuspalvelulain 5 :ssä suunnitelman (suunnitelma ikääntyneen väestön toimintakyvyn turvaamiseksi) ja 6 :ssä tarkoitettuun arviointiin (palvelujen riittävyyden ja laadun arviointi). Näistä tehtävistä säädetään vanhuspalvelulaissa. Neuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa, kun kerran valtuustokaudessa tarkistetaan suunnitelmaa ikääntyneen väestön tukemiseksi ja kun vuosittain arvioidaan ikääntyneiden tarvitsemien sosiaalipalvelujen riittävyyttä ja laatua. Lain perusteluissa korostetaan vanhusneuvoston tehtäväkentän ulottumista kaikkiin niihin toimintoihin, joilla on ikääntyneen väestön kannalta merkitystä ja esitetään esimerkkejä vanhusneuvoston toimintatavoista (mm. aloitteet, kannanotot, lausunnot). Vanhusneuvoston oma-aloitteista roolia sekä edellytyksiä hoitaa vaikuttamistehtäväänsä korostetaan (riittävä ja oikea-aikainen tiedonsaanti ym.). Lain perusteluissa tuodaan esiin toimintasäännön ja toimintasuunnitelman laadinta kuten nuorisovaltuuston osalta. 3.2 Espoon vanhusneuvosto Espoossa on toiminut vanhusneuvosto vuodesta 1997. Vanhusneuvosto on toimikunta, joka nimetään 2 vuoden toimikaudeksi. Kaupunginhallitus valitsee neuvoston jäsenet. Siinä on 6-8 vanhusjärjestön ja 6-8 kaupunginhallituksen asettaman paikkajakotoimikunnan esittämää edustajaa (luottamushenkilöitä), joista kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Kokouksiin osallistuu myös kaupunginhallituksen edustaja. Vanhusneuvostolla on käytettävissään asiantuntijasihteeri sosiaali- ja terveystoimesta. Neuvosto kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa ja kutsuu kerran vuodessa eläkeläisjärjestöjen edustajat yhteistyötilaisuuteen. Vanhusneuvostolla on vuonna 2013 voimaan tullut toimintasääntö, joka sisältää määräykset neuvoston tarkoituksesta, toimikaudesta, kokoonpanosta ja valinnasta, tehtävistä, kokouksista ja sihteerin tehtävistä. Vanhusneuvosto toimii espoolaisten vanhusten edunvalvojana ja puolestapuhujana kunnallisessa päätöksenteossa. Sen tavoitteena on tuoda kaupungin palveluihin ja kaupunkisuunnitteluun ikääntyvien espoolaisten näkökulma. Vanhusneuvoston tehtävinä on mm. - edistää viranomaisten, vanhusten ja vanhusjärjestöjen yhteistoimintaa kaupungissa, - seurata vanhusten tarpeiden kehitystä kaupungin alueella,
Liite 1. Tarkastelu Espoon vaikuttamistoimielimistä 5 (10) - seurata kaupungin yleisiin oloihin vaikuttavaa kaupungin hallinnon päätöksentekoa vanhusten kannalta, - edistää vanhusten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa julkiseen päätöksentekoon, - edistää vanhusten selviytymistä yhteiskunnan eri toiminnoissa (mm. asuminen, sotepalvelut, sosiaaliturva, kulttuuri- ja harrastustoiminta, muut kunnalliset palvelut). - seurata kaupungin vanhuksille tuottamien palvelujen ja etuuksien kehitystä - tiedottaa hallintokuntien myötävaikutuksella vanhusjärjestöille vanhuksien palveluiden ja tukitoimien kehityksestä ja saatavuudesta - vaikuttaa ympäristön suunnitteluun ja toteutukseen siten, että julkiset tilat ja vastaavat soveltuvat myös niiden henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua, toimia ja suunnistautua on rajoittunut. - tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja kaupungin viranomaisille vanhuksia koskevissa asioissa. - huolehtia käsittelemiensä asioiden tiedottamisesta, - valmistella toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä antaa toimintakertomus ja hoitaa muut vanhusneuvoston toimialaan kuuluvat ja kaupunginhallituksen määräämät tehtävät. 