Keski-Suomen kasvupalvelujen valmistelu Kasvupalvelun asiantuntijaryhmän pj T Säynätmäki kasvupalvelun kansallisen ja maakunnallisen valmistelun yhteisseminaari 8.2.2017 Pasila 8.2.2017
Valmistelussa mukana: yrittäjäjärjestö, kauppakamari, elinkeinoyhtiöt oppilaitokset järjestösektori kunnat SOTE-valmistelu maakuntaliitto ELY-keskuksen yrityskehitys, työllisyys, rahoitus, maksatus ja Team Finland TE-toimisto henkilöstön edustus 8.2.2017
Työskentelyn eteneminen Maakunnan kasvupalvelujen mission, asiakkaiden ja tehtäväkokonaisuuksien tunnistaminen lakiluonnosten pohjalta: julkisen hallinnon tehtävät Järjestämistehtävät Tuotantotehtävät Jokaisesta aihealueesta on tehty säädösten pohjalta yksi tiivistysdia. Nykytilan analyysiä ei ole tehty lainkaan perinteisessä mielessä => irrottautuminen nykyisestä toimintamallista Valmistelua viety vahvasti kasvu ja yrittäjyys edellä. Asiantuntijaryhmän nostot suhteessa kasvustrategiaan, kasvuvisioon, kasvupalvelujen rahoitukseen, asiakkuuteen ja valinnanvapauteen, markkinoille menoon, yrittäjyyteen, kasvupalvelujen rajapintoihin jne. 8.2.2017
8.2.2017 Esimerkkejä valmistelusisällöistä
Strateginen näkökulma Kasvupalveluilla tuetaan Keski-Suomen talouden ja elinkeinotoiminnan kasvua ja kansainvälistymistä ja turvataan hyvinvointipalvelujen rahoitus. Keski-Suomi kasvaa kysynnän kasvaessa, mistä johtuen uusien vientiyritysten syntyminen sekä viennin kasvu ovat tärkeitä. Alueellisen kysynnän kasvuun vaikuttaa väestön ostovoima, joka kasvaa väestön taloudellisen hyvinvoinnin ja korkean työllisyysasteen kautta. Keski-Suomen kehitys nojaa uusiin innovaatioihin ja niiden hyödyntämiseen niin yritysten liiketoiminnassa kuin väestön hyvinvoinnin kehittämisessä.
Kasvupalvelujen järjestäminen Keski-Suomessa Kasvupalveluja valmisteleva asiantuntijaryhmä ei tee rajauksia laissa määriteltyihin kasvupalveluihin, vaan nämä ratkaisut tekee tuleva maakunta strategisten linjausten, käytettävissä olevien resurssien sekä asiakkaiden palvelutarpeiden pohjalta. Maakunta päättää myös mahdollisista palvelulupauksista sekä valinnanvapauden kohdentumisesta. Maakunnan tulisi järjestää palvelut ottaen huomioon asiakaslähtöisyys, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus. Kasvun aikaansaaminen edellyttää kehittämispanosten keskittämistä ja ohjaamista maakunnan tärkeiden tavoitteiden edistämiseksi sen sijaan, että kehittämispanokset hajautetaan kaikkiin maakunnassa esille nouseviin tarpeisiin. Keskittäminen edellyttää vuoropuhelua eri toimijoiden kesken. Maakuntauudistuksessa on tarkoitus koota kaikki alueelliset voimavarat innovaatio- ja kasvuekosysteemiksi. Kasvuryhmä pitää tärkeänä myös alueen ulkopuolisten ja kansainvälisten voimavarojen hyödyntämistä. Palvelujen ja palvelurakenteiden