HUOPAKINOJAN PERUSKUIVATUS OJITUSSUUNNITELMA RAAHE (PATTIJOKI)
LIITELUETTELO 1. Kustannusarvio 2. Yleiskartta 3. Valuma-aluekartta 4.1 Suunnitelmakartta 5. Uoma 1, pituusleikkaus 6. Uoma 1, poikkileikkauksia LISÄLIITTEET Putousportaan periaatekuva Gtk:n happamuusraportti
1 HUOPAKINOJAN PERUSKUIVATUS RAAHE OJITUSSUUNNITELMA 1. Hakemus ja asiankäsittely Maveplan Oy on sopinut Raahen Jokelanperän ja Olkijoen tilusjärjestelyalueen uusjakoon liittyvästä Huopakinojan kunnostamissuunnitelman laatimisesta. Maveplan Oy on suorittanut uoman maastotutkimukset ja laatinut suunnitelman. Suunnitelman karttapohjat ja uomien leikkauskuvat on laatinut DI Virve Kupiainen. Hankkeen maastotutkimukset on suoritettu talvella 2015. Tämä suunnitelman sisältän Huopakinojan keskiosan uoman suunnittelun. Kuivatushyötyalueen kokonaispinta-ala on 41,28 ha. 2. Hankkeen sijainti ja yleiskuvaus Hanke sijaitsee Raahen kaupungin alueella, Pattijoen Jokelanperällä. Peruskartalla hanke sijoittuu TM35-karttalehdelle R4143L. Huopakinoja sijaitsee Pattijoen valuma-alueella (84.090). Kunnostettavan uomaosuuden pituus on noin 2 km. Huopakinoja laskee noin 3 km:n etäisyydellä hankealueesta Pattijokeen. Pattijoki laskee mereen n. 8,5 km päässä Huopakinojan ja Pattijoenjoen yhtymäkohdasta. Hankealueen pellot sijaitsevat Huopakinojan varrella. Hyötyalue koostuu pelto- ja metsäalueista. Hankealueen läheisyydessä ei ole pohjavesi- tai suojelualueita. Huopakinoja laskee kuitenkin Pattijokeen, jossa esiintyy purotaimenta. Hankkeeseen kuuluva uoma on osittain tukkoinen ja mataloitunut. Alavimmat peltoalueet kärsivät vajaasta kuivatuksesta. Nykyiset uomien ylityspaikat ovat pääosin nykyisille maatalouskoneille liian kapeita ja virtaamille aukkokooltaan liian pieniä. 3. Varhaisemmat vaiheet Huopakinojan yläosa on kaivettu nykyiseen syvyyteen 1960- luvun lopussa. Tuolloin Huopakinojan perkaussuunnitelma on ulottunut laajemmalle alueelle. Viimeisten vuosien aikana ojaa ei ole kunnostettu, lukuun ottamatta yksittäisiä pienimuotoisia toimenpiteitä.
