ja hintojen kehitys
Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden hintataso Suomessa olisi hieman keskimääräistä eurooppalaista hintatasoa alhaisempi. Elintarvikkeiden ALV on Suomessa kuitenkin edelleen merkittävästi (63 %) eurooppalaista keskiarvoa korkeammalla tasolla. Tämän seurauksena elintarvikkeiden hintataso Suomessa oli vuonna 2010 noin 7 % korkeampi kuin keskimäärin Euroopassa (). Suomen suhteellinen hintataso on merkittävästi alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa (Norjassa +56 % verrattuna eurooppalaiseen tasoon, Tanskassa +29 % ja Ruotsissa +10 %). Elintarvikkeiden hinnannousu vuosina 2005 2010 on ollut Suomessa vähäisempää kuin muissa EU-maissa keskimäärin. Elintarvikkeiden voimakas kuluttajahintojen nousu ei ole ainoastaan suomalainen ilmiö. Elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet voimakkaasti 2000-luvulla myös muissa Euroopan maissa. Elintarvikkeisiin käytetyn rahan määrä on säilynyt varsin samalla tasolla 2000-luvulla. Elintarvikkeisiin käytetyn rahan osuus Suomessa on samaa tasoa kuin muissa EU-maissa. Sivu 2
Elintarvikeketjun tuottavuus ETLAn vuoden 2005 tilastoaineistolla tehdyn analyysin mukaan suomalainen elintarviketeollisuus ja kauppa ovat kansainvälisesti melko kilpailukykyisiä. Maatalouden kilpailukyky on heikko, johtuen epäedullisista luonnonolosuhteista ja pienestä tilakoosta. Saman ETLAn tutkimuksen mukaan Suomen kaupan tuottavuus EU 15 -alueen keskitasoa ja lähes Yhdysvaltojen vähittäiskaupan tuottavuuden tasolla. Suomen kaupan hyvä tuottavuus on keskeinen selittäjä sille, että Suomen kauppa on palveluiden hinnoilla ja tuotannon yksikkökustannuksilla tarkastellen melko kilpailukykyinen suhteessa läntisiin teollisuusmaihin. Kaupan sääntely on Suomessa kansainvälisesti verraten erittäin voimakasta. Sääntelyn vapautuminen on ollut Suomessa huomattavasti muita maita hitaampaa ja vähäisempää. OECD:n analyysin perusteella sääntelyllä on negatiivisia vaikutuksia kilpailuun ja hintatasoon. Elintarvikekaupan osuus Suomen elintarviketalouden kokonaisrahavirroista oli MTT:n tutkimuksen mukaan 11 % vuonna 2009. Sivu 3
Suhteessa maan yleiseen hintatasoon, on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan edullisimpia =100, 2010 Kokonaishintaindeksi 1 Ruoka ja eialkoholipit. juomat 2 Alkoholi ja tupakka 3 Ravintolat ja hotellit 4 Sveitsi 141 141 105 137 Norja 141 156 223 173 Tanska 136 129 118 149 117 107 128 125 Ruotsi 114 110 132 134 Irlanti 113 114 160 126 Ranska 107 104 102 101 Belgia 106 109 94 109 Itävalta 102 109 86 101 Alankomaat 101 91 96 102 Saksa 99 105 92 101 Italia 99 101 97 104 Iso-Britannia 96 97 134 101 Espanja 92 89 75 92 Kreikka 91 93 84 94 Portugali 84 86 78 79 Viro 72 77 75 70 Latvia 66 79 78 75 Liettua 61 68 73 63 Bulgaria 48 62 60 44 Ruokaindeksi / kokonaisindeksi Bulgaria 129 Latvia 120 Liettua 111 Norja 111 Viro 107 Itävalta 107 Saksa 106 Belgia 103 Portugali 102 Kreikka 102 Italia 102 Iso-Britannia 101 Irlanti 101 Sveitsi 100 Ranska 97 Espanja 97 Ruotsi 96 Tanska 95 91 Alankomaat 90 80 90 100 110 120 130 Lähde: Eurostat, Comparative price level indices. 1 Household final consumption expenditure. 2 Food and non-alcoholic beverages. 3 Alcoholic beverages, tobacco and narcotics. 4 Restaurants and hotels. Sivu 4
