Harjoitus Etsi seuraavien autonomisten yhtälöiden kriittiset pisteet ja tutki niiden stabiliteettia:

Samankaltaiset tiedostot
6. Toisen ja korkeamman kertaluvun lineaariset

y = 3x2 y 2 + sin(2x). x = ex y + e y2 y = ex y + 2xye y2

y (0) = 0 y h (x) = C 1 e 2x +C 2 e x e10x e 3 e8x dx + e x 1 3 e9x dx = e 2x 1 3 e8x 1 8 = 1 24 e10x 1 27 e10x = e 10x e10x

Insinöörimatematiikka D

Laplace-muunnos: määritelmä

Lineaarinen toisen kertaluvun yhtälö

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

4. Differentiaaliyhtälöryhmät 4.1. Ryhmän palauttaminen yhteen yhtälöön

3 Toisen kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt

SARJAT JA DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT

Harjoitus Tarkastellaan luentojen Esimerkin mukaista työttömyysmallinnusta. Merkitään. p(t) = hintaindeksi, π(t) = odotettu inflaatio,

Insinöörimatematiikka D, laskuharjoituksien esimerkkiratkaisut

Osittaisdifferentiaaliyhtälöt

Matematiikka B3 - Avoin yliopisto

4 Korkeamman kertaluvun differentiaaliyhtälöt

Insinöörimatematiikka D

Differentiaaliyhtälöt I, kevät 2017 Harjoitus 3

4 Korkeamman kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt

Normaaliryhmä. Toisen kertaluvun normaaliryhmä on yleistä muotoa

10. Toisen kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt

Kuva 1: Funktion f tasa-arvokäyriä. Ratkaisu. Suurin kasvunopeus on gradientin suuntaan. 6x 0,2

Laplace-muunnos. 8. marraskuuta Laplace-muunnoksen määritelmä, olemassaolo ja perusominaisuudet Differentiaaliyhtälöt Integraaliyhtälöt

5 Differentiaaliyhtälöryhmät

3 TOISEN KERTALUVUN LINEAARISET DY:T

2. kl:n DY:t. Lause. Yleisesti yhtälöllä ẍ = f(ẋ, x, t) on (sopivin oletuksin) aina olemassa 1-käs. ratkaisu. (ẋ dx/dt, ẍ d 2 x/dt 2.

Dierentiaaliyhtälöistä

13. Ratkaisu. Kirjoitetaan tehtävän DY hieman eri muodossa: = 1 + y x + ( y ) 2 (y )

a 1 y 1 (x) + a 2 y 2 (x) = 0 vain jos a 1 = a 2 = 0

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 6. viikolle /

2v 1 = v 2, 2v 1 + 3v 2 = 4v 2.. Vastaavasti ominaisarvoa λ 2 = 4 vastaavat ominaisvektorit toteuttavat. v 2 =

Insinöörimatematiikka D

MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 11: Lineaarinen differentiaaliyhtälö

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

2. Viikko. CDH: luvut (s ). Matematiikka on fysiikan kieli ja differentiaaliyhtälöt sen yleisin murre.

Kompleksinen Laplace-muunnos

Esimerkki: Tarkastellaan korkeudella h ht () putoavaa kappaletta, jonka massa on m (ks. kuva).

Differentiaaliyhtälöt. Petri Juutinen

Osoita, että eksponenttifunktio ja logaritmifunktio ovat differentiaaliyhtälön

Vektorianalyysi II (MAT21020), syksy 2018

Matematiikan peruskurssi 2

3. Laske osittaisintegroinnin avulla seuraavat integraalit

Osa 11. Differen-aaliyhtälöt

Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä

lnx x 1 = = lim x = = lim lim 10 = x x0

Mat Matematiikan peruskurssi K2

4. Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä

Insinöörimatematiikka D

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIa, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia.

Differentiaaliyhtälöt I Ratkaisuehdotuksia, 2. harjoitus, kevät Etsi seuraavien yhtälöiden yleiset ratkaisut (Tässä = d

Matemaattinen Analyysi

Kompleksiluvun logaritmi: Jos nyt z = re iθ = re iθ e in2π, missä n Z, niin saadaan. ja siihen vaikuttava

y + 4y = 0 (1) λ = 0

Insinöörimatematiikka D

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 12. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 12 () Numeeriset menetelmät / 33

Analyysi 1. Harjoituksia lukuihin 4 7 / Syksy Tutki funktion f(x) = x 2 + x 2 jatkuvuutta pisteissä x = 0 ja x = 1.