4. Vammaisneuvosto 4.1 Kuntalaki Kuntalain 28 :n mukaan kunnanhallitus asettaa vammaisneuvoston ja huolehtii sen toimintaedellytyksistä. Kokoonpano ja valintatapa ovat kunnan harkinnassa. Lain perusteluissa kuitenkin todetaan, että vammaisneuvostossa tulisi olla riittävä edustus vammaisilla henkilöillä, heidän omaisillaan sekä järjestöillä. Erityistä huomiota on tarpeen kiinnittää vammaisten henkilöiden omaan osallistumiseen. Vammaisneuvoston tehtävät on 28 :ssä määritelty väljästi, mikä jättää kunnille harkintavaltaa toimintatapojen ja yksityiskohtaisempien tehtävien suhteen. Vammaisneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta. Säännös on kirjoitettu ehdottomaan muotoon. Lain perusteluissa korostetaan vanhusneuvoston tehtäväkentän ulottumista kaikkiin niihin toimintoihin, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden kannalta. Perusteluissa tuodaan esiin myös esimerkkejä neuvoston toimintamuodoista (mm. aloitteet, kannanotot, lausunnot). Oma-aloitteista roolia sekä edellytyksiä hoitaa vaikuttamistehtävää korostetaan (riittävä ja oikea-aikainen tiedonsaanti ym.). Lain perusteluissa tuodaan esiin toimintasäännön ja toimintasuunnitelman laadinta kuten nuorisovaltuuston osalta.
Liite 1. Tarkastelu Espoon vaikuttamistoimielimistä 6 (10) 4.2 Espoon vammaisneuvosto Espoon vammaisneuvosto-niminen toimikunta on vammaisten henkilöiden, heidän omaistensa sekä kaupungin ja sen alueella toimivien vammais- ja potilasjärjestöjen yhteistoimintaelin. Vammaisneuvoston (handikappråd) toimintasääntö on hyväksytty vuonna 2002 ja se sisältää määräykset mm. neuvoston tarkoituksesta, toimikaudesta, kokoonpanosta ja valinnasta, tehtävistä, kokouksista ja sihteerin tehtävistä. Neuvoston tarkoitus on tuoda vammaisille espoolaisille tärkeitä asioita kaupungin suunnitteluun ja päätöksentekoon. Vammaisneuvoston asettaa kaupunginhallitus kahden vuoden toimikaudeksi. Vammaisneuvostossa on 11 jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. 6 jäsentä edustaa vammais- ja potilasjärjestöjä ja 5 hallintokuntia. Ennen toimikautensa päättymistä vammaisneuvosto tekee esityksen KH:lle uuden vammaisneuvoston jäsenistä. KH nimeää myös oman edustajansa vammaisneuvostoon. Vammaisneuvosto kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Sen toimintaa ohjaa ja seuraa vammaisneuvoston neuvottelukunta, jonka jäseniä ovat kaikki Espoossa toimivat vammais- ja pitkäaikaissairausjärjestöt. Tehtävänä on: - edistää viranomaisten, vammaisten henkilöiden ja vammaisjärjestöjen yhteistoimintaa kaupungissa; - seurata vammaisten tarpeiden kehitystä kaupungin alueella, - seurata kaupungin yleisiin oloihin vaikuttavaa kaupungin hallinnon päätöksentekoa vammaisten kannalta, - edistää vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon, - edistää vammaisten henkilöiden tasa-arvoista osallistumista yhteiskunnan eri toimintoihin (työ, koulutus, sotepalvelut, asuminen, kulttuuri- ja harrastustoiminta sekä muut kunnalliset palvelut jne. ). - seurata kaupungin tuottamien ja vammaisille henkilöille tarkoitettujen palvelujen, tukitoimien ja mm. etuuksien kehitystä ja - tiedottaa hallintokuntien myötävaikutuksella vammais- ja potilasjärjestöille vammaispalvelujen ja tukitoimien kehityksestä ja saatavuudesta. - vaikuttaa ympäristön suunnittelun ja toteutukseen siten, että mm. julkinen liikenne, asunnot ym. soveltuvat niiden henkilöiden käyttöön, joiden kyky mm liikkua ja toimia on rajoittunut. - tehdä aloitteita ja esityksiä ja antaa kaupungin viranomaisille lausuntoja vammaisia koskevissa asioissa, - huolehtia käsittelemiensä asioiden tiedottamisesta, - valmistella toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä antaa toimintakertomus ja hoitaa muut toimialaansa kuuluvat ja KH:n määräämät tehtävät. Vammaisneuvosto tekee vuosittain talousarvioon mm. esitykset määrärahoista toimintatukiavustuksiin, kuurojen ja näkövammaisten tiedonsaannin turvaamiseen, osallistumista haittaavien esteiden poistamiseen jne.
