PÖYTÄKIRJA 1(6) 18.6.2012 MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 5/2012 Aika Keskiviikko 13.6.2012 klo 17.35-19.45 Paikka Lautakunnan kokoushuone, 1. kerros, Tilakeskus, Virastopiha 2 B, 02770 Espoo Läsnä Poissa Mari Nevalainen, puheenjohtaja Melissa Arni-Hardén (poistui klo 19.30) Teemu Haapalehto Astrid Kauber Tuija Kern Vesa Kukkamaa Leena Levola Taru Matilainen Claudia Nystrand Anneli Rönnberg (Kaveh Mirfakhraein varajäsen) Heli-Liliah Salminen Pasi Sipola Irene Surakka Roosa Åkerlund Liisa Kosonen, sihteeri Sugulle Abdirizak (Mariam Varjosen varajäsen) Mohamud Adan Abdi (Ali Abdirahmanin varajäsen) Ali Abdirahman Rodolphe le Clech (Marjut Tenkasen varajäsen) Phong Huynh Tam Huynh (Phong Huynhin varajäsen) Mohammed Kaiser Petri Korhonen Natalia Kozlova Teemu Kuusisto William Law Lovisa Letchu (William Lawn varajäsen) Kaveh Mirfakhraei Teija Moilanen (Pertti Poutasen varajäsen) Nowzar Nazari (Mohammed Kaiserin varajäsen) Anne Nikkanen (Sirkka Wimanin varajäsen) Petr Potchinchtchikov (Natalia Kozlovan varajäsen) Pertti Poutanen Bo Qin Anne Rasskasov Lea Savolainen (Marja Suomisen varajäsen) ESPOON KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI KEHITTÄMISYKSIKKÖ (09) 816 51055 PL 205 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTA ESBO STAD SOCIAL OCH HÄLSOVÅRDSSEKTORN UTVECKLINGSENHET (09) 816 51055 PB 205 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI MÅNGKULTURELLA FRÅGOR DELEGATIONEN FÖR
2(6) Marja Suominen Marjut Tenkanen Mariam Varjonen Annukka Wiikinkoski (Anne Rasskasovin varajäsen) Sirkka Wiman Tiffany Yang (Bo Qinin varajäsen) Vieraat Glenn Gassen 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 17.35. 2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Todettiin. 3. Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Claudia Nystrand. 4. Esityslistan hyväksyminen Esityslista hyväksyttiin. 5. Monikulttuurisuusohjelman seuranta Glenn Gassen esitteli monikulttuurisuusohjelman seurantatulokset vuosilta 2009-2011 (liite 1), jonka tarkastelu aloitettiin edellisessä kokouksessa. Nyt käytiin läpi toimenpiteet 13-16 ja 19-23 sekä huono-osaisuus ja yleiskatsaus. Keskustelussa nousivat esille seuraavat asiat: Tavoite 13: Nuorisotoimi tukee maahanmuuttajataustaisten nuorten kotoutumista. Muunkielisiä nuoria oli 8,1 % Espoon 9-17 -vuotiaasta väestöstä. Väestössä suurin muunkielinen ikäryhmä on 20-40 -vuotiaat, parhaassa työiässä olevat. Tavoite 14: Maahanmuuttajien neuvontapalveluita kehitetään. Vuonna 2011 asiakasmäärät laskivat, mutta alkuvuonna 2012 on näkynyt selvää asiakasmäärien kasvua. Asiakkaat ovat löytämässä In Espoon neuvontapisteen. Tavoite 15: Maahanmuuttajille on tarjolla asumisen opastusta ja neuvontaa Voimanpesä on Raha-automaattiyhdistyksen tukema hanke, joka tukee ja ohjaa vuokravelallisia ja häätöuhan alla olevia espoolaisia lapsiperheitä. Konkreettista asumisen opastusta annetaan koeasunnossa. Suuri osa asiakkaista on maahanmuuttajataustaisia.
