HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1
2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm hyvä työn hallinta, oikeudenmukainen johtaminen,henkilökohtainen ammattitaito sekä työntekijän fyysiset ja psyykkiset edellytykset ovat hänen työtehtäviinsä nähden tasapainossa. Työyhteisössä se ilmenee me-henkenä sosiaalisena tukena ja yleensä toiminnan häiriöttömänä sujumisena. Työskentely on tuottavaa ja työn laatu hyvää, myös poissaolot ovat vähäisempiä. 1. LAINSÄÄDÄNTÖÄ Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan työntekijän turvallisuudesta työssä: Työturvallisuuslaki 8 1mom:Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työturvallisuuslaki 10 1mom: Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, miloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Työturvallislaki 13 : Työn suunnitelussa ja mitoituksessa on otettava huomioon työntekijöiden fyysiset ja henkiset edellytykset, jotta työn kuormitustekijöistä työtekijän turvallisuudelle tai terveydelle aiheutuvaa haittaa tai vaaraa voidaan välttää tai vähentää. Työturvallisuuslaki 25 : Jos työntekijän todetaan työssään kuormittuvan, hänen terveyttään vaarantavalla tavalla, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käyttävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi. Kuormittumista käsittelevät ensin työntekijä ja hänen esimiehensä. Jos kuormittumisen toteamisessa tarvitaan asiantuntijaa, työnantajan tulee ensisijaisesti käyttää apuna työterveyshuoltoa. Työterveyshuoltolain (1382/2001) mukaan myös työtekijä voi perustellusta syystä saada pyynnöstä työterveyshuollolta selvityksen työkuormituksestaan. Terveyttä vaarantava haitallinen fyysinen tai henkinen kuormittuminen voi olla yli- tai alikuormitusta. Haitallisia kuormitustekijöitä voivat olla yhtäjaksoisesti kuormittava työ tai muut työn sisällöstä, puutteellisesta työn hallinnasta tai työjärjestelyistä johtuvat tekijät.
3 2. TYÖN KUORMITUSTEKIJÄT Työ kuormitustekijät voivat olla sekä laadullisia että määrällisiä ja ne voivat aiheuttaa yli- tai alikuormitusta. Kun arvioidaan työn kuormitustekijöitä, tulee tarkastella erikseen työn kuormitustekijöitä ja työntekijän kuormittumista. Kuormitustekijät johtuvat työstä tai työympäristöstä sen sijaan kuormittuminen on yksilöllistä. Määrällinen kuormitus on sitä, että työtä on liikaa, työhön liittyy kiirettä ja aikapainetta ja se on luonteeltaan jatkuvaa. Laadullinen kuormitus voi olla työtä, joka kuormittaa muistia ja vaatii jatkuvaa tarkkavaisuutta ja nopeita ratkaisuja. Vuorovaikutustaitoja ja ihmissuhdetaitoja vaativissa tehtävissä kuormittuu helposti henkilön oma persoona, jolla hän työtään tekee. Sressiä aiheuttavat työn ominaisuudet voivat liittyä työyhteisöön, kuten työtovereiden välisiin suhteisiin, ilmapiiriin ja johtamiseen tai itse työn sisältöön. Haitalliseksi tilanne muuttuu silloin kun ihminen kokee työympäristön asettamat vaatimukset suuremmiksi kuin omat selviytymiskeinonsa eli hänen oman työsä hallinta ei ole tasapainossa. Seuraavassa joitakin esimerkkejä henkistä kuormittumista aiheuttavista tekijöistä ; Työn hallinta: - vähäiset mahdollisuudet osallistua omaa työtä koskevaan päätöksentakoon - valta ja vastuut epätasapainossa - koulutus riittämätön työtehtäviin nähden Organisaatio: Työn sisältö: - organisaation tavoitteet epäselviä - työtehtävät ja asema työyhteisössä määritelty epäselvästi - palautteen puute - palkkaukseen liittyvät asiat - työn huono arvostus - ongelmia ei pyritä ratkaisemaan - henkilökohtaista kehittymistä ei tueta - puutteet työtiloissa - puutteet työvälineissä - kykyjä vastaamaton tai epämielekäs työ - työtahdin hallinnan puute - liikaa tai liian vähän työtä - puutteet työaikajärjestelyissä - puutteet perehdyttämisessä 3. Kuormittumisen seurauksia Sopimaton henkinen kuormittuminen saattaa johtaa työuupumukseen. Työuupumus ilmenee erillaisina väsymysoireina, ammatillisen itsetunnon heikkenemisenä sekä kyynistymisenä. Pitkittyessään työuupumus voi johtaa masennukseen tai muuhun psyykkiseen sairauteen ja siitä johtuviin poissaoloihin ja pahimmillaan pysyvään työkyvyttömyyteen.
4 Sopiva määrä kuormittumista eli stressiä kuuluu työhön. Työssä pitää olla haasteita ne motivoivat ja niihin vastaaminen tuottaa tyydytysä ja mielihyvää. Sressinsietokyky on eri ihmisillä erilainen. Kysymys on viimekädessä siitä, kuinka voimakasta ja pitkaäkestoista tressi on. Kukaan ei kestä sitä, että joutuu työskentelemään jatkuvasti jaksamisensa äärirajoilla, myös alikuormitus on yhtä stressaavaa, tällöin ihminen turhautuu ja pitkästyy. 4. Kuormittumisen ennaltaehkäisy Johtamisella ja esimiestoiminnalla yleensäkin on keskeinen rooli työyhteisön hyvinvoinnissa koska vastuu työturvallisuudesta ja tässä tapauksessa työhyvinvoinnista on työnantajalla. Seuraavassa asioita, jotka edesauttavat työhyvinvointia ja ehkäisevät haitallista kuormittumista: - työyhteisön/yksilön tavoitteet ja perustehtävä selvillä kaikille - hyvät esimies-alaissuhteet - oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo - vaikutus-ja osallistumismahdollisuudet - optimaalinen työkuormitus - toimiva kehityskeskustelukäytäntö - tiedonkulku- ja saanti kunnossa - oikeudenmukainen palkka- ja palkitsemispolitiikka - työtilat ja- välineet kunnossa - mahdollinen väkivallan uhka huomioitu - riittävä perehdytys uusille työntekijöille ja/tai kun työtehtävät vaihtuvat - varhaisen puuttumisen malli on käytössä 5. Työterveyshuollon rooli Työterveyshuolto toimii asiantuntijana, kun selvitetään työn kuormittavuutta. Työterveyshuollon tehtäviin kuuluu työpaikkaselvitysten tekeminen. Niiden yhteydessä arvioidaan työolojen terveellisyyden ja turvallisuuden ohella myös työn kuormittavuutta. Työsuojeluhenkilöstö on myös omalta osaltaan mukana työpaikkatarkastuksissa, jotka ovat osa työpaikkaselvitystä. Kuormittavuutta arvoitaessa apuna ovat mm. poissaolotilastot, työajanseuranta, erilaiset kyselyt ja haastattelut ja työpaikalla tehdyt havainnot ja mittaukset. Lähteet: Työturvallisuuslaki 738/2002 Työturavllisuuskeskus:Työsuojelulla hyvinvointia ja tulosta Päivi Rauramo: Työhyvinvoinnin portaat Työterveyslaitos: Hyvätyöterveyshuoltokäytäntö
5