Liite 1. Tarkastelu Espoon vaikuttamistoimielimistä 7 (10) Se voi käsitellä uusia asioita ja ehdotuksia, jotka tulevat esim. vammaisjärjestöiltä ja yksityishenkiöiltä. Se toimii yhteistyössä muiden alueen vammaisneuvostojen kanssa, osallistuu valtakunnallisiin ja läänikohtaisiin vammaisneuvostojen jäsenille tarkoitettuihin tilaisuuksiin. Vammaisneuvoston sihteerin tehtävät hoitaa vammaisasiamies tai hänen estyneenä ollessaan keskushallinnon nimeämä viranhaltija. 5. Johtopäätöksiä ja kehittämisehdotuksia Espoossa on jo ennen kuntalain voimaantuloa lain mukaiset vaikuttamistoimielimet. Lisäksi Espoossa on muita vastaavia nk. vaikuttamistoimielimiä kuten mm. monikulttuuriasiainneuvottelukunta, jonka kautta voidaan varmistaa maahanmuuttajaväestön näkemysten välittyminen kunnan päätöksentekoon. Kaupungissa toimii myös mm. päihdeasiainneuvottelukunta, veteraaniasiainneuvottelukunta sekä tasa-arvoasiainneuvottelukunta. Kuntalaki mahdollistaa kuntien yhteisten vaikuttamistoimielinten perustamisen sekä vanhus- ja vammaisneuvostojen yhdistämisen. Espoon kokoisessa kaupungissa tämä ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista, sillä mahdollisuus koskee lähinnä tilanteita, jossa kunnassa tai alueella on esimerkiksi vähän vammais- tai vanhusalan järjestötoimintaa (vanhus- ja vammaisneuvostojen yhdistäminen) tai esimerkiksi vähän nuoria asukkaita (kuntien yhteinen vaikuttamistoimielin). Niin nuorisovaltuuston, vanhusneuvoston kuin vammaisneuvostonkin toimenkuva ja tehtävät on Espoossa määritelty laajasti ja niillä vaikuttaa olevan riittävän oma-aloitteinen rooli kuntalain tarkoituksen ja tavoitteiden mukaisesti. Toimielinten toimintasäännöt ja - suunnitelmat konkretisoivat niiden toimintatapoja ja mm. nuorisovaltuuston vuosittainen toimintasuunnitelma kuluvan vuoden tavoitteita jättäen riittävää väljyyttä toiminnan suuntaamiseen vuositasolla. Toimielinten kokoonpanoa koskevat kuntalain tavoitteet on Espoon toimielinten asettamisessa jo otettu huomioon. Tarkastelun perusteella voidaan yleisesti todeta, että kaupunki on myös huolehtinut toimintaedellytyksistä osoittamalla mm. viranhaltijoita sihteerin tehtäviin tai muutoin avustamaan toimielinten toiminnassa sekä mm. tarjoamalla kokoustiloja ja vastaamalla toiminnasta aiheutuneista kustannuksista. Laajempaa tarkastelua tältä osin ei ole tässä mahdollista tehdä. Nuorisovaltuustolla on Espoossa läsnäolo- ja puheoikeuden kautta mahdollisuus osallistua ja saada tietoa oman toimintansa pohjaksi kaikilta toimialoilta sekä myös keskeisistä toimialarajat ylittävistä ohjelmista. Nuorisovaltuuston toimintasuunnitelmassa on kuvattu kattavasti toimintatapoja, mikä konkretisoi valtuuston ja yksittäisten nuorisovaltuutettujen käytössä olevia vaikuttamiskeinoja. Nuorisovaltuuston toimintaa on kattavasti kuvattu nettisivuilla ja mm. tämä antaa mahdollisuuden tutustua toimintaan myös niille nuorille, jotka eivät ole valtuuston jäseniä.
