Hyväksytty yhteistyötoimikunnassa 15.11.2012 Hyväksytty johtokunnassa 23.11.2012 Dnro 1858/00.01.02.00/2012

Hyväksytty yhteistyötoimikunnassa 15.11.2012 Hyväksytty johtokunnassa 23.11.2012 Dnro 1858/00.01.02.00/2012 TULOSSOPIMUS 2013

Sisällysluettelo 1 Sairaalan strategia ja toimintaan vaikuttavat keskeiset muutokset...3 1.1 Toiminta-ajatus, säädöspohja ja asiakkuus...3 1.2 Sairaalan strategia ja arviointitavat...5 1.3 Toimintaan vaikuttavat keskeiset muutokset...5 2 Tulostavoitteet vuodelle 2013...5 2.1 Vaikuttavuus...5 2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus...6 2.2.1 Tuotokset ja laadunhallinta...6 2.2.2 Toiminnallinen tehokkuus... 10 2.2.2.1 Taloudellisuus... 10 2.2.2.2 Tuottavuus... 11 2.2.2.3 Kannattavuus... 12 2.2.2.4 Taloudelliset voimavarat... 13 2.2.3 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 14 3 Tutkimus- ja kehittämistoiminta... 19 3.1 Oikeuspsykiatrian klinikan /Niuvanniemen sairaalan keskeiset tutkimushankkeet... 19 3.2 Erilliset tutkimus- ja kehittämisprojektit... 20 3.2.1 Sairaalan maksullisen toiminnan tuotoilla kustannettavat hankkeet sekä rakennusten peruskorjaukset... 20 3.2.2 Terveystieteellisen tutkimustoiminnan osarahoitus momentilta 33.01.04... 20 3.2.3 Kansainvälinen yhteistyö ja muu yhteistyö... 21 4 Tulossopimuksen toteutumisen arviointisuunnitelma... 21 Liitteet: Liite 1, Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat ja tunnusluvut 1A, 1B vuosina 2011 2013 Liite 2 Tutkimustoiminnan ja erikoislääkärikoulutuksen tulo- ja menoarvio vuodelle 2013 Liite 2a Terveystieteellisen tutkimustoiminnan projektit vuonna 2013 Liite 3 Opetus-EVO-rahoitusta vastaavan rahoituksen perusteet Liite 4 Oikeuspsykiatrian klinikan julkaisut vuosina 2009 2012/EVO -pisteet Liite 5 Tutkimus-EVO-rahoitusta vastaavan rahoituksen perusteet Liite 6,6a Virkajärjestelyesitys vuodelle 2013 Liite 7 Henkilöstövoimavarat vuodelle 2013 Liite 7 b Henkilöstörakenteen ja osaamisen kehittäminen Liite 8 Maksullisen toiminnan palkkojen budjetointi Liite 9 Niuvanniemen sairaalan/itä-suomen yliopiston oikeuspsykiatrian klinikan tutkimussuunnitelma vuodelle 2013 Liite 10 Oikeuspsykiatrian klinikan julkaisut vuonna 2013/Impact- ja EVO -pisteet Liite 11 Kuvaus kansainvälisen yhteistyön sisällöstä Liite 12 Niuvanniemen sairaalan tulospalkkio,matriisi 2013 Tulossopimus 2013

