AKT:N JA EU:N YHTEINEN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS

AKT:N JA EU:N YHTEINEN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS Istuntoasiakirja AKT-EU/100.123/B/2007 6.8.2007 MIETINTÖ vaaleista ja vaalimenettelyistä EU- ja AKT-maissa Poliittisten asioiden valiokunta Yhteisesittelijät: Betty Amongi (Uganda) ja Miguel Ángel Martínez Martínez OSA B: PERUSTELUT PR\679926.doc APP/100.123/B

PERUSTELUT Vaalit ja vaalimenettelyt EU- ja AKT-maissa I. Johdanto Nykyaikainen käsitys demokratiasta on suhteellisen uusi ilmiö. Vaikka kansanvalta käsitteenä juontaakin juurensa historiasta, nykyään eri puolilla maailmaa käytössä oleva järjestelmä on demokratian periaatteiden tuoreen tulkinnan tulosta. Demokratia on varsin uusi hallintomuoto jopa EU:n jäsenvaltioissa. Tämä on erityisen totta, kun muistetaan, että naiset ja eräät etniset vähemmistöt saivat äänioikeuden vasta 1900-luvun puolivälissä tai jälkipuoliskolla. Euroopan unionin on siksi vastustettava kiusausta viitoittaa muiden tietä demokratiaan. Yksikään maa ei voi ohjata muita kohti kansanvaltaa, mutta jokaisen on oltava valmis oppimaan toisilta löytääkseen oman tiensä demokratiaan. Kansanvallalla on monia muotoja ja sitä harjoitetaan monin eri tavoin eri puolilla maailmaa. Onnistuakseen demokratian on noustava asianomaisen valtion perinteistä ja sen omasta toimintaympäristöstä. Eteneminen on kunkin valtion kansalaisten vastuulla, eikä tärkeiden ideoiden ja käytäntöjen toteuttamisen tulisi tapahtua ulkoapäin. Päättäjien ja lainsäätäjien on kuitenkin kunkin maan omaa demokraattista hallintotapaa muovatessaan myönnettävä, että hallintojärjestelmän on noudatettava tiettyjä kansainvälisesti tunnustettuja normeja ja kriteerejä. Vaikka parlamentin olemassaolo ei itsessään takaa demokraattista hallintotapaa, se on kansanvallan ehdoton edellytys. Parlamentin panos voi olla merkittävä kansalaisten oikeuksien ja vapauksien takaamisessa, yhteiskunnallisen rauhan turvaamisessa ja tasapainoisen kehityksen varmistamisessa. Parlamentti on kansanvallan toimivuuden kannalta olennainen ja sen on täytettävä toimeenpanovallan käyttäjien nimeämistä ja valvontaa koskevat tehtävänsä kansalaisten edustuksen varmistamiseksi. Samalla tavoin myöskään vaalit eivät johda automaattisesti kansanvaltaan, mutta vapaat ja oikeudenmukaiset vaalit ovat toimivan demokratian ennakkoedellytys. Vaalit eivät kuitenkaan ole yhden päivän asia, vaan ne edellyttävät järjestelmällistä suunnittelua ja asianmukaista seurantaa. II. Vaalien ja vaalimenettelyn tärkeys Vaalit ovat avainasemassa kansanvallan edistämisessä, sillä ne lisäävät kansalaisten osallistumista hallintoon sekä poliittista kilpailua. Vaalit yksin eivät aikaansaa demokratiaa, mutta niiden merkitys on ratkaiseva sen luomiselle, toiminnalle ja lujittamiselle. Vaalimenettely on lisäksi olennainen osa demokraattista hallintotapaa. Vaaleja edeltävät ja niiden jälkeiset vaiheet edellyttävät vankkaa oikeudellista kehystä ja laaja-alaista suunnittelua. Jotta riittävät edellytykset täyttyvät vaaleissa, vallassa olevan hallituksen on noudatettava kansallisessa lainsäädännössä määrättyä poliittista järjestelmää ja varmistettava, että APP/100.123/B 2/8 PR\679926.doc