Liite 1. Tarkastelu Espoon vaikuttamistoimielimistä 8 (10) Vanhusneuvoston toimintasäännössä on määritelty kokoonpanon, valinnan ja tehtävien sekä myös neuvoston toiminnan kannalta tarpeelliset tiedot, jotka mahdollistavat ja konkretisoivat ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet kunnan päätöksentekoon sen eri vaiheissa. Myös vanhusneuvoston tehtävät on määritelty kattavasti. Vammaisneuvoston toimintasäännössä on määritelty kokoonpanon, valinnan ja tehtävien sekä myös neuvoston toiminnan kannalta tarpeelliset tiedot, jotka mahdollistavat ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet kunnan päätöksentekoon sen eri vaiheissa ja konkretisoivat vaikuttamisen tapoja. Siinä on määritelty kattavasti vammaisneuvoston tehtävät. Edellä todetusta johtuen uusi kuntalaki ei aiheuta tarpeita laajempiin muutoksiin Espoon vaikuttamistoimielinten osalta. Seuraavassa esitetään harkittavaksi kehittämisehdotuksia: 5.1 Toimintasääntöihin liittyvät ehdotukset Kuntalain mukaan kunnanhallitus asettaa kaikki vaikuttamistoimielimet. Kunta voi myös hyväksyä vaikuttamistoimielimille toimintasäännön ja toimielimillä voi olla toimintasuunnitelmia. Vaikuttamistoimielimet eivät ole kuntalain 30 :n mukaisia toimielimiä, vaan edustajiensa osallistumis- ja vaikuttamiskanava. Niiden jäsenet eivät ole kunnan luottamushenkilöitä. Espoossa vanhus- ja vammaisneuvoston asettaa kaupunginhallitus. Vammais- ja vanhusneuvostolla on yhdenmukaiset, kevyet toimintasäännöt, joissa on määräykset neuvoston asettamisesta, tehtävistä sekä toiminnan kannalta oleellisista asioista. Nuorisovaltuusto valitaan vaaleilla ja kaupunginhallitus vahvistaa vaalien tuloksen. Nuorisovaltuusto on hyväksynyt toimintaansa ohjaavat säännöt. Kaikkien toimielinten tulee laatia toimintasuunnitelma. Espoon vaikuttamistoimielinten toimintasääntöjen päivitystä voisi harkita seuraavilta osin silloin, kun toimielimet seuraavan kerran asetetaan/valitaan. Kaikkien vaikuttamistoimielinten toimintasääntöjä voitaisiin tarkentaa mm. niiden tarkoituksen ja tehtävän osalta ja korostaa näissä uuden kuntalain vaikuttamistoimielimille asettamia tavoitteita. Vastaavasti voitaisiin tarkistaa toimielinten nimitys vastaamaan kuntalakia (vaikuttamistoimielin). Nuorisovaltuusto on hyväksynyt toimintasäännöt, joissa valtuuston tehtävä on määritelty yleisellä tasolla. Tehtäviä ja toimintatapoja konkretisoidaan vuosittaisessa toimintasuunnitelmassa. Nuorisovaltuuston asemaa ja roolia kaupungissa voisi vahvistaa se, että säännöissä olisi hieman laajempi kuvaus valtuuston tehtävistä ja se, että kaupunginhallitus vahvistaisi toimintasäännöt kuten mm. vammaisneuvostonkin osalta (mikäli KH ei ole toimintasääntöä jo vahvistanut). Tämä edistäi-