2 4. Nykyinen kuivatustilanne Uoma on aikaisempien kaivutöiden jälkeen jonkin verran mataloitunut ja pellot ovat painuneet sekä uoman luiskiin on kasvanut virtausta haittaavaa puustoa ja pensaikkoa. Tukkopaikat aiheuttavat uomassa haitallista padotusta. Em. syistä johtuen alavimmat peltoalueet kärsivät huomattavaa kuivatushaittaa etenkin ylivirtaama aikoina. Hankealueen pellot on nykyisin osittain salaojitettu ja hankealueelle tullaan laatimaan uusia salaojasuunnitelmia. 5. Hankkeen tarkoitus Hankkeen tarkoituksena on saada alueen peltolohkoille salaojituksen vaatima kuivavara ja parantaa uomien vedenjohtokykyä. Lisäksi hankkeen tarkoituksena on parantaa peltoalueiden viljeltävyyttä rumpu- ja ojajärjestelyillä. Hankkeen toimenpiteillä varmistetaan toimivat kuivatusedellytykset alueen maataloudelle. 6. Hankkeen vesioikeudellinen määrittely Hankkeessa on kysymys vesilain 5 luvun mukaisesta ojittamisesta. Suunnitelma vahvistetaan uusjaon yhteydessä. 7. Suunnitelman pääperusteet Maanmittauslaitoksen ja suunnittelijan kesken on sovittu tutkittavasta ja perattavasta uomasta. Uoma on suunniteltu salaojitussyvyyttä vastaavaksi. Uomia, joihin on suunniteltu kunnostuksia, on 1 kpl. Putkituksia ei tehdä. Avouoman kunnostusta suoritetaan n. 2 km. Uoman kaivutoimenpiteet suoritetaan entisen uoman linjaukselle. Nykyiset rummut ovat pääosin vanhoja rumpuja/siltoja, joiden pituus on usein nykyiselle konekalustolle liian lyhyt, lisäksi teräsrumpujen kunto on heikentynyt. Rummut uusitaan suunnitelmassa esitetyllä tavalla. Rikkoutuvat salaojien laskuaukot korjataan. 8. Hyötyalue Hyötyalueeksi on rajattu se alue, joka kärsii vajaasta kuivatuksesta ja jolle hankkeesta koituu hyötyä. Peltoalueilla hyötyrajan korkeus on määritelty ottamalla salaojituksen vaatima kuivavara 140 cm kesäaikaista vedenkorkeutta ylemmäksi ja lisäämällä siihen sivukaltevuuden vaatima etäisyyslisä 20 cm/100 m sekä maanpinnan kuluminen ja painuminen.
3 Jos yläpuolisten peltoalueiden viljelyedellytykset paranevat kuivatuksen johdosta, rajataan hyötyraja peltokuvion reunaan saakka. Hyötyalueeseen on rajattu uomiin rajoittuvat yhtenäiset peltoalueet. Hyötyalueen kokonaispinta-ala on 41,28 ha, josta peltoa on 40,58 ha ja metsää 0,70 ha. Alue, joka voidaan toteuttaa erillisenä muista alueista riippumatta, muodostaa kuivatusalueen. Hyötyalue käsittää yhden kuivatusalueen (K= Kuivatusalue ). Kuivatusalue Hyötyalue (ha) K1 41,28 Kuivatusalueilla maalaji on pääasiassa silttiä, lukuun ottamatta yksittäisiä moreenikohtia. Kuivatuskartta on liitteenä 4.1. 9. Maastotutkimukset Kartta-aineistona on käytetty maanmittauslaitoksen peruskarttaa. Lisäksi on hyödynnetty maanmittauslaitoksen tekemää korkeusmallia. Maastotutkimuksissa kartoitettiin uoma. Mittaukset suoritettiin GPS-mittauksena. Rummut mitattiin ja kartoitettiin. Tutkimustiedot on esitetty N2000 korkeusjärjestelmässä. Hankealueella suoritettiin GTK:n toimesta happamien sulfaattimaiden kartoitus kahdesta pisteestä. Raportti liitteenä. 10. Uomat ja vedenkorkeudet Uoman tutkimuksissa tammikuussa 2015 suoritettiin myös uoman vedenkorkeuden mittauksia. Uoman pituus- ja poikkileikkaukset on esitetty liitteissä. 11. Valuma-alueet ja virtaamat Huopakinojan kokonaisvaluma-alue on noin 19,7 km 2. Valuma-alue on hankealueen alaosalla 18,4 km 2. Uoma, pl valuma-alue (km 2 ) mitoitusvaluma 1/20 (l/s*km 2 ) mitoitusvirtaama (m 3 /s) 0+00 19,3 160 3,1 7+00 18,40 160 2,9 12. Suunnitellut avouomien perkaukset Avouoma on suunniteltu kerran 20 vuodessa toistuvan ylivirtaaman (HQ 1/20) mukaan. Mitoituksessa on huomioitu myös alueen salaojituksen asettamat vaatimukset sekä työn toteuttamiseen vaikuttavat seikat.
4 Uoman mitoituksessa on huomioitu lisäksi maalajien asettamat vaatimukset uomien pituus- ja luiskankaltevuudelle sekä pohjanleveydelle. Avouomien kaivumassat jakaantuvat seuraavasti: Kuivatusalue Uoma Pituus(m) Massat (m 3 ktr) H/Mr massat K1 1 (7+00-26+50) 1950 3500 Keskimääräinen massapoistuma avouomalla on noin 1,8 m 3 ktr/jm. Perattavan uoman varrella sijaitsevien viljelysteiden kohdalla uoma perataan siten, että tien paikka ei muutu. Kaivutyöt on suoritettava mahdollisimman kuivana aikana. Ylivirtaama-aikoina ei kaivutöitä saa suorittaa. Kaivuja suoritetaan vain toiselta puolen uomaa paaluvälillä 7+00-14+70 (tulvatasanne), uomassa olevat tukkopaikat poistetaan. Plv:llä 14+70 18+70 uoman kaivetaan molemmin puolin (uoma tilojen rajalla). Plv. 18+70-26+50 uoman kaivu suoritetaan toispuoleisesti. Uoman loppusiivouskaivu suoritetaan noin 1 vuoden päästä varsinaisesta kaivusta. Uomaan rakennetaan suunnitelman mukainen putousporras ja kiveys. Putousportaaseen asennetaan kiveys 15 m matkalle. 5 m putouskohdan yläpuolelle ja n. 10 m putouksen alapuolelle. Luiskissa kiveys ulotetaan 0,5 m ylimmän vedenkorkeuden yläpuolelle. Kiveys (tsv:n lasku) kivetään n. 5 m matkalta uomasta ja luiskista. 13. Raivaukset Ennen uoman kaivutyötä suoritetaan kaivun, koneen kulun ja kaivumaiden sijoittelun vaatimat raivaukset. Raivaus käsittää puuston ja pensaikon poistoa noin 1,5 ha alueella. Yksittäisiä puita voidaan jättää maisemapuiksi kaivumaiden levityspuolelle. Raivattu ja työalueen läheisyyteen kasattu puusto jää maanomistajalle. Hankkeen toimesta voidaan sopia puun jatkokäytöstä. Metsäalueilla risut jätetään kaivumassojen alle. Peltoalueilla risut ajetaan läjitysalueelle tai esim. murskataan. 14. Kaivumaiden sijoitus ja käsittely Uomaa kaivettaessa eloperäiset ja hienojakoiset kivennäismassat levitetään peltoalueilla enintään 30 cm kerrokseen.. Halkaisijaltaan yli 30 cm suuruiset kivet, kannot, louhintamassat sekä karkeat kivennäismassat ajetaan läjitysalueille tai vähäisemmät määrät metsäalueille tasattavien kaivumassojen yhteyteen. Levitetyt kaivumassat kalkitaan käyttäen kalkkia 40 000 kg/ha.
5 Kaivumassoja ei saa sijoittaa ennen levitystä 3 m lähemmäs luiskan reunaa (sortumavaara). Metsien kohdalla kaivumassat tasataan ja noin 20 50 m välein jätetään taustavesien laskuaukot. Sivulta tulevien ojien päät aukaistaan. Kaivumassojen sijoittelu on merkitty suunnitelmakarttaan rasterimerkinnällä. 15. Arvio ympäristövaikutuksista 15.1 Alueen suojeluarvot Huopakinojan yläosan perkaussuunnitelma on laadittu 1966, jonka jälkeen perkaus toteutettu. Kunnostettava ja aikaisemmin perattu uoman osuus sijaitsee lähes kokonaan peltoalueella. Uoman läheisyydessä ei ole suojelualueita. Huopakinoja laskee n. 3 km päässä Pattijokeen. Pattijoessa esiintyy purotaimenkanta, jota on elvytetty istutuksin. Kohdassa 17. on esitetty hankkeen vesiensuojeluun liittyviä toimenpiteitä. 