kehittämisessä on tärkeää palvelukulttuurin sisäistäminen sekä palvelujen innovatiivisuus, joustavuus ja tuloksellisuus, mikä edellyttää asiakkaiden kuulemista, heikkojen signaalien tunnistamista, uusien asiakaslähtöisten ja vaikuttavien palvelujen muotoilua ja kokeiluja, sekä lean-ajattelua, joka mahdollistaa palveluprosessien tehokkuuden ja sujuvuuden. Kasvupalvelujen muotoilussa tulee hyödyntää palvelumuotoiluun liittyvää parasta erityisosaamista, käyttäjäkokemuksia, kokemusasiantuntijuutta sekä digitalisaation mahdollisuuksia. 8.2.2017
Markkinanäkökulma Kasvupalvelut tulee viedä markkinoille siten, että se edistää Keski-Suomen alueen yritystoimintaa ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Samalla tulee kuitenkin panostaa myös yritysten kansalliseen ja kansainväliseen kilpailukykyyn sekä siihen, että Keski-Suomessa hyödynnetään globaalisti parasta osaamista ja osaajia. Järjestämisessä tulee huolehtia siitä, että eri kokoisilla yrityksillä on mahdollisuus osallistua kasvupalvelujen tuottamiseen edistämällä esimerkiksi yritysverkostojen syntymistä. Kasvupalvelujen asiantuntijaryhmä esittää, että kasvu- ja sote-palveluissa siirtymistä markkinoille tuetaan esimerkiksi nimeämällä maakuntaan pk-lähettiläs, joka edistää yritysten mukana oloa ja verkostoitumista palvelujen tuotannossa. Kasvupalvelujen asiantuntijaryhmä pitää tärkeänä avoimia rajapintoja, innovaatioita ja digitalisaation läpäisevyyttä. Tämä mahdollistaa esimerkiksi kaupunkien kehittämisalustojen vapaan innovoinnin. Kasvupalveluissa tulisi keskittää kehittämispanoksia siihen, että maakunnassa hyödynnetään parasta maakunnallista, kansallista ja globaalia osaamista ja avoimia innovaatioalustoja.
Kasvupalvelujen tuottaminen Keski-Suomessa Asiantuntijaryhmä ei ota kantaa palvelun tuottajien osalta, koska asia ratkaistaan kilpailuttamalla yksityisen sektorin, kuntien (yhtiöt) ja kolmannen sektorin palveluntuottajia, jotka ovat kilpailullisesti tasaarvoisessa asemassa. Maakunta tuottaa markkinapuutteen tilanteessa kasvupalveluja omana tuotantona. Markkinoille siirtyminen tulisi toteuttaa hallitusti ja siinä tulisi ottaa huomioon markkinoiden toimintaan liittyvät lainalaisuudet. Markkinapuute voi ilmetä myös säädöksissä ennakoidun siirtymäajan jälkeen tai se voi ilmetä sellaisessa palvelussa, jossa maakuntaan liittyvillä organisaatioille ei ole nykyisessä tilanteessakaan omaa tuotantoa. Palveluntuottajien intressi yksittäisten palvelujen tai palveluprosessien tuotannossa voi muuttua esimerkiksi hinnoittelussa tai markkinatilanteessa tapahtuvien muutosten johdosta. Edellä mainituissa tilanteissa maakunnan oman palvelutuotannon järjestäminen voi olla vaikeaa tai vaatia sellaisia resursseja, joita maakunnalla ei ole käytettävissä.
