Kiinteistöarviointi 3/16. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti

Kiinteistöarviointi 3/16 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti

Sisällys KIINTEISTÖARVIOINTI 3/2016 HALLITUS PUHEENJOHTAJA Saija Toivonen Aalto-yliopisto HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen Catella Property Oy Jukka Lahtinen Jukka S. Lahtinen Ky Juha Nummi Newsec Valuation Oy Jani Hokkanen Maanmittauslaitos Seppo Koponen Seppo Koponen Consulting Jorma Saarimaa UPM Metsä HALLITUKSEN VARAJÄSENET Ari Laitala Aalto-yliopisto Jyrki Halomo Kanava Isännöinti Oy Annina Salakka RBS Nordisk Renting Juhani Väänänen Maanmittauslaitos Antti Orama Maanomistajien Arviointikeskus Hannu Ridell Newsec Valuation Oy Pääkirjoitus 4 Ilmoituksia 7 Maanteistä aiheutuvan meluhaitan vaikutus kerrostaloasunnon arvoon Arviointialan opinnäytetöiden tiivistelmiä 12 Kutsu 15 Uutisia kansainvälisistä arviointistandardeista 16 Tulevia tapahtumia 17 Kannen valokuva: Tuuli Vanhanen (2016) 8 SIHTEERI (JÄSENREKISTERI/LEHTI) Tuuli Vanhanen tuuli.vanhanen@aalto.fi TALOUDENHOITAJA Tuuli Vanhanen LEHDEN ILMOITUSHINNAT 1 sivu 150 ½ sivu 100 ¼ sivu 50 LEHDEN AINEISTO Artikkelit lehteen pyydetään toimittamaan sähköpostilla sihteerille. TAITTO Anna Haggrén/Lystik PAINOPAIKKA Meripaino Oy 2 3

Pääkirjoitus Going beyond eli hyppää virran mukaan Ennen oli toisin, mutta tänään on samoin Reilut 20 vuotta sitten kasatessani ensimmäistä arviointiluentoani Otaniemen maanmittariteekkareille tein kalvon, jossa listasin arvioijan osaamisvaatimuksia: maanmittari, juristi, ekonomi, arkkitehti, rakennusinsinööri, agronomi, psykologi, sosiologi.. Eli aika monitaituri, melkein mahdoton tehtävä hallita kaikkea tuota. Samoihin aikoihin käytiin myös debattia arviomiehen roolista, eli pitääkö valuaattorin pysyä lestissään ja pitäytyä objektiivisen yhden luvun metsästämisessä vai saako asiakasta auttaa tätä pidemmälle. Mielipiteet jakautuivat; osa arvioijista pelkäsi konsultoinnin vaarantavan objektiivisuuttamme kun taas osa puolsi palveluaspektia. Toimintaympäristö arvioijan ympärillä on ajan kuluessa monimutkaistunut, ja toimenkuva pidentynyt ja leventynyt. Asiakkaat haluavat objektiivisen eksaktiuden lisäksi yhä useammin subjektiivista suhteellisuutta - eli vaihtoehtojen määrittelyä ja niiden vertailua tai neuvoja, ja joskus jopa selkeitä toimintasuunnitelmia. Liekö konsultointi arviointia riskaabelimpaa, koska markkina-arvon erheestä ei jää kiinni, sillä sehän on vain näkemys? Eipä sittenkään, sillä mielipiteestäkin on jo tuomittu kymmenien miljoonien vahingonkorvauksiin, tosin englantilaisessa oikeudessa ja Saksassa tehdystä arviosta. Ei siis meillä Suomessa ainakaan vielä. Valokeilassa - standardit ja direktiivit Kiinteistömarkkinoiden kansainvälistymisen myötä päivän sana on standardit. Halutaan yhdenmukaisuutta ja ajantasaisuutta. Arviointistandardejakin päivitetään jo melkein vuosittain ja joka kerta terminologia muuttuu, tulee uutta, poistuu vanhaa. Arvioija saa opiskella IVS:ää ja Red Bookia herkeämättä, ja jatkossa ehkä nykyistä enemmän myös Blue Bookia, jopa Beleihungsvertermittlungsverordnungia, mahdollisesti vielä Appraisal Institute Standards of Valuationiakin. Vain näin ymmärrät eri markkinoilta tulevien asiakkaiden tarpeet, monipuolistat osaamistasi, ja ehkä