3 (22) Tulossopimus 1 Sairaalan strategia ja toimintaan vaikuttavat keskeiset muutokset 1.1 Toiminta-ajatus, säädöspohja ja asiakkuus Niuvanniemen sairaala vastaa korkealaatuisten valtakunnallisten oikeuspsykiatristen erityistason sairaanhoidollisten palvelujen ja mielentilatutkimusten tuottamisesta, toimii yliopiston oikeuspsykiatrian klinikkana sekä vastaa osaltaan oikeuspsykiatrian alan sairaanhoitohenkilöstön työpaikkakoulutuksesta ja kehittämistoiminnasta. Sairaalan tehtävistä säädetään laissa ja asetuksessa valtion mielisairaaloista sekä mielenterveyslaissa ja -asetuksessa. Sairaalan toimintaa valvovat Itä-Suomen aluehallintovirasto, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (VALVIRA) sekä Sosiaali- ja terveysministeriö (STM). Sairaala toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tulosohjauksessa nettobudjetoituna valtion laitoksena. Sairaalan työnantajavirasto on THL. STM:n asettama johtokunta toimii työnantajan edustajana. Sairaalan palvelussuhteet ovat valtion virkasuhteita. Sairaanhoidollisia palveluja tuotetaan sairaanhoitopiireille ja kunnille, ja mielentilatutkimuksia tehdään valtion lukuun THL:n pyynnöstä tuomioistuimen määräämille henkilöille. Sairaalassa olevat mielentilatutkimuspotilaat ovat pääasiassa vakavista henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista syytteessä olevia tutkintavankeja. Sairaalassa hoidettavana olevat potilaat ovat mielenterveyslain mukaisesti tahdosta riippumattoman hoidon tarpeessa olevia aikuispotilaita ja alaikäisten hoitoyksikössä alle 18-vuotiaita potilaita. Marraskuun alussa 2012 141 (49,5 %) potilaista oli mielisairaudesta johtuvan syyntakeettomuuden vuoksi rikoksesta tuomitsematta jätettyjä henkilöitä. 134 (47 %), alaikäisten hoitoyksikössä kuitenkin valtaosa potilaista, oli vaarallisuuden ja/tai vaikeahoitoisuuden takia sairaanhoitopiirin hakemuksesta sairaalaan otettuja potilaita. Mielentilatutkimuksessa oli 10 henkilöä (3,5 % potilaista). Yli 80 % sairaalassa hoidettavana olevista potilaista sairastaa skitsofreniaa. Potilaiden erityisongelmina korostuvat kyvyttömyys hallita väkivaltaista käyttäytymistä sekä päihdeongelmat. Sairaalassa on tehty viime vuosina 45 50 mielentilatutkimusta/vuosi, mikä on kysyntää vastaava määrä. Sairaalan vuotuinen hoitopotilaiden vaihtuvuus on ollut 30 50. Taulukko 1 Potilasvaihto aikuisosastoilla v. 2009 2010 sekä 31.10.2012 mennessä Vuosi Sisäänkirjoitetut Poistetut Aikuisos. käyttöaste krpopopot -pot vvh- yht kr- vvh yht mtt % 2009 16 20 36 12 17 29 44 95,37 2010 18 23 41 23 25 48 49 93,5 31.10.2011 6 20 26 16 15 31 27 96,7 31.10.2012 12 16 38 21 18 39 37 97,2 Tulossopimus 2013

4 (22) Potilasvaihto alaikäisten osastolla v. 2009 2010 sekä 31.10.2012 mennessä Vuosi Sisäänkirjoitetut Poistetut Nuoriso-os. käyttöaste krpopopot -pot vvh- yht kr- vvh yht mtt % 2009 1 4 5 1 3 4 1 101,35 2010 10 10 1 6 7 94,5 31.10.2011 1 2 3 4 4 4 101,8 31.10.2012-8 8-5 5-99,7 kr-pot = kriminaalipotilas vvh-pot = vaarallinen ja/tai vaikeahoitoinen potilas mtt = mielentilatutkimukset Sairaalan potilaita voidaan kuvata toimintakyvyn yleisen arvioinnin mittarilla (General Assessment of Functioning, GAF), jonka mukainen potilasjakauma esitetään alla. Edelliseen vuoteen verrattuna suurempi osa potilaista on ns. alemman hoitoisuuden ryhmissä. Kaikkein huonokuntoisimpien potilaiden suhteellinen osuus on edelleen kasvanut viimeisen vuoden aikana. Taulukko 2. GAF-mittari (sisältää myös nuoriso-osaston) 31.10.2012 tilanteen mukaan 1 10 11 20 21 30 31 40 41 50 51 100 GAF jatkuvasti vaarallinen itselleen/muille tai kyvytön huolehtimaan hygieniasta tai itsemurhayrityksiä jonkin verran vaarallinen itselleen/muille tai ajoittain ei huolehdi hygieniasta tai kommunikointi hyvin vakavasti huonontunut harhat vaikuttavat käyttäytymiseen tai kommunikaatio/arviointikyky vakavasti huonontunut tai toimintakyvyttömyys lähes kaikilla elämänalueilla huonontunut todellisuudentaju/kommunikointi tai vakavasti huonontunut toiminta useilla alueilla, kuten arvostelukyky, ajattelu vakavia oireita tai sosiaalisen toiminnan vakava huononeminen keskivaikeista oireista erinomaiseen toimintakykyyn ei arvioitu (uusi potilas, mielentilatutkimus) 2009 % N = 277 2010 % N = 284 2011 % N=285 31.10.2012 % N = 287 10,83 15,49 20,0 26,1 33,57 38,73 48,07 44,2 45,13 35,92 24,56 21,6 7,94 3,17 3,51 2,43 - - 0,71 0,34 - - - - 2,53 6,69 3,15 5,22 Tulossopimus 2013