Koulutussektorin ja kasvupalvelun rajapinnat Koulutussektori tulee kytkeä kasvupalveluihin siten, että se edistää maakunnan kasvua ja kehitystä ja reagoi työvoiman tarpeessa ilmeneviin muutoksiin sekä erityisesti edistää maakunnan kilpailukykyä ennakoimalla elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden muutosta sekä edistämällä uusien innovaatioiden syntyä ja kaupallistamista yhteistyössä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. 8.2.2017
Kunnan elinvoimatehtävän liittymäpintoja Yritysneuvonta Perusneuvonta Uusien yrittäjien ohjaaminen Omistajanvaihdosten edistäminen Yrityksen elinkaaren mukainen neuvonta ja ohjaus Yrityksen uudelleen järjestelytilanteet Yritysten kansainvälistymisen edistäminen Palveluihin ohjaaminen ja viestintä palvelumahdollisuuksista Yritysten aktivointi ja sparraus Yritysten verkottaminen Yritysten rahoitusneuvonta TKI neuvonta (innovaatiosetelit) Yritysyhteistyörakenteet ja kumppanuudet Yrityshautomot Yritystehdas Elinkeinoyhtiöt Grazy town Yrittäjäjärjestöt Yhdistykset ja järjestöt Hanketoiminta Yrityslähtöiset kehittämishankkeet Toimintaympäristön analyysi & masterplan Strateginen maankäyttö (elinvoima näkökulma) Väestön osallisuutta edistävät hankkeet Uuden tiedon hyödyntäminen ja etsiminen Vetovoimapalvelut Sijoittumispalvelut ml. kv-sijoittumispalvelut Investointien edistäminen alueella Innovaatioympäristöjen kehittäminen Kunta, alue- ja kohdemarkkinointi Aluekehittäminen ja ennakointi Yritysten toimintaympäristön kehittäminen Yritysten kansainvälistyminen Oppilaitosyhteistyö ml. kansainvälisyys Palvelut yritysten koulutustarpeisiin Osaavan työvoiman saatavuus Osaamisen vahvistaminen Hyvinvointi- ja kulttuuripalvelut sekä tapahtumat Globaali läsnäolo ja vaikuttaminen Kasvualustat ja kehittämisympäristöt Hallin datapuisto Jyväskylän hippos Äänekosken biotehdasympäristö Himoksen matkailu- ja tapahtumaympäristö Kyberturvallisuuden osaamiskeskittymä Oppimiseen ja osaamiseen liittyvät keskittymät Kukkula Kangas JAMK biotalousinstituutti Oppilaitokset ja koulutusorganisaatiot Kotoutumisen ja monikulttuurisuuden edistäminen ja integroiminen Alkukartoitukset ja kotoutumissuunnitelmat Osaamisen tuki ja tunnistaminen Maahanmuuttajien osaamispotentiaalin hyödyntäminen Kunnan työllisyyspalvelut Lähipalvelu yrittäjille Lähipalvelu työnhakijoille Olemassa olevien yritysten ja elinkeinojen toimintaedellytysten turvaaminen Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Kuntalaisten osallisuuden turvaaminen
Maakunta Kasvupalvelujen järjestämistehtävä Kasvupalvelujen julkisen vallan tehtävä Yrityksen palvelutarve kartoitetaan Digitaalisesti tai muulla menettelyllä Yritysasiakas tavataan palveluverkoston toimesta tai yritys kontaktoi Yrityksille muotoillaan heidän palvelutarvettaan vastaavia vaihtoehtoisia palveluja ja niitä hankitaan kilpailuttamalla tai hyväksymällä palveluntuottajaksi Yritysasiakas valitsee haluamansa palveluntuottajan ja palvelun Yritystä ohjataan ja neuvotaan palvelutarjonnasta ja palvelun valinnassa digitaalisesti tai henkilökohtaisesti palveluseteli Hyväksytty asiantuntijapalvelun tuottaja A Hyväksytty asiantuntijapalvelun tuottaja B Kilpailutus tai hyväksyminen palveluntuottajaksi Tuotettujen palvelujen tuloksellisuutta seurataan ja palvelut maksetaan Pienimuotoinen yritysrahoituspalvelu Kasvusparrauspalvelu Asiakkaalle tehdään mahdollisesti rahoituspäätös ja sen maksatus hoidetaan Yrityksen kasvu, kehitys tai kansainvälistyminen Hyväksytty asiantuntijapalvelun tuottaja C rekrytointipalvelu ESIMERKKI Yritysasiakkaan palveluprosessi Keski-Suomen kasvupalvelujen valmistelu - T Säynätmäki -