vältät korvausvaateet. Koko ajan sikiää uusia kansainvälisiä standardeja ja direktiivejä, jotka eivät koske vain arviointia. Tälläkin hetkellä tajuntamme valloittamista aloittelevat mm. asuntoluottodirektiivi (Mortgage Credit Directive), kansainvälinen eettinen standardi IES, rakennuskustannus-standardi ICMS ja erityisesti arvioijia koskettava pinta-alamittausstandardi IPMS. IPMS onneksi on kaikilla arvioijilla jo selkärangassa, sillä sehän on ollut RICS-arvioijille pakottavaa oikeutta 1.1.2016 alkaen. When the going gets tough Uudet osaamisvaatimukset eivät tietenkään ole yhtään vähentäneet monipuolisen perinteisen arviointiosaamisen tarvetta, päinvastoin. Lisäksi markkinoiden syklisyyden voimistuminen ja kansainvälistyminen on lisännyt vaatimusta olla yhä ajantasaisemmin kiinni markkinoista ja sen ilmineeraamisessa asiakkaalle, ja tietenkin yhä useammin englanniksi, ja tietenkin natiivin britin tasoisesti. Huh! Tämä vaatimustason nousu varmaan näkyy korkeampina palkkioina ja pidentyneinä toimitusaikoina? Valitettavasti näin ei ole, vaan aikataulut ovat yhä kireämpiä ja maksuhalukkuus yhä alhaisempi, ja ilmiö on globaali. Ympäristön muutosta voi joko koettaa vastustaa, taikka ottaa siitä kaikki hyöty irti. Asuntoluottodirektiivi edellyttää asuntovakuuksien aiempaa parempaa arvonmääritystä paikallisesti ja IPMS-pintaalamittausstandardia ymmärtävän osaamista tarvitaan jatkossa cross-border tilanteissa. Jos englantisi taipuu arvioon luettavasti, voit päästä suosituimmuusasemaan kansainvälisissä caseissa. Eli ei muuta kuin härkää sarvista ja opettelemaan uusia asioita ja auttamaan asiakkaita konsultoivasti heidän moninaisissa tarpeissaan. Koponen asian ytimessä Onkos tuo kaikki nyt vain yksittäisen arviointireliikin purkausta? Ehkä on, ehkä ei. Samoja mietteitä on kuitenkin isossa kylässäkin, sillä RICS on käynnistelemässä Euroopan tasoista working groupia arviomiehen roolin muuttumisesta. Mukaan pyydettynä pääsen siis oksentamaan kaiken menneen 28 vuoden aikana arvioinnin ympärillä kokemani muutoksen tuulet ja toivon mukaan vihdoin opin miten näitä hommia pitäisi tehdä. Back to basics: lopulta kaikki mitä teemme on asiakkaan päätöksenteon tukemista. Sitähän arviointi on, ei mitään itsetarkoituksellista yhden luvun metsästystä. Ei siis kannata juuttua ajattelemaan liian ahdasmielisesti etukäteen onko kyseessä arviointi vaiko konsultointi. Autetaan asiakkaitamme ja tehdään siinä sivussa kannattavaa liiketoimintaa kulloinkin tarvittavan palvelun kautta, huomioiden tietysti roolimme ja sitä säätelevät standardit ja direktiivit. 4 5

Pääkirjoitus jatkuu... Alan toimijat yhteistyötykää! Aktiivisuus uusien asioiden suhteen mahdollistaa arvioijien ja arviointiyritysten kontaktiverkoston kasvattamisen kotimaassa ja kansainvälisesti. Yhä useampi taho osallistuu myös arvioinnin kehittämiseen ja ylipäätään vaikuttamiseen mm. standardien tulkintojen, direktiivien kommentoinnin, kouluttamisen ja lopulta käytännön arvioinnin kautta. Jotta arviointitoiminnan kehittäminen ympäristön muuttuessa kiihtyvällä tahdilla pysyisi kansallisesti hallinnassa, tarvitaan aiempaa kipeämmin kotimaisten ja kansainvälisten järjestöjen, koulutuslaitosten ja arviointiyritysten koordinoitua yhteistyötä. Kaivataan selkeämpää ja läpinäkyvämpää roolitusta. Siinäpä seuraava