syksy 2004 Luentorunko Ossi Nykänen Yleisiä tietoja syksyn kurssista Opettaja: Jukka Huhtamäki Sähköposti: jukka.huhtamaki@tut.fi Huone: Td309, matematiikan laitos / hypermedialaboratorio Puhelin: (03) 3115 2418 (vastaanotto: to 13-14) Luennot: ti 12-13 ja to 10-12 (S4) Harjoitukset: ma, to 12-14 sekä ti, ke 10-12 (Sb204) Harjoitusassistentti: Ilkka Kaikuvuo Esitiedot ~ tietotekniikan perustiedot Internet/WWW -hypermedian perusteet Kotisivu: http://matriisi.ee.tut.fi/hmopetus/hypmed04/ Uutisryhmä: tut.mat.hypermedia Suorittaminen: harjoitustyö ja tentti 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 1 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 2 Kurssin sisältö ja suorittaminen Kurssilla perehdytään hypermedian perusteisiin ja sen tekemisen eri osa-alueisiin. Osansa saavat hypermedian ja tietokoneen käytön teoriat, ohjelmistot, Internet, WWW ja HTML, standardit, käytännöt sekä sovellutukset. Hypermedia ei ole selkeärajainen kokonaisuus, eikä sitä sellaisena tulla kurssilla esittelemään. Sovelluksista ja esimerkeistä johtuen WWW:n rooli kurssilla on suuri. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että hypermedia olisi yhtä kuin WWW. WWW on eittämättä tärkein hypermedian ilmentymä, joskin vain osa WWW:stä on aitoa hypermediaa. HUOM! Kurssilla käsitellään siis myös asioita, joita perus-html-koodari ei välttämättä koe tarvitsevansa. Kaikki käsiteltävä asia ei myöskään ole luonteeltaan teknistä. Tämä on suoraa seurausta yllä olevasta. Kurssin tavoitteena on peruskäsitteiden ja -taitojen omaksuminen. Idealistisena tavoitteena on aiheen kartoittaminen siten, että kurssilla muodostuisi perusta, jonka varassa asioihin voi tutustua yksityiskohtaisemmin siinä vaiheessa kun asioita pitää oikeasti tehdä ja osata. 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 3 Mistä tällä kurssilla puhutaan? Kurssin asiasisältö näyttää kutakuinkin seuraavalta (käsittelyjärjestys vaihtelee): johdantoa, taustoja, ideoita, peruskäsitteitä teksti ja hyperteksti Internet, WWW ja hypermedia hypermedia, metaforat ja tietokoneet hypermedian teoreettiset mallit tiedon esitysmuodot ja esitystavat (tietokoneissa) + menetelmät hypertekstin rakenne hypertekstin eri tulkinnat hypermedian (suunnittelu ja) tekeminen hyperteksti ja tiedon hakeminen, monimutkaiset hyperdokumentit ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutus hypermedia vs. tietokäsitykset ja oppiminen hypermedian erikoiskysymyksiä Huomaa, että yo. lista luettelee kysymyksiä, joihin paneudutaan - ei suoraan luentojärjestystä. Huomattava osa kurssin sisällöstä avautuu harjoitusten, itseopiskelun ja erilaisiin ohjelmistoihin tutustumisen kautta. 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 4
Poimintoja sisällöstä Seuraavat hypermedian tekemiseen liittyvät tekniset tai menetelmätason asiat ansaitsevat tulla erikseen mainituiksi: WWW, HTML & CSS kuva & animaatio, kuvan käsittely ja käyttö videokuva, videodigitointi, käsittely ja käyttö ääni, äänen digitointi, käsittely ja käyttö multimedia, multimediasovellusten kokoaminen ja käyttö Käsitteellisellä tai periaatteellisella tasolla esitellään myös esim.: kognitiivinen tieto- ja oppimiskäsitys muisti ja havaitseminen tekstin kirjoitus- ja lukuprosessit hypermedian suunnittelu- ja lukuprosessit Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikkea opittua ei voi suoraan koodata WWWsivuiksi, vaan osa asioista jää suosiolla hautumaan (myös tulevien kurssien pohjaksi). Käytettävyyden osuus jää vuonna 2004 aikaisempia vuosia vähemmälle huomiolle, koska aiheesta järjestetään opetusta erikseen. 