1 Peruskäsitteet. Dierentiaaliyhtälöt

Lukujonot Z-muunnos Z-muunnoksen ominaisuuksia Z-käänteismuunnos Differenssiyhtälöt. Z-muunnos. 5. joulukuuta Z-muunnos

Insinöörimatematiikka D

Dierentiaaliyhtälöistä

Matemaattinen Analyysi

Differentiaaliyhtälöt II, kevät 2017 Harjoitus 5

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

3 = Lisäksi z(4, 9) = = 21, joten kysytty lineaarinen approksimaatio on. L(x,y) =

Oletetaan sitten, että γ(i) = η(j). Koska γ ja η ovat Jordan-polku, ne ovat jatkuvia injektiivisiä kuvauksia kompaktilta joukolta, ja määrittävät

Oletetaan ensin, että tangenttitaso on olemassa. Nyt pinnalla S on koordinaattiesitys ψ, jolle pätee että kaikilla x V U

dy dx = y x + 1 dy dx = u+xdu dx, u = y/x, u+x du dx = u+ 1 sinu eli du dx = 1 1 Erotetaan muuttujat ja integroidaan puolittain: y = xln(ln(cx 2 )).

DI matematiikan opettajaksi: Täydennyskurssi, kevät 2010 Luentorunkoa ja harjoituksia viikolle 13: ti klo 13:00-15:30 ja to 1.4.

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Dierentiaaliyhtälöistä

x = y x i = y i i = 1, 2; x + y = (x 1 + y 1, x 2 + y 2 ); x y = (x 1 y 1, x 2 + y 2 );

3.4 Käänteiskuvauslause ja implisiittifunktiolause

Osoita, että täsmälleen yksi vektoriavaruuden ehto ei ole voimassa.

ja B = 2 1 a) A + B, b) AB, c) BA, d) A 2, e) A T, f) A T B, g) 3A (e) A =

f(x) f(y) x y f f(x) f(y) (x) = lim

2 dy dx 1. x = y2 e x2 2 1 y 2 dy = e x2 xdx. 2 y 1 1. = ex2 2 +C 2 1. y =

ja B = 2 1 a) A + B, b) AB, c) BA, d) A 2, e) A T, f) A T B, g) 3A (e)

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 10: Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö

Matemaattisessa analyysissa on usein käyttökelpoista soveltaa integraalimuunnoksia. Yksi tärkeimmistä on Laplace-muunnos. e st f(t)dt, s > s 0

y x1 σ t 1 = c y x 1 σ t 1 = y x 2 σ t 2 y x 2 x 1 y = σ(t 2 t 1 ) x 2 x 1 y t 2 t 1

Matematiikan perusteet taloustieteilijöille II Harjoituksia kevät ja B = Olkoon A = a) A + B b) AB c) BA d) A 2 e) A T f) A T B g) 3A

MS-C1350 Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Harjoitukset 5, syksy Mallivastaukset

Luku 4. Derivoituvien funktioiden ominaisuuksia.

MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS Analyysi I Harjoitus alkavalle viikolle Ratkaisuehdotuksia (7 sivua) (S.M)

HY / Avoin yliopisto Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II, kesä 2015 Harjoitus 1 Ratkaisut palautettava viimeistään maanantaina klo

Matriisiteoria Harjoitus 1, kevät Olkoon. cos α sin α A(α) = . sin α cos α. Osoita, että A(α + β) = A(α)A(β). Mikä matriisi A(α)A( α) on?

w + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1.

Insinöörimatematiikka D

Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 5, Ratkaise rekursioyhtälö

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 13. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 13 () Numeeriset menetelmät / 42

2 Funktion derivaatta

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

min x x2 2 x 1 + x 2 1 = 0 (1) 2x1 1, h = f = 4x 2 2x1 + v = 0 4x 2 + v = 0 min x x3 2 x1 = ± v/3 = ±a x 2 = ± v/3 = ±a, a > 0 0 6x 2

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto, osa I

Osa IX. Z muunnos. Johdanto Diskreetit funktiot

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

Differentiaalilypsämöt II Harjoitus 1

Lukujonot Z-muunnos Z-muunnoksen ominaisuuksia Z-käänteismuunnos Differenssiyhtälöt. Z-muunnos. 1. joulukuuta Z-muunnos

Harjoitus 1, tehtävä 1

r > y x z x = z y + y x z y + y x = r y x + y x = r

a) on lokaali käänteisfunktio, b) ei ole. Piirrä näiden pisteiden ympäristöön asetetun neliöruudukon kuva. VASTAUS:

Transkriptio:

Differentiaaliyhtälöt, Kesä 216 Harjoitus 2 1. Etsi seuraavien autonomisten yhtälöiden kriittiset pisteet ja tutki niiden stabiliteettia: (a) y = (2 y) 3, (b) y = (y 1) 2, (c) y = 2y y 2. 2. Etsi seuraavien autonomisten yhtälöiden kriittiset pisteet ja tutki niiden stabiliteettia: (a) y = y 2 + 2y, (b) y = y 2 y 6, (c) y = (y 2 4)(y + 1) 2. 3. (a) Olkoon y + ay + by = Ae cx, a, b, c R. (1) Näytä, että jos c on (1):n karakteristisen polynomin r 2 + ar + b yksinkertainen juuri, niin sopivalla K:n valinnalla on (1):n ratkaisu. (b) Ratkaise y y = 4e x. (c) Ratkaise y y = 4e x. 4. Ratkaise seuraavat differentiaaliyhtälöt: (a) y 3y + 2y = 4x, (b) y 2y + 5y = 13 sin 2x, (c) y + 2y 3y = 1 + x 2 + e 3x, (d) y 2y y + 2y =. y = Kxe cx Vinkki: 3. kertaluvun yhtälö voidaan ratkaista samoin kuin 2. kertaluvun yhtälö karakteristisen polynomin avulla. 5. Ratkaise seuraavat alkuarvo-ongelmat: (a) y + 3y + 7y =, y() =, y () = 1; (b) y 2y + 2y = e x, y() = 1, y () = ; (c) y 6y + 9y = 12e 3x, y() = 1, y () = 1. 6. Ratkaise seuraavat differenssiyhtälöt: (a) 2y t+1 7y t + 3y t 1 = 2 + 2 t, y o = 1, y 1 = 2; (b) y t+2 2y t+1 + y t = 2e 3t ; (c) y t+2 + 2y t + 6 = 3 sin 4t.

7. Tutkitaan Eulerin yhtälöä missä α, β R. t 2 y (t) + αty (t) + βy(t) =, (a) Osoita, että muuttujanvaihdolla x = log t, Eulerin yhtälö palautuu vakiokertoimiseksi yhtälöksi y (x) + (α 1)y (x) + βy(x) =. (b) Ratkaise yhtälö t 2 y (t) 3ty (t) + 7y(t) =. 8. Laske seuraavien funktioiden Laplace-muunnokset: (a) f(t) = t n, n Z + ; (b) f(t) = cos(at), a R; (c) f(t) = g(ct), avulla); (d) f(t) = e at sin(bt), a, b R. c R, (ilmoita ratkaisu funktion g Laplace-muunnoksen 9. Ratkaise seuraavat alkuarvotehtävät käyttämällä Laplace-muunnosta: (a) y 2y + y = e t. y() = 1, y () = ; (b) y 3y + 2y =, y() = 1, y () = 1; (c) y 6y + 8y = 2, y() =, y () =. 1. Merkitään u a (t) = u(t a), missä u on Heavisiden funktio. Ratkaise seuraavat differentiaaliyhtälöt käyttämällä Laplace-muunnosta: (a) y + 4y = sin t u 2π (t) sin(t 2π), y() =, y () = ; (b) y + y = u(t) u 3 (t), y() =, y () = ; (c) y (4) + 2y + y = e 2t, y() = y () = y () = y (3) () =. 11. Olkoon δ(t) Diracin delta-funktio. (a) Ratkaise alkuarvo-ongelma Vinkki: Voit käyttää hyväksi tietoa, että L(t sin(t)) = ( 2 s s 2 ) 2 ja L(t cos(t)) = s2 1 ( +1 s 2 ) 2. +1 y + 2y 15y = 6δ(t 9), y() = 5, y () = 7. (b) Ratkaise alkuarvo-ongelma 2y + 1y = 3u 12 (t) 5δ(t 4), y() = 1, y () = 2. (c) Käyttämällä Laplace-muunnosta ja tehtävän 2 konvoluutiokaavaa, johda alkuarvo-ongelmalle yleinen ratkaisukaava. y + 4y = g(t), y() = 3, y () = 1,