sisäinen toimeksianto arviointi-suomelle. Syksyisin terveisin, Ilmoitus Oksalla ylimmällä Kangasalan kunta jatkaa hakuaikaa 25.9.2016 klo 24.00 saakka. GEODEETIN VAKITUINEN VIRKA Seppo Koponen DI, AKA, MRICS Yrittäjä, Seppo Koponen Consulting seppo.p.j.koponen@gmail.com Kirjoittaja on Suomen Kiinteistöarviointiyhdistyksen hallituksen jäsen. Geodeetti toimii teknisessä keskuksessa. Hän vastaa kunnan maapolitiikan hoidosta, etenkin maan hankinnasta, maankäyttösopimuksista ja muista mahdollisista kiinteistösopimuksista. Kelpoisuusvaatimuksena virkaan on maanmittausalan korkeakoulututkinto ja hyvä käytännön kokemus tehtäväalueelta. Kokemus toimialan johtamis- ja kehittämistehtävistä katsotaan eduksi. Tehtävässä tarvitaan hyviä neuvottelutaitoja, kiinteistösopimusten tekniikan ja juridiikan osaamista sekä yhteistyökykyä moniammatillisessa organisaatiossa. Arvostamme itsenäistä toimintatapaa, oma-aloitteisuutta, kehittämishalua ja innostunutta asennetta. Palvelussuhteen ehdot ja palkkaus määräytyvät Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Virkaan valitun on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan ennen viran vastaanottamista. Virassa noudatetaan 6 kuukauden koeaikaa. Tehtävää jo hakeneet otetaan huomioon eikä heidän tarvitse laittaa uutta hakemusta. Kangasalan kunnan tekniselle keskukselle osoitetut hakemukset ansioluetteloineen tulee toimittaa 25.9.2016 klo 24.00 mennessä web-sivujen www.personnel.fi kautta. Lisätietoja tehtävästä antaa Kangasalan tekninen johtaja Mikko Ilkka, puh. 050 550 9089, etunimi.sukunimi@kangasala.fi sekä Personnel Group toimitusjohtaja Ari Juvonen, puh. 03 3138 0444. 6 7

Maanteistä aiheutuvan meluhaitan vaikutus kerrostaloasunnon arvoon Kaupunkialueiden tiivistyminen koettelee liikenneväylien kapasiteettia ja aiheuttaa niiden parantamistarpeita. Näin ollen yhä useammat maantiehankkeet etenkin pääkaupunkiseudulla koskettavat kerrostalokiinteistöjä. Kiinteistöille voi aiheutua tien läheisyydestä haitallisia immissiovaikutuksia, kuten melua ja pölyä. Lisäksi tiestä voi aiheutua maisemahaittaa. Toisinaan väylä voi vaikuttaa arvoon positiivisesti mm. saavutettavuuden parantuessa. Maantiehankkeesta aiheutuva melutason nousu voi johtaa meluhaitan korvaamiseen maantietoimituksessa. Tämän myötä on herännyt keskustelua siitä, kuinka paljon meluhaitta vaikuttaa kerrostaloasunnon arvoon. Entä mitkä muut tekijät vaikuttavat väylän häiritsevyyteen ja siten arvon alenemiseen? Näihin päätettiin etsiä vastauksia diplomityössä vuonna 2016. Valtioneuvosto on määrittänyt melutasolle ohjearvot, joiden mukaan kaupunkialueilla ulkomelutaso ei saisi ylittää päiväaikaan 55 desibeliä ja yöllä 45 desibeliä. Asuntojen sisätiloissa sallitut melutasot ovat vastaavasti 35/30 db. Kuitenkin lähes joka viides suomalainen asuu alueilla, joissa liikenteen melu ylittää 55 desibeliä. Korvausarvioinnissa korvauskynnykseen vaikuttaa vallitseva taustamelu, eikä tavallista taustamelua ei ole tähän asti korvattu. Esimerkiksi jos ulkomelutaso on ollut ennen tiehanketta 57 db, eikä hankkeen myötä melutasoon ole tullut nousua (tai se on laskenut), ei meluhaitasta ole määrätty korvausta. Melutason aiheuttama kiinteistön arvonalennus määritetään yleensä kauppahintatutkimuksen perusteella. Kauppahintatutkimus perustuu kiinteistön käyttöön häiriön alkamisen aikana. Arvonalennus riippuu siten kiinteistön arvosta sekä melutason muutoksesta. Melun kasvaessa yli Valtioneuvoston määrittämien ohjearvojen korvataan kiinteistön arvonmuutos vakiintuneiden arvonalennusprosenttien mukaisesti. Omakotikiinteistöjen arvon alenemisen on katsottu olevan korvauskynnyksen ylittymisen jälkeen noin -0,6 %/db viiden ensimmäisen desibelin ajan ja tämän jälkeen -1%/dB. Oikeuskirjallisuudessa on todettu, ettei kerrostalokiinteistöjen arvonalennusta tulisi laskea samalla kaavalla kuin pientalokiinteistöjen, koska kerrostalossa kiinteistön käyttö, rakennustavat ja arvonmuodostus on erilaista kuin pientalossa. Myös ulkomaalaiset tutkimukset osoittavat, että melun vaikutusta pienja kerrostalojen arvoon on tarkasteltava erikseen. Diplomityössä käytiin läpi noin 20 tutkimusta, joissa oli tutkittu tieliikennemelun vaikutusta asuntojen hintoihin hedonisella menetelmällä. Esimerkiksi Oslossa liikennemelu alentaa kerrostaloasuntojen hintaa -0,24 % per desibelin nousu, 8 Desibelit (db) kun taas omakotitalojen arvoon se vaikuttaa tuplasti enemmän; -0,54 %/ db. Hampurissa melu alentaa kerrostaloasunnon arvoa noin -0,23 %/db ja Glasgowssa -0,20 %/db. Etelä-Korean Seoulissa kerrostalojen osalta melun haittavaikutus on todettu olevan hyvin vähäinen, mutta omakotisekä rivitaloilla se on jopa -1,3 %/db. Tutkimusten mukaan joissain ihmisryhmissä ollaan valmiita maksamaan enemmän asunnoista joissa melutaso on suurempi, koska tällöin saavutettavuus usein paranee. Pienemmillä markkinoilla kaupungin keskustan läheisyys ja sen saavutettavuuden edut voivat ylittää melun negatiivisen vaikutuksen. Asuntomarkkinoiden koolla ja laadulla onkin suuri vaikutus melutason ja asunnon hinnan väliseen suhteeseen. Ei liene yllättävää, että myös asuinalueen muut ominaisuudet kuten kulttuuri sekä hinta- ja tulotaso vaikuttavat siihen, paljonko melu vaikuttaa asunnon arvoon. Alla olevassa taulukossa on esitetty melun vaikutus kerrostaloasunnon arvoon. Taulukko perustuu diplomityön kirjallisuuskatsaukseen sekä kyselytutkimukseen, joka tehtiin suomalaisille kiinteistönvälittäjille ja -arvioijille. Tulosten mukaan melu vaikuttaa asunnon arvoon noin -0,4 %/ db. Melun vaikutus ei ole kuitenkaan lineaarinen, vaan tietyn taitepisteen jälkeen vaikutus kasvaa voimakkaammin. Kyselytutkimuksen mukaan melun vaikutus asunnon arvoon on 60 desibeliin saakka noin -0,3 % per desibelin nousu, ja sen jälkeen noin -0,6 %/db. Kyselyyn saatiin vain 53 vastausta, mutta vastaukset olivat varsin hyvin linjassa kansainvälisten tutkimusten tulosten kanssa. Taulukko 1. Melun arvoa alentava vaikutus kerrostaloasunnon arvoon prosentteina Kirjallisuustutkimus, vaikutus % Kyselytutkimus, vaikutus % Omakotikiinteistöt, vaikutus % 55 0 0 0 56-0,4-0,3-0,6 57-0,8-0,6-1,2 58-1,2-0,9-1,8 59-1,6-1,2-2,4 60-2,0-1,5-3,0 61-2,4-2,1-4,0 62 9

Maanteistä aiheutuvan meluhaitan vaikutus... jatkuu... 62-2,8-2,7-5,0 63-3,2-3,3-6,0 64-3,6-3,9-7,0 65-4,0-4,5-8,0 66-4,4-5,1-9,0 67-4,8-5,7-10,0 68-5,2-6,3-11,0 69-5,6-6,9-12,0 70-6,0-7,5-13,0 päristöstä. Kerrostalokiinteistöt sijaitsevat useimmiten kehittyvillä kaupunkialueilla, jossa ympäristömuutokset kuten liikennehankkeet ovat odotettavia. Mikäli hanke ei lisää olennaisesti vallitsevaa häiriötasoa, ei korvattavaa haittaa synny. Artikkeli perustuu kirjoittajan Aalto-yliopistosta valmistuneeseen diplomityöhön, jossa tutkittiin kerrostalokiinteistöille aiheutuvan meluhaitan korvaamista maantietoimituksissa. Diplomityö tehtiin yhteistyössä Maanmittauslaitoksen, Liikenneviraston ja LandPro Oy:n kanssa. Kirjoittaja toimii maanhankinnan asiantuntijana LandPro Oy:ssa ja lisätietoja työstä voi kysyä allekirjoittaneelta. Kyselytutkimuksen vastaukset toivat esiin maiseman ja päästöjen merkityksen väylän häiritsevyydessä. Puuston sijainnilla väylän ja rakennuksen välissä oli monen vastaajan mielestä vaikutusta arvon alenemiseen, koska se sekä peittää näkyvyyden että vaimentaa melua. Kasvillisuuden todellinen vaikutus melun etenemiseen on pieni, mutta koska puusto peittää näkyvyyden melulähteeseen, koetaan kasvillisuus ja sen tuoma suoja myönteisenä. Melun kantautuminen sisälle yöaikaan lisää häiritsevyyttä ja siten vaikutusta arvoon. Myös parvekkeen melutasolla on merkitystä, koska kerrostaloissa parveke korvaa käytännössä pihan. Kyselytutkimuksessa esimerkkialueina olivat Lauttasaaren ja Pihlajamäen asuinalueet Helsingissä. Lauttasaaren kaltaisilla keskustaa lähellä olevilla kerrostaloalueilla, joilla on runsaasti muita arvostuksia, melun vaikutus on voimakkaasti riippuvainen asunnon muista ominaisuuksista. Esimerkiksi ylimmän kerroksen asunnossa kovallakaan melulla ei näyttänyt olevan suurta merkitystä. Pihlajamäessä melun vaikutus oli selkeämpi, koska siellä muut arvostukset eivät korostu yhtä voimakkaasti. Meluvaikutus näyttäisi olevan yleistettävissä kahden samanlaisen alueen kesken, eikä se vaikuttaisi muuttuvan ajan kuluessa juurikaan. Tuuli Vanhanen maanmittausinsinööri (DI, Ins. AMK) maanhankinnan asiantuntija, LandPro Oy tuuli.vanhanen@landpro.fi www.landpro.fi Jotta mikään ei olisi liian yksinkertaista on korostettava, että melun vaikutus korreloi voimakkaasti sekä saavutettavuuden, asuinalueen ominaisuuksien että maiseman kanssa. Mikään tekijä yksin ei saisi määrittää sietokynnystä, vaan sietämisvelvollisuuden arvioinnin tulee perustua kokonaisuusharkintaan riippuen häiriön laadusta ja vallitsevasta ym- 10 11

Arviointialan opinnäytetöiden tiivistelmiä Arviointialan opinnäytetöiden tiivistelmiä jatkuu... Tämän otsakkeen esitetään kiinteistöarviointialalta tehtyjä opinnäytetöitä. Opinnäytetöiden esittelemisellä levitetään tietoa uusista tutkimuksista, etteivät opinnäytteinä tehdyt tutkimukset jää vain tekijän ja työn tilaajan tietoisuuteen. Esiteltävät opinnäytetyöt ovat luettavissa kokonaisuudessaan Aalto-yliopiston kirjastossa. Koska töitä ei arkistoida sähköiseen muotoon, saa kiinnostavan tutkimuksen helpoiten käsiinsä lähestymällä suoraan työn tekijää. Opinnäytetöitä pyritään esittelemään kiinteistöarviointilehden jokaisessa numerossa, mikäli arviointialan opinnäytteitä on kuluvana ajanjaksona valmistunut. Koska lehden toimituksella ei ole saatavilla muita kuin Aalto-yliopiston opinnäytteitä, tulee muista opinahjoista töitään näytille haluavien toimittaa työt ja niiden tiivistelmät kannessa näkyvään osoitteeseen. DIPLOMITYÖT Tekijä: Niklas Takala (2016) Työn nimi: Ostajan paikkakunnan vaikutus kerrostaloasunnon kauppahintaan, Aalto-yliopisto. Työ tehtiin yhteistyössä Kiinteistömaailman kanssa. Kansainvälisessä tutkimuksessa on havaittu, että ostajan paikkakunta vaikuttaa asunnostanmaksettavaan kauppahintaan. Ensimmäisen teoria vaikutuksen syystä perustuu ostajan ja asunnon väliseen etäisyyteen. Pidempään etäisyyteen liittyvät, suuremmat kaupankäynninkustannukset voivat aiheuttaa korkeamman kauppahinnan. Toisen teorian perusteella ostaja ankkuroituu asuinpaikkakuntansa asuntojen hintatasoon. Tämä vääristää ostajan arviota asunnon markkina-arvosta. Vääristynyt käsitys kohteen arvosta voi johtaa korkeampaan kauppahintaan. Ostajan paikkakunnan vaikutusta asunnon kauppahintaa ei ole aiemmin tutkittu Suomessa. Tässä työssä ostajan paikkakunnan vaikutusta tutkitaan regressioanalyysin avulla. Käytettävä aineisto on peräisin Kiinteistömaailma Oy:n järjestelmästä. Aineisto on rajattu Suomen kahdeksan suurimman kaupungin kerrostaloasuntoihin. Aineisto käsittää 39 952 kauppaa, jotka on tehty vuosina 2005-2015. Aineisto sisältää kattavat tiedot myytyjen asuntojen ominaisuuksista ja tiedon ostajan postinumeroalueesta. Ostajan paikkakunnan asuntomarkkinoiden hintatasoa tarkastellaan postinumeroalueen keskimääräisten neliöhintojen avulla. Tieto on peräisin Tilastokeskuksen julkaisemasta tilastosta. Tutkimuksessa havaittiin, että alhaisimman kauppahinnan maksaa kehyskunnassa asuva ostaja. Hintapreemio havaittiin ostajilla, jotka asuvat samalla alueella kuin ostettava kohde. Suurimman kauppahinnan maksaa kuitenkin ostaja, joka asuu pidemmän etäisyyden päässä. Ostajan paikkakunnan asuntomarkkinoiden hintatasolla havaittiin olevan vaikutuskauppahintaan. Tekijä: Aino Kontturi (2016) Työn nimi: Customer value creation by customizing quality management system in real estate maintenance business - case study, Aalto-yliopisto The growth of service business in the world economy has led to a need for economising the service production while maintaining the individuality that it embodies. Manufacturers of physical products have for a long time applied mass customization and modularization in order to combine the economies of scale from mass production with customized product features. Mass customization and particularly modularization have been proposed as a solution for service business as well. In the real estate maintenance business the service provider is facing a number of challenges due to the business environment. The production of the service is strongly linked to the needs of the customer. Especially with big customer the mass of properties as well as the large and varying group of end-users pose problems. The service provider of this case study has an ISO 9001:2008 certified quality management system with standardized procedures for real estate maintenance services. The aim of this study was to determine whether the quality management system could be utilized further in meeting the customer requirements more accurately by integrating customer-specific instructions into the quality handbook. Theories of modularization and mass customization were applied in the study, taking into account the special characteristics that service and especially real estate maintenance service embody. Both the customer s as well as service producer s representatives were interviewed which enabled a more holistic approach in evaluating the possible effects of modularization. The results of the study indicate that customizing the quality manage- 12 13

ment system can serve as a practical and useful tool when aiming at rationalizing the service production as well as meeting the customer requirements more accurately. However, a successful customization requires on-going dialogue and communication with the customer in order to identify the goals and needs that are the most important for the customer. Customer is also concerned of measuring and verifying the results. From the point-of-view of the service producer the most critical factors were the user-friendliness of the modular quality management system as well as the level of detail of the customer-specific instructions. Based on the results of this study, a framework is proposed for creating a modular, customized service. The aim of this study is to find connections between characteristics of areas and their inhabitants attitude towards infill development. This knowledge could be applied in promoting infill development in specific areas and in urban planning processes to support infill developments in the future. The inhabitants attitudes are examined through a questionnaire survey. The survey was carried out in the Helsinki Metropolitan Area, and the extensive questionnaire received opinions from more than 1000 respondents. The inhabitants attitudes towards infill development are compared to actual areal characteristics of their neighborhoods to reveal their interconnections and significance. The case study consists of 17 areas in HMA. Tekijä: Martina Bendová (2016) Työn nimi: The connection between inhabitants justifications of their attitudes towards residential infill development in their neighborhood and areal characteristics, Aalto-yliopisto Helsinki Metropolitan Area (HMA) is a growing region with rising demand for housing. The low density of housing, which is very often visible in Finland and in other Nordic countries, bears great potential for infill development to conquer or at least ease the growing need for housing. Densification is often argued to be one answer to the environmental pressures the built environment is coping with. The main argument is that, densification of residential areas will make better use of existing infrastructure and decrease travelling. In addition to the positive environmental impacts, the infill developments are argued to have societal benefits such as diversification of population and land use, and increased vitality of the area. Infill development can also bring economic benefits to various parties. At the same time that the city is seeking savings in infrastructure construction and maintenance costs, housing companies may also receive financial means from the construction of a new building on their property. This income can potentially cover costs needed for example for energy and pipe renovations, and lift construction. In Finland, where the level of owner-occupancy in housing is high, homeowners can be seen as key players when discussing new infill developments. While the public sector sets the frames, eventually much is in hands of the real estate owner and inhabitant. Even though the impact of infill developments has been studied thoroughly, little is still known about the reasons behind willingness or unwillingness of inhabitants to