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 5 Ohjelmistoista Kurssin kuluessa tutustutaan (osin myös kantapään kautta) ainakin seuraaviin järjestelmiin ja ohjelmiin (lisenssisyistä muutamaa vain esitellään, eikä niitä pääse itse käyttämään): Windows-käyttöliittymä & Unix-perusperusperusteet SSH Mozilla, Internet Explorer & Lynx Notepad Goldwave Mozilla Composer, MS Frontpage(?) MS Word CorelDRAW Macromedia Director, Macromedia Dreamweaver*, Macromedia Flash*(?) Adobe Photoshop*, Adobe Premiere* Visual Basic*(?), yms. yms. Perusohjelmat on pyritty valitsemaan siten, että niiden kokeilu myös kotona olisi mahdollista. 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 6 Opiskelusta - mitä kurssilla oppii? Kurssin opetusmuoto, materiaali & suoritukset Kurssilla luodaan yleiskatsaus hypermediaan. Painopiste on tietyssä mielessä pikemminkin teoreettinen kuin soveltava. Käytännössä tämä näkyy siinä, että perusperiaatteet esitellään käsitteellisesti, minkä jälkeen niitä sitten puntaroidaan eri sovelluksissa Näkökulma on erityisesti asioiden sovelluksista riippumattomien perusteiden opiskelu - esim. laajojen ohjelmistoihin yksityiskohtiin ei kurssilla yksityiskohtaisesti puututa. Motivaatio tälle on esitetyn asian pysyvyys: ohjelmistot tulevat ja menevät, ideat pysyvät Tavoitteena on nyt lähinnä vastata seuraaviin yksinkertaisiin kysymyksiin (sekä harjaantua puuhastelemaan asioiden parissa myös käytännössä): - mitä hypermedia tarkoittaa ja miten hypermediaa ja sen eri osia tehdään? - miten hypermediaa tehdään WWW-ympäristössä ja mitä sillä saa aikaan? - miten WWW-hypermediasta tehdään laitteistoriippumatonta/saavutettavaa? - miten multimedian elementtejä tuotetaan ja käytetään? - mitä asiaan liittyvää on olemassa? 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 7 Kurssin rungon muodostaa tämä käsillä oleva luentorunko. Luentorungon idea & tavoitteet ovat seuraavat: - jäsentää hajanainen asia, erityisesti otsikot, hallittavaan muotoon - toimia muistilappuna siinä, mitä asioita kurssin luennoilla käsiteltiin HUOM! Luentorunko ei missään tapauksessa sisällä koko kurssimateriaalia, vaan ainoastaan jäsentää sitä! Luentorungon lisäksi kurssin sisältöön kuuluvat - luentojen yhteydessä vapaamuotoisesti (esim. taululla, kalvojen tai tietokoneesimerkkien avulla) käsitellyt asiat (otsikkojen sisältö) - luentojen yhteydessä läpikäydyt esimerkit - luentorungossa ja kotisivulla mainitut lähteet (soveltuvin osin, totta kai) - kurssin harjoitukset ja harjoitustyö Luentorunkoa julkaistaan kurssin edetessä kurssin kotisivuilla PDF-muodossa 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 8
Muistettavaa & käytännön vinkkejä opiskeluun Hypermedia WWW. Hypermediaa on mahdollista toteuttaa eri tavoin ja eri menetelmin (Director, Flash, Hypercard, ToolBook, ) Hyvän hypermedian tekeminen edellyttää aina sen sovellusalueen sisällöllistä osaamista, jonka parissa työskennellään. Koska kukaan ei osaa kaikkea, on hypermedian tekeminen ryhmätyötä Käytännön vinkkejä itse opiskeluun: - muista että kaikki hypermedia ei tähtää sähköiseen WWW-sivujen tekemiseen julkaisutoimintaan tai kaupankäyntiin - hypermediaan liittyy myös oikeaa tutkimustyötä, jota tehdään osin itsensä vuoksi (jota ei tällä kurssilla tosin sen kummemmin esitellä) - suhtaudu sovelluksiin, menetelmiin ja teoriaan kriittisesti: kysy koko