ehdokkaat ja puolueet voivat kilpailla tasapuolisesti. Kansainvälisten normien noudattamiseksi ja vakaan ja toimivan demokratian takaamiseksi on otettava huomioon kaikki vaaliprosessin vaiheet. Vapaat ja oikeudenmukaiset vaalit edellyttävät jo olemassa olevien demokraattisten periaatteiden luomaa perustaa johon nojata. Hallitusten on tämän vuoksi varmistettava, että: - vallitsevat olosuhteet sallivat luoda vaalien edellyttämän vapaan ja oikeudenmukaisen toimintaympäristön, - vaalien aikana vallitsee vapaa ja oikeudenmukainen toimintaympäristö, jossa kansalaiset voivat osallistua vaaleihin pelotta ja ilman painostusta, - vaalien jälkeisten kysymysten käsittelemiseksi laaditaan tarvittavat lait ja asetukset. Vaikka vaaliprosessi on avainasemassa demokratiassa, vaalipäivää edeltävien toimien ja vaalien jälkeisen seurannan tärkeyttä aliarvioidaan liian usein. Vaalit eivät voi onnistua ilman laaja-alaista ja kattavaa valmistautumista, eikä vaalitulosta voida vahvistaa tai edes todeta varmasti ilman asianmukaista seurantaa. Vaaliprosessin jokainen vaihe onkin omalla tavallaan tärkeä ja kaikkia vaiheita on pidettävä demokratialle olennaisina. A. Vaaleja edeltävä vaihe Vaaleja edeltävässä vaiheessa on perustettava vaalijärjestelyistä vastaava riippumaton elin, jolla ei ole yhteyksiä puolueisiin ja joka voi kuulla kaikkia poliittisia puolueita ja toimijoita vaaleihin liittyvissä kysymyksissä olemassa olevan järjestelmän puitteissa. Vaaleista vastaavan elimen virkamiesten on lisäksi oltava riippumattomia ja puolueettomia. Poliittisten puolueiden toimintaa ja tehtäviä sääteleviin lakeihin on sisällytettävä sananvapauden ja kokoontumisvapauden periaatteet ja laeilla olisi lisättävä puolueiden vapautta jäsenten rekrytoinnissa ja mobilisoinnissa. On myös luotava muut oikeudelliset puitteet poliittisen vallan haastajien eli puolueiden ja muiden vastaavien tahojen tasavertaisten rekisteröintimahdollisuuksien varmistamiseksi. Olipa äänestäjien rekisteröintijärjestelmä manuaalinen tai tietokoneistettu, äänestäjärekisterin manipulointia (esim. puoluekannan mukaan) ei tule sallia. Lisäksi vaalipiirien määrittämistä on säädeltävä sen varmistamiseksi, että toimeenpanovallan edustaja tai hallitseva puolue ei voi manipuloida vaalipiirijakoa omaksi edukseen. Äänestäjien rekisteröinti on vaalien valmistelun tärkeä kulmakivi, sillä se sallii kaikkien kansalaisten osallistua päättäjien valintaan. Avoimet äänestäjien rekisteröintimenettelyt ovat tarpeen, samoin kuin kaikki kansalaiset kattava vaaliluettelo, jota ei voida väärentää ja joka mahdollistaa siten "ääni per kansalainen" -säännön tiiviin valvonnan. Äänioikeusrekisteri on myös asetettava äänestäjien saataville riittävän ajoissa tarkistamista varten. Laajamittainen yhteiskuntakasvatus on tarpeen äänestäjien motivoimiseksi rekisteröitymiseen ja saataville asetettujen rekisterien tarkistamiseen. B. Vaalit PR\679926.doc 3/8 APP/100.123/B

Ensimmäiseksi on taattava vapaa pääsy äänestyspaikkoihin. Äänestyslippujen jakelun, ääntenlaskennan ja tarkistamisen sekä vaalituloksen vahvistamisen on tapahduttava täysin avoimesti. Ehdokkaiden nimeämismenettelyn on oltava avoin ja perustuttava sellaisiin oikeusperiaatteisiin, jotka sallivat valitusten tekemisen ja niihin vastaamisen tehokkaasti. Kampanjoinnin olisi sujuttava väkivallattomasti ja ilman pelkoa niin äänestäjien kuin ehdokkaidenkin osalta. Puolueettomien vaalitarkkailijoiden antamia suosituksia on arvioitava ja ne on huomioitava. Äänestyslippujen painamisen ja jakelun olisi oltava riippumattoman elimen vastuulla ja äänestysmateriaalin hankintaa varten olisi järjestettävä avoin, kilpailun mahdollistava tarjousmenettely. Ehdokkaiden rikkoessa kampanjasääntöjä heitä on nuhdeltava yhdenvertaisesti. C. Vaalien jälkeinen vaihe Jotta kaikki puolueet voivat luottaa virallisiin vaalituloksiin, oikeudellisten puitteiden on taattava vaalituloksesta valittamisen mahdollisuus. Tulosten varmistamisen valvontaa varten on myös kehitettävä toimivia mekanismeja. III. Vaalijärjestelyt Eri järjestelmissä vaaliprosessin käytännön järjestelyistä vastaavat eri elimet. Vaalijärjestelyistä vastaava elin voi olla riippumaton, hallituksen alainen tai yhdistetty. 