Liite 1. Tarkastelu Espoon vaikuttamistoimielimistä 9 (10) si toiminnan jatkuvuutta ja kirkastaisi nuorisovaltuuston roolia osana kaupungin päätöksentekojärjestelmää. Vammais- ja vanhusneuvoston tehtävämuotoilu kaupungin tuottamien palveluiden seuraaminen tulisi muuttaa muotoon kaupungin järjestämien palveluiden seuraaminen. Espoossa palveluja tuottavat myös yksityinen ja kolmas sektori. Kuntalain tavoitteena on ollut, että osallistuminen ja vaikuttaminen koskisi laajasti kunnan toiminta. 5.2. Nettisivujen päivittämiseen liittyvät ehdotukset Kuntalain tavoitteena on ollut edistää sitä, että kuntalaisilla (ja päättäjillä) olisi kokonaiskuva kaikista osallistumisen ja vaikuttamisen tavoista, joita kussakin kunnassa on käytössä. Tavoitteena on myös edistää kokonaiskuvan syntymistä kunnan johtamisjärjestelmästä ja eri toimielimistä. Tavoitteena on edelleen edistää avointa hallintoa, tiedonsaantia ja päätöksentekoa. Espoossa nk. vaikuttamistoimielinten toiminnasta saa pääsääntöisesti hyvin tietoa espoo.fi-nettisivujen kautta. Nettisivuja voitaisiin kuitenkin päivittää sekä koota tarvittaessa lisätietoja seuraavasti: Espoossa nuorisovaltuustoa koskevat tiedot löytyvät espoo.fisivuilta kulttuuri- ja liikuntapalveluiden alta. Nuorisovaltuuston merkitystä kaupungissa ja yhdenmukaisuutta suhteessa muihin neuvostoihin korostaisi, jos tiedot siitä löytyisivät kulttuuri- ja liikuntapalveluiden alasivun lisäksi myös päätöksenteko-sivun valikosta. (Tehtäisiin uusi alasivu, jossa lyhyesti nuva osana koko kaupungin päätöksentekojärjestelmää sekä muutama lause nuvasta ja linkki nuvan varsinaisille sivuille) Nuorisovaltuuston toimintaa ohjaavat säännöt voitaisiin lisätä nettisivuille. Vanhusneuvoston toimintasääntö voitaisiin lisätä nettisivuille. Vammaisneuvoston nettisivuilla todetaan neuvoston toiminnan perustuvan vammaispalvelulakiin. Tämä voitaisiin päivittää. Samoin nettisivuilla on mainintana vammaisneuvostojen osallistuminen läänikohtaisiin vammaisneuvostojen jäsenille tarkoitettuihin tilaisuuksiin. Mikäli läänikohtaisia tilaisuuksia ei enää järjestetä (läänejä ei ole enää olemassa), nimitys voitaisiin päivittää. 5.3. Muut ehdotukset Kuntalaissa vammaisneuvoston ruotsinkielinen nimi muutettiin handikapprådista muotoon råd för personer med funktionsnedsättning. Tätä ruotsinkielistä muotoa suositellaan käytettäväksi jatkossa myös Espoossa. Huomiona voidaan todeta, että sote-uudistuksen edetessä on tarkennettava sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä vastaavan tahon suhde vaikut-
Liite 1. Tarkastelu Espoon vaikuttamistoimielimistä 10 (10) tamistoimielimiä, erityisesti vanhusneuvostoa koskevaan kuntalain sääntelyyn. Tämä voi aiheuttaa tarkennustarpeita em. toimielinten tehtäviin.