Hankinnan kohde/palvelukuvaus Lastensuojelulain mukaista ympärivuorokautista laitoshoitoa, ammatillista perhekotihoitoa, erityisyksikköjen ympärivuorokautista laitoshoitoa ja koulukotien ympärivuorokautista laitoshoitoa koskevat ehdottomat vaatimukset 1. Lait ja viranomaismääräykset Palveluja toteutetaan lastensuojelulain (417/2007) säännösten mukaisesti. Lastensuojelun on edistettävä lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia ja tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa. Lastensuojelun on pyrittävä ehkäisemään lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttumaan riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Palveluja toteutetaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran lastensuojelun ympärivuorokautiseen hoitoon ja kasvatukseen liittyvän valvontaohjelman 2012 2014 mukaisesti, sen kulloinkin voimassaolevan sisällön mukaisesti. Ohje on saatavissa osoitteessa http://www.valvira.fi/files/tiedostot/s/i/sijaishuollon_valvontaohjelma.pdf. Ohjeen voimassaoloajan päätyttyä noudatetaan ko. ohjeen korvaavaa ohjetta. Palvelua toteutetaan lapsen asiakassuunnitelman mukaisesti. Palvelua toteutettaessa on lisäksi selvitettävä lapsen toivomukset ja mielipide sekä otettava ne huomioon lapsen iän ja kehitystason edellyttämättä tavalla. Palvelun ja palveluntuottajan toiminnan on täytettävä lainsäädännön sekä viranomaismääräysten ja -ohjeiden palvelun asettamat vaatimukset, joihin palveluntuottaja on velvollinen perehtymään. Palvelun tarjoamista ohjaavat keskeiset säännökset on lueteltu alla: Lastensuojelulaki (417/2007) Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005) ja siitä annettua valtioneuvoston asetusta (608/2005) Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002) Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Henkilötietolaki (523/1999) Julkisuuslaki (621/1999) Valtakunnallinen valvontaohjelma 2012 2014, Valvira 4:2012 2. Toimilupa Palveluntuottajalla tulee olla aluehallintoviraston myöntämä lupa yksityisten sosiaalipalvelujen antamiseen. Palveluntuottajan tulee olla merkitty yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien rekisteriin. Palveluntuottajan ja/tai vastaavan johtajan tulee esittää todistus rikostaustan selvittämisestä (laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä) (504/2002). 1 (13)
3. Hankinnan kohde on jaettu osa-alueisiin A-D seuraavasti: A. Lastensuojelun sijaishuollon ympärivuorokautinen laitoshoito, B. Lastensuojelun ammatillinen perhekotihoito C. Lastensuojelun erityisyksikköjen tuottama ympärivuorokautinen laitoshoito, D. Lastensuojelun sijaishuollon ympärivuorokautinen laitoshoito koulukodissa Palvelu A Lastensuojelun sijaishuollon ympärivuorokautinen laitoshoito Lastensuojelun laitoshoidolla tarkoitetaan sijoitettujen lasten ympärivuorokautista hoitoa. Lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle ympärivuorokautiseen hoitoon joko avohuollon tukitoimena, kiireellisenä sijoituksena tai hänet voidaan sijoittaa sijaishuoltoon silloin, kun hänet on otettu huostaan. Lastensuojeluyksikössä lapsia hoitaa koulutettu henkilökunta vuorotyössä. Laitoshoito voi olla joko lyhytaikaista lapsen tilanteen arviointia tai pidempiaikaista ja kuntouttavaa. Sijaishuoltoa järjestettäessä pyritään vastaamaan lapsen edun mukaisella tavalla lapsen välttämättömään hoidon ja huollon tarpeeseen. Sijaishuoltopaikan on vastattava lapsen hoidon ja huolenpidon tarpeisiin, jotka ovat olleet sijoituksen perusteina. Palvelu B Lastensuojelun ammatillinen perhekotihoito Lastensuojelun ammatillisella perhekotihoidolla tarkoitetaan yksikköä, jossa sijoitettujen lasten kanssa tosiasiallisesti asuvat perhekotivanhemmat. Lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle ympärivuorokautiseen hoitoon joko avohuollon tukitoimena, kiireellisenä sijoituksena tai hänet voidaan sijoittaa sijaishuoltoon silloin, kun hänet on otettu huostaan. Luvanvarainen perhehoito voi olla joko lyhytaikaista lapsen tilanteen arviointia tai pidempiaikaista ja kuntouttavaa. Sijaishuoltoa järjestettäessä pyritään vastaamaan lapsen edun mukaisella tavalla lapsen välttämättömään hoidon ja huollon tarpeeseen. Sijaishuoltopaikan on vastattava lapsen hoidon ja huolenpidon tarpeisiin, jotka ovat olleet sijoituksen perusteina. Palvelu C Lastensuojelun erityisyksikköjen tuottama ympärivuorokautinen laitoshoito Lastensuojelun erityisyksikön tuottamalla ympärivuorokautisella laitoshoidolla tarkoitetaan sijoitettujen lasten ympärivuorokautista hoitoa. Erityisyksiköllä tarkoitetaan yksikköä, jossa hoito- ja kasvatustehtävässä olevaa henkilökuntaa on enemmän lasta kohden kuin tavallisessa lastensuojelulaitoksessa. Tämän lisäksi erityisyksikössä on suuntauduttu johonkin erityisosaamista vaativaan toimintaan ja hankittu siihen liittyvää koulutusta. Lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle ympärivuorokautiseen hoitoon joko avohuollon tukitoimena, kiireellisenä sijoituksena tai hänet voidaan sijoittaa sijaishuoltoon silloin, kun hänet on otettu huostaan. Lastensuojeluyksikössä lapsia hoitaa koulutettu henkilökunta vuorotyössä. Laitoshoito voi olla joko lyhytaikaista lapsen tilanteen arviointia tai pidempiaikaista ja kuntouttavaa. Sijaishuoltoa järjestettäessä pyritään vastaamaan lapsen edun mukaisella tavalla lapsen välttämättömään hoidon ja huollon tarpeeseen. Sijaishuoltopaikan on vastattava lapsen hoidon ja huolenpidon 2 (13)
tarpeisiin, jotka ovat olleet sijoituksen perusteina. Erityisyksiköllä on erityisasiantuntemusta vähintään yhdellä seuraavista alueista: 1. Erityisyksikkö on suuntautunut lapsi- ja/tai nuorisopsykiatriaan, ja sillä on valmiudet hoitaa sellaisia lapsia ja nuoria, jotka eivät ole psykiatrisen sairaalahoidon tarpeessa, mutta tarvitsevat kuntoutuakseen tiivistä psykiatrista erityisasiantuntemusta. 2. Erityisyksikkö on suuntautunut vastaanotto- ja arviointitoimintaan. Selvittelyja arviointijakson aikana tehdään moniammatillinen arviointi siitä, millaista hoitoa, huolenpitoa tai kuntoutusta lapsi tai nuori tarvitsee jatkossa. Jakson aikana tehdään tiivistä yhteistyötä asianosaisten, sosiaalitoimen sekä yksikön kesken. Tämän vuoksi yksiköllä tulee olla valmiudet osallistua neuvotteluihin sijoittajakunnassa tarpeen mukaan tiiviistikin. Neuvottelut sisältyvät palvelun hintaan Sijoitus vastaanotto- ja arviointiyksikköön voi kestää enimmillään puoli vuotta. 3. Erityisyksikkö on suuntautunut tarjouksessaan ilmoittamaansa muuhun erityisalaan, johon se on hankkinut erityisosaamista ja palkannut erityisasiantuntemusta omaavia työntekijöitä, Tällaisia erityisaloja voivat olla esimerkiksi o erityisen vaikeasti käytöshäiriöisten lasten hoito, o päihteillä oirehtivien lasten hoito, ja o lastensuojelulain 71 74 :n tarkoittama erityinen huolenpito. o perhekuntoutus o muu erityisala Palvelu D Lastensuojelun sijaishuollon ympärivuorokautinen laitoshoito koulukodissa Lastensuojelun sijaishuollon ympärivuorokautisella laitoshoidolla koulukodissa tarkoitetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisista lastensuojeluyksiköistä annetun lain (1379/2010) mukaisista ja niihin verrattaviin yksityisiin koulukoteihin sijoitettujen lasten ympärivuorokautista hoitoa. Lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle ympärivuorokautiseen hoitoon joko avohuollon tukitoimena, kiireellisenä sijoituksena tai hänet voidaan sijoittaa sijaishuoltoon silloin, kun hänet on otettu huostaan. Lastensuojeluyksikössä lapsia hoitaa koulutettu henkilökunta vuorotyössä. Laitoshoito voi olla joko lyhytaikaista lapsen tilanteen arviointia tai pidempiaikaista ja kuntouttavaa. Sijaishuoltoa järjestettäessä pyritään vastaamaan lapsen edun mukaisella tavalla lapsen välttämättömään hoidon ja huollon tarpeeseen. Sijaishuoltopaikan on vastattava lapsen hoidon ja huolenpidon tarpeisiin, jotka ovat olleet sijoituksen perusteina. Koulukotien toiminta voidaan järjestää laitoshuoltona tai laitoksen johdon alaisena perhehoitona. Valtion koulukodeissa voi olla johtaja, apulaisjohtajia, psykologeja, opettajia, erityisopettajia, koulunkäyntiavustajia, erikoissairaanhoitajia, sosiaalityöntekijöitä ja ohjaajia sekä tarpeen mukaan muuta henkilökuntaa. 3 (13)
4. Henkilöstö/ lastensuojelulaitokset Määrä Palveluntuottajan asuinyksikössä on oltava LsL:n 59 :n mukainen henkilöstö hoito- ja kasvatustyössä. Asuinyksikössä tulee olla vähintään seitsemän hoito- ja kasvatustehtävissä toimivaa työntekijää. Jos samassa rakennuksessa on useampi asuinyksikkö, asuinyksikköä kohden tulee olla vähintään kuusi hoito- ja kasvatustehtävissä toimivaa työntekijää. Asuinyksikössä saadaan hoitaa yhdessä enintään seitsemää lasta tai nuorta. Samaan rakennukseen voi olla sijoitettuna enintään 24 lasta tai nuorta. Vastaavan johtajan kelpoisuus Laitoksen hoito- ja kasvatustehtävistä vastaavalla johtajalla tulee olla sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista annetun lain 10 :n 4 momentin mukainen kelpoisuus (LsL 60 2 mom) ja lisäksi vähintään kolmen vuoden kokemus työskentelystä lastensuojelulaitoksessa, koulukodissa, yksityisessä perhekodissa tai vastaavassa paikassa tai lastensuojelun viranomaistyössä. Hoito- ja kasvatustehtävissä olevan henkilöstön kelpoisuus Hoito- ja kasvatustehtävissä olevan henkilöstön kelpoisuusvaatimuksissa on otettava huomioon toimintayksikön asiakaskunnan erityistarpeet ja toiminnan luonne (LsL 60 3 mom). Hoito- ja kasvatustehtävissä olevasta henkilökunnasta vähintään puolella on oltava sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan ammattikorkeakoulututkinto tai entinen vastaava opistoasteen tutkinto ja näistä vähintään kahdella sosiaalialan tutkinto. Muilla hoitoja kasvatustehtävissä olevilla henkilöillä tulee olla yksikön toimintaan soveltuva muu ammatillinen perustutkinto. Hoito- ja kasvatustehtävissä olevasta henkilökunnasta vähintään kahdella (2) työntekijällä on oltava vähintään kahden (2) vuoden työkokemus lastensuojelun sijaishuollosta. Mitoitukseen laskettavasta henkilöstöstä vähintään puolet tulee olla vakinaisessa työsuhteessa. 4 (13)
5. Henkilöstö/ ammatilliset perhekodit Määrä Ammatillisessa perhekodissa on oltava lasten tarvitsemaan hoitoon ja kasvatukseen nähden riittävä määrä henkilöstöä, joka vastaa hoidettavien lasten ja nuorten tarpeisiin. Ammatillisessa perhekodissa hoito- ja kasvatustehtävissä olevan henkilökuntamäärän tulee olla vähintään 0,5 työntekijää/sijoitettu lapsi. Mikäli toinen vanhemmista käy muualla töissä, lasketaan hänen työpanoksensa puolikkaana. Vastaavan johtajan kelpoisuus Laitoksen hoito- ja kasvatustehtävistä vastaavalla johtajalla tulee olla sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista annetun lain 10 :n 4 momentin mukainen kelpoisuus (LsL 60 2 mom) ja lisäksi vähintään kolmen vuoden kokemus työskentelystä lastensuojelulaitoksessa, koulukodissa, yksityisessä perhekodissa tai vastaavassa paikassa tai lastensuojelun viranomaistyössä. Hoito- ja kasvatustehtävissä olevan henkilöstön kelpoisuus Perhekodin henkilöstön kelpoisuusvaatimuksissa on otettava huomioon toimintayksikön asiakaskunnan erityistarpeet ja toiminnan luonne. Ammatillisessa perhekodissa hoito- ja kasvatusvastuussa olevalla perhekotivanhemmalla tulee olla vähintään sosiaali-, terveys-, nuoriso- tai kasvatusalan ammattikorkeakoulututkinto tai vastaava opistoasteen tutkinto ja vähintään kolmen (3) vuoden kokemus lastensuojelussa. Hoito- ja kasvatustehtävissä olevasta henkilöstöstä puolella on oltava vähintään sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan ammattikorkeakoulututkinto tai entinen vastaava opistoasteen tutkinto. Muilla hoito- ja kasvatustehtävissä olevilla tulee vähintään lähihoitajan tutkinto. 5 (13)
6. Henkilöstö/ Erityisyksiköt Määrä Palveluntuottajan asuinyksikössä on oltava LsL:n 59 :n mukainen henkilöstö hoito- ja kasvatustyössä. Asuinyksikössä tulee olla vähintään seitsemän hoito- ja kasvatustehtävissä toimivaa työntekijää. Jos samassa rakennuksessa on useampi asuinyksikkö, asuinyksikköä kohden tulee olla vähintään kuusi hoito- ja kasvatustehtävissä toimivaa työntekijää. Asuinyksikössä saadaan hoitaa yhdessä enintään seitsemää lasta tai nuorta. Samaan rakennukseen voi olla sijoitettuna enintään 24 lasta tai nuorta. Lastensuojelun erityisyksikössä tulee olla lasten tarvitsemaan hoitoon ja kasvatukseen nähden riittävä määrä sijaishuollon ammatillista tai muuta henkilökuntaa. Riittäväksi määräksi katsotaan vähintään 1,3 hoito- ja kasvatustehtävissä oleva työntekijä lasta kohti, kuitenkin noudattaen voimassaolevaa lastensuojelulakia (Lastensuojelulaki 417/2007 59). Vastaavan johtajan kelpoisuus Laitoksen hoito- ja kasvatustehtävistä vastaavalla johtajalla tulee olla sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista annetun lain 10 :n 4 momentin mukainen kelpoisuus (LsL 60 2 mom) ja lisäksi vähintään kolmen vuoden kokemus työskentelystä lastensuojelulaitoksessa, koulukodissa, yksityisessä perhekodissa tai vastaavassa paikassa tai lastensuojelun viranomaistyössä. Hoito- ja kasvatustehtävissä olevan henkilöstön kelpoisuus Hoito- ja kasvatustehtävissä olevan henkilöstön kelpoisuusvaatimuksissa on otettava huomioon toimintayksikön asiakaskunnan erityistarpeet ja toiminnan luonne (LsL 60 3 mom). Hoito- ja kasvatustehtävissä olevasta henkilökunnasta vähintään puolella on oltava vähintään sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan ammattikorkeakoulututkinto tai entinen vastaava opistoasteen tutkinto ja näistä vähintään kahdella sosiaalialan tutkinto. Muilla hoito- ja kasvatustehtävissä olevilla henkilöillä tulee olla yksikön toimintaan soveltuva muu ammatillinen perustutkinto. Hoito- ja kasvatustehtävissä olevasta henkilökunnasta vähintään kahdella (2) työntekijällä on oltava vähintään kahden (2) vuoden työkokemus lastensuojelun sijaishuollosta. Mitoitukseen laskettavasta henkilöstöstä vähintään puolet tulee olla vakinaisessa työsuhteessa. Erityisyksikön suuntautumisvaihtoehdon mukainen henkilöstön vähimmäisvaatimus Erityisyksikköhoitoa toteuttavassa lastensuojeluyksikössä työskentelevän henkilöstön on lisäksi täytettävä seuraavat vaatimukset, sen mukaan, mihin kyseinen lastensuojeluyksikkö on suuntautunut. Yksikön on siis täytettävä vähintään yhden jäljempänä mainitun vaihtoehdon mukaiset vaatimukset: 1. Lapsi- ja/tai nuorisopsykiatriaan suuntautunut erityisyksikkö Yksikössä työskentelee vähintään yksi alan erityispätevyyden omaavaa työntekijä, esimerkiksi kokoaikainen psykologi tai psykiatriaan erikoistunut 6 (13)
sairaanhoitaja Lisäksi käytettävissä on erikoislääkärin palvelut enintään kahden viikon kuluessa tarpeen toteamisesta Muulla hoito- ja kasvatustyötä tekevällä henkilökunnalla on erityisalaan liittyvä ammatillinen täydennyskoulutus tai suunnitelma vuoden sisällä alkavasta täydennyskoulutuksesta. Tämä vaatimus ei koske enintään kolmen kuukauden ajaksi palkattuja sijaisia. 2. Vastaanotto- ja arviointitoimintaan suuntautunut erityisyksikkö Yksikössä työskentelee vähintään yksi alan erityispätevyyden omaava työntekijä, esimerkiksi kokoaikainen psykologi tai psykiatriaan erikoistunut sairaanhoitaja Lisäksi on käytettävissä erikoislääkärin palvelut enintään kahden viikon kuluessa tarpeen toteamisesta Muulla hoito- ja kasvatustyötä tekevällä vakinaisella henkilökunnalla on erityisalaan liittyvä ammatillinen täydennyskoulutus tai suunnitelma vuoden sisällä alkavasta täydennyskoulutuksesta. Tämä vaatimus ei koske enintään kolmen kuukauden ajaksi palkattuja sijaisia. 3. Muuhun erityisalaan suuntautunut erityisyksikkö Jos erityisyksikkö on suuntautunut LSL 71-74 mukaisen erityisen huolenpidon järjestämiseen, tulee sen järjestämiseksi olla viiveettä käytettävissä riittävä kasvatuksellinen, sosiaalityön, psykologinen ja lääketieteellinen asiantuntemus. Laitoksessa tulee olla toiminnan edellyttämä tehtävään soveltuvan ammatillisen tutkinnon omaava henkilöstö. Yksikössä työskentelee vähintään yksi alan erityispätevyyden omaava työntekijä, esimerkiksi kokoaikainen psykologi tai psykiatriaan erikoistunut sairaanhoitaja Lisäksi on käytettävissä erikoislääkärin palvelut enintään kahden viikon kuluessa tarpeen toteamisesta Muulla hoito- ja kasvatustyötä tekevällä vakinaisella henkilökunnalla on erityisalaan liittyvä ammatillinen täydennyskoulutus tai suunnitelma vuoden sisällä alkavasta täydennyskoulutuksesta. Tämä vaatimus ei koske enintään kolmen kuukauden ajaksi palkattuja sijaisia. 7 (13)
7. Henkilöstö/ Koulukodit Määrä Palveluntuottajan asuinyksikössä on oltava LsL:n 59 :n mukainen henkilöstö hoito- ja kasvatustyössä. Asuinyksikössä tulee olla vähintään seitsemän hoito- ja kasvatustehtävissä toimivaa työntekijää. Jos samassa rakennuksessa on useampi asuinyksikkö, asuinyksikköä kohden tulee olla vähintään kuusi hoito- ja kasvatustehtävissä toimivaa työntekijää. Asuinyksikössä saadaan hoitaa yhdessä enintään seitsemää lasta tai nuorta. Samaan rakennukseen voi olla sijoitettuna enintään 24 lasta tai nuorta. Koulukodin asuinyksikössä tulee olla sosiaalityöntekijä, vastaava ohjaaja ja vähintään 5-6 ohjaajaa/enintään 7 lasta. Ammatillisessa perhekodissa on oltava lasten tarvitsemaan hoitoon ja kasvatukseen nähden riittävä määrä henkilöstöä, joka vastaa hoidettavien lasten ja nuorten tarpeisiin. Ammatillisessa perhekodissa hoito- ja kasvatustehtävissä olevan henkilökuntamäärän tulee olla vähintään 0,5 työntekijää/sijoitettu lapsi. Mikäli toinen vanhemmista käy muualla töissä, lasketaan hänen työpanoksensa puolikkaana. Koulukotien perhekodeissa on perhekodin vanhempien lisäksi oltava puolitoista- kolme työntekijää. Vastaavan johtajan kelpoisuus Laitoksen hoito- ja kasvatustehtävistä vastaavalla johtajalla tulee olla sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista annetun lain 10 :n 4 momentin mukainen kelpoisuus (LsL 60 2 mom) ja lisäksi vähintään kolmen vuoden kokemus työskentelystä lastensuojelulaitoksessa, koulukodissa, yksityisessä perhekodissa tai vastaavassa paikassa tai lastensuojelun viranomaistyössä. Hoito- ja kasvatustehtävissä olevan henkilöstön kelpoisuus Hoito- ja kasvatustehtävissä olevan henkilöstön kelpoisuusvaatimuksissa on otettava huomioon toimintayksikön asiakaskunnan erityistarpeet ja toiminnan luonne (LsL 60 3 mom). Hoito- ja kasvatustehtävissä olevasta henkilökunnasta vähintään puolella on oltava sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan ammattikorkeakoulututkinto tai entinen vastaava opistoasteen tutkinto ja näistä vähintään kahdella sosiaalialan tutkinto. Muilla hoitoja kasvatustehtävissä olevilla henkilöillä tulee olla yksikön toimintaan soveltuva muu ammatillinen perustutkinto. Hoito- ja kasvatustehtävissä olevasta henkilökunnasta vähintään kahdella (2) työntekijällä on oltava vähintään kahden (2) vuoden työkokemus lastensuojelun sijaishuollosta. Mitoitukseen laskettavasta henkilöstöstä vähintään puolet tulee olla vakinaisessa työsuhteessa. Perhekodin henkilöstön kelpoisuusvaatimuksissa on otettava huomioon toimintayksikön asiakaskunnan erityistarpeet ja toiminnan luonne. Ammatillisessa perhekodissa hoito- ja kasvatusvastuussa olevalla perhekotivanhemmalla tulee olla vähintään sosiaali-, terveys-, nuoriso- tai kasvatusalan ammattikorkeakoulututkinto tai vastaava opistoasteen tutkinto ja vähintään kolmen (3) vuoden kokemus ammatillisesta lasten/nuorten hoito- ja kasvatustyöstä, josta vähintään yhden (1) vuoden kokemus lastensuojelutyöstä. 8 (13)
Lastensuojelun työkokemukseksi katsotaan työsopimus- tai toimeksiantosuhteinen työskentely lastensuojelutyössä lastensuojelulaitoksessa, koulukodissa, yksityisessä perhekodissa tai vastaavassa paikassa. Opintoihin liittyvää käytännön harjoittelua tai vapaaehtoistyötä ei lasketa vastaavaksi työkokemukseksi. Hoito- ja kasvatustehtävissä olevasta henkilöstöstä puolella on oltava vähintään sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan ammattikorkeakoulututkinto tai entinen vastaava opistoasteen tutkinto. Muilla hoito- ja kasvatustehtävissä olevilla tulee olla yksikön toimintaan soveltuva koulutus tai kokemusta perhekotitoiminnasta/ lastensuojelutyöstä vähintään kolme (3) vuotta. 8. Muut henkilöstöä koskevat vaatimukset Hoito- ja kasvatustehtävissä tulee olla sekä miehiä että naisia. Palveluntuottajan tulee huolehtia henkilöstön koulutus- ja tutkintotaustan selvittämisestä. Henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa sekä työssä jaksamista tulee vahvistaa ja ylläpitää jatkuvan koulutuksen, työnohjauksen sekä työyhteisön kehittämisen avulla. Yksikössä tulee huolehtia alaa koskevien työturvallisuussäännösten noudattamisesta ja voimassaolevan työehtosopimuksen määräysten huomioon ottamisesta sekä niiden asianmukaisesta valvonnasta. Palveluntuottajan tulee huolehtia siitä, että yksikössä on ensiaputaitoista henkilöstöä. Henkilöstöllä tulee olla hygieniapassi, jos henkilöstö osallistuu ruuan valmistukseen tai jakeluun. Palveluntuottajan tulee huolehtia henkilöstön rikostaustan selvittämisestä (laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä) (504/2002). Palveluntuottajalla tulee olla kirjallinen ohjeistus työntekijöiden perehdyttämisestä. Kaikilla työntekijöillä tulee olla hyvä suomenkielen taito (turvallisuus- ja viranomaisohjeiden ymmärtäminen ja vuorovaikutustaidot). 9 (13)
9. Tilat ja sijainti Tilat Palveluntuottajan tulee sitoutua siihen, että sijaishuoltopaikalla on lastensuojelulain ja aluehallintoviraston toimiluvan vaatimat riittävät, turvalliset ja asianmukaiset toimitilat sekä toimintavälineet. Tämän lisäksi jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus omaan huoneeseen (väh 12 m2) huoneissa tulee olla lapsen ikä- ja kehitystason mukainen varustelu yksikön yhteisissä tiloissa tulee olla ikä- ja kehitystason mukaisia leikki- ja harrastusvälineitä sekä internet-yhteys lasten ja nuorten käytettävissä. Pojille, tytöille ja henkilökunnalle on omat WC- ja pesutilat Sijainti Lastensuojelulaitoksen/ammatillisen perhekodin tulee sijaita kohtuullisen välimatkan päässä Kouvolan kaupungista. Lastensuojelulain 52 :n mukaisen yhteistyön turvaamiseksi tilaajalla on oikeus valita palveluntuottajista edullisuusjärjestyksestä riippumatta vähintään 90 % enintään noin 120 kilometrin etäisyydeltä Kouvolan kaupungista. Etäisyys lasketaan osoitteesta Hallituskatu 7, Kouvola käsin toimintayksikön katuosoitteeseen. Etäisyys ilmoitetaan lyhintä maantiereittiä pitkin Fonecta.fi Kartat-reittiohjetta käyttäen. Sijaintivaatimus ei koske erityisyksikköhoitoa (palvelu C) eikä koulukotihoitoa (palvelu D). Näiden osalta vaatimuksena on, että näitä palveluja tarjoavat lastensuojeluyksiköt sijaitsevat Suomessa. 10. Sijoitus ja hoitoprosessi Palveluntuottajalla tulee olla kuvaus lapsen sijoituksen alkamiseen liittyvästä työskentelyprosessista. Palveluntuottajan tulee antaa yksikköön sijoitetulle lapselle lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 1 :n mukainen perushoito ja huolenpito ja tarjota lapselle lain mukaiset kasvu- ja kehitysedellytykset. Lain mukaan lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus. Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää. Palveluntuottajan tulee laatia lapselle lastensuojelulain 30 :n mukaista asiakassuunnitelmaa täydentävä hoito- ja kasvatussuunnitelma ja huolehtia sen säännöllisestä päivittämisestä. Palveluntuottajan tulee järjestää sijoitetulle lapselle hänen kehitystään tukevaa harrastustoimintaa lapsen yksilölliset tarpeet huomioon ottaen. Palveluntuottajan tulee huolehtia lapsen tarvitseman kuntoutuksen ja terapian järjestämisestä ja osallistua tarpeen mukaan lapsen kuntoutukseen. Palveluntuottajan tulee huolehtia, että lapsi saa perusopetuksen ja suorittaa yleisen 10 (13)
oppivelvollisuuden edellyttämän oppimäärän. Lapsella tulee olla mahdollisuus osallistua toisen asteen opetukseen. Palveluntuottajan tulee huolehtia siitä, että lapselle nimetään omahoitaja tai vastaava, joka ensisijaisesti huolehtii lapsen arkeen kuuluvien käytännön asioiden hoitamisesta sijoituksen aikana ja jonka kanssa lapsella on mahdollisuus kahdenkeskiseen keskusteluun vähintään kerran viikossa. Omahoitajan poissa ollessa muu hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva työntekijä huolehtii lapsen asioista omahoitajan tavoin. Palveluntuottajan tulee turvata lapselle hänen kehityksensä kannalta tärkeät, jatkuvat ja turvalliset ihmissuhteet. Yksikkö tekee yhteistyötä vanhempien ja muiden lapselle läheisten henkilöiden kanssa ja pyrkii lapsen edun mukaisesti edesauttamaan ja edistämään lapsen ja hänen läheistensä välistä yhteydenpitoa ja vuorovaikutusta. Palveluntuottajan tulee huolehtia siitä, että lomat vanhempien luo tai muihin lomapaikkoihin suunnitellaan yhdessä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Lapsella tulee aina olla mahdollisuus palata takaisin sijaishuoltoyksikköön, mikäli loma ei suju suunnitelmien mukaan. Tarvittaessa sijaishuoltoyksikkö on velvollinen noutamaan lapsen ilman eri kustannuksia. Palvelutuottajan tulee vastata lapsen kuljettamisesta kotiin tai muuhun lomapaikkaan ja takaisin sekä kuljettamisesta tai matkalipuista aiheutuvista kustannuksista. Palveluntuottajan tulee huolehtia siitä, että lasta tuetaan yhteydenpidossa omaan sosiaalityöntekijään. Palvelutuottaja on velvollinen ilman erillistä korvausta hakemaan luvatta poistuneen lapsen takaisin yksikköön. Palveluntuottajan tulee ilmoittaa asiasta välittömästi lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle virka-apupyyntöä varten ja vanhemmille ja aloittaa välittömästi lapsen etsintä. Palveluntuottajan tulee vastata siitä, että lapsia ei sijoiteta tilapäisesti muihin laitoksiin/yksiköihin lomien tms. syiden vuoksi ilman tilaajan/lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän hyväksyntää. Palveluntuottajan tulee vastata siitä, että perushoitoon ja huolenpitoon sisältyy myös - riittävä ja monipuolinen ravintosuositusten mukainen ravinto, jossa on otettu huomioon ruoka-aineallergiat ja rajoitukset - riittävä lepo - perushygienia, parturi/kampaaja - asianmukainen, ikätasoa vastaava vaatetus (perus-, kausi- ja juhlavaatetus sekä jalkineet) - puhelimesta ja sen käytöstä aiheutuvat kohtuulliset kustannukset - sosiaalisen vuorovaikutuksen tukeminen - ikätasoisen vastuun ottamisen tukeminen - elämäntaitojen opettelun tukeminen - Palveluntuottajan tulee raportoida kirjallisesti lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle yksikköön sijoitetun lapsen hoito- ja kasvatussuunnitelmaan 11 (13)
kirjattujen tavoitteiden edistymisestä lapsikohtaisesti sovittavalla tavalla. Palveluntuottajan tulee huolehtia siitä, että yksikkö tukee lapsen suunnitelmallista siirtymistä seuraavaan elämänvaiheeseen, tarvittavaan toiseen sijoitus- tai asuinpaikkaan ja tarjoaa välineitä itsenäistymiseen. Palveluntuottajalla tulee olla kuvaus lapsen sijoituksen päättymiseen liittyvästä työskentelyprosessista. 