support infill development in their neighborhood. The topic deserves attention, as infill development projects will be frequently used in the future as a tool to handle growing population of HMA. Kutsu Tervetuloa SKAY ry:n esitelmätilaisuuteen tiistaina 1.11. Tieteiden Talolle saliin 404 klo 17 alkaen. Tilaisuus on ilmainen ja kaikille avoin, eikä siihen tarvitse ilmoittautua. Kahvitarjoilu alkaa klo 17:00 ja ensimmäinen esitelmä klo 17:30. Esitelmätilaisuuden teemana on asuntojen liikenteeseen liittyvät hintatekijät: Joukkoliikenteen palvelutason merkitys asuntomarkkinoilla (Antti Laine, SATO) Melun vaikutus kerrostaloasunnon arvoon (Tuuli Vanhanen, LandPro) 14 15

Uutisia kansainvälisistä arviointistandardeista Tulevia tapahtumia IVS ja IPS 2017 luonnokset julkaistu kommenteille IVS ja IPS 2017 luonnokset on julkaistu IVSC:n toimesta. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys on kommentoinut IPS:n luonnosta. Yhdistys kehottaa välttämään liian tiukkoja ja yksityiskohtaisia vaatimuksia sekä ohjeita. SKAY toivoo harkinnanvaraisuuden mahdollistamista paikalliset olosuhteet ja lainsäädäntö huomioiden. Lisäksi standardeja tulisi kehittää asiakaslähtöisempään suuntaan. Luonnokset ovat luettavissa IVSC:n sivuilla: https://www.ivsc.org/ news/article/160408-international-valuation-standards-invitation-to-comment 22.-24.9.2016 Baltic Valuation Conference 2016 Paikka: Gdansk, Puola. Lisätietoa: http://www.baltic-valuation-conference.org/wp-content/uploads/2015/12/bvc2016.pdf 22.- 23.9.2016 Asuntojen ja kiinteistöjen arviointi Paikka: Kiinko, Helsinki Lisätietoa: http://www.kiinko.fi/koulutus/koulutustarjotin/ Kansainväliset arviointistandardit 2013 saatavilla suomeksi! Suomen Kiinteistöarviointiyhditys on kääntänyt IVS:n seuraavat osiot suomeksi: International Valuation Standards 2013 TIP 1: Discounted Cash Flow TIP 2: The Cost Approach for Tangible Assets TIP 3: The Valuation of Intangible Assets TIP 4: Valuation Uncertainty A Competency Framework for Professional Valuers Code of Ethical Principles for Professional Valuers Käännökset ovat saatavilla sähköisesti osoitteessa (löytyvät sivuilta vuoden loppuun mennessä): www.kiinteistöarviointi.com Painettuja versioita käännöksistä ei tehdä niiden vähäisen myynnin vuoksi. PDF-julkaisujen käyttöä ei myöskään rajoiteta eikä niistä myös peritä maksua. 5.-6.10.2016 Kiinteistönvälityspäivät Paikka: Tieteiden talo, Helsinki Lisätietoa: http://www.maanmittaustieteidenseura.fi/?page_id=198 11.10.2016 Kiinteistöarvioinnin asiantuntijaseminaari 2016 Paikka: Helsinki Lisätietoa: http://www.kiinko.fi/koulutus/koulutustarjotin/ 20.10.2016 Maankäyttötieteiden päivä Paikka: Tieteiden talo, Helsinki Lisätietoa: http://www.maanmittaustieteidenseura.fi/?page_id=198 1.11.2016 SKAY ry:n esitelmätilaisuus, teemana asuntojen hintatekijät - Liikenne Paikka: Tieteiden talo Sali 404, Helsinki 16 17

YHteisöjäsenemme Kiinteistöalan Koulutussäätiö Catella Property Oy Auktorisoidut Kiinteistöarvioijat ry. Maanomistajien Arviointikeskus Oy Fingrid Oyj Newsec Valuation Oy Realia Management Oy Suomen Toimitila-asiantuntijat Oy LKV Kauko Koskinen Oy Laatumaa Jones Lang LaSalle UPM Metsä (Maankäyttö ja kiinteistöt) REIM Kiinteistövälitys Oy Ltd Svenska Handelsbanken AB Seinäjoen Kotijoukkue Oy Senaatti-kiinteistöt 18