1 Riippumattomassa toimintamallissa vaalijärjestelyistä vastaa muista toimielimistä ja toimeenpanovallan edustajista riippumaton itsenäinen elin, jolla on oma talousarvionsa. Missä määrin vaalilautakunta hoitaa omaa talousarviotaan ja on riippumaton lainsäädäntö- ja tuomiovallasta vaihtelee eri valtioissa. Toimintamalli on käytössä sekä EU:n että AKT:n alueella maissa kuten Viro, Nigeria, Burkina Faso, Liettua, Mauritius ja Liberia. Hallituksen alaisessa mallissa vaalijärjestelyistä vastaa hallituksen ministeriön ja/tai paikallisviranomaisten alainen toimeenpanoelin. Järjestelmä on käytössä muun muassa Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Cook-saarilla, Ruotsissa, Tuvalussa ja Tanskassa. Yhdistelmämallissa vaalilautakunta koostuu yleensä kahdesta tahosta. Ensimmäinen niistä on hallituksesta riippumaton poliittinen valvontaelin (kuten riippumattomassa mallissa) ja toinen on hallituksen osaston ja/tai paikallishallinnon alainen toimeenpanosta ja logistiikasta vastaava elin (kuten hallituksen alaisessa toimintamallissa). Yhdistettyä mallia käyttävät muun muassa Ranska, Togo, Senegal, Mali ja Espanja. On muistettava, että toimintamallien soveltamisessa eri valtioissa on usein merkittäviä eroja. Lisäksi kullakin toimintamallilla on omat etunsa ja haittansa eikä mikään järjestelmä ole täydellinen. Kuten hallintojärjestelmien yleensäkin, vaalijärjestelyistä vastaavan elimen on oltava tilanteeseen sopiva ja sen on otettava huomioon asianomaisen valtion historiallinen kehitys ja toimintaympäristö. 1 International IDEA, Electoral Management Design: The International Idea Handbook (Tukholma, 2006) s. 6 11. APP/100.123/B 4/8 PR\679926.doc

IV. Demokraattiset vaalijärjestelmät ja toimintapuitteet Jokainen vaalijärjestelmä on erilainen ja omanlaisensa, vaikkakin EU- ja AKT-maiden välillä voidaan havaita eräitä yhtäläisyyksiä. Kunkin valtion on löydettävä oma tiensä parhaan ja sille sopivimman vaalijärjestelmän toteuttamiseksi. Vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien takaamiseksi edellä hahmotellun vaaliprosessin hallintajärjestelmän on oltava demokraattinen. Demokraattisia vaalitapoja on monia erilaisia ja ne voidaan jakaa karkeasti enemmistöjärjestelmiin, suhteellisiin vaalijärjestelmiin ja yhdistelmäjärjestelmiin. 1 Enemmistöjärjestelmissä tavallisia ovat yhden edustajan vaalipiirit. Tähän luokkaan kuuluu monia eri vaalitapoja: Pluraliteettijärjestelmä (First Past the Post, FPTP) on varsin suosittu. Eniten ääniä saanut ehdokas valitaan, vaikka hänellä ei olisi ehdotonta enemmistöä. Tämä ehdokaskeskeinen järjestelmä on käytössä muun muassa Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Ghanassa, Botswanassa, Jamaikalla ja monissa muissa AKT-maissa. Majoriteettijärjestelmässä (Two-Round System) järjestetään toinen kierros, mikäli yksikään ehdokas tai puolue ei saa ensimmäisellä kierroksella määrättyä äänten enemmistöä, joka on yleensä 50 prosenttia. Tätä laajalle levinnyttä järjestelmää käyttävät monet maat, kuten Togo, Ranska ja Mali. Suosituimmuusvaali (Alternative Vote) on käytössä yhden edustajan vaalipiireissä, joissa äänestäjille annetaan mahdollisuus