5 (22) 1.2 Sairaalan strategia ja arviointitavat Valtion mielisairaalan strategia noudattaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen strategiaa. Sairaalan tulosohjaus toteutetaan THL:n Sosiaali- ja terveyspalvelut -toimialalla mielenterveys- ja päihdepalvelut -osastossa. Tulosohjausta kehitetään painottaen strategista ohjausta. Sairaalan strategia sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta ovat osa THL:n strategiaa sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Sairaalassa hoidetaan ensisijaisesti oikeuspsykiatrisia aikuispotilaita sekä vaikeahoitoisia alaikäisiä ja tehdään merkittävä osa maan mielentilatutkimuksista. Sairaala varautuu velvoitteisen avohoidon järjestämiseen sekä aikuispotilaiden tahdosta riippumattoman hoidon laajentumiseen. Sairaalan virkamiesten asiantuntemus on käytettävissä lain muutosten valmistelutyössä. Sairaala toimii opetussairaalana vastaten alan erikoislääkärikoulutuksesta. Sairaala on kansainvälisesti arvostettu sekä tutkimustoiminnan että vahvasti tutkimukseen ja näyttöön perustuvien hoitokäytäntöjen ansiosta. Sairaalan tarjoamien palvelujen hinta-laatusuhde on kilpailukykyinen ja henkilöstön työhyvinvoinnista huolehditaan. Sairaalan strategia arvioidaan paitsi vuosittain, erityisesti kysyntää säätelevien normien ja valmiuksien muuttuessa toimintaympäristössä. Sairaalan toimintaa arvioidaan tulosohjausmenettelyssä. 1.3 Toimintaan vaikuttavat keskeiset muutokset Hallituksen vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman mukaisesti sairaalan on edelleen huolehdittava toimintansa tuloksellisuuden parantamisesta. Sairaalan toimintaympäristö saattaa muuttua keskeisesti, mikäli oikeuspsykiatristen potilaiden hoidon järjestämis- ja kustannusvastuu muuttuu nykyisestään. Toiminnan luonteeseen tulevat toteutuessaan vaikuttamaan mielenterveyslain muutoshankkeet, joilla säädettäisiin oikeuspsykiatrisen potilaan velvoitteisesta avohoidosta ja laajennettaisiin tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämisen kriteereitä aikuisikäisillä. Sairaalan toiminta selkiintyy, mikäli säädetään lailla erikseen oikeuspsykiatrisesta tutkimuksesta ja hoidosta. 2 Tulostavoitteet vuodelle 2013 2.1 Vaikuttavuus Tulostavoitteiden toteutumista, vaikuttavuutta ja palvelukykyä arvioidaan mielentilatutkimusten osalta seuraamalla resurssisijoitusta verrattuna muihin tutkimuspaikkoihin, seuraamalla THL:n oikeuspsykiatristen asioiden lautakunnan ratkaisuja sekä kohdentamalla strukturoituja kyselyjä käräjätuomareille. Vaikuttavuutta ja palvelukykyä arvioidaan tekemällä vuosittain sairaalan palveluja koskeva kysely ostajille, seuraamalla potilasvalinnan tarkoituksenmukaisuutta, seuraamalla hoitosuositusten toteutumista sekä keräämällä palautteet hoidossa ja mielentilatutkimuksessa olevilta potilailta. Seurannan ja arvioinnin vahvuutena on sairaalan/klinikan tottuneisuus tutkimustyöhön kliinisen työn rinnalla sekä palvelujärjestelmän laadunhallintaohjelma. Uhkana tavoitteita ja vaikuttavuutta arvioitaessa voivat olla muualla tehtävät palvelujärjestelmän muutokset ja mahdollisesti tapahtuvat maksujärjestelmän muutokset. Arviointia on mahdollisuus kehittää mm. kyselyjen tulosten perusteella. Vaikuttavuutta on vaikea mitata, koska potentiaalit mittarit ulottuvat muille hallinnonaloille. Rikoksia tehneiden syyntakeettomien henkilöiden uusintarikokset tapahtuvat usein pian sairaalahoidon loppumisen jälkeen, osittain siksi, ettei lainsäädäntö anna mahdollisuutta huolenpitoon avohoidossa. Oikeuspsykiatrinen hoito, joka sisältää sairauteen liittyvän vaarallisuuden arvioimista, vaikuