Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen. Prof. Jyri Seppälä Metsät ja ilmasto seminaari, Viikki 21.1.

Samankaltaiset tiedostot
Tutkijoiden pääviestit metsien käytön ilmastovaikutuksista

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Tutkijoiden pääviestit metsien käytön ilmastovaikutuksista

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

METSIEN HYÖDYNTÄMISEN ILMASTOVAIKUTUKSET JA HIILINIELUJEN KEHITTYMINEN

Bioenergiaratkaisut ovat keskeinen osa energiatulevaisuutta. Hollola Hannes Tuohiniitty

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä

Kampanjan tavoitteet

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

Metsät ja hiilivirtoja ohjaava ilmastopolitiikka

PÖYTÄKIRJA. 1. Kokouksen avaus. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 12: Asialistan hyväksyminen. Asialista hyväksyttiin työjärjestykseksi.

Ilmastonmuutos ilmiönä ja yhteiskunnassa

Puun energiakäytön hiilitase ja kestävyyskysymykset

Ilmastonmuutoksen yhteiskunnalliset vaikutukset

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Metsätuotannon elinkaariarviointi

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

Biotalouden kestävyyshaasteet

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi,

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

Hiilineutraali Suomi 2045 (2035) mennessä - Mitä on tehtävä 2025 mennessä Maria Kopsakangas-Savolainen

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Hakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos

Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio

OHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä

Metsäbiomassa, biotalous ja metsät

Miten EU:n metsä- ja bioenergialinjaukset vaikuttavat Suomen metsäsektoriin? Miten Suomi vaikuttaa EU:ssa?

Fortumin Energiakatsaus

JYRI SEPPÄLÄ 1, ANTTI ASIKAINEN 2, TUOMO KALLIOKOSKI 3, MARKKU KANNINEN 3, SIRKKA KOSKELA 1, ILKKA RATINEN 4, JOHANNA ROUTA 2

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Suomen ilmastotavoitteet vuodelle Asko Vuorinen

Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa

Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys

Vaikuttaminen kansalliseen ilmansuojeluohjelmaan vielä mahdollista!

Skenaarioanalyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista

Energiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle?

Tehometsänhoito ilmastonmuutoksen hillinnän keinona? Henvi Science Day Lauri Valsta

WWF kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa lausuntonaan seuraavaa.

METSÄT, METSÄENERGIA JA HIILENSIDONTA

Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta. Juhani Tirkkonen Tampere

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Viite: Eduskunta, maa- ja metsätalousvaliokunta, asiantuntijapyyntö

Ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys EKOLOGINEN TILANNEKUVA - ILMASTO

METSIEN HYÖDYNTÄMINEN JA ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ

Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit

Skenaarioanalyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Bioenergiatavoitteet liian suuria lupauksia?

KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA 17.5.

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Metsähiilen monet mahdollisuudet. Frank Berninger. Based on discussion with the HENVI team.

Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt

Mitä kiertobiotalous edellyttää oikeudelliselta sääntelyltä?

Hiilensidonnan haasteita ja mahdollisuuksia

Ilmastonmuutos ja biotalous

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

EU:n LULUCF asetus ja metsien vertailutaso Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden optimoinnista ilmastomuutoksen olosuhteissa Olli Tahvonen HY Metsätieteiden laitos, Ympäristö- ja luonnonvaraekonomia

Metsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta

Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Suomen energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet. Bettina Lemström Korjausrakentamisen strategia 2050 kuulemistilaisuus

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Savon ilmasto-ohjelma

Miten yritys voi olla hiilineutraali?

MMM:n IE2016 puunkäytön kehitysskenaariot ja metsiemme hakkuumahdollisuudet

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston

EKOENERGO OY Asko Vuorinen Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet

ILMASTONEUVOTTELUISSA JA

Ympäristöstä. Yhdessä.

Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?

Metsäbioenergian kestävyyden rajat

Hallitusten välisen ilmastomuutospaneelin, IPCC, raportti ja arvio sen taloudellisista vaikutuksista Suomelle.

Hiilenkierto näkyväksi elintarviketuotannossa - Fotosynteesin rooli esiin meillä kuten Pariisissa

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa

Eri metsänhoitomenetelmien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä

Transkriptio:

Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen Prof. Jyri Seppälä Metsät ja ilmasto seminaari, Viikki 21.1.2016

Ilmastopaneelin selvitystyön tekijät Hankkeen johtoryhmä - Jyri Seppälä (Syke/Ilmastopaneeli) - Markku Kanninen (HY/Ilmastopaneeli) - Timo Vesala (HY/Ilmastopaneeli) - Jussi Uusivuori (Luke) Hankkeen projektityöntekijät - Tuomo Kalliokoski (HY) - Riitta Korhonen (HY) - Jussi Lintunen (Luke) - Laura Saikku (Syke) - Anna Repo (Syke) Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen 22.2.2016 2

Päästövähennyspolku RCP2.6 globaali lämpötilan nousu pystytään rajoittamaan kahteen asteeseen Pariisin jälkeen tavoitellaan 1,5 astetta Kuva: van Vuuren ym. 2011 - rikkaat maat joutuvat etenemään päästövähennyksissä etuajassa (EU: - 80-95 % 2050 mennessä) - 2050 jälkeisenä aikana CO2-päästöjä joudutaan käytännössä poistamaan ilmakehästä, metsien hiilinielujen kasvattaminen yksi varteenotettava keino Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen 22.2.2016 3

Metsien hiilinielujen kehittyminen ja niiden mallintaminen Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen 22.2.2016 4

Arvio Suomen metsien puuston (milj. m 3 ) kehityksestä vuosina 1800-2010 Lähteet: Myllyntaus ym. 1988; Metsätilastollinen vuosikirja 2010 Palo, Lehto 2012; Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen 22.2.2016 5

VMI:n tulokset - Puuston kehitys ja poistuma (milj. m 3 /a) vuosina 1920-2013 Kuva: Luke 2015 Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen 22.2.2016 6

Suomen kasvihuonekaasupäästöt ja poistumat LULUCF Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen 22.2.2016 7

Hiilinielut keskeiset tulokset Suomen metsät sitovat hiilidioksidia ilmakehästä enemmän kuin sitä vapauttavat, ja toimivat siten hiilinieluna ja viilentävät ilmastoa. Tehtyjen tutkimusten ja skenaarioajojen valossa näyttää vahvasti siltä, että Suomen metsät säilyvät huomattavina hiilinieluina seuraavien lähivuosikymmenten aikana Mallitarkastelut osoittavat, että puun käytön lisääminen pienentää Suomessa metsien hiilinielua ja metsien hiilivarastoa vähintään vuosikymmeniksi eteenpäin verrattuna tilanteeseen, jossa käyttöä ei lisätä Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen 22.2.2016 8

Skenaariotarkastelut: Eri mallien ennustama Suomen metsien keskimääräinen hiilinielu Kuva: Kalliokoski & Repo 2015 Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen 22.2.2016 9

Viiden vertaillun tutkimuksen mallilaskelmien keskeisiä oletuksia Taulukko: Kalliokoski & Repo 2015 Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen 22.2.2016 10

Puun käytön KHK-päästöjen ilmastovaikutukset Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen 22.2.2016 11

Metsien käytön kasvihuonekaasupäästöjen ilmastovaikutukset Metsäpohjainen CO2 VS fossiilinen CO2 Kuvan lähde: Lucier ja Miner 2010 Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen 22.2.2016 12

Yleinen tulkinta: metsistä hyödynnettävä metsäbiomassa on hiilineutraalia jos hiilinielu pysyy samansuuruisena tai kasvaa. - Hyväksytään jokin aikaan sidottu vertailutilanne, johon liittyen muutosta seurataan. Suomen metsistä hyödynnettävä biomassa on hiilineutraalia, koska metsiemme hiilinielu on suurempi kuin vuonna 1990 ja sen oletetaan jopa kasvavan lähitulevaisuudessa vaikka käyttö näyttäisi kasvavan nykyisestä. Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen 22.2.2016 13

Metsän hiilitase näyttäytyy eri tavalla kun katsotaan metsikköä tai niiden muodostamaa laajaa aluetta Vasen kuva: Metsikön puuston ja maaperän hiilivaraston (Mg C ha -1 ) kehitys suomalaisessa männikössä, jossa kiertoaika on 90 vuotta ja jossa suoritetaan kolme harvennushakkuuta 35, 50, ja 75 vuoden iässä. Oikea kuva: Metsäalueen puuston ja maaperän hiilivaraston (Mg C) kehitys alueella (metsälössä), joka koostuu 90:stä kuvassa Simuloinnit: (Masera ym. 2003), lähtöaineisto Koivisto (1959) ja Marklund (1988). Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen 22.2.2016 14

Kasvavan puuston hiilivaraston ero TP50, TP30, TP0 erilaisia puukäyttöskenaarioita, vastaavat edellisen kuvan Management regime (M) tilannetta. UM= unmanagement regime Lähde: Kilpeläinen ym. 2013 Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen 22.2.2016 15

Takaisinmaksuaika (jonka jälkeen tulee ilmastohyötyjä) ja hiilineutraalisuus (jolloin puun päästöt kuitattu ) Lähde: JRC, Agostini ym. 2013 Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen 22.2.2016 16

Metsänenergiaskenaariot BIO- ja BIO+, ja b) hiilinielun kehitys Suomen metsissä neljässä eri puun käyttöskenaariossa BIO - = energiapuun määrä muuttuu 7 Mm 3 /vuosi (2007) 18 Mm 3 /vuosi (2020) BIO+ = energiapuun määrä muuttuu7 Mm 3 /vuosi (2007) 25,5 Mm 3 /vuosi (2020) (Energia- ja ilmastostrategian (2013) mukainen linjaus) LOW = raakapuun käyttö vähenee nykyisestä noin 50 Mm 3 /vuosi (2007) 43,9 Mm 3 /vuosi (2020) MOD = raakapuun käyttö kasvaa hieman, 50 Mm3/vuosi(2007) 56,6 Mm 3 /vuosi (2020). Lähde: Pingoud et al. 2015, laskemat: Asikainen et al. (2012) and Sievänen et al. (2014) Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen 22.2.2016 17

Säilyttämällä puun käyttö nykyisellä tasolla Suomessa saavutettaisiin mahdollisesti vielä keskipitkällä aikavälillä (50 100 vuotta) suurempia ilmastohyötyjä kuin ottamalla lisää puuta nykyisen kaltaiseen käyttöön. Pitkällä aikavälillä puun käytön ilmastohyödyt ovat kuitenkin fossiilisiin polttoaineisiin nähden selvät, mikäli metsämaan kasvuolosuhteet eivät heikkene tulevaisuudessa. Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen 22.2.2016 18

Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii lyhyellä aikavälillä (10 30 vuotta) kasvihuonekaasupäästöjen nopeaa rajoittamista, jotta maapallon keskilämpötila ei nouse yli vaarallisena pidetyn kahden asteen. Tätä taustaa vasten puun käytön voimakas lisääminen siten, että käyttöönotettavan biomassan hiili vapautuu lyhyellä aikavälillä hiilidioksidina ilmakehään, on arveluttavaa. Lukuun ottamatta puun käyttöä rakennustuotteissa metsästä otetun puun hiili vapautuu nykyisin enimmäkseen nopeasti ilmakehään. Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen 22.2.2016 19

Tällä hetkellä tutkimukset eivät anna vielä selkeää kuvaa siitä kuinka metsän käytön lyhyen ja keskipitkän aikavälin hiilidioksidipäästölisäykset ilmakehään ja pitkällä aikavälillä saavutettavat ilmastohyödyt asettuvat toisiinsa nähden ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen 22.2.2016 20

Globaalin keskilämpötilan muutoksen ja vuodesta 1870 ihmistoiminnasta peräisin olevan kumulatiivisen hiilidioksidipäästön välinen yhteys (IPCC 2013). Keskilämpötilan muutos on lähes suoraan verrannollinen ajan myötä ilmakehään päästettyyn hiilidioksidin määrään Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen 22.2.2016 21

1850 1857 1864 1871 1878 1885 1892 1899 1906 1913 1920 1927 1934 1941 1948 1955 1962 1969 1976 1983 1990 1997 Gt CO2 eq Useimmissa teollisuusmaissa metsien hiilinielut kasvussa (UNFCCC) Viime vuosina EU:ssa nielujen kasvussa on tapahtunut vähenemistä Vuonna 2013 EU:n käyttämästä kokonaisenergiasta runsas 6 % tuotettiin bioenergialla 6000 5000 4000 LULUCF Maailma Fossiiliset GHG 3000 2000 1000 EU 0-1000 den Elzen ym. 2013 Keskeisiä näkökulmia aiheeseen / Jyri Seppälä 22.2.2016 22

Nykytilanteessa metsien ainespuun käyttöä voidaan perustella parhaiten ilmastosyistä, jos metsäteollisuuden tuotteilla pystytään korvaamaan elinkaarivaikutuksiltaan suuripäästöisiä tuotteita (esim. teräs ja sementti) ja niiden hiilisisältö pystytään pitämään pitkään käytössä. Vasta tuotteen hylkäysvaiheessa puun hiilisisältö ohjattaisiin energiantuotantoon. Tällöin voisi olla mahdollista saavuttaa ilmastohyötyjä jo lyhyellä aikavälillä. Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen 22.2.2016 23

Puun energiakäytön lisääminen tuottaa nopeammin ilmastohyötyjä, jos energiakäyttöön ohjataan nopeasti hajoavia hakkuujätteitä ja ainespuuta pienempiä harvennuspuita runkopuun sijaan. Joutomaiden ja maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden peltojen metsittäminen aiheuttaa jo lyhyellä aikavälillä ilmastohyötyjä. Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen 22.2.2016 24

Kohti kokonaisvaltaista ilmastovaikutustarkastelua Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen 22.2.2016 25

Tutkimusten perusteella näyttää siltä, ettei pelkän hiilivaikutuksen huomioiminen takaa ilmaston kannalta parasta mahdollista metsien käsittelyä ja käyttöä. Tällä hetkellä on kuitenkin vielä ennenaikaista sanoa kuinka metsämme albedo- ja aerosolivaikutukset kokonaisuudessaan vaikuttavat ilmastoon. Nämä ja puun polton pienhiukkaset ja mustan hiilen päästöt kuitenkin pitää ottaa huomioon kun puhutaan metsien ja niiden käytön ilmastovaikutuksista. Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen 22.2.2016 26

Metsien käytön ilmastovaikutukset kansainvälisissä sopimuksissa Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen 22.2.2016 27

Metsäkadon (deforestation and forest degradation) on arvioitu aiheuttavan nykyisin noin 10 % ihmistoiminnan kasvihuonekaasupäästöistä Nykyisen ilmastosopimuksen pelisäännöstö ei juuri kannusta metsien hiilinielujen kasvattamiseen Suomessa Tältä osin järjestelmän palkitsevuutta tulisi kehittää, mutta se ei saa johtaa fossiilisten polttoaineiden päästövähennyshalukkuuden pienenemiseen Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen 22.2.2016 28

Ilmastoneuvottelut - laskentasäännöt Jos metsien käytön ja hiilinielujen käsittely- ja raportointikäytäntö jatkuu tulevissa ilmastosopimuksissa nykyisen kaltaisena, mallitarkastelut osoittavat yhtenäisesti, että suunniteltu Suomen metsien ilmastoja energiastrategian mukainen lisäkäyttö ei vaaranna poliittisten ilmastotavoitteidemme toteutumista ainakaan lyhyellä aikavälillä Jos laskentasäännöt muuttuvat, tilanne on arvioitava uudelleen Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen 22.2.2016 29

Suomen nykyinen nielutavoite ja nielujen kehitysskenaariot Suomen nykyinen nieluvelvoite Lähde: Pingoud ym. 2015, laskemat: Asikainen ym. (2012) ja Sievänen ym. (2014) Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen 22.2.2016 30

Kiitos Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen 22.2.2016 31