ajan: miksi näin? mitä tämä tarkoittaa? miten tätä voisi käyttää? mikä tässä on olennaista? - muista että hypermedia & tietokoneet ovat ihmisen ihmiselle tekemiä asioita & kapistuksia: suhtaudu niihin sen mukaisesti (hyvässä ja pahassa) Hypermediaa miettiessä kannattaa pitää mielessä teorian suhde käytäntöön, tutkia erikoistapauksia ja miettiä yleistyksiä (esim. mitä tämä merkitsee minulle tai miten tämä ilmenee hypermedian sovelluksissa jotka jo tunnen tai tiedän) Osa kurssilla käsiteltävästä asiasta - ainakin HTML:n auttavat perusteet - lienevät useimmille tietokonetaitoisille tuttuja. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kurssilla ollaan, jotta asioita opiskeltaisiin ja opittaisiin, eli: - paikkaa tiedon reiät: yhden hypermedian osa-alueen hallitseminen on hyvä asia, mutta kannattaa yrittää laajentaa näkökulmaansa ja pohtia josko hypermedia olisi muutakin kuin vain X:n tekemistä - ole oma-aloitteinen: jos jokin asia on jo tuttua, syvennä oma-aloitteisesti tietojasi siitä etsimällä itse lisämateriaalia! On virhe on lopettaa aiheen opiskelu vain sillä perusteella, että alku on tuttua. Parempi on käyttää aikansa rakentavasti ja opiskella tasonsa mukaisesti - älä ylenkatso noviiseja: jokainen opiskelee asioita joskus ensimmäistä kertaa. Vaikka vierustoveri kysyisikin mielestäsi turhan helppoja kysymyksiä, vastaa asiallisesti. Tarpeettoman jargonin käyttö ei ole merkki asiantuntevuudesta (pätee myös luennoitsijaan!) Hypermedia on 2000-luvun käsityöläisyyttä: tekemällä oppii 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 9 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 10 Kirjallisuus, oheismateriaali & verkkoaineisto Kurssin rungon muodostavia kalvosarjaa julkaistaan verkossa kurssin edetessä, eikä kurssikirjan ostaminen ole välttämätöntä. Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ovat esim. Cotton, B. & Oliver, R., Understanding Hypermedia 2.000: Multimedia origins, Internet Future, Phaidon Press, 1997. Heimbürger, A., Alkula, R. & Kuhanen, T., Hyperteksti ja hypermedia, VTTK, 1990. Ekholm, K. & Oesch, K., Hypermedia, Otava, 1993. Erämetsä, H. & Kanerva, J. (toim.), Tarttuvaan tietoon, Yliopistolehti/Yliopistopaino, 1993. Kämäräinen, J. & Haapasalo, L., HYPERTEKSTI - Laatiminen ja käyttö oppimisen, tiedonhankinnan ja kirjallisuuden näkökulmista, MEDUSA-Software, 1998. (*) McKnight, C., Dillon, A. & Richardson, J. (toim.), Hypertext - A Psychological Perspective, Ellis Horwood, 1993. Nielsen, J., Hypertext and Hypermedia, Academic Press, 1990. Nielsen, J. Multimedia and Hypertext: The Internet and Beyond, Academic Press, 1995. (*) Paananen, V-M. & Lallukka, L., Multimedia - kohti hypermediaa, Teknolit OY, 1994. Preece, J., Human-Computer Interaction, Addison-Wesley, 1994. Lowe, D. & Hall, W., Hypermedia & the Web, John Wiley & Sons, 1999. (*) Kuriositeettina mainittakoon vielä hypermediaosuuden sisältyminen myös STeS:n kirjaan: Hyvönen, E., Karanta, I. & Syrjänen, M. (toim.), Tekoälyn ensyklopedia, Gaudeamus, 1993. Listan kokoajan mielestä yksikään edellä mainittu kirja (ikävä kyllä) ei ole erityisen hyvä. Kurssin näkökulmasta suositeltavaa iltalukemista ovat osin kuitenkin tähdellä (*) merkityt Kämäräisen & Haapasalon, Lowen & Hallin ja Nielsenin kirjat. Kirjat ovat miellyttäviä lukea - kirjan ostamista yksinomaan tätä kurssia varten ei kuitenkaan suositella. 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 11 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 12
