Perämeren rannikon kalatalousryhmä NRO 1 2013 Perämeren Kalauutiset POHJARYSÄ TESTISSÄ TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ SIIKA TAKAISIN RUOKAPÖYTIIN
PÄÄKIRJOITUS 2 TERVEISIÄ LUMIJOELTA PÄÄKIRJOITUS: Seppo Pietilä, kalatalousryhmän puheenjohtaja Perämeren rannikon kalatalousohjelman toteuttamiseksi Nouseva Rannikkoseutu ry:n yhteyteen on perustettu kalatalousryhmä. Kalatalousryhmän tehtävänä on käsitellä kaikki Perämeren rannikon kalatalousohjelmasta rahoitusta hakevat hankehakemukset ja antaa niistä lausunnot Kainuun ELY-keskukselle. Kalastajat, niin ammattikuin vapaa-ajankalastajatkin, ovat kalastusta harjoittaessaan sään armoilla. Voimakkaasti kasvavat hylje- ja hallikannat ruokailevat samoilla apajilla ja tuhoavat pyydyksiä. Kalastusalukset vaativat jatkuvaa kunnossapitoa ja näin syövät tuottoja, polttoaineen hinnat ovat jatkuvassa nousussa mutta vastaavasti tuotteen, kalan, hinnat eivät korjaudu samassa tahdissa. Saako kalastaja sijoittamalleen pääomalle riittävän katteen? Saako kalastaja leivän omaan ja perheensä suuhun? Pystyykö kalastaja kouluttamaan lapsensa paremman toimeentulon ammattiin? Kalastajillekin on tärkeää verkostoituminen. Helpottaa huomattavasti työtä, kun rannassa on alkutuottajan saavuttua vesiltä mahdollisuus luovuttaa saalis jatkokäsittelyä varten muille toimijoille. Kalastajalla itsellään, alkutuottajalla, on kyllin töitä kalastusvälineiden ja kaluston huollossa ja kunnossapidossa. Sataman, eli alkutuottajan tukikohdan, varustelu ja laitteet olisi saatava pysymään kunnossa ja huollettuina muiden kuin kalastajan toimesta. Näihin laitteisiin kuuluu myös satamassa olevat huoltotilat ja kalahallit. Minulla on omakohtaisia kokemuksia hyvin toimivasta yhteistyöstä satamalaitteiden, kalahallin ja sen laitteiden ajan tasalla pitämisestä muuttuvien hygieniamääräysten aikana. Lumijoen Varjakkaan on rakennettu kalahalli v. 1986 silloisen TVH:n toimesta. Hygieniamääräysten muuttuessa hallin käytössä tuli vastaan kaksi vaihtoehtoa; ovet kiinni ja käyttö loppuu tai halli saatetaan uusien määräysten mukaiseen kuntoon. Lumijoen kunnalla oli kiinnostusta ja halua lähteä pitämään hallia edelleen kalastajien tarpeita vastaavana. Vuonna 2009 halliin tehtiin rakenteellisia muutoksia, jolloin hallille saatiin elintarvikehuoneiston vaatimat rakenteet. Työt kunta teki omana työnä, kalastajat tekivät talkoita ulkopuolen kunnostus ja maalaustyössä. Samaan aikaan kalastajille järjestettiin hygieniaosaamiskoulutusta, jotta he saavat käyttää hallia. Sataman huoltolaiturin kunnostus tehtiin v. 2012 ulkopuolisen urakoitsijan toimesta, viimeistely jäi v. 2013 keväälle. Laiturin rahoituskanavien yhteydessä haettiin myös rahoitus ahvenen perkaavan halkaisukoneen hankintaa varten ja saatiin kone hankittua kalastajien työtaakkaa helpottamaan. Kaikkia näitä satamassa ja hallissa tehtyjä töitä on, kustannusarvioltaan yhteensä 226.300 eur, tukenut EKTR ja kansallinen rahoitus 25-52 % kohteesta riippuen. Ilman ulkopuolista rahoitusta pienellä kunnalla ei olisi ollut mahdollisuutta tehdä näin merkittäviä kunnostuksia. Kalan käytön tunnetuksi tekemiseksi ja samalla kunnan imagon nostamiseksi kalastajat ja yhteistyökumppanit ovat järjestäneet Ahvenmarkkinat vuosittain syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna. Teemana on ollut kala ja turvallisuus. Kalaa on tarjottu kokin toimesta erilaisina versioina yleisön maistettavaksi, opetettu perkaamaan ja fileroimaan kalaa. Turvallisuuden esilletuomiseksi on paikalle kutsuttu poliisin pelastuslaitoksen, meripelastajien ym turvallisuuden toimijoiden henkilöstöä esittelemään kalustoa ja toimintaa. PERÄMEREN KALAUUTISET Perämeren rannikon kalatalousryhmän tiedotuslehti Päätoimittaja: Risto Tolonen risto.tolonen@nousevarannikkoseutu.fi Toimittaja: Saara Kärki Toimituksen osoite: Ruukinkuja 2, 92400 Ruukki puh. 050 395 0304 Ulkoasu ja taitto: Harri Kontio Kannen kuva: Harri Kontio Painopaikka: Erweko Oy Oulu 2013
ESITTELY 3 Perämeren kalastus on ollut monien muutosten kohteena. Kalastuksen kannattavuutta ovat heikentäneet erityisesti kalastuksen säätely ja hylkeiden määrän voimakas kasvu. Tämä on vähentänyt kalastajien määrää. Nykyisellään alueen kalastajarekisterissä on noin 400 kalastajaa, joista noin neljännes kalastaa ammattimaisesti. Perämeren rannikon kalatalousohjelma 2008-2014 on yksi seitsemästä paikallisesta kalatalouden kehittämiseen suunnatusta rahoitusohjelmasta Suomessa. Alueeseen kuuluu Perämeren rannikko Kokkolasta Tornioon sekä Pyhäjärvi. Hankkeisiin on varattu 200 000 euroa vuosittain. Tavoitteena on aktivoida alueellisia ja paikallisia kalatalousyhteisöjä sekä kalastajia etsimään uusia mahdollisuuksia ja tapoja ammattikalastuksen kehittämiseksi. Ohjelman ja hankkeiden toteuttaminen Kalatalousryhmät Suomessa ovat toimineet vuodesta 2009 ensimmäisenä koko EU:n alueella. Toteutuneita kehittämishankkeita ovat olleet mm. kalasatamien kunnostukset, satamien koneet ja laitteet, kokeilut hylkeenkestävillä rysillä. Meneillään on uusien pohjarysämallien kalastukset Kokkolassa, Hailuodossa, Simossa ja Kuivaniemellä. Kalastajien omat hankkeet ovat liittyneet esim. kalanjalostukseen, pyydyksiin, koneisiin ja laitteisiin. Perämeren rannikon kalatalousryhmä Kalatalousryhmään kuuluu 13 kalatalouden asiantuntijaa koko alueelta. Kalastajia ja kalataloushankkeista kiinnostuneita varten on palkattu aktivaattori, jonka tehtävänä on auttaa hankehakemusten suunnittelussa ja hankeasiakirjojen laadinnassa. Valmiit hankepaperit toimitetaan Kainuun ELY-keskukseen ja kalatalousryhmä antaa niistä lausunnon ELY-keskuksen rahoituspäätöstä varten. Kalatieto talteen Kalastajat ovat ikääntyneet, useat lopettaneet tai lopettamassa. Suuri vaara on, että kalatieto ja kokemus ei välity tuleville kalastajasukupolville. Vanha kalatiedon kerääminen on kalatalousryhmän yksi keskeisin asia nykyisen ohjelmakauden lopulla. Mikäli hallussasi on vanhaa kalastukseen liittyvää tietoa, kuvia, pyyntipaikkakarttoja, yleensäkin kalastukseen liittyvää vanhaa tietoa, niin ota yhteyttä kalatalousaktivaattoriin tai kalatalousryhmän jäseniin. Kerätään ja taltioidaan kalatiedot talteen myös tulevia kalastajia varten. sisältö 2 Pääkirjoitus 3 Kalatalousryhmän esittely 4 Kalasataman kunnostus 5 Pohjarysä testissä 6 Verkonpauloituskone 7 Siika takaisin ruokapöytiin 8 Tulevaisuuden näkymiä 10 Aktivaattori 11 Uusi ohjelmakausi 12 Kartta
HANKKEET 4 VARJAKAN JA KARSIKON SATAMAT KÄVIVÄT LÄPI KUNNOSTUKSEN KUVAT: Harri Kontio Varjakan ja Karsikon satamissa kalastajilla on hyvät oltavat, sillä ne ovat käyneet läpi tehokkaat kunnostukset. Lumijoen Varjakan satamassa sijaitseva kalahalli seisoo jykevästi paikallaan, vaikka ympärillä pyryttää eikä eteensä meinaa nähdä. Rantaviivaa ei meinaa paljain silmin erottaa. Siitä huolimatta Hannu Kukkohovi on lähtenyt kokemaan verkkoja ja palaa saaliin kanssa halliin. Jostain syystä navigaattorissa oli kilometrit muuttuneet maileiksi. Tuohon lumisateeseen lisättynä siellä olisi saattanut olla melko hukassa, Kukkohovi toteaa. Tosin piinkova kalastaja ei hevillä harhaudu ja nyt hän päästelee norsseja verkosta kalahallin perkaushuoneessa. Kun Varjakan satamaa kunnostettiin, varsinaiset muutokset teki kunta. Kalastajat ovat olleet niihin erittäin tyytyväisiä. Sataman maa-alueen omistaa osakaskunta ja Lumijoen kunta omistaa hallin. Sen sijaan vieressä seisovan kuuluisan Hailuoto-laivan omistaa Varjakan kyläyhdistys. Lumijoen kunta suhtautuu myötämielisesti kalastajiin. Onhan se kunnostanut kalahallin lisäksi satama-aluetta. Elintarvikehuoneistoksi vuonna 1986 rakennettu halli muutettiin neljä vuotta sitten. Kesällä 2012 korjattiin purkulaituri, joka oli kärsinyt routavaurioista niin, ettei siitä ollut enää hoitamaan tehtäväänsä. Aikaisemmin kalahallissa oli kaikki samassa tilassa. Nyt varasto on erikseen kuten myös fileerausja perkaustilat. Lisäksi on kylmiö, josta saa myös jäähilettä. Kalastajille on pakollinen hygieniaosaamiskoulutus, jotta he pystyvät toimimaan uudella kalahallilla. Viime vuonna Lumijoen kalaseura hankki myös ahvenenhalkaisukoneen, joka on kerännyt kalastajien joukossa kiitosta nopeutensa ja näppäryytensä ansiosta. Ahven on alueella pidetty kala ja varsinkin valmiiksi fileroituna myös kokkaajien päivittäisessä käytössä suosittu. Karsikosta kalaa ja kalastusmatkailua Simon Karsikon satama on käynyt läpi samankaltaisia muutoksia kuin Varjakka. Terveysviranomainen olisi sulkenut sataman, ellei siellä olisi tehty hygieniamääräyksiä täyttäviä muutoksia. Kaikki lähti liikkeelle LVI- ja sähkösuunnitelmista. Rahoituksen saimme hoidettua 90 prosenttisesti kansallisesti ja 10 tuli kunnalta. Lisäksi tässä oli mukana talkootyötä, kalastaja Timo Matinlassi kertoo. Samoin kuin Varjakassa olivat kaikki tilat Karsikossa aiemmin samassa. Nyt omat alueensa löytyvät nykysäännösten mukaisesti niin perkaukselle, fileeraukselle, kylmiölle kuin varastolle. Kalastajat ovat olleet lopputulokseen tyytyväisiä ja loppujen lopuksi pidettävänä on entistä pienempi tila. Matinlassi perkaa ja myy saalistaan Karsikon kalasatamassa. Lisäksi miehen ja kumppaneidensa yritys, Simon Kalastusmatka Oy, tarjoaa kalastusmatkailupalveluja. Karsikosta matkailija pääsee tutustumaan Perämeren pitkät perinteet omaavaan ammattikalastukseen. Luvassa on myös varmasti maistuva lohi- tai siikasoppa Halttarin saaren perinnemaisemissa. RAHOITUSTA HAETTAVISSA: Satamien kunnostussuunnitelmiin Tilojen korjaamisiin hygieniasäännösten mukaisiksi Laitureiden kunnostuksiin Laitteiden ja koneiden hankintoihin, esim. ahvenenhalkaisukone Hankkeisiin, jotka sisältävät hygieniakoulutuksia
POHJARYSÄ KOKEILUT: Flexi-rysät ja ahvenen pöhnäpyynti Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto Maiva-rysät Osuuskunta Team Kala Pikkupohjarysä kalastaja Mikko Viitanen HANKKEET 5 UUSI POHJARYSÄ PÄÄSI TESTIIN LOHTAJALLA KUVAT: Tapio Kangas Ahventa on rysän etuosassa, potkuissa, mutta kala ei ui rysään saaliiksi. Siinä on yksi syy pyydyshankkeeseen, jossa kokeillaan uusia pohjarysiä. Harri Lahti on yksi kalastajista, joka pääsi mukaan pohjarysäkokeiluun viime kesänä. Syksyisin verkkopyynti on lähes mahdotonta hyljeongelman vuoksi ja kokeilulla pyritään hakemaan korvaavaa kalastusmuotoa muun muassa pikkusiian mätipyyntiin. Onhan se aina mielenkiintoista nähdä miten uudet laitteet toimivat. Tämä on ollut ihan hyvä prototyyppi. Ehkä kalapesä voisi olla vielä hiukan pienempi, lisäksi vanteiden rakenne voisi olla vähän jämäkämpi, jolloin se helpottaisi kokemista, Lahti tuumaa. Ensikokemus pohjarysästä on osoittanut, että varsinkin pikkusiika ja ahven uivat siihen hyvin. Tosin Lahden mukaan se on hänen omalle alueelleen liian tiheä. Hän kaavailee, että tekisi perään pakoikkunan, jotta pienemmät siiat pääsisivät pois. Lisäksi uusi rysä mahdollistaa pohjakalojen pyynnin myös rajoitusaikoina. Poistokalastukseen tämä sopisi loistavasti. Särki menee tähän hyvin. Kevätpyynnille tämä ei vielä ehtinyt, joten vasta ensi kesänä näkee paremmin mihin siitä on, Lahti toteaa. Toisin kuin perinteisiä rysiä, pohjarysiä on helpompi käyttää yksin. Ne eivät myöskään likaannu yhtä helposti. Tavoitteena on saada niillä enemmän paikallista siikaa ja välttää liian pieniä vaellussiikoja. Lohi ja taimen ovat pintakaloja, joten ne eivät mene helposti pohjarysään. Valitettavasti tämä malli joka nyt on käytössä ei ainakaan vielä ratkaise hyljeongelmaa. Lahti on päätoiminen kalastaja, joka kesäisin myös toimittaa kaloja myytäväksi Kokkolan torille. Lisäksi mies tekee pyydyksiä ja fileeraa kalaa. Pääasiassa hän pyytää siikaa, mutta myös silakkaa, muikkua ja ahventa. Kalastuskausi keskittyy avovesiaikaan huhti-toukokuusta jäiden tuloon saakka. Kesäisin yöt kuluvat merellä, joten torille en itse ehdi kuin joskus lauantaisin. Muuten siellä on yleensä vaimo. Kokkolassa ei ole tällä hetkellä kalakauppaa, joten kuluttajat ovat oppineet tulemaan minun luokseni. Kyllä sen kaiken minkä kesäisin pyytää saa myös menemään, Lahti kertoo. Työn vapaus on etuoikeus Torimyyntiä Lahdet ovat tehneet kymmenen vuotta. Sitä ennen kala myytiin tukkuihin ja kauppoihin. Kesäinen torimyynti on varhaista toimintaa, sillä sinne lähdetään jo seitsemän kahdeksan aikaan. Isommista siioista on kilpailu ja päivän myynti loppuu usein jo puolenpäivän aikaan. Kesän lisäksi kalamarkkinoita harjoitetaan syksyisin, jolloin Lahti kiertää kalamarkkinoita. Lahti tulee kalastajien suvusta, sillä hänen äitinsä isä oli kalastaja ja löytyy kalastajia myös äidinäidin puolelta. Lahti laittoi oman veneen heti kun hän pääsi täysi-ikäiseksi. Työssä tarvittava sitkeys tulee hällä siis jo lähes verenperintönä. Parasta kai tässä työssä on vapaus ja se ettei ole sidottu. Paitsi toki torimyyntiin nykyään. Ei sitä varmaan enää edes osaisi enää sitoutua. On hienoa, että saa tehdä töitä ulkona ja olla luonnossa. Lahti kertoo ettei tilipussi kartu jos merelle ei lähde. Aiemmin hän kuvailee rassaantuneensa tuulista, mutta on nyt oppinut suhtautumaan niihin niiden vaatimalla tyyneydellä. Sen sijaan päänvaivaa aiheuttavat jatkuvasti lisääntyvä byrokratia, kuten hygienia-, alusja pyyntirajoitussäädökset. Myös rehevöitymis- ja erityisesti hyljeongelma vaikeuttavat ammatinharjoittamista.
HANKKEET 6 VERKONPAULOITUSKONEEN HANKINTAHINTA ON NOIN 5 000 Ammattikalastaja voi saada siihen tukea 40% Yleishyödylliselle yhteisölle tuki on jopa 90% VERKONPAULOITUSKONE ON VARMA JA NOPEA KUVAT: Harri Kontio Verkonpauloituskone tuo helpotusta käsillä tekemiseen. Sen valtteja ovat nopeus ja yksinkertaisuus. Ainoa haittapuoli on ronski ääni. Siinä se seisoo. Siikajokisen kotitalon eteisessä. Ikkunasta aukeaa näkymä talviseen pihapiiriin ja auringonsäteet leikkivät hangella. Mikäpä tässä on istua ja pauloittaa verkkoa. Varsinkaan kun sitä ei tarvitse tehdä käsin, vaan näppärästi ja nopeasti verkonpauloituskoneella. Tuore teollisuuskone on tullut Marko Tanskaselle kolmen vuoden aikana tutuksi, eikä hän enää osaisi edes kuvitella olevansa ilman sitä. Niin näppärä ja nopea se on. Tämän ehdottomia parhaita puolia on nopeus. Lisäksi hartiat säästyvät. Olen ollut myös tyytyväinen siihen miten hyvin solmut pitävät, Tanskanen toteaa. Koneella ommellessa alapaula syntyy puolesta tunnista tuntiin kun siihen käsin tehden sai käyttää tuntikausia. Laite on täysin digitaalinen ja sen pohjana on kone, jolla on tehty esimerkiksi vyönsolkia. Kyseessä on melkoinen jytky, joka painaa noin 80 kiloa. Ensimmäisen kerran Tanskanen kävi tutustumassa koneeseen Kivikankaalla ja siellä päätös omasta hankinnasta syntyi. Vaikka ääntä laitteesta lähtee huomattavasti enemmän kuin käsillätehden, kätevyys ja nopeus peittoaa äänihaitat. Kone haettiin Pyhärannasta Rauman ja Turun välistä. Sen jälkeen kun kone on tullut taloon, kaikki verkot ovat tehty sillä. Se sopii erinomaisesti pitkien verkkojen tekoon, jotka ovat kalastaessa helpompia. Lisäksi sillä voi tehdä erikoisverkkoja joita toisinaan sattuu tarvitsemaan. Hylkeet ovat haaste verkoille Aika koneella kulkee nopeasti, sillä Tanskasella on käytössään myös kuulosuojaimet joissa on radio. Niinpä koneen ryske ei pääse vaivaamaan liikaa. Enitenhän me tarvitsemme pikkusiika- ja