3(6) Tavoite 16: Asuinalueet kehittyvät tasapainoisesti ja asumiseen liittyvää segregaatiota ehkäistään Mittari kertoo kuinka suuri osuus muunkielisistä asuu alueilla, joissa huomattava osa muita asukkaista ovat muunkielisiä. Keskeistä ei ole muunkielisten osuus, vaan onko samanaikaisesti alueen sosiaalinen kehitys huono (paljon työttömyyttä, toimeentulotuensaajia, alhainen koulutustaso). Tarvitaan trenditietoja, joita näitä tarkastellaan samanaikaisesti. Muunkielisten osuudet ovat kasvaneet monenlaisilla alueilla. Keskeistä on myös mihin rakennetaan vuokrataloja. Uusia vuokra-asuntoja rakennetaan 300 vuodessa. Kasvu on noin 1 % per vuosi. Asuinalueita pitäisi kehittää tasapuolisesti. Kysyttiin mitä erityispanosta kaupunki pystyy tuottamaan alueille, joissa on paljon työttömyyttä ja toimeentulotuensaajia, jotta voidaan ennaltaehkäistä huonon sosiaalisen perimän siirtymistä seuraavalle sukupolvelle. Viimeaikaiset tutkimukset kertovat, että Espoossa ei ole yhden etnisen ryhmän keskittymiä. Maahanmuuttajat ovat myös kyselyissä kertoneet haluavansa naapuriksi suomalaisen lapsiperheen. Syksyllä 2012 on tulossa seurantatietoa maahanmuuttajien asumisurista pääkaupunkiseudulla (vuokra-, omistus- ym asumismuotojen mukaan). Alla on taulukko Espoon ara-asunnoista (valtion lainoittamia/tukemia vuokraja asumisoikeusasuntoja), joissa 42,7 % Espoon vieras- eli muunkielisistä asuu. Vieraskieliset ara-asunnoissa alkuvuosi 2012 asuntoja asukkaita vieraskielisiä asukkaita % % Espoon vieraskielisistä vieraskielisten asuntoja % Espoonkruunu 13 818 27 547 6 739 24,5 25,9 2 670 19,3 Muut ara-vuokraasunnot 5 664 10 965 1 670 15,2 6,4 Opiskelija-asunnot x) 2 623 6 717 2 029 30,2 7,8 Asumisoikeusasunnot 5 006 10 267 672 6,5 2,6 Yhteensä 27 111 55 496 11 110 20,2 42,7 x) 5 267 asuntopaikkaa Espoon väestömäärä 252 400 Vieraskielisiä 10,30 %
4(6) Tavoite 19: Kaupunki tukee maahanmuuttajien kotoutumista ja taustaltaan erilaisten väestöryhmien kohtaamista edistävää järjestöjen ja yhteisöjen toimintaa Näiden avustusten määrä ja rahasummat olivat laskeneet. Sama koski kaikkia annettuja avustuksia yleensäkin. Tavoite 20: Kaupunki edistää maahanmuuttajien työllisyyden kasvua yhteistyössä valtion ja elinkeinoelämän järjestöjen kanssa Mittarissa raportoidaan ulkomaalaisten työttömien määrä, koska maahanmuuttajataustaisten Suomen kansalaisten työllisyydestä saadaan tietoa kahden vuoden viiveellä. Nyt saatu luku (8,9 %) kertoo 15-74 - vuotiaiden ulkomaalaisten työttömien määrän. Huolestuttavaa on erityisesti nuorten 17-29 -vuotiaiden maahanmuuttajataustaisten tilanne, koska heistä 38,5 % on työn ja koulutuksen ulkopuolella. Tämä tarkoittaa noin 3000 nuorta (Pekka Myrskylän tutkimus). Espoon aikuislukio on alkanut osana Osallisena Suomessa -hanketta järjestää koulutusta maahanmuuttajanuorille, joilla on heikko tai olematon koulutustausta. Syksyllä 2012 koulutuspaikkoja on noin 100. Tässä esitetty ulkomaalaisten työttömyyden trendi noudattaa yleistä trendiä eli se on kolminkertainen kantaväestön työttömyyteen nähden. Neuvottelukunta käsittelee syksyllä nuorten syrjäytymistilannetta. Lisäksi Espoossa suunnitellaan syksyksi toimialojen ja kolmannen sektorin seminaaria maahanmuuttajalasten ja -nuorten tilanteesta. Uuden 2013-2017 neuvottelukunnan tulee seurata toimenpiteiden vaikutusta koulutukseen pääsyyn ja työllistymiseen. Tavoite 21: Kaupunki tukee maahanmuuttajien yrittäjyyttä Uusyrityskeskus antaa tukea yrityksen perustamiseen. 