11. Dokumentointi ja toiminnan ohjaus Palveluntuottajan tulee huolehtia, että yksiköllä on käytössä lainmukaiset lasta koskevien tietojen kirjaamiskäytännöt ja että kirjaaminen on jatkuvaa ja systemaattista. Tilaajalle toimitettavat raportit on oltava sähköisessä muodossa. Palveluntuottajan tulee huolehtia siitä, että yksikössä on käytössä lapsikohtainen käyttörahojen kuukausiseuranta. Palveluntuottajan tulee huolehtia, että sijaishuoltopaikan toiminnan keskeinen sisältö, kasvatukselliset ja toiminnalliset periaatteet sekä työskentelyprosessit on esitetty kirjallisesti. Ne on pyydettäessä saatavissa yksiköstä. Palveluntuottajalla tulee olla kirjattuna yksikössä käytössä olevat säännöt ja seuraamukset ja ne ovat kaikkien osapuolten nähtävillä ja tiedossa. Palveluntuottajan yksikössä tulee olla kirjallinen ohjeistus lastensuojelulain 11 luvun mukaisista rajoitustoimenpiteistä ja niistä tehdään lain mukaiset päätökset ja kirjaukset sekä toimenpiteistä raportoidaan viipymättä lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle (koskee vain laitosluvalla toimivia yksikköjä). Palveluntuottajan tulee huolehtia siitä, että asiakirjojen asianmukaisesta säilytyksestä ja arkistoinnista on huolehdittu tietosuoja huomioon ottaen. Lasta koskevat asiakirjat palautetaan palvelun tilaajalle lapsen sijoituksen tai palveluntuottajan sopimussuhteen päättyessä. Rekisteriviranomainen on Kouvolan kaupungin lasten ja nuorten lautakunta. Palveluntuottajalla tulee olla kirjallinen pelastussuunnitelma ja turvallisuusselvitys. Yksiköllä on toimintasuunnitelma ja määritellyt arvot toiminnalle. Omavalvontasuunnitelma on laadittu. Palveluntuottajan on huolehdittava siitä, että toiminnan jatkuva arviointi ja kehittäminen on suunnitelmallista ja järjestelmällistä ja pohjautuu lapsilta, nuorilta ja heidän vanhemmiltaan, lapsen asioista vastaavalta sosiaalityöntekijältä sekä muilta lapsen kasvatuksessa ja hoidossa mukana olevilta hankittuun ja saatuun palautteeseen sekä itsearviointiin. Keskeinen arvioinnin kohde on lapsen tai nuoren saama hoito ja kasvatus ja niiden vaikutukset hänen kehitykseensä. Palveluntuottajan yksikössä tulee olla nimetty lääkehoidosta vastaava työntekijä ja yksikössä tulee olla kirjallinen lääkehoidon toteuttamissuunnitelma. Palveluntuottajalla tulee olla tarpeen mukainen lasten tapaturmavakuutus. 12 (13)
12. Palveluntuottajan tarjouksessaan ilmoittaman hoitovuorokausihinnan tulee sisältää edellä mainittujen lisäksi - kotilomien aikainen lapsen ruokailu ja perustarpeet. Lapsen vanhemmalle annetaan lapsesta aiheutuvien kulujen korvaamiseen 12 /lapsi/kotilomapäivä mukaan lukien lähtö- ja tulopäivät. - matkat: kuljetukset harrastuksiin, kotiin tai muuhun lomapaikkaan ja takaisin tai tarvittavat matkaliput, terapiakuljetukset tai terapiakuljetusten omavastuut - lapsen harrastukset ja urheilu- ja harrastusvälineet - Käyttöraha LsL 55 :n mukaisesti 1/3 yhden lapsen elatustuen määrästä 15-vuotta täyttäneille ( vuonna 2014 52 ) ja alle 15-vuotiaille puolet siitä (vuonna 2014 26 ). Käyttörahan suuruus tarkistetaan kalenterivuosittain - Terveyden ja sairauden hoito: ensisijaisesti julkisen terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut sairauksien hoito ja kuljetukset, lääkkeet ja asiakasmaksut perushammashoito päihde- ja huumetestaus silmälääkärikäynnit sekä silmälasien ja tarvittaessa piilolinssien hankinta terapiaa edeltävät arviointi- ja tutkimuskäynnit ennen sairaanhoitopiirin tai Kelan maksusitoumusta - koulukirjat ja -tarvikkeet, retket ja leirikoulumaksu (Hoitopäivän hintaan ei saa sisältyä opetuksen järjestämisestä aiheutuvat kulut, mm. opettaja, luokkatilat, koulunkäyntiavustaja ja tukiopetus, koska ne kuuluvat yksikön sijaintikunnan opetustoimen kustannuksiin. Sijaintikunnalla on oikeus laskuttaa sijoittajakunnan opetustoimelta valtionosuuden ylittävät kustannukset.) - koulu- ja terapiakuljetukset niiltä osin, kun ne eivät kuulu korvattavaksi muun lainsäädännön nojalla - perheen sovitusta vierailusta yksikköön kerran kuukaudessa aiheutuvat kustannukset (ruokailut sekä majoitus yksikössä tilaratkaisujen niin salliessa). - lapsikohtainen sopimus tulee olla voimassa ja allekirjoitettuna tilaajalle ennen laskutusta 13 (13)