Hyödyllistä luettavaa kurssin aihepiiristä, erityisesti WWW:stä löytyy verkosta esim. osoitteista The World Wide Web Consortium (ks. http://www.w3.org/ ) HTML Home Page (ks. http://www.w3.org/markup/ ) Em. osoitteet sisältävät myös huomattavan teknistä luettavaa. Nimenomaan WWWkehittäjille suunnattua materiaalia tarjoavat esim. The HTML Writers Guild (ks. http://www.hwg.org/) Web Developer's Virtual Library (ks. http://www.wdvl.com/) W3Schools (http://www.w3schools.com/) Aiheeseen liittyviä ohjelmistoja välittävät esim. Tucows (ks. http://www.tucows.fi/ ) CNET.com (ks. http://shareware.cnet.com/ ) Myös hypermediaa käsittelevää oppimateriaalia on tarjolla, ks. esim. The Electronic Labyrinth(ks. http://www.iath.virginia.edu/elab/elab.html) 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 13 Verkosta löytyy myös alan klassikkoja, ks. esim. Vannevar Bushin artikkeli "As We May Think" (ks. esim. http://www.csi.uottawa.ca/~dduchier/misc/vbush/awmt.html ) Balasubramanian V., Hypermedia Issues and Applications, A State of the Art Review on Hypermedia Issues and Applications, Graduate School of Management, Rutgers University, Newark, New Jersey, 1994. (ks. http://www.stack.nl/~boch/hyper/) Hypermedian tutkimuksesta makua antakoon esim. artikkeli (kiinnitä huomiota esityksen tyyliin - asiasisältöön ei nyt kannata keskittyä) Dottolo et al, A Distributed, Self-Adaptive Model of Hypermedia System (ks. http://www.dma.unina.it/~antos/papers/hicss/) Kaiken kaikkiaan aiheeseen yleisesti liittyvää verkkomateriaalia on ymmärrettävästi Webissä varsin paljon, joskaan ei suoranaisesti juuri hypermedian otsikon alla. Hypermedian nimikkeen alaiset kirjoitukset vaikuttavat vahvasti vanhentuneilta. Termit ovat muuttuneet: 1900-luvun lopussa kohistiin uusmediasta, 2000-luvun alkupuolella keskeinen termi alalla on verkkopalvelu. Uusmediayritykset kilpailevat sisältötuotannolla (ks. http://haku.verkkouutiset.fi/arkisto/arkisto_1999/18.kesakuu/uusm2499.htm) Google-haku: verkkopalvelu (ks. http://www.google.fi/search?q=verkkopalvelu) 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 14 Hypermedian ja uusmedia suhdetta voisi lyhyesti luonnehtia vaikkapa sanomalla, että uusmedia on hypermedian ja tietoverkkojen vahvasti kaupallistettu sovellutus. Termi verkkopalvelu korostaa pääasiaa: keskeistä on käyttäjän palveleminen tämän tarpeiden mukaisesti (verkossa). Yksityiskohtaisempia viitteitä annetaan jatkossa luentojen aihepiirien mukaisesti. Tiedon etsiminen verkosta yksinomaan linkkejä seuraamalla on ilmeisen toivoton urakka. Helpotuksen asiaan tuovat erilaiset hakukoneet, ks. esim. Google (ks. http://www.google.fi/) AltaVista (ks. http://www.altavista.com/) Lycos (ks. http://www.lycos.com/) Jotta kurssin alku noudattaisi klassista kaavaa, aloitamme hypermedian määritelmästä. Webin vankkumaton oraakkeli, whatis.com, määrittelee hypermedian seuraavasti Hypermedia, a term derived from hypertext, extends the notion of the hypertext link to include links among any set of multimedia objects, including sound, motion video, and virtual reality. It can also connote a higher level of user/network interactivity than the interactivity already implicit in hypertext. Samaan ovat aikaisemmin päätyneet myös monet muut kirjoittajat. Esim. Paananen & Lallukka kirjoittavat: Kun multimedian komponenttien: tekstin, grafiikan, äänen, animaation ja liikkeen muodostamaan tietoverkkoon lisätään hypertekstiominaisuus ja tieto esitetään assosiatiivisesti ja epälineaarisesti, kutsutaan sovellusta hypermediaksi. Hypermedian keskeisiä ominaisuuksia ovat siis hypertekstimäisyys, multimedia sekä tapa jolla sovellus kootaan (jäsennys/organisointi) Yleisessä tapauksessa hypermedia on tyypillisesti osa suurempaa sovellusta 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 15 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 16