15.2 Arvio perkauksen happamuusvaikutuksista Huopakinojan varrella esiintyy happamia sulfaattimaita. GTK:n toimesta hankealueella suoritettiin happamien sulfaattimaiden selvitys. Näytteet otettiin hankealueelta kahdesta eri pisteestä. Näytteet otettiin maanpinnasta 3,0 m syvyyteen saakka. Toimenpidealue on varsin pieni Huopakinojan kokonaisvaluma-alueeseen nähden ja varsinkin Pattijoen valuma-alueeseen nähden. Kaivumassamäärät hankealueella ovat suhteellisen vähäisiä. Hankealueen kaivumassat kalkitaan käyttäen kalkkia 40 t/ha. Uomien kaivusyvyys säilytetään pääosin vanhan suunnitelman tasossa, huomioiden kuitenkin kuivatuksen vaatima minimikuivatussyvyys. Huopakinojan kokonaisvaluma-alue on 19,7 km2. Pattijoen valuma-alue on Huopakinojan liittymäkohdan alapuolella n. 99 km2. Huopakinojan kokonaisvaluma-alue on n. 20 % Pattijoen valuma-alueesta uomien liittymäkohdan alapuolella. Pattijoen kokonaisvalumaalue on 141 km2. Huopankinojan kaivettava osuus on uoman kokonaisvaluma-alueeseen nähden pieni, joten voidaan olettaa, että perkauksen johdosta sulfaattimaan vaikutus jää Pattijokeen vähäiseksi. 16. Ympäristötoimenpiteet Työn aikana hankkeen alueella liikkuminen tapahtuu pääosin uoman reunoja pitkin. Peltoalueilla kaivumassat levitetään ja metsäalueilla tasataan maastoon soveltuvaksi. Läjitysalueille siirrettävät kaivumassat muotoillaan ja tasataan.
6 Hankealueella työkalustolla liikkuminen ja töiden suorittaminen on pyrittävä tekemään tarpeetonta haittaa aiheuttamatta. Mikäli haittoja aiheutuu, on ne korjattava tai korvattava haitan kärsijälle. 17. Vesiensuojelu Uoman luiskien kaltevuudeksi on suunniteltu kyseisen maalajin vaatima luiskan kaltevuus eri kaivusyvyyksillä. Uoman pituussuuntaiset kaltevuudet on suunniteltu mahdollisimman pieniksi, jolloin veden virtausnopeudet on pyritty pitämään sallittujen arvojen suuruisina. Perattavan uoman molemmin puolin tulee perustaa vähintään 1 m levyinen kasvillisuuden peittämä suojakaista. Kaivutyöt tulee suorittaa mahdollisimman kuivana aikana, jolloin kiintoaineskulkeumat ovat mahdollisimman vähäiset. Olosuhteiden salliessa uomat perataan ensisijaisesti ylhäältä alaspäin. Uomaan tehdään kaivujen ajaksi uoman reunoilta kaadetuista risuista virtaushidasteita (risupatoja) soveltuviin kohtiin n. 200 m välein, joilla vähennetään kiintoaineksen etenemistä uomassa. Kaivualueen alaosalla uoman pohjan osalla jätetään alivesiuoma, jolla säilytetään vakaammat virtaamaolosuhteet etenkin vähävetisenä aikana. Uoma kaivetaan vain toiselta puolen (tulvatasanne) paaluvälillä 7+00-14+70, jolloin kiintoaineskulkeumat vähenevät. Plv. 18+70-26+50 uoman kaivu suoritetaan myöskin toispuoleisesti. Uomien kaivumassat kalkitaan käyttäen kalkkia 40 t /ha. 18. Sillat ja rummut A. Yleiset tiet Vesilain 5 luvun 13 :n mukaan yleisen tien silta tai rumpu perustuksineen on tienpitäjän tehtävä ja kunnossapidettävä. B. Yksityiset tiet Yksityistien sillat ja rummut on vesilain mukaan ojitushankkeen toimesta uusittava vähintään entisen veroiseksi. Sillan ja rummun kunnossapitäminen on tienpitäjän asia. Yksityisteiden sillat ja rummut uusitaan / kunnostetaan hankkeen toimesta suunnitelmassa esitetyllä tavalla.