12. Osoita, että jos y 1, y 2 C 1 (I) ja W (y 1, y 2 )(x o ) jollain x o I, niin y 1 ja y 2 ovat lineaarisesti riippumattomia. (Huomaa, että käänteinen ei päde yleisesti, mutta pätee, jos y 1 ja y 2 ovat lineaarisen yhtälön ratkaisuja, kuten tehtävässä 19. osoitamme.) 13. (a) Olkoon I R avoin väli ja p, r C (I). Olkoot y 1, y 2 C 2 (I) yhtälön y + p(x)y + r(x)y = ratkaisuja, joille y 1 () = 7, y 2 () = 1, y 1() = 14 ja y 2() = 2. Näytä, että funktiot y 1 ja y 2 ovat lineaarisesti riippuvia. (b) Olkoot y 1, y 2 : R R, y 1 (x) = x 3 ja y 2 (x) = x 4. Ovatko y 1 ja, y 2 lineaarisesti riippumattomia? 14. (a) Laske seuraavien funktioiden gradientit: f(x, y) = x 3 y 2 ; g(x, y) = e x cos y; h(x, y) = sin y log x. (b) Määritä seuraavien funktioiden Jacobin determinantit: F (x, y) = (x 4 y 3, cos y log x); G(t, τ) = (sin(t τ), log(tτ 2 )); H(x, y) = (y 4 log x, e xy ). Vinkki: Käytä hyväksi tehtävää 12. 15. Kirjoita seuraavia systeemejä vastaavat eksaktit yhtälöt ja ratkaise ne: (a) (b) (c) dt = 2y + 2x2, dt = 3x2 4xy; dt = ex cos y + 2 cos x, dt = ex sin y + 2y sin x; dt = sin x + x2 e y 1, dt = y cos x 2xey. 16. Mitkä seuraavista yhtälöistä ovat eksakteja? Ratkaise ne yhtälöt, jotka olivat. (a) 2xy 3 + 2x + (3x 2 y 2 + 1)y = (b) 2xy + (y 2 3x 2 )y = (c) 1 + (1 + xy)e xy + (1 + x 2 e xy )y = (d) y2 2 2yex + (y e x )y = 17. Etsi integroivat tekijät niille tehtävän 16 yhtälöille, jotka eivät olleet eksakteja ja ratkaise ne löytämäsi integroivan tekijän avulla.

18. Ratkaise seuraavat yhtälöt käyttämällä sopivaa integroivaa tekijää: (a) y + (2x ye y )y =, (b) 2x 2 y 1 + x 3 y =, (c) x 2 y 3 + x(1 + y 2 )y =. Vinkki: Kokeile integroivaa tekijää µ(x, y) = 1/xy 3. Teoreettiset tehtävät 19. Tässä tehtävässä todistetaan luentojen Lause 3.6.6: Olkoot y 1, y 2 C 2 (I) yhtälön y (x) + p(x)y (x) + r(x)y(x) = ratkaisuja. Tällöin seuraavat ehdot ovat yhtäpitäviä: (i) W (y 1, y 2 )(x o ) jollain x o I, (ii) W (y 1, y 2 )(x) kaikilla x I, (iii) y 1 ja y 2 ovat lineaarisesti riippumattomia. Todistetaan tehtävä useassa osassa seuraavasti: (a) Osoita, että Wronskin determinantti w(x) := W (y 1, y 2 )(x) toteuttaa differentiaaliyhtälön w (x) + p(x)w(x) = ( ja totea, että w(x) = w(x ) exp x x p(t) dt (b) Päättele (a)-kohdasta, että (i) (ii). (c) Osoita vastaoletuksella, että jos y 1, y 2 } on lineaarisesti riippumaton, niin W (y 1, y 2 )(x o ) jollain x o I. ). Vinkki: Tapaus y 2 (x) kaikilla x: Tutki funktion y 1 (x) y 2 (x) derivaattaa. Tapaus y 2(ξ) =, y 2 (ξ) jollain ξ: Osoita, että y(x) := y 1 (x) y 1 (ξ) y 2 (ξ) y 2(x) on nollafunktio. (d) Viimeistele todistus keräämällä yhteen kohdat (a) (c). 2. Määritellään funktioiden f : [, ) R ja g : [, ) R konvoluutio asettamalla f(t) g(t) = (f g)(t) := (a) Todista, että jos h(t) = f(t) g(t), niin f(t τ)g(τ) dτ. H(s) = Lh(t)} = Lf(t)} Lg(t)} = F (s)g(s), missä H, F ja G ovat funktioiden h, f ja g Laplace-muunnokset. Vinkki: Tuplaintegraalin muuttujanvaihdolle x = φ(t, τ), y = ψ(t, τ) pätee = J dt dτ, missä [ ] dφ dφ J = det dt dτ dψ dψ dt dτ.

(b) Ratkaise Volterran yhtälö y(t) + kun k(t) = t ja f(t) = sin 2t. (c) Ratkaise integro-differentiaaliyhtälö y (t) 1 2 k(t s)y(s) ds = f(t), (t s) 2 y(s) ds = t, y() = 1.