Hypermedian peruskäsitteet tiivistetysti Hypermedia voidaan esittää kätevästi seuraavien käsitteiden kautta: - teksti (ks. esim. http://www.tampere.fi/vapriikki/nayttely/tapaus/index.htm ) - hyperteksti (ks. esim. http://matriisi.ee.tut.fi/matrix/ ) - multimedia (ks. esim. http://www.dilbert.com/ & http://www.tampere.fi/vapriikki/nayttely/samaanit/index.htm ) -..hypermedia (ks. esim. http://www.historia.tampere.fi/ & http://www.imdb.org/ ) - multimedian, hypertekstin ja -median rajat ovat sovelluksissa hämärtyneet! Epämääräisenä terminä hypermedia jäsennetään joskus jopa multimedian osaksi. Tällä kurssilla käsitteellinen jako on kuitenkin seuraavanlainen: hyperm edia hyperteksti tek sti Hypermedian harjoittaminen Edellä kuvattu jako liittyy lähinnä itse hypermedian käsitteeseen. Hypermedian tekemiseen liittyy useita näkökulmia, joita voidaan löyhästi ryhmitellä esim. seuraaviin kolmeen luokkaan Hypermedian teoria (minkä perustan varassa tehdään?) Hypermedian käytäntö (miten tehdään ja kenelle?) Hypermedian filosofia (mitä ollaan tekemässä ja miksi?) Näiden yhtymäkohtien kautta hypermedia liittyy lukuisiin muihin teorioihin ja sovelluksiin. Suoraviivaisimmat yhtymäkohdat ovat tietenkin tietojenkäsittelytieteen ja ohjelmistotekniikan kanssa (ks. seuraava sivu) WWW:n myötä hypermedian valtavirta ohjautui Internetiin. Hypermedian historian näkökulmasta tämä on enemmän kuin luonnollista, ovathan Webin ideoiden taustalla juuri hypermedian klassiset nimet (esim. Bush & Nelson) m u ltim e d ia 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 17 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 18 Hypermedian harjoitus - käsitteellinen jäsennys Hypermedian historiasta algoritmit ja tiedon esittäminen tietojenkäsittely ohjelmistosuunnittelu HCI kognitiotiede psykologia "MINKÄ PERUSTEELLA?" teoria Hypermedia käytäntö hypermedian filosofia menneisyys nykytila tulevaisuus tietokäsitys oppimiskäsitys arvot "MITÄ JA MIKSI?" tekniikat standardit ympäristöt ja alustat ohjelmistot sisällöt tuotteet menetelmät "MITEN JA KENELLE?" 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 19 Hypertekstin tiivistetyn aikajanan voi kirjoittaa esim. muotoon - Ennen hypertekstiä - Memex - HES, FRESS - Augment/NLS, ZOG, Aspen Movie Map - NoteCards, Intermedia, Guide - Hypercard, Xanadu - WWW Ks esim. (http://www.useit.com/alertbox/history.html & http://www.pori.tut.fi/~multisil/hyper/luku1/hist.htm ) Huomioita hypermedian historiasta: - kyse on pitkälti informaation ja tiedon tallettamisesta, käytöstä ja levittämisestä tarkoituksenmukaisessa ja taloudellisessa muodossa 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 20
