Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013
Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita on viisi: nuorten elinolot, kouluolot, koettu terveys, terveystottumukset sekä kokemukset oppilas- ja opiskelijahuollon tuesta Aineisto on kerätty peruskoulun 8. ja 9.-luokkalaisilta, lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilta ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoilta Kyselyyn vastasi Helsingissä 8000 peruskoulun yläluokkalaista, 6426 lukiolaista ja 1609 ammattiin opiskelevaa (kaikkiaan 16 035 nuorta) Koko maassa kyselyyn osallistui 182 864 nuorta Helsingin kuntaraportteja tuotettiin kaksi: peruskouluista ja lukioista sekä ammatillisista oppilaitoksista omansa Kyselyn tuloksia verrataan aikaisemmin tehtyihin kyselyihin: 2004 2006-2008 2010 Tulosten hyödyntäminen on tärkeää: hyvinvoinnin johtaminen, koulut, alueellinen yhteistyö ja opetus Tekijänä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Tuloksia Yleinen tulosten suunta on monien asioiden myönteinen kehittyminen verrattuna edellisen kyselyn tuloksiin vuodelta 2010 Toinen yleistulos on ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien peruskoululaisia ja lukiolaisia heikompi tilanne Nuorten elinoloissa suurimmat positiiviset muutokset olivat: vanhemmat tiesivät paremmin lapsensa viikonlopun viettopaikan (peruskoulu: 42 % -> 35 %) ja vanhempien tupakoinnin väheneminen (42 % -> 30 %) Elinoloissa negatiivista oli mm. fyysisen uhan kokeminen: PK 23 %, L 16 % ja AOL 27 %. Lisäksi uutena kysymyksenä mukana ollut: Kokenut seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti sai seuraavia tuloksia: PK 16 %, L 16 % ja AOL 24 %
Kouluolot Koulun olosuhteissa on tapahtunut myönteistä muutosta useissa indikaattoreissa (ne ovat koosteita useista muuttujista): - Kuulluksi tulemisessa, PK 20 %, L 12 % - Vaikuttamisesta koulun asioihin, PK 40 % (ei tiedä, miten voi vaikuttaa) - Koulun ilmapiirissä PK 27 %, L 12 % Kielteistäkin muutosta on näkyvissä: - Työmäärä on liian suuri, PK 45 % - Fyysisissä työoloissa on puutteita, PK 55 % - Monilla on edelleen vaikeuksia opiskelussa, PK 35 % - Kiusaamiseen ei puututa; PKS-alueella 68 %
Koettu terveys Myönteistä Oma terveys koetaan myönteisemmäksi. 14/16/23% Niska- ja hartiakipuja viikoittain nyt vähemmän, PK 27 % (v. 2008 33 %) Väsymystä myös vähemmän, PK 14 %, L 13 % Negatiivista Kaikki oireet ovat yleisempiä tytöillä, esim. noin joka toisella lukion ja ammattioppilaitoksen tytöllä niska- ja hartiakipuja viikoittain Ylipaino on lisääntynyt, 14/12 /20 % Ahdistuneisuutta ja koulu-uupumusta noin 10-15 %:lla
Terveystottumukset Myönteisiä tuloksia Tupakointi ja humalajuominen ovat vähentyneet. (humalajuominen kk:ssa:12/22/36%) Aamiaista nauttii useampi päivittäin, 56 % / 64 % / 41 % Kielteistä Alle 8 tunnin yöunilla pärjää 31 % / 47 % / 51 % Hengästyttävä liikunta, alle 1 h/viikko; on vähentynyt, 30 % /29 % /45 % Noin 40 % jättää koululounaan väliin Huumekokeilut ovat lisääntyneet, 16 % / 25 % / 36 %
Kokemukset oppilashuollosta Koululääkärin ja kuraattorin vastaanotolle pääsy näyttää helpottuneen, vaikka vaikeuksia kokee edelleen 30 40 % nuorista Terveydenhoitajan vastaanotolle pääsee edellisiä helpommin, 12-16 % kokee tässä vaikeuksia Masentuneisuuteen oli hakenut apua 19 27 %; tytöt poikia useammin; ammattioppilaitoksissa osuus oli korkein
Lopuksi Kaiken kaikkiaan tulosten erot koulumuotojen välillä ovat suuria Oletettavasti koulujen erot ovat vielä suurempia Monikulttuuriset nuoret kokevat joitakin vaikeuksia muita enemmän: fyysistä uhkaa, kiusaamista ja opiskelun vaikeuksia Fyysistä uhkaa ja seksuaalista väkivaltaa on runsaasti Toisaalta lähes kaikilla nuorilla on ystäviä, 9 %/ 6 %/ 7 % Nuoren keskusteluyhteys vanhempiinsa toimii useimmilla 65 82 % pitää koulunkäynnistä Hyvä itsetunto ja onnistumisen kokemukset kantavat eteenpäin!
Tulosten hyödyntäminen nuorisoasiainkeskuksessa Klaarin toiminnassa otetaan huomioon tulokset päihteiden käytöstä. Alueelliset nuorisotalot saavat lähikoulujen tulokset, joiden perusteella voidaan suunnata kouluyhteistyötä. Helsingin tulokset käsitellään esimiesten kanssa ja niitä hyödynnetään seuraavan vuoden toiminnan suunnittelussa. Ruudin kehittämisessä hyödynnetään vastauksia osallisuuden kokemuksista yhdessä opetusviraston kanssa. Kouluterveyskyselyn tuloksia hyödynnetään nuorten hyvinvointikertomuksen indikaattoreiden rakentamisessa.