laittaa ehdokkaat suosituimmuusjärjestykseen. Järjestelmää käyttävät mm. Fidži, Papua-Uusi-Guinea ja Irlanti. Lohkovaalitapaa (Block Vote) käytetään monen edustajan vaalipiireissä. Äänestäjillä on yhtä monta ääntä kuin on täytettäviä paikkoja. Järjestelmä on käytössä muun muassa Tuvalussa ja Tongassa. Listavaalijärjestelmä (Party Block Vote) on myös käytössä monen edustajan vaalipiireissä. Yksittäisten ehdokkaiden sijaan äänestäjät valitsevat puolueen ehdokaslistan. Eniten ääniä saaneen puolueen kaikki ehdokkaat valitaan. Järjestelmää käyttävät Kamerun, Tšad ja Djibouti. Suhteelliset vaalijärjestelmät ovat myös suosittuja. Tavoitteena on varmistaa saatujen äänten parempi muuntaminen paikoiksi. Tässä järjestelmässä vaalipiireissä on useampi kuin yksi edustaja. Suhteelliset vaalijärjestelmät voidaan jakaa kahteen eri luokkaan: Suhteellisissa listavaaleissa (List PR) puolueet asettavat monen edustajan vaalipiirissä ehdokaslistan, jonka saamat äänet muunnetaan paikoiksi suhteessa vaalipiirin paikkamäärään. Tämä maailman yleisin järjestelmä on käytössä muun muassa Etelä- Afrikassa, Sierra Leonessa, Suomessa, Kreikassa, Espanjassa ja monissa muissa EU- ja AKT-valtioissa. Siirtoäänivaalitapaa (Single Transferable Vote, STV) käytettäessä äänestäjät laittavat monen edustajan vaalipiirin ehdokkaat paremmuusjärjestykseen. Tietyn määrän ykkössijoja saaneet ehdokkaat valitaan suoraan ja määräosuuden yli menevät äänet 1 Reynolds, Reilly, Ellis et al., Electoral System Design: The New International IDEA Handbook (Tukholma, 2005) s. 27 35. PR\679926.doc 5/8 APP/100.123/B

siirretään seuraaville ehdokkaille kunnes valittuja on tarpeeksi. Tätä harvinaisempaa vaalitapaa on käytetty Irlannissa ja Virossa. Yhdistelmäjärjestelmiä, joissa pyritään yhdistämään molempien edellä mainittujen järjestelmien parhaat puolet, on kahdenlaisia: Suhteellisissa yhdistelmävaaleissa (Mixed Member Proportional, MMP) yhdistetään suhteelliset listavaalit ja enemmistöjärjestelmä, jolloin listavaalijärjestelmän avulla voidaan korjata enemmistövaalin tuottamat poikkeamat. Tätä vaalitapaa käyttävät muun muassa Italia, Lesotho, Saksa ja Unkari. Myös enemmistöpainotteisissa yhdistelmävaaleissa (Parallel System) yhdistetään suhteelliset listavaalit ja enemmistövaalit, mutta ne eivät ole sidoksissa toisiinsa. Toisin kuin suhteellisissa yhdistelmävaaleissa, listavaalien tuloksella ei ole tämän järjestelmän puitteissa vaikutusta enemmistövaalien tulokseen. Vaalitapaa käyttävät (tosin sen toteutus vaihtelee eri valtioissa) Senegal, Guinea-Conakry ja Itä-Timor. Mikä tahansa näistä vaalitavoista voi johtaa toimivaan demokratiaan, mutta asianomaisen valtion toimintaympäristö ja poliittinen tilanne on otettava huomioon. Lisäksi kaikki edellä kuvaillut vaalijärjestelmät ovat vain perusrakenteita, joihin yksittäiset järjestelmät nojaavat. Kunkin valtion vaalitapa muistuttaa siten muita samaan luokkaan kuuluvia järjestelmiä, mutta menettelyt ja lainsäädäntö ovat yksityiskohdiltaan erilaisia. V. Demokraattiset periaatteet Vaalilainsäädännön ja -järjestelyjen lisäksi on korostettava myös muita tekijöitä, joilla on vaikutuksensa demokratiaan: Naisten osallistuminen politiikkaan Vaikka maailmanlaajuinen tilanne onkin hitaasti paranemaan päin, naisten osuus maailman parlamenttien jäsenistä on edelleen alle 20 prosenttia. Naisten vaaliprosessiin osallistumisen lisääminen ja naisten roolin vahvistaminen ovat tärkeitä askelia demokratian kehityksessä. Sukupuolikiintiöt ovat toimiva väline näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Kiintiöistä voidaan sopia vapaaehtoispohjalta yksittäisten puolueiden kanssa tai ne voivat olla perustuslaissa säädettyjä. Hallitusten olisi lisäksi luotava kannusteita naisten ehdokkaaksi nimeämisen lisäämiseksi. Naisten edustus parlamenteissa on korkea esimerkiksi Ruandassa ja Ruotsissa. Naisten olisi myös osallistuttava asianmukaisesti vaaliprosessiin, jotta voidaan saada aiempaa todenmukaisempi kuva äänestäjien mielipiteistä ja kulttuurisista kysymyksistä. Tiedotusvälineiden vapaus ja saatavuus Tiedotusvälineet ovat keskeisessä asemassa niin vaalien tulosten kuin demokratian yleisen toimivuudenkin kannalta. Tiedotusvälineiden ollessa väkisinkin jossain määrin puolueellisia, joukkoviestinten omistajuuden sääntely on toimivan ja oikeudenmukaisen kansanvallan avain. Valtion omistamien tiedotusvälineiden olisi oltava esimerkillisen moniarvoisia ja puolueettomia poliittisen tiedon ja mobilisoinnin suhteen. Julkiset tiedotusvälineet on säilytettävä ja niillä on oltava riittävästi valtaa, mutta valtiolla ei tule olla dominoivaa tai monopoliasemaa tiedotusvälineissä. Lisäksi on otettava käyttöön lakeja, joilla taataan APP/100.123/B 6/8 PR\679926.doc

yksityisten tiedotusvälineiden olemassaolo mutta rajoitetaan yhden ja saman henkilön tai ryhmän omistamien tiedotusvälineiden määrää. Olisi myös löydettävä keinoja tiedotusvälineiden antaman tiedon todenmukaisuuden varmistamiseksi mahdollisuuksien mukaan ohjesääntöjen ja muiden itsesäätelymekanismien avulla. Ihmisoikeudet Ihmisoikeuksien osalta kansalaisille on taattava kokoontumisvapaus ja sananvapaudesta on säädettävä laissa. Kansalaisia ei lisäksi tule rangaista poliittisiin tai uskonnollisiin ryhmiin kuulumisen perusteella, mikäli nämä ryhmät noudattavat demokraattisia arvoja eivätkä ne hyväksy väkivaltaa, diktatorisia toimia tai minkäänlaista fanatismia. Kansalaisten tasavertainen edustus ja poliittinen tasa-arvo Poliittisten ja etnisten vähemmistöjen on oltava demokratiassa riittävästi edustettuina. Edustuksen toimivuus on elintärkeää, vaikka sen laajuus riippuukin valitusta poliittisesta järjestelmästä. Vähemmistöjen edustus ei saa olla vain silmänlumetta, vaan se tarkoittaa marginalisoituneiden vähemmistöryhmien osallistumista politiikkaan yhdenvertaisten äänioikeuksien ja poliittisen edustuksen muodossa. Vähemmistöön kuuluvat niin etniset vähemmistöt kuin vanhukset, vammaiset, pakolaiset ja muut marginalisoidut ryhmät. Opposition rohkaiseminen ja poliittisten puolueiden kannustaminen Poliittisia puolueita säätelevissä laeissa on mahdollistettava poliittinen kilpailu ja erilaisten mielipiteiden, näkemysten ja katsantokantojen ilmaiseminen, mikä lisää kansanvaltaa ja hyvää hallintotapaa. Lakeihin on sisällytettävä sananvapauden ja kokoontumisvapauden periaatteet ja niissä on taattava puolueiden oikeus jäsenten rekrytointiin ja mobilisointiin. Poliittisten puolueiden rekisteröintimenettelyn avoimuus on tärkeää taata lailla. Puolueiden rahoitus on tärkeä tekijä vaaleissa, ja sen on siksi oltava avointa ja sitä on säänneltävä laeilla, joita sovelletaan jokaiseen ehdokkaaseen ja/tai puolueeseen. VI. Euroopan unionin sekä EU- ja AKT-maiden rooli Euroopan unionin tuki demokratialle voi saada monia eri muotoja. Demokratian rakentaminen nähdään keinona: ehkäistä väkivaltaisia konflikteja, joihin johtaa usein poliittinen epävakaus ja avoimen demokraattisen päätöksenteon puute. Osallistumismahdollisuuksien ollessa olemattomat kansalaiset joutuvat usein ajamaan poliittisia