Maakunta Kasvupalvelujen järjestämistehtävä Kasvupalvelujen julkisen vallan tehtävä Asiakkaan palvelutarve kartoitetaan digitaalisesti tai henkilökohtaisesti Asiakas ilmoittautuu työnhakijaksi ja kirjaa tietonsa järjestelmään Asiakkaille muotoillaan heidän palvelutarvettaan vastaavia vaihtoehtoisia palveluja ja niitä hankitaan kilpailuttamalla tai hyväksymällä palveluntuottajaksi Asiakas valitsee haluamansa palveluntuottajan ja palvelun Asiakasta ohjataan ja neuvotaan palvelutarjonnasta ja palvelun valinnassa digitaalisesti tai henkilökohtaisesti palveluseteli Vastuu asiakkaan prosessista asiakkaalla ja palvelun-tuottajalla, joka kirjaa asiakasta koskevat tiedot järjestelmään Hyväksytty asiantuntijapalvelun tuottaja A Hyväksytty asiantuntijapalvelun tuottaja B Hyväksytty asiantuntijapalvelun tuottaja C Tuotettujen palvelujen tuloksellisuutta seurataan ja palvelut maksetaan Kilpailutettu palveluntuottaja A esim. rekrytointipalvelu Kilpailutettu palveluntuottaja B esim. koulutuspalvelu Kilpailutettu palveluntuottaja C esim. asiantuntijapalvelu Asiakkaalle tehdään mahdollisesti palkkatukipäätös ja sen maksatus hoidetaan Työpaikka tai oma yritys ESIMERKKI Henkilöasiakkaan palveluprosessi Keski-Suomen kasvupalvelujen valmistelu - T Säynätmäki -
Mitä rahalla saa? TE-office in Central Finland: volumes of activation measures for young clients under 30 in 2015 Labour market training 790 Self-motivated education through unemployment benefit 1 025 Coaching for job seeking 1 540 Career coaching and job training 186 Subsidy for wages 868 Job alternation leaves 295 Labour rehabilitation training 657 Subsidy for mobility 270 Employment plans 5 123 Activation plans 1 023 Integration plans for immigrants 150 Job offers 4 914 Work and educational trials 1 576 Evaluations of working capacity 48 Guidance oriented discussions 2 437 Psychological tests 449 Home work 408 Expert assessments 143 Evaluation of business idea 165 Statement for unemployment benefit 51 245 8.2.2017 Toimisto Otsikko 13
TE-hallinnon resurssit Pohjoismaisen vertailun mukaan 31.7.2016 /Kehakeskus Ruotsi: 647 809 työnhakijaa 14 116 TE-palvelujen htv 46 asiakasta/virkailija Tanska: 125 287 työnhakija 9209 TE-palvelujen htv 14 asiakasta/virkailija Suomi: 664 911 työnhakijaa 2280 TE-palvelujen htv 292 asiakasta/virkailija
Avoimia kysymyksiä mm. Resurssit: - Rahoituksen riittävyys - Resurssien riittävyys 18 maakuntaan (keskitetyt tehtävät) - Markkinapuutteen toteaminen ja resursointi - Markkinoiden luonne ja kehitys, markkinahäirinnän välttäminen - Henkilöstön työsuhteet; TE-toimiston asema poikkeaa muista; onko näin? Tehtävät: - Laissa sekaisin kuntien, ELYn ja TE-toimiston tehtävät - Järjestämisen ja tuottamisen rajanveto - Mihin asiakkaalla vähintään oikeus - Vastuu asiakkaan prosessista, jos asiakas ei pysty sitä itse kantamaan => kunta, järjestöt pystyvätkö uudistumaan? Vai SOTE/kasvupalvelu? - Palveluseteli vai ostopalvelu? Organisoituminen, vastuut ja kumppanuudet: - Kasvupalvelun liitospinnat esim. sote, kuntien elinvoimatehtävät, oppilaitokset, järjestöt - Synergia ja päällekkäisyyksien poistaminen mm. valtakunnallinen kasvupalvelu, kunnan elinvoimatehtävä, maaseutukehittäminen, aluekehittäminen - Maakunnan kasvupalvelu ei voi olla organisatorinen yksikkö
Keski-Suomi kasvaa, koska se on adaptiivinen kaikelle fiksulle Panosten älykäs keskittäminen Yrittäjäasenne Globaalisti parasta osaamista yhdessä Asiakkaan menestys Avoimet innovaatioalustat Palvelukulttuuri Step by step Digiläpäisevyys Asiakaskokemus