Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014
Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen ihmisen avustamista kotona ja kodin ulkopuolella Se on apua niissä toimissa jotka ihminen itse tekisi, mutta ei selviä niistä vamman tai sairauden vuoksi Vaikeavammaisuus tarkoittaa, että vammainen tai sairas henkilö tarvitsee toisen henkilön apua välttämättä ja toistuvasti
Tietoa henkilökohtaisesta avusta Henkilökohtainen apu on Vammaispalvelulain mukainen palvelu Palvelu on käyttäjälle maksuton Avustajan palkan maksaa kunta Pääsääntöisesti avustajana ei voi toimia vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö
Miksi kannattaa hakea henkilökohtaista apua? Vammaispalvelulain tavoitteena on, että vammaiset ihmiset ovat yhdenvertaisia muiden kanssa Jokainen voi päättää omasta elämästään ja tehdä samoja asioita kuin muutkin Henkilökohtainen avustaja voi auttaa elämään omannäköistä elämää
Kuka voi saada henkilökohtaista apua? Henkilökohtaisen avun saaminen ei riipu diagnoosista tai siitä missä kunnassa asuu Myös kehitysvammaisilla ihmisillä on oikeus henkilökohtaiseen apuun Henkilökohtaista apua voi saada vaikka hakijalla olisi kuljetuspalveluihin liittyvä saattajapalvelu vaikka hakijan vanhempi toimii omaishoitajana Jos hakija asuu palvelukodissa, hän voi saada henkilökohtaista apua esimerkiksi harrastuksiin. Asumiseen liittyvän avun hän saa palvelukodin henkilökunnalta
Hakijalla tulee olla voimavaroja Vammaispalvelulaki edellyttää, että hakijalla tulee olla voimavaroja määritellä sekä avun sisältö että toteutustavat, jotta hän voi saada henkilökohtaista apua. Laki siis edellyttää, että henkilö pystyy ottamaan kantaa siihen, mihin asioihin, milloin ja miten hän apua tarvitsee. Henkilökohtaisen avun hakijalla on oltava mielipide omasta avuntarpeestaan.
Mielipiteen voi esittää eri tavoin Jos henkilöllä on vaikeuksia puhumisessa, hän voi käyttää mitä tahansa kommunikaation muotoa kertoessaan, mitä asioita haluaisit tehdä ja mihin tarvitsee henkilökohtaista apua Henkilö voi esimerkiksi Käyttää viittomia Käyttää kuvasymboleita Käyttää valokuvia tai Pyytää läheistä ihmistä tulkitsemaan sen, mitä tarkoitat Henkilökohtaisen avun saaminen ei edellytä täydellisiä kommunikaatiokykyjä vaan kysymys on henkilön oman tahdon tulkinnasta ja selvittämisestä. Avuntarpeen määrittelyn ei kuitenkaan tule täysin perustua esimerkiksi läheisen esittämiin näkemyksiin.
Mihin henkilökohtaista apua voi saada? 1/2 Päivittäiset toimet omassa kodissa Päivittäiset toimet tarkoittavat muun muassa pukeutumista, siivousta, omasta puhtaudesta huolehtimista, vaatteiden pesua, ruoanlaittoa ja astioiden pesua. Päivittäiset toimet kodin ulkopuolella Päivittäiset toimet kodin ulkopuolelle tarkoittavat muun muassa liikkumista, ostoksilla käymistä ja päivittäisten asioiden hoitamista. Harrastukset Harrastukset tarkoittavat avunsaajan nykyisiä harrastuksia ja harrastuksia, joita hän haluaisi kokeilla.
Mihin henkilökohtaista apua voi saada? 2/2 Sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen Sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen tarkoittaa muun muassa ystävien ja sukulaisten tapaamista tai muuta yhteydenpitoa heidän kanssaan. Yhteiskunnallinen osallistuminen Yhteiskunnallinen osallistuminen tarkoittaa muun muassa erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa käymistä ja jonkin ryhmän tai yhdistyksen toimintaan osallistumista. Työ ja opiskelu Työ tarkoittaa työsuhteeseen perustuvan työtä ja opiskelu tutkintoon tai ammattiin tähtäävää opiskelua. Opiskeluksi katsotaan myös vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus.
Miten haen henkilökohtaista apua? 1/2 1. Mieti, missä asioissa tarvitset henkilökohtaista apua ja laita näitä asioita ylös. 2. Ota yhteyttä sosiaalityöntekijääsi ja kerro, että tarvitset henkilökohtaista apua. 3. Sosiaalityöntekijä järjestää kokouksen palvelusuunnitelman tekemiseen tai päivittämiseen. Kokouksessa keskustellaan niistä asioista, joihin tarvitset henkilökohtaista apua.
Miten haen henkilökohtaista apua? 2/2 4. Sosiaalityöntekijä päättää, myönnetäänkö sinulle henkilökohtaista apua. Hän päättää myös, montako tuntia apua myönnetään ja mihin sitä voit käyttää. 5. Keskustele sosiaalityöntekijäsi kanssa siitä, millä tavoin henkilökohtainen apu voidaan järjestää.
Mikä on palvelusuunnitelma? Palvelusuunnitelma on suunnitelma palveluista, Palveluja ovat esimerkiksi asumispalvelu, henkilökohtainen apu ja kuljetuspalvelu Palvelusuunnitelma tehdään aina kirjallisesti Palvelusuunnitelmaan kirjataan, elämäntilanne ja toimintakyky millaisia palveluja henkilö saa jo nyt onko nyt saatu tuki riittävää mitä tärkeitä asioita henkilö haluaisi tehdä ja millaista apua henkilö tarvitsee niiden tekemiseen sekä miten tätä apua voidaan järjestää Palvelusuunnitelma on lakiin perustuva oikeus
Henkilökohtaisen avun tuntirajat Ei tuntirajaa: Päivittäisiin toimiin, työhön ja opiskeluun on järjestettävä henkilökohtaista apua niin paljon kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee Vähintään 30 tuntia kuukaudessa: Harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen vähintään 30 tuntia kuukaudessa, jollei tätä pienempi tuntimäärä riitä turvaamaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avuntarvetta.
Henkilökohtaisen avun järjestämistavat TYÖNANTAJAMALLI PALVELUSETELIMALLI OSTOPALVELUMALLI Vaikeavammainen henkilö toimii itse henkilökohtaisen avustajan työnantajana. Kunta korvaa hänelle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset. Vaatimuksena on vaikeavammaisen henkilön halu ja kyky toimia työnantajana. Avustettavan rooli: TYÖNANTAJA Avustettavan rooli vaikuttaa siihen, mitkä vastuut, lait ja asetukset häntä koskevat. Kunta antaa palvelusetelin avustajapalveluiden hankkimista varten. Vaikeavammainen henkilö ei toimi työnantajana. Hän on kuitenkin avustajan työnjohtaja. Avustettavan rooli: KULUTTAJA Kunta hankkii vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluita julkiselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta tai järjestää palvelun itse. Vaikeavammainen henkilö ei toimi työnantajana. Hän on kuitenkin avustajan työnjohtaja. Avustettavan rooli: SOSIAALIPALVELUJEN ASIAKAS
Henkilökohtaisen avun ideolgia, avustajan työ ja järjestämistavat Avustajan tehtävän haasteena on taustalle jättäytyminen niin, että vammainen henkilö saa olla oman elämänsä keskiössä Vammainen henkilö on avustamistilanteissa työnjohtajan asemassa Työnantajamallissa vammainen henkilö on työnantajana automaattisesti työnjohtaja Avustajapalvelu- ja palvelusetelimalleissa vammainen henkilö ei ole työnantaja, mutta hänellä on oltava muuten taattu työnjohto-oikeus käytännön työtilanteissa Lisätietoa: http://www.assistentti.info/fi/etusivu/henkilokohtainen-apu/henkilokohtaisen-avun-ideologia
Työnantajamalli vaikeavammaisen henkilön näkökulmasta Vaikeavammainen henkilö toimii henkilökohtaisen avustajan työnantajana Työnantajana toimiminen edellyttää kykyä selvitä kaikista työantajan velvoitteista Vaikeavammaisella voi olla mahdollista ulkoistaa osa työnantajanvelvoitteista, esimerkiksi palkanmaksun hoitaminen tilitoimiston kautta Kunnalla on velvollisuus neuvoa työnantajuuteen liittyvissä asioissa
Palvelusetelimalli vaikeavammaisen henkilön näkökulmasta Kunta antaa vaikeavammaiselle palvelusetelin avustajapalvelun hankkimiseksi Palvelusetelin arvon on oltava kohtuullinen, jotta se mahdollistaa avustajan saannin tarpeen mukaisesti. Kunta hyväksyy ne palveluiden tuottajat, joiden palveluiden ostamiseen palveluseteliä voidaan käyttää. Vaikeavammainen voi kieltäytyä palvelusetelin käytöstä henkilökohtaisen avun kohdalla. Tällöin kunnan on järjestettävä kyseinen apu toisella tavalla.
Ostopalvelumalli vaikeavammaisen henkilön näkökulmasta Kunta hankkii vaikeavammaiselle avustajapalveluita 1) julkisilta tai yksityisiltä palvelujen tuottajilta, 2) kunta järjestää palvelun itse tai 3) sopimuksin muun kunnan tai muiden kuntien/kuntayhtymien kanssa Ostopalvelumallissa kunnan on erityisesti otettava huomioon asiakkaan itsemääräämisoikeuteen liittyvät seikat Henkilökohtaisen avun on oltava päämiehen näkemyksen mukaista auttamista niissä asioissa, joita päämies haluaa tehdä
Lisätietoa järjestämistavoista Järjestämistavoista päätettäessä hakijan oma mielipide on tärkeä Kunta päättää järjestämistavan. Se voi olla eri tapojen yhdistelmä. Riippumatta järjestämistavasta: Vaikeavammainen ihminen itse päättää siitä, mitä, missä, milloin, miten hän saa henkilökohtaista apua ja kuka häntä avustaa. Vammaispalvelulaki 8 d : Henkilökohtaisen avun järjestämistavoista päätettäessä ja henkilökohtaista apua järjestettäessä kunnan on otettava huomioon vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan.
Päätös henkilökohtaisesta avusta Sosiaalityöntekijän tulee tehdä päätös henkilökohtaisesta avusta kolmen kuukauden kuluessa hakemuksen tekemisestä Asiakas saa päätöksen kirjallisena postitse Mukana ovat toimintaohjeet sekä myönteistä että kielteistä päätöstä varten
Entä jos päätös on kielteinen? Jos päätös on kielteinen, siitä voi tehdä oikaisupyynnön oman kunnan sosiaalilautakunnalle Valmis oikaisupyyntölomake löytyy esimerkiksi Kehitysvammaisten Tukiliiton sivuilta http://www.kvtl.fi/fi/lakineuvonta/hakemus--ja-valitusmallit/ Valitus on tehtävä 14 päivän kuluessa tiedoksisaannista Mikäli tämäkin päätös pysyy kielteisenä, haetaan muutosta hallinto-oikeudesta. Valitusaikaa on 30 päivää. Viimeinen valitusaste on korkein hallinto-oikeus (KHO) Valitusten teossa voivat auttaa esimerkiksi järjestöjen aluetyöntekijät ja oikeusaputoimistot.
Entä jos päätös on myönteinen? Vaikeavammainen henkilö saattaa tarvita ohjeita siihen, miten täytyy toimia, kun saa myönteisen päätöksen henkilökohtaisesta avusta Henkilö saattaa tarvita alussa tukea myös työnjohtajuuteen ja avustajan kanssa toimimiseen Henkilökohtaisen avun käytännöt riippuvat järjestämistavasta. Sosiaalityöntekijä lähettää vammaiselle henkilölle toimintaohjeet myönteisen päätöksen mukana
Kuka voi toimia avustajana? Henkilökohtaisena avustajana voi toimia kuka tahansa Avustajalla ei tarvitse olla mitään tiettyä koulutusta Omainen tai läheinen perheenjäsen voi toimia avustajana ainoastaan erittäin painavista syistä Monet löytävät avustajan lähiverkostojen kautta. Joillakin paikkakunnilla on keskuksia, joiden tehtävänä on mm. välittää avustajia Henkilökohtaisen avustajan tärkein ohjaaja on hänen työnantajanaan ja/tai työnjohtajanaan toimiva vaikeavammainen henkilö
Avustajan perehdytys Avustajan perehdytyksessä voi käyttää apuna esimerkiksi yksilökeskeisen elämänsuunnittelun työvälineitä valokuvia ja videoita läheisteisten ihmisten kertomuksia ja kokemuksia Avustajan on hyvä tietää mitkä asiat ovat avustettavalle tärkeitä mistä asioista avustettava pitää miten avustettava kommunikoi, miten hän ilmaisee tunteitaan ja tarpeitaan mitä avustajan työhön kuuluu
Avustajan työstä Avustajan palkkaaminen riippuu järjestämistavasta Avustajan palkka riippuu kotikunnasta ja järjestämistavasta Avustajan työaika määräytyy palvelusuunnitelman mukaan Avustaja on vaitiolovelvollinen avustettavan asioista http://www.assistentti.info/fi/aineistot Henkilökohtaisen avun eettiset periaatteet Uusi avustajan ABC. Opas vaikeavammaisten ihmisten henkilökohtaisille avustajille.
Avustajan käytännön työ voi olla esimerkiksi.. Avustamista ja opastamista eri asioissa kodissa (ruoanlaitto, siivous, vaatehuolto, hygieniasta huolehtiminen, kauneudenhoito..) Toimimista kodin ulkopuolella (turvallinen liikkuminen, bussin käyttö, kaupassa, virastossa tai kirjastossa käyminen, harrastuksissa tukeminen, yhteiskunnallinen osallistuminen, lähiympäristön palveluihin tutustuminen, sosiaalisen elämänpiirin laajentamisen tukeminen yms.) Neuvomista eri asioissa (päätöksen teon tukeminen, laskujen maksu, raha-asiat, uudet tai yllättävät tilanteet, virallisten kirjeiden luku yhdessä ja niiden selkokielistäminen, vanhemmuuden tukeminen, kommunikaatioasioiden harjoittelu, keskusteluapu yms.)
Avustajan työnjohtajana toimiminen, päämiehisyys Kehitysvammainen henkilö toimii päämiehenä eli työnjohtajana vaikka avustajan työnantaja olisi joku muu Kehitysvammaisen ihmisen avustajan tarve on usein erilainen kuin muilla vammaisilla henkilöillä -> tarvitaan tukea myös ymmärtämiseen Toiminta on avustamista, yhdessä tekemistä, opettelemista, olemista päämiehen arkipäivässä kodissa ja kodin ulkopuolella Ei puolesta tekemistä, vaan itsenäistä suoriutumista tukevaa Perustuu aina päämiehen tarpeisiin, toiveisiin ja tehtyyn avustussuunnitelmaan, joka elää toiminnan mukaan
Olen oman elämäni päämies, saan tehdä itsenäisiä päätöksiä ja vastata niistä. (Samuli Palmu, Harjavalta)
Miten oma ääni kuuluu palvelusuunnittelussa? Erilaiset kommunikoinnin keinot Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu Valokuvat Video Kommunikaatiomatto tms. Tai mikä tahansa yksilöllinen keino, joka ilmaisee henkilön mielipiteen Läheinen, tukihenkilö voi olla mukana prosessissa Koko elämää ei voi käydä läpi parissa tunnissa, tuen ja palveluiden suunnitteluun tarvitaan aikaa
Tukea palveluiden suunnitteluun ja oman äänen esiin tuomiseen
Tukea palvelusuunnitteluun Savon Vammaisasuntosäätiö http://www.savas.fi/fi/saatio/materiaalipankki
Tukea palvelusuunnitteluun Asumispalvelusäätiö ASPA www.aspasaatio.fi
Haluatko kertoa kokemuksiasi? Kehitysvammaisten Palvelusäätiö kehittää henkilökohtaista apua alueellisesti ja valtakunnallisesti. Kuulemme mielellämme tarinoita kehittämistyön tueksi. Jos olet: kehitysvammainen henkilö kehitysvammaisen ihmisen läheinen kehitysvammaisen ihmisen henkilökohtainen avustaja kunnan vammaispalveluiden työntekijä Ota meihin yhteyttä ja kerro meille kokemuksiasi henkilökohtaisesta avusta. Kokemukset voivat olla hyviä tai huonoja, kuulemme miellämme lisää! Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen puh. 0207 713 528 petra.tiihonen@kvps.fi
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö henkilökohtaisen avun kehittäjänä Kehitysvammaisten Palvelusäätiö tekee valtakunnallista vaikuttamistyötä henkilökohtaisen avun edistämiseksi käynnistää ja kehittää alueellisia henkilökohtaisen avun toimintamalleja tuottaa kehitysvammaisille ihmisille suunnattua materiaalia henkilökohtaisesta avusta kouluttaa kehitysvammaisia ihmisiä, heidän läheisiään ja ammattihenkilöstöä mahdollistaa vertaistuen toiminnassa mukana oleville toimii yhteistyössä kuntien ja muiden järjestöjen kanssa Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on kehittänyt henkilökohtaista apua vuodesta 1998 lähtien. Toiminta tukee Raha-automaattiyhdistys. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen puh. 0207 713 528 petra.tiihonen@kvps.fi
Lisätietoa henkilökohtaisesta avusta ja palvelusuunnittelusta Oman kuntasi vammaispalveluista vastaava sosiaalityöntekijä tai palveluohjaaja Vammaispalvelujen käsikirja Kehitysvammaisten Tukiliitto tai oman alueesi tukiyhdistys Assistentti.info (lue myös Assistentti.infon Selvitys työnantajamallin eri toteuttamistavoista ) Vernerin henkilökohtaisen avun sivut
Kiitos! Lähteet: Assistentti.info http://www.assistentti.info/fi/etusivu/henkilokohtainen-apu Kehitysvammaisten Palvelusäätiö http://www.kvps.fi/minulle/henkilokohtainen-apu Kehitysvammaisten Tukiliitto http://www.kvtl.fi/fi/lakineuvonta/aihealueet-aakkosittain/palvelut-ja-tukitoimet/henkilokohtainen-apu/ Sosiaali- ja terveysministeriö http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/sosiaalipalvelut/vammaispalvelut Suomen Kuurosokeat ry Perustietoa henkilökohtaisesta avusta (2013) Vammaispalvelujen käsikirja http://www.thl.fi/en/web/vammaispalvelujen-kasikirja/itsenaisen-elaman-tuki/henkilokohtainen-apu Kuvat: Papunet, Clipart (ei valokuvat) Tämän materiaalin omistaa Kehitysvammaisten Palvelusäätiö (KVPS). Materiaalia saa hyödyntää vain ei-kaupalliseen käyttöön. Materiaaleja ei saa muuttaa tai muunnella. Alkuperäisenä lähteenä on mainittava Kehitysvammaisten Palvelusäätiö.