Suomessa elintarvikkeiden hinta ilman arvonlisäveroa on alle EU:n keskiarvon Ruoka- ja ei-alkoholipitoiset juomat ilman ALV:tä * =100, 2010 Irlanti Luxemburg Tanska Belgia Itävalta Ranska Ruotsi Saksa Iso-Britannia Italia Alankomaat Espanja Kreikka Portugali Latvia Viro Liettua 60 68 67 90 90 86 86 112 109 109 104 103 103 103 102 102 100 99,6 120 Arvonlisäverolla oli selkeä vaikutus ruoan hintaan Suomessa vuonna 2010 Mikäli elintarvikkeiden hinnoista poistetaan erilaisten arvonlisäverokantojen merkitys, elintarvikkeiden hinta Suomessa olisi ollut 0,4% alhaisempi kuin - maissa keskimäärin. Suomen -maita korkeampi hintataso selittyy siis kokonaan keskimääräistä suuremmalla arvonlisäveroprosentilla. 50 60 70 80 90 100 110 120 130 Lähde: Eurostat, Comparative price level indices, Food and non-alcoholic beverages. = ns vanhat EU maat, eli ennen vuotta 2004 jäseneksi tulleet. * Kunkin maan yleisin ruoan ALV-%. Lähde: Euroopan Komissio: VAT Rates applied in the Member States of the European Union (2011). Sivu 5
Elintarvikkeiden arvonlisävero on Suomessa edelleen selkeästi eurooppalaista keskiarvoa korkeampi Yleisin elintarvikkeiden arvonlisävero EU-maissa %, 2011 Tanska Latvia Liettua Viro Kreikka Ruotsi Itävalta Saksa Portugali Alankomaat Belgia Ranska Espanja Italia Iso-Britannia Irlanti 0 0 4 4 6 6 6 5,5 7 8 10 12 13 13 20 21 22 25 0 5 10 15 20 25 Lähde: Euroopan Komissio: VAT Rates applied in the Member States of the European Union (2011). Sivu 6
Elintarvikkeiden hinta Suomessa on muita Pohjoismaita alhaisempi Ruoka- ja ei-alkoholipitoiset juomat hintaindeksi (=100), 2010 Norja Sveitsi Tanska Irlanti Ruotsi Belgia Itävalta Saksa Ranska Italia Iso-Britannia Kreikka Alankomaat Espanja Portugali Latvia Viro Liettua Bulgaria 62 68 77 79 86 89 91 93 97 110 109 109 107 105 104 101 100 114 129 141 156 60 70 80 90 100 110 120 130 140 150 160 Lähde: Eurostat, Comparative price level indices, Food and non-alcoholic beverages. = ns vanhat EU maat, eli ennen vuotta 2004 jäseneksi tulleet. Sivu 7
Elintarvikkeiden kuluttajahinnat ovat Suomessa nousseet hieman keskitasoa vähemmän vuodesta 2005 Ruuan kuluttajahintojen nousu maittain 2005=100, 1/2005-12/2010 Latvia Liettua Bulgaria Viro Iso-Britannia Belgia Tanska Ruotsi Itävalta Italia Espanja Saksa Norja Alankomaat Ranska Portugali Irlanti 104 106 118 116 116 115 114 114 113 113 112 111 110 109 133 138 143 143 150 100 110 120 130 140 150 160 Lähde: Eurostat, Food supply chain monitor, food consumer price index, 2005=100. laskettu painottamattomana keskiarvona Sivu 8
Suomessa käytetään elintarvikkeisiin yhtä suuri osuus kokonaiskulutuksesta kuin muuallakin Euroopassa 14% Elintarvikkeiden kulutuksen osuus kokonaiskulutuksesta %, 2000-2009 EU27 13% 12% 11% 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: Eurostat: Final consumption expenditure of households by consumption purpose, COICOP Food and non alcoholic beverages. Sivu 9
Suomen kaupan tuottavuus on kansainvälisesti verraten hyvällä tasolla Tuottavuus vuonna 1980 Tuottavuuden kasvu 1981-1994 Tuottavuuden kasvu 1995-2007 Tuotos 1000 vuoden 2005 hinnoin työntekijää kohden vuodessa 0 50 100 150 200 250 300 MAATALOUS EU-15 Yhdysvallat ELINTARVIKETEOLLISUUS EU-15 Yhdysvallat KAUPPA EU-15 Yhdysvallat Lähde: ETLA Julkaisu: Kotilainen, Koski, Mankinen, Rantala; Elintarvikkeiden hinnanmuodostus ja markkinoiden toimivuus. 10
Kaupan haitallinen sääntely oli vuonna 2008 Suomessa EU 15 -maista viidenneksi tiukinta Luxembourg Belgia Itävalta Kreikka Ranska Portugali Tanska Espanja Italia Yhdysvallat Japani Saksa Alankomaat Iso-Britannia Viro Irlanti Ruotsi 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 Lähde: Indicators of regulatory conditions in the retail distribution sector, OECD, 2008. Mittarit keskittyvät kilpailuun ja kustannuksiin vaikuttavaan sääntelyyn. Sivu 11
Kaupan osuus on noin 11 % elintarviketalouden rahavirroista Suomessa Tuoteverot 4,6 mrd. (19%) Elintarviketalouden rahavirrat Suomessa 2009 Elintarvikkeiden tuonti ja muu panostuonti 4,4 mrd. (18%) Ravitsemistoiminta 1,9 mrd. (8%) Maatalous 3,2 mrd. (13%) Rahavirrat yhteensä 24,3 mrd Elintarviketeollisuus 2,6 mrd. (11%) Elintarvikekauppa 2,7 mrd. (11%) Muut alat (maatalouskauppa, liikeelämän palvelut, kuljetus jne) 4,8 mrd. (20%) Elintarvikekauppa muodosti vuonna 2009 11 % Suomen elintarviketalouden rahavirroista. MTT:n mukaan Suomen elintarvikeketjun rahavirtojen suuruus on 24,3 mrd. Luku sisältää sekä kansantalouden tilinpidon mukaiset, elintarvikkeiden ja juomien kulutusmenot kotona ja kodin ulkopuolella (20,2 mrd ), sekä elintarvikkeiden viennistä ja maataloustuista koostuvat rahavirrat (4,1 mrd ). Rahavirroista 35 % kohdentuu elintarvikekaupalle, -teollisuudelle ja maataloudelle niiden tuottaman arvonlisäyksen (osuus BKT:stä) mukaisesti. Merkittävä osuus (19 %) rahavirroista menee tuoteveroihin, jotka pitävät sisällään sekä arvonlisäveron että valmisteverot. Muut liiketoiminnan alat palvelevat koko elintarvikeketjua MTT:n laskelmien mukaan yhteensä 4,8 mrd. arvosta muodostaen 20 % elintarviketalouden rahavirroista. Lähde: MTT: Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2011 Sivu 12
Elintarvikkeiden kuluttajahinnat ovat nousseet selkeästi palkkojen ja maatalouden tuottajahintojen nousua vähemmän Elintarvikeketjun hintaindeksien sekä bruttopalkkojen kehitys 2005-12/2010 * 2005 =100 Bruttopalkat Maatalouden tuottajahinnat¹ Elintarviketeollisuuden hinnat² Elintarvikkeiden kuluttajahinnat³ 100 110 120 130 Lähteet: Eurostat: Aggregates by branch: gross wages and salaries, NACE_R1: TOTAL. Food supply chain - Price indices (2005=100) Hintaindeksien osalta laskettu painottamattomana keskiarvona. ¹ Vuoden 2010 arvo = joulukuu 2010 ² Luxembourg & Portugal ei mukana arvossa (tietoa ei saatavilla). Vuoden 20110 arvo = joulukuu 2010 ³ Vuoden 2011 arvo = joulukuu 2010 Sivu 13