- tiedon esittämisen menetelmien kenties pysyvin rajoite on ihminen itse; aistien, muistin ja huomiokyvyn rajoittuneisuus - tekniset esittämisen tekniset rajoitteet ovat historian kuluessa väljentyneet, tämä näkyy tavassa, jossa ideoita on voitu toteuttaa ja ottaa käyttöön - ensimmäiset konkreettiset hypertekstisovellukset olivat selvästi paikallisia, lokaaleja, valmiita tuotteita - Internetin myötä hypertekstisovellukset ovat saaneet hajaantuneen, globaalin luonteen. Tämä vaikuttaa vahvasti paitsi hypertekstin tekemiseen ja ylläpitoon, myös näkemykseen hypermediasta yleensä - hypermedian seuraava aalto on lähtenyt liikkeelle kannettavien laitteiden myötä; hypermedia tullee ulos kaapistaan (laatikosta) osaksi ihmisten arkielämää (asian hyvyys on oma kysymyksensä) - suuri osa hypermediaan liittyvistä ideoista keksitään uudestaan kerta kerran jälkeen; sovellusten kehittäjän on syytä perehtyä myös hypermedian menneisyyteen Hypermedian hyvyyttä & käyttökelpoisuutta ja tekemistä pohtiessa on hyvä huomata, että tiedon perinteisellä tekstimuotoisella esitystavalla on vahva kulttuurihistoriallinen tausta: länsimaiset ihmiset saavat mallin jäsentää ajatuksensa paperille klassisen tekstin muodossa liki äidinmaidosta! 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 21 Näkökulmia hypermediaan: tutkijan näkökulma Hypermediaa voidaan aluksi helpoimmin lähestyä sen käsitteellisen rakenteen ja menetelmien kautta, kuten edellä. Tällöin päädytään esim. seuraavaan kehityspolkuun: kertomus teksti tiedon esittäminen ja käsittely tietokoneella hyperteksti multimedia ääni kuva & animaatio videokuva hypermedia välineet & menetelmät uudet odottamattomat sovellukset & takaisinkytkentä Yo. kehityskaari on paitsi käsitteellinen, myös pitkälti historiallinen. 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 22 Näkökulmia hypermediaan: soveltajan näkökulma Toinen lähestymistapa on edetä puhtaasti soveltamisen näkökulmasta, ongelmakeskeisesti: hypermediaan päädytään jonkin konkreettisen ongelman ratkaisun kautta. Tällöin homma voi edetä esim. seuraavasti: ongelma ("kunpa avoimen yliopiston kursseja voisi osin suorittaa kotoa") tavoitteet ("jaellaan oppimateriaali ja tehtävät verkossa") tunnetut ratkaisumallit ("WWW:hän voisi sopia tähän") ratkaisu ("jaellaan luennot videoleikkeinä ja muu materiaali hypertekstinä") hypermedia ("hei, tästähän tuli WWW-seitti!") Yleensä nälkä kuitenkin (tässä tapauksessa oikeutetusti) kasvaa syödessä ja homman edetessä keksitään uusia hyviä tavoitteita ja päämääriä kehityspaineet ("miksei verkossa voisi myös jutella muiden kanssa ja tehdä ryhmätöitä? pitäisikö käyttäjät jakaa ryhmiin? voisiko tästä periä maksua? kunpa systeemi osaisi itse opastaa noviiseja! voisiko järjestelmä mukautua käyttäjien tietotasoon? entäpä jos") ohjelmistotuote ("hei, tässähän joutuu suunnittelemaan, toteuttamaan ja ylläpitämään hajautettuja tietokoneohjelmistoja!") 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 23 Tutkija vs. soveltaja Tutkijan näkökulmasta katsottuna hyperteksti on tekstin yleistys, ja hypermedia taas (multimedian kattava) hypertekstin yleistys. Eli: "Ensin keksitään puukko jolla voi sitten vuolla esim. pajupillin." Soveltajan näkökulmasta katsottuna hypermedia on tarkoituksenmukainen tapa esittää ja jäsentää tietoa. Eli: "Jassoo - haluttiin pajupilli. Tämä vuolemiseksi pitäisi vissiin keksiä puukko." Käytännössä ääripäät tietenkin tukevat ja täydentävät toisiaan On syytä huomata, että käytännön hypermediasovellukset sisältävät multimediahypertekstin ohella myös vuorovaikutteisia elementtejä, yhteistoiminnallisuus ja erilaisia työkaluja - joskus erottelun tekeminen näiden ja puhtaan hypermedian välillä on hankalaa Edellä olevasta pitäisi käydä myös ilmi se tosiseikka, että laajamittaisen hypermedian tekeminen vastaa käytännössä ohjelmistotuotteen kehittämistä - suunnittelun ja systemaattisuuden merkitys työssä + uusien tavoitteiden päälle liimaamisesta ei ohjelmistoprojekteissa yleensä hyvää seuraa 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 24
Hypermedian sovellusalueista; esimerkkejä ja sovelluksia Hypermedian tyypillisiä käytännöllisiä sovellusalueita ovat esim. - opetus ja koulutus (ks. esim. http://www.avoinyliopisto.fi/ & http://www.avu.org/) - opastus (ks. esim. WinHelp) - markkinointi ja asiakaspalvelu (ks. esim. http://www.opel.fi/) - dokumentointi (ks. esim. http://www.w3.org/tr/html4/ & http://java.sun.com/j2se/1.4.2/docs/api/index.html) - informaatiopalvelut (ks. esim. http://www.stat.fi/ & http://www.verkkouutiset.fi/ ) - ajanviete (ks. esim. http://www.dilbert.com/ & http://fi.soneraplaza.net/ ) - taiteet (ks. esim. http://www.fng.fi/fng/rootnew/fi/vtm/etusivu.htm) - verkkoyhteisöt (ks. esim. http://www.ralli.net/ & http://www.photozo.com/) Teoreettisista sovellutuksista voidaan mainita esim. - tiedon mallintaminen (ks. esim. http://matriisi.ee.tut.fi/matrix/ ) - informaation jäsentäminen ja visualisointi (ks. esim. http://websom.hut.fi/websom/ & http://museosuomi.cs.helsinki.fi/) Hypermedian tutkimus (etsi itse verkosta artikkeleita aiheesta) - hypermedian sovellusalueiden kartoittaminen - tiedon rakenteen tutkimus ja visualisointi - mukautuva hypermedia - hypermedia oppimisessa & hypermedian psykologia - hypermedian teknologiat ja standardit Hypermedian eri sovellus- ja tutkimusalueille on yhteistä se, että ne eivät juurikaan tarkastele vain hypermediaa, vaan hypermediaa jossakin kontekstissa Hypermedian tutuinta aluetta ovat nimenomaan sen käytännölliset sovellukset; syvällinen hypermedia on tietojenkäsittelyn eriytyneiden osa-alueiden heiniä 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 25 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 26 Käytännöllisen hypermedian tekeminen Työ ja sen tekeminen (perusperiaate) Isojen sovellusten osalta poikkeuksetta ryhmätyötä, joka edellyttää suunnittelua ja koordinointia (problems, solutions, projects, stakeholders, work products, programs, methods, processes,methodologies) Conceptualisation Problem Problem-solving Solution Realization Hypermedian tekeminen vaatii erityyppistä osaamista, tekijätiimissä tarvitaan - sisältöjä (näiden osaajia) - käyttäjäkeskeistä suunnittelua (menetelmiä ja osaajia) - teknologiaa (välineitä ja osaajia) - ulkoasun suunnittelua (tekijöitä) ja raakaa toteutus- ja koodaustyötä - välityskanava tuotosten levittämiseen - markkinoita ja kysyntää (!) - ylläpitoa ja asiakaspalvelua Isot työt ovat käytännössä (ohjelmisto)projekteja, pienet sisältö- tai teknologialähtöisiä toteutuksia. Totuus löytyy näiden kahden väliltä 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 27 Req. Analysis Design Implement. Validation Deployment Development Components Management Support Support Components Iteration Cycle Product Release (lähde: Sinan Si Alhir: UML In A Nutshell, O'Reilly, s. 25) 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 28
Tyypillinen työtapa on ongelmien jako osaongelmiin vaatimusanalyysissä ja taas kokoamista määrittelyssä. Homman monimutkaisuudesta johtuen tarvitaan erityisesti - juridista tietoa esim. tekijänoikeuksista - kartoitustyötä, tutkimuksia, testausta ja kokeiden tekemistä - työn dokumentointia Tekemisen rajoitteita ovat asiakkaan toiveet, aika, raha ja se mitä osataan - kehitystyöhön käytettävät lähdemateriaali-, laite- ja ohjelmistoresurssit - oma henkilöstö (mitä osataan tehdä? onnistuuko projektityö?) - aika (ehditäänkö tekemään homma X uusiksi vai kopioidaanko vanha) - loppukäyttäjät (osaavatko käyttää systeemiä Y?) - välityskanava (mahtuuko? riittääkö nopeus?) - sisältö (rakenteet, sisällön vaikeus, ) - teoria (olisiko mahdollista edes periaatteessa?) - asenteet ja käytännöt ("aina ennenkin se on tehty näin") 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 29 Mitä hypermedian osaajan sitten pitäisi osata/omata? Tiimityöskentelyä ja kykyä keskustella asioista kärsivällisesti ihmisten kanssa, joilla on asioista ja asioiden tärkeysjärjestyksestä radikaalisti erilainen näkemys kuin sinulla itselläsi Kykyä nähdä metsä puilta, ennen kaikkea sovellusten tavoite, idea ja punainen lanka kaiken maailman DHTML 1.2345 -, Java TM -, Plugin-In++ & ScriptMenu -kikkareiden seasta. Kysyä miettiä oikeita kysymyksiä oikeaan aikaan - mikä tässä on oleellista? - mikä on käytetystä menetelmästä (tekniikka TAI teoria) saavutettava hyöty? Tuntea hypermedian perusmenetelmät ja käsitteet Tietää esimerkkejä & aikaisemmin tehtyjä sovelluksia Osata välineiden mahdollisuudet ja rajoitteet omata summittainen kartta siitä, mitä on olemassa jotta voisi tarvittaessa opiskella lisää sitten kun tarve vaatii 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 30 Hypermedian laatiminen ~ käsikirjoituksen laatiminen Hypertekstin ja hypermedian tekeminen on uutta muttei esim. tekstinkäsittelyyn tottuneelle välttämättä ennenkuulumattoman uutta Hypertekstin tekeminen muistuttaa tai sisältää samoja piirteitä kuin - kirjan käsikirjoituksen suunnittelu - käsitekarttojen suunnittelu ja niiden parissa työskentely - tavallisen tekstin kirjoittaminen ja sen sisällön kuvaileminen tai indeksointi - vuorovaikutteisten tietokoneohjelmien suunnittelu ja laatiminen Hypertekstin tuottamisen prosessia ei välttämättä ole tarpeen erottaa esim. kirjan kirjoittamisesta kyse on vain käytetystä menetelmästä (tietokone ja lukemisen apuvälineet) ja painotuksesta (vrt. novelli vs. hakuteos) Merkittävin uutuus on käytettävyysnäkökulmien korostuminen suunnittelussa: vaikeaselkoisen tekstin tunnistaa heti, mutta huonosti jäsennetyn käyttöliittymän analysointi vaatii miettimistä (muutokset/tottumus) 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 31 Hypermedia, tietotekniikka ja ohjelmoiminen Hypermediaa tehdään ja käytetään tietokoneilla. Hypermedian tekemisessä voidaan tunnistaa kaksi eri tasoa (ilmenevät eri asioiden suhteen limittäin): 1. menetelmien ja välineiden haltuunotto (hypertekstin sisäistäminen ja WWW-seitin toteuttaminen käsin Mozilla Composer -ohjelmalla) 2. työtapojen ja tietojenkäsittelyn menetelmien automatisoiminen (sovelluksen asiasisällön mallintaminen ja ohjelmallinen kuvaaminen WWW-seitiksi) Ensimmäisessä soveltajan kehitysasteessa saavutetaan hyvät perustiedot ja käsityötaidot, toisessa jaetaan työtehtävät tietokoneiden ja ihmisten kesken (ihmiset: suunnittelu, tietokoneet: etsi/korvaa & liikkaa/leimaa) Kyse ei ole työn arvottamisesta sinänsä, vaan työn arvottamisesta tehokkuuden näkökulmasta (kannattaa miettiä mihin aikansa käyttää) Mekaanisten työtehtävien tunnistaminen edellyttää ohjelmoinnin tajua; kykyä suunnitella ja muotoilla tehtäviä siten, että ne on mahdollista sopivin osin automatisoida (vrt. tyylien käyttö MS Wordissä vs. suora inline-formatointi) Tällä kurssilla tavoitteena on 1:n perusteet myös 2:sta kannattaa miettiä! 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 32