ahvenverkkoja. Muu aika menee rysäpyynnin parissa. On se vaan niin paljon hitaampaa käsin tehden ja keppien kanssa värkätessä. Hiukan helpompi tällä on ommella putkipaulaa kuin korkki, mutta kummatkin onnistuu. Siikajoella kun ollaan nousee Tanskasen veneeseen eniten siikaa, taimenta ja lohta. Nykyään näillä vesillä alkaa olla myös ahventa. Tavallisten, valmiiden verkkojen kestokykyä Tanskanen kuvailee pyykkinaruksi, jotka eivät kestä painepesuria. Koneen käyttö ei vaatinut paljon opettelua. Koneessa voidaan säätää tikkien määrää, ompeleen nopeutta ja syvyyttä. Hylkeiden tulon jälkeen samoilla verkoilla voi pyytää kahdesta kolmeen vuoteen jos sitäkään. Liina ei maksa kuin kolmanneksen ja pauloja voi käyttää uudestaan. Eivät ne käytännössä mene miksikään kun ostaa kunnollisia alunperinkin, Tanskanen toteaa.
SIIKA 7 SIIKA TAKAISIN RUOKAPÖYTIIN KUVAT: Harri Kontio Herkullinen ja terveellinen siika on herättänyt vahvoja tunteita. Siika on jäänyt ajoittain myyjän tiskiin eikä päätynyt kuluttajan ruokapöytään. Siian myyntiboikotti on vaikuttanut alentavasti kaiken kokoisen siian myyntiin. Se heikentää yleensäkin kalan kysyntää, hintaa ja arvostusta kalaa myyvissä liikkeissä, vaikka kala ja erityisesti siika on yksi parhaita ruokavarojamme. Siiasta voi valmistaa kätevästi monenlaista kalaruokaa ja sen etu onkin valmistuksen helppous. Tällä hetkellä lähiruokaa suositaan ja sitä jos jotakin on myös siika. Siksi sen käyttöä tulisi ennemminkin edistää, ei suinkaan estää tai vaikeuttaa. Kyllä siialla on iso merkitys kalastajille koko Perämeren alueella. Karisiikaa saadaan aina, talvisinkin. Vaellussiika on enempi sesonki luotoinen kala, mutta kyllä sitäkin tulee saaliiksi läpi vuoden. Turhan myyntiboikotin takia kalan hinta ja pyyntikustannukset oli viime vuonna aivan väärässä suhteessa, kertoo kalastaja Markku Tönkyrä Hailuodosta. Tönkyrä toivoo oikeaa tietoa niin päättäjille kuin kalan käyttäjille. Mies tietää mistä puhuu, sillä hän on kalastanut ammatikseen lähes neljäkymmentä vuotta kesästä talveen. Alueellamme istutetaan vuosittain kalastajien ja kalayhteisöjen toimesta miljoonia siian poikasia kalastusta varten. Nyt tuntuu kurjalta, kun kalaa ei saisi kalastaa. Tilanne on sama, jos maanviljelijä ei saisi korjata satoa. Siinähän vain hylkeet nauraa viiksiinsä. Hylkeet ovat vaellussiialle paljon suurempi uhka kuin kalastajat, Tönkyrä toteaa. Kalastajien toiveissa on, että siikaboikotin sijaan ryhdytään ajamaan kalastuksen ja etenkin kuluttajien etua. Lähiruuan statusta nauttivaa siika voi ja pitää saada ruokapöytiin tulevaisuudessakin. Uudet silmäharvuusmääräykset vesittyivät Valtakunnallisen siika-työryhmän esityksen mukaisesti maa- ja metsätalousministeriö päätti verkkojen silmäharvuuksista. Siinä Perämerelle määrätään vähintään 43 millin silmäharvuus, paitsi Perämeren pohjoisosiin karisiian kalastukseen 27-30 mm, etelämpänä solmuväli on karisiialle 30-35 mm. Merenkurkussa kuitenkin sallitaan 40 mm silmäharvuus ja myös yleisvesialueilla. Tämä koetaan vääräksi päätökseksi muita merialueita kohtaan. Keskenkasvuisen kalan pyytäminen on aina suurta luonnonvarojen tuhlausta. Siksi alueen kalastajat toivovat, että siian silmäharvuuksista olisi saatu vihdoin ratkaisu, joka mahdollistaa järkevän kalakantojen hyödyntämisen. Siian boikotin aiheutti WWF, jonka vuoksi kalastajan saama hinta romahti kalan koosta ja alueesta riippuen jopa puoleen. Luonnollisesti saman toistumista ei toivo kukaan merestä elantonsa saava. Se oli erittäin vahingollinen muutenkin vaikeassa tilanteessa eläville kalastajille. Puhumattakaan siitä, että se oli vahingollinen myös siialle, lähiruualle sekä kalan käytölle. Kyllä tähän työhön täytyy tuntea intohimoa. Jos kymmenestä aamusta edes kahtena keljuttaa, niin se on liikaa, Tönkyrä toteaa.
TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ 8 MONET HAASTEET HUOLETTAVAT KALASTAJAA KUVAT: Harri Kontio Kalastajilla on edessään haasteelliset ajat kun hyljemäärät kasvavat ja ilmasto muuttuu. Valitettavasti siihen ei ole olemassa nopeaa ratkaisua. Mikko Viitanen näkee kalastajien tulevaisuuden haasteellisena. Hyljeongelma ei laannu ja muuttuva ilmasto tuo omat vaikeutensa kalastajien arkeen. Myrskyt ovat lisääntyneet ja avovesikala-aika on lyhentynyt. Kymmenen vuotta sitten pystyi melkein päivälleen sanomaan milloin voi laskea rysän. Nyt eteläiset tuulet ovat lisääntyneet, joten enää ei ole kuulaita pohjoistuulia samalla tavalla, Viitanen pohtii. Viitasen keittiöstä tuulia on hyvä tarkastella, sillä meri avautuu suoraan takapihalta. Veneellä pääsee poukamaan, jossa seisoo venevarasto. Tai seisoo ja seisoo, tällä hetkellä se ennemminkin nojaa toiselle sivulle, sillä myrsky runnoi varaston toissakesänä. Nyt se odottaa purkua ja uuden, ehomman rakentamista. Sitä joutuu hirviästi tekemään töitä, että saa sen kalakilon pois merestä. Myös pyydykset likaantuvat varmasti. Niiden puhtaanapidossa on helpottanut pesulautta, jonka avulla rysät pystyy pesemään merellä tyynellä ilmalla, joita nykyään on harvemmin ja harvemmin. Viitanen pelkää, että tulevaisuudessa ammattilaisuuden korvaa jonkinlainen intohimoinen pakkomielleharrastus jotta kalastuksesta tulisi kannattavaa. Viitanen kehuu tukia ja käytännön kehittämishankkeita hyväksi toimiksi, sillä ilman niitä tuskin kukaan kalastaja tulisi toimeen. Omat vaikeutensa tuo varmasti myös Pyhäjoelle kaavailtu ydinvoimala. Viitaseltakin menee sen myötä kolme rysäpaikkaa. Lauhdevedet lasketaan meressä matalaan kohtaan, joten rehevöittyminen on väistämättä edessä. Sen myötä voi olettaa särkikalojen lisääntyvän.
TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ 9 Nouseva Rannikkoseutu ry palkitsi vuoden 2013 kalatoimijaksi raahelaisen ammattikalastaja Mikko Viitasen Mikolla on ollut useita kehittämishankkeita ja yksi niistä on ollut rysänpesulautta. Tämän Mikon keksinnön myötä kalastaja on voinut pestä rysät suoraan merellä eikä niitä ei ole tarvinnut kuljettaa välillä maihin pestäväksi, minkä ansiosta kalastaja on saanut lisää pyyntiaikaa. Mikolla on ollut myös pikkupohjarysähanke ja hän on toiminut aktiivisesti muissakin pyydyskehityshankkeissa sekä norppahankkeessa. Näiden lisäksi virtaa on vielä riittänyt siihen, että Mikko on ollut kouluttajakalastajana muille kalastajille. Perinnekalastuskokeilu kiinnostaa Viitanen kalasti jo silloin kun rysät vietiin tuttuihin paikkoihin kuten Jahween. Nykyään suunnistaminen tapahtuu nimien sijaan koordinaattien mukaan. Elektroniikasta on tullut oleellinen osa arkipäivää. Viitanen haaveilee perinnekalastukskokeilusta, jossa pyrittäisiin kalastamaan entisaikaisin menetelmin. Vanhat perinteet on saanut heittää ajat sitten hukkaan. Kyllä se on pakko käyttää dyneemaa. Olisi kuitenkin mielenkiintoista testata vieläkö sitä perinnerysällä saisi jotain. Näkisi samalla onko kalojen käytös muuttunut 30-40 vuodessa? Vaikka kalastajan työ on raskasta ja haasteellista, on siinä se toinen puoli, joka saa palaamaan merelle kerta toisensa jälkeen. Se on elämäntapa, sitä on pakko päästä. Se on minulla verissä. Kun elämäntilanne on tämä, että pystyy kalastamaan niin totta helvetissä sitä kalastaa. Tietenkin se vaatii perheeltä paljon, sillä tässä ei ole työaikaa, Viitanen toteaa. Ikänsä merellä kulkeneena Viitanen on nähnyt miten vesilläliikkujien määrä on vähentynyt. Paitsi hylkeiden, joiden kanta vain kasvaa. Ongelmaan olisi pitänyt puuttua jo paljon aiemmin. Nyt hylkeet eivät enää jää merelle asti, vaan ne tulevat koko ajan lähemmäksi. Kuljin aikoinaan isäni mukana, enkä muista, että silloin olisi koskaan näkynyt hylkeitä rysällä. Nyt niitä voi seurata kiikareilla rannasta. Norpalle pitäisi antaa samat jäältäpyyntimahdollisuudet kuin hallille. Eihän sekään ole oikein, että tuommoinen hylje joka kuuluu ulkomerelle, tulee melkein kasitiellä vastaan, Viitanen lohkaisee.
HENKILÖ 10 AKTIVAATTORI AJAA KALASTAJIEN ASIAA Riston resepti ÄLÄ SYÖ YLI 10KG LOHTA PÄIVÄSSÄ, SE VOI OLLA VAARALLISTA Kalatalousaktivaattori Risto Tolonen on tehnyt kala-alan töitä koko ikänsä muun muassa metsähallituksella, Simon kalakoululla ja Iissä siikahoitotöitä. Viime vuoden ajan mies on tullut tutuksi Perämeren rannikon kalatalousryhmän toiminnassa. Täytyy sanoa, että kalatalous on tullut tässä itselle tutuksi ja omaksi asiaksi. On kova halu kehittää kalataloutta laaja-alaisesti, Tolonen kertoo. Kalastus on miehellä verissä, sillä hänen lapsuudenkodissaan harjoitettiin rysä- ja jokikalastusta. Tällä hetkellä Tolosen työhön kuuluu laidasta laitaan ammattimaisen kalastuksen kehittäminen. Valitettavasti kaikkea sitä mitä itse haluaisi ja pitäisi kehittää, ei pääse toteuttamaan. Säädökset ovat tiukat sen suhteen mitä voidaan tukea ja on harmi, ettei voida tukea mitä tulisi kehittää. Esimerkiksi kalastusmatkailuun nykyiset säädökset antavat vähän mahdollisuuksia, vaikka sitä osa kalastajista haluaisi ja voisi kehittää. EU on kuitenkin taustalla ja siellä ollaan huolissaan liikakalastuksesta. Meillä tämä voi olla kyseessä vain lohen avomerikalastuksesssa. Muilta osin meidän pitäisi sen sijaan lisätä ja tehostaa kalastusta. Tolonen haluaa, että ammattimaisen kalastuksen tulevaisuuden näkymät pystyttäisiin turvaamaan hylkeistä ja muista ongelmista huolimatta. Erityisen tärkeänä mies pitää sitä lähiruuan ja kalan saannin turvaamiseksi ja vaatimukset kalankäytön boikotoinnista saavat miehen verenpaineen nousemaan. Tolonen on työssään todennut, että kalastajien ääni ei helposti kuulu suojeluvaatimusten takaa. Se vaikeuttaa myös kalastajan ammattimahdollisuuden turvaamista. Kalastajien asema suhteessa hylkeisiin pitää saada turvattua. Pitää saada myös ylläpidettyä rannikkokalastus järkevänä saaliinottotapana. Siinä on kuitenkin hyvin pienet pyyntikustannukset verrattuna avomerikalastukseen. Rannikkokalastukselle pitää antaa se arvo mikä sillä on ollut iät ajat, paitsi viimeiset 20-30 vuotta. Kala tulee lähelle rantaa, pyyntikustannukset ovat pienet. Tolonen haluaa painottaa sitä miten ison työn kalastajat ja kalastajainseurat tekevät kalanhoidossa. Tämä on jäänyt esimerkiksi siikaboikotin varjoon, vaikka se on hyvin laajamittaista ja kattaa koko Perämeren rannikon. Juuri kalanhoito turvaa kalastuksen edellytykset. Jokemme ovat kuitenkin sellaisessa kunnossa, että paljon puhuttu suojelu ja luonnontuotanto toisivat vain tuhoa kalastukselle ja kalakannoille. Koska Tolosen päivät kuluvat kala-aiheiden parissa, sen harrastaminen on jäänyt viime vuosina vähemmälle. Sen sijaan ruokapöytään kala ui. Parhaimman makuelämyksen Tolosen mielestä saa taimenesta ja siiasta.