7 Uoma Paalu Rumpu/Silta Tietyyppi Nykyinen tilanne Suunnitelma tyyppi Yleinen/ yksityinen (aukko/pituus) (aukko/pituus) 1 12+82 rumpu Yksityinen 1400 mm/ 5m 2000 mm/10 m 1 18+70 Rumpu Yksityinen 1800mm/ 6m 2000 mm/10 m 1 20+79 Rumpu Yksityinen 1500mm/5 m 1800 mm/10 m (uusi paikka) 1 22+50 Rumpu Yksityinen silta poistetaan 1 24+56 Rumpu Yksityinen rumpu poistetaan 1 26+50 Rumpu Yksityinen puusilta 1800/10 m Suunnitelmassa esitetyt rummut ovat PEH T4 muovirumpuputkia. Rumpuina voidaan käyttää myös teräsputkia, joissa on riittävä suojaus happamuutta vastaan. Mikäli rumpuja siirretään esim. rajalle, määrä ja paikat on tarkistettava. 19. Vahingot ja haitat Hankkeen alueella suoritettavat työt on pyrittävä suorittamaan kaikilta osin tarpeetonta haittaa ja vahinkoa välttäen. Hankkeen alueella työkoneilla liikkuminen pyritään suorittamaan ensisijaisesti uoman varsia pitkin. Mikäli tiestölle aiheutuu vahinkoa, on rakentaja velvollisen korjaamaan tien entisen veroiseksi tai korvaamaan aiheuttamansa vahingon. 20. Ojituskustannukset Rakennustyön aikaiset ojituskustannukset muodostuvat pääosin perattavien uomien raivauksista, kaivu-, levitys-/tasaus töistä, loppusiivouskaivusta ja rumpujen uusintatöistä. Kustannukset kuivatusalueittain: Kuivatusalue Kokonaiskustannus, alv 0 % ( ) Kokonaiskustannus, sis. alv ( ) K1 72 100 89 404 Hankkeen yksityiskohtainen kustannusarvio on esitetty liitteessä 1. 21. Hyödyn arvio ja hankkeen kannattavuus Hyötyalue muodostuu niistä maa-alueista, joille yhteinen ojitus tuottaa hyötyä. Kustannusten osittelun perusteena oleva hyöty arvioidaan kaksijyvämenetelmällä. Maanarvojyvä kuvaa tiluskuvion maaperän luontaisen kasvukyvyn ja viljelyarvon. Kuivatusjyvä puolestaan ilmaisee maankäytön parantumista kuivatuksen ansiosta. Näiden jyväarvojen tulo, hyötyluku ilmaisee tiluskuvioin suhteellisen hyödyn. Hyötyluvun ja
8 tiluskuvion pinta-alan tulo ilmaisee kuviolle koituvan hyödyn parhaana pidettävänä kuivatettuna peltomaana. Näin saatua lukua kutsutaan muunnetuksi hehtaariksi (mha). Tarkastelussa on kuivatusjyvänä käytetty keskimäärin 0,3 ja maanarvojyvänä peltoalueilla 0,95. Peltohehtaarin hintana on käytetty 5200. Hyötyalue muodostuu yhdestä kuivatusalueesta. Kuivatusalue Pinta-ala (ha) Muunn.heht. (mha) hyöty (e) kustannukset (alv 0 %) hyötyluku K1 41,28 11,08 57 616 72100 1,25 Hyötyluku yhteensä koko alueelta 1,25. 22. Uomien ja rakennelmien kunnossapito Perustetun ojitusyhteisön on huolehdittava siitä, että peratut uomat ja tehdyt rakenteet pidetään vahvistetun suunnitelman mukaisessa kunnossa. Yksityis-, tilus-ja viljelysteiden siltojen ja rumpujen kunnossapito kuuluu tien käyttäjille. 23. Työn toteuttaminen Hanke tulisi toteuttaa roudattomana ja vähävetisenä aikana. Työn toteuttamisessa tulee huomioida vesiensuojelulliset toimenpiteet. Työt tulee toteuttaa kaikilta osin tarpeetonta haittaa ja vahinkoa välttäen. Ennen kaivutyön aloittamista tulee työn toteuttajan selvittää ja merkkauttaa alueella olevat maakaapelit sekä vesijohto- ja viemärilinjat. MAVEPLAN OY Oulu 28.8.2015 Suunnittelija Tarkastanut Rkm Tarmo Kämä Toimitusjohtaja DI Mika Mikkola