tavoitteita muin keinoin. Kansanvaltaa kehittämällä voidaan varmistaa, että kansalaiset eivät lähde tälle tielle. Vaalitarkkailu on avainasemassa väkivaltaisten konfliktien ehkäisyyn tähtäävässä EU:n politiikassa; varmistaa pitkän aikavälin talouskehitys, jotta valtiot voivat hyötyä vakaasta toimintaympäristöstä, jossa suunnittelu ja kehitys voidaan toteuttaa luottavin mielin. Demokratia ei takaa automaattisesti riittävää vakautta, mutta sen vaikutus on valtava sellaisten poliittisten olosuhteiden luomisessa, jotka lisäävät vakautta ja takaavat siten talouskehityksen potentiaalin etenkin pitkällä aikavälillä; PR\679926.doc 7/8 APP/100.123/B

parantaa muuttovirtojen hallintaa vähentämällä tulevien suurten väestöliikkeiden riskiä. Kansanvallassa kansalaiset on otettava mukaan toimintaan ja osallistumista kannustettava. Demokratia yksin ei estä kansainvälisiä muuttoliikkeitä, mutta se lieventää tarvetta poliittisista ja usein myös taloudellisista syistä johtuvaan maastamuuttoon. Euroopan unionissa ei nykyään ole demokratisoitumisprosessin tukemiseen tai vaalitarkkailuun ja -apuun omistettua vastuutahoa. Antidemokraattisten, rasististen, muukalaisvihaa lietsovien ja populististen poliittisten ääriliikkeiden kasvava vaikutusvalta on kuitenkin todellisuutta varsin monissa EU:n jäsenvaltioissa. Euroopan demokraattisten puolueiden ja politiikkojen olisi kannettava suurta huolta tästä ilmiöstä. Kansanvaltaa ei koskaan tule pitää itsestäänselvyytenä, vaan se vaatii päinvastoin jatkuvaa vaalimista ja edellyttää poliittista tahtoa itsekritiikkiin ja vastuulliseen kehitykseen. EU:n on kuitenkin puhuttava yhdellä äänellä ja varmistettava toimielinten työn parempi yhteensovittaminen niin äärisuuntausten ja fanatismin torjunnassa omissa yhteiskunnissaan kuin työskenneltäessä muilla maailman alueilla niiden kansojen auttamiseksi, jotka pyytävät unionin apua demokraattisen kehityksensä tukemiseksi. EU:n kolmella toimielimellä olisikin oltava määritetyt ja toisiaan täydentävät tehtävät ja vastuualueet, jotta voidaan maksimoida Euroopan vaikutus demokratisoitumisprosesseihin ensin unionin naapurimaissa ja sen muissa kumppanimaissa (AKT) ja myöhemmin kaikkialla globalisoituneessa maailmassa, jonka alueet ovat keskinäisessä riippuvuussuhteessa. Molemminpuoliseen luottamukseen ja kunnioitukseen perustuva parempi kumppanuus ja yhteistyö AKT:n ja EU:n tasolla esimerkiksi Cotonoun sopimuksen hengessä edistäisi ja helpottaisi osaltaan seuraavien toimien toteutusta: yhteistyön lujittaminen muiden kansainvälisten organisaatioiden, valtiosta riippumattomien toimijoiden, kansalaisjärjestöjen, kansalaisyhteiskunnan, paikallisviranomaisten ja ruohonjuuritason liikkeiden kanssa; yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien ja poliittisten sekä kansalaisoikeuksien takaaminen heikossa asemassa oleville ja marginalisoituneille ryhmille, kuten vammaisille, vangeille, etnisille ja poliittisille vähemmistöille sekä pakolaisille; kapasiteetin rakentaminen ja vaalivirkailijoiden ja parlamenttien virkamiesten kouluttaminen; kestävän lähestymistavan tukeminen maiden oman kapasiteetin parantamiseksi vaaliprosessien järjestämisessä ja demokratian lujittamisessa; poliittisten puolueiden tukeminen ja vahvistaminen; vaaliprosessien tarkkailu asianomaisten maiden sitä pyydettyä vaalien vapauden ja oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi; vaaliapua koskevien aloitteiden edistäminen toimien paremman suunnittelun ja toteutuksen kautta. APP/100.123/B 8/8 PR\679926.doc