UUSIOHJELMAKAUSI 11 UUSI OHJELMAKAUSI RIIPPUU MONESTA TEKIJÄSTÄ Perämeren kalatalousryhmän toiminta siirtyy uudella toimintakaudella Jomma ry:n alaisuuteen. Ohjelmaluonnos 2014-2020 on nähtävillä Jomman sivuilla. Luonnosta voi kommentoida ja sitä työstetään kuluvan vuoden aikana. Lisätietoja antaa Piia Karttunen: piia.karttunen@jomma.fi - 040 140 8220 20142020 V uosien 2014-2020 ohjelmakausi on tekeillä. Mitään varmaa ei asiasta vielä ole, mutta suuria linjoja voi jo hahmotella. Tulevan ohjelmakauden sisältö on valmistelun alla. Oikarisen mukaan toiminnan muotoon voi tulla pieniä muutoksia. Siihenkin voi tulla vaihteluita, että mihin ja missä suhteessa eri toimenpiteisiin panostetaan rahallisesti. Kalatalouden kokonaisrahoitus on oikeastaan ylipäätään kiinni Suomen osuudesta kokonaisrahoituksesta, mistä ei ole vielä tarkkaa tietoa. Oletettavaa kuitenkin on, että alueellinen toiminta jatkuu myös tulevalla ohjelmakaudella, kertoo toiminnanjohtaja Jyrki Oikarinen. Iso muutos tulevalla ohjelmakaudella tulee olemaan nykyisen hyljesietopalkkiojärjestelmän päättyminen. Missään tapauksessa järjestelmä ei tule jatkumaan samassa muodossa, sillä se on alunperinkin ollut väliaikainen rat- kaisu. Sen sijaan muissa isoissa asioissa kovin suuria muutoksia tuskin tulee. Kalastuksen infran ylläpito on tärkeä asia, kuten myös kehityshankkeet. Itse katson tätä Perämeren näkökulmasta ja näen tärkeimpänä yksittäisenä asiana, että olemassa olevasta kalasatamaverkosta pidetään huolta. Lisäksi resursseja pitää edelleen kohdentaa hylkeiden aiheuttamien vahinkojen vähentämiseen. Siinä asiassa mm. pyydyskehityksellä on iso merkitys. Kansallisen ohjelman valmistelun työryhmällä on työ vielä kesken ja meneillään on iso työsarka ennen kuin ohjelma on valmis. Yksityiskohdat ovat vielä levällään, mutta päälinjat alkavat olla aika hyvin hahmoteltuna. Oikarinen saa paljon toiveita kentältä, mutta koska kyseessä on EU:n rahoitusinstrumentti on toiveiden toteuttaminen rajoitettua. Kyllähän se kalastajalle, joka katsoo tilannetta veneestään käsin on vaikea ymmärtää ja itseäkin se turhauttaa, että merkittäviä tukimuotoja on rajattu kokonaan ulos rahoituksen piiristä. Mutta tämähän koskee kaikkea EU-rahoitusta, rahoituksen käyttömahdollisuudet ovat aina tarkkaan rajattuja ja siihen pitää vain sopeutua, Oikarinen sanoo. Tulevan ohjelmakauden rahoitusmallit selviävät varmaankin aika pitkälle loppuvuoden aikana, tässä vaiheessa on turha alkaa arvailemaan mitään, Oikarinen toteaa.
Perämeren rannikon kalatalousryhmä Tornio Kemi Simo Kuivaniemi Ii Hailuoto Oulu pj Seppo Pietilä, Lumijoki, 050 528 6438 varapj Timo Matinlassi, Kemi, 040 541 9418 Jyrki Oikarinen, Raahe, 044 036 5368 Lauri Halonen, Oulu, 040 068 4897 Siikajoki Raahe Oulunsalo Lumijoki Eero Nalkki, Oulunsalo, 050 463 7950 Kaisa-Leena Korhonen, Kalajoki, 040 722 6401 Annikki Dunder, Tornio, 040 721 5410 Jaakko Haaraoja, Pyhäjärvi, 040 068 5362 Harri Lahti, Kokkola, 050 326 0479 Juha Tilus, Himanka, 044 542 5331 Eero Väätäjä, Kuivaniemi, 040 039 2918 Soila Haapsaari, Siikajoki, 040 562 9164 Kalajoki Himanka Pyhäjoki Kokkola Pyhäjärvi Nouseva Rannikkoseutu ry PERÄMEREN RANNIKON KALATALOUSRYHMÄ