120 muunkielisestä asiakkaasta 75 oli miehiä ja 45 naisia. Tavoite 22: Espoo on kansainvälisten opiskelijoiden kannalta houkutteleva ja viihtyisä opiskeluympäristö Ohjelmaa laadittaessa tätä tavoitetta perusteltiin sillä, että oppilaitosten kansainväliset opiskelijat valmistavat opiskelijoita kansainvälisyyteen. Espoossa kansainvälisiä opiskelijoita on yli 2500, kun Suomessa heitä on yhteensä noin 16 000. Kansainvälisen opiskelun onnistumisen mittarina voisi opiskelijoiden määrän sijaan olla Suomen työmarkkinoilta saatu paikka opiskelun päätyttyä. Rekrytoinnissa on rakenteellista syrjintää ja suomen/ruotsin kielen taidon puute on usein esteenä työllistymiselle. Suomen ja ruotsin kielen opetusta on oltava tarjolla englanninkielisen opetuksen lisäksi.
5(6) Tavoite 23: Kansainvälisten osaajien ja heidän perheenjäsentensä juurtumista Espooseen tuetaan edistämällä sosiaalisen verkostoitumisen mahdollisuuksia Kanssakäymistä ja verkostoitumista edistetään järjestämällä henkilökohtaisia kohtaamisia eri tapahtumissa. Mukana on myös suomalaisia. Otaniemi International Networkin jäsenistä 80 % on ulkomaalaisia ja huomattava osa perheellisiä. Maahanmuuttajien huono-osaisuus: Mittarina muunkielisten toimeentulotukea saavien osuus kaikista muunkielisistä kaupunkilaisista Jatkossa on selvitettävä miten pitkään toimeentulotuensaanti on jatkunut vuosissa ja sitten kun mahdollista, analysoitava asiaa kielen mukaan ulkomaalaisuuden lisäksi. Jatkotoimet: Keväällä 2013 saadaan seurantatiedot koskien vuotta 2012. Syyskuuksi 2013 laaditaan valtuustolle koko ohjelmakautta 2009-2012 koskeva seurantaraportti. Uutta monikulttuurisuusohjelmaa 2013-2017 rakennetaan rinnan kaupungin uutta strategiaa. Syrjäytymiskehityksen suunnan muuttaminen parempaan tulee uuden ohjelman yhdeksi painopisteeksi. Asiantuntijoiden kanssa käydään keskusteluja ja järjestetään työpajoja eväiden saamiseksi ohjelman toimenpidetasolle. 6. Millainen on paras mahdollinen Espoo? Edellisessä kokouksessa hahmoteltua ja täydennettyä tuotosta (liite 2) täydennetään monikulttuurisuusohjelman seurantatuloksilla viestiksi kaupungin strategian valmisteluun ja esimerkiksi kaupunginhallitukselle kannanottona. Työryhmä Mari Nevalainen, Teemu Haapalehto, Astrid Kauber, Pasi Sipola ja Liisa Kosonen valmistelevat luonnoksen seuraavaan kokoukseen. 7. Muut asiat Muita asioita ei ollut. 8. Seuraava kokous 22.8.2012 Käsitellään neuvottelukunnan kannanottoa Espoon tulevaan strategiaan. 9. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 19.45. Mari Nevalainen puheenjohtaja Liisa Kosonen sihteeri Liite 1 Monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot 2009-2011 Liite 2 Täydennetty Paras mahdollinen Espoo
6(6) Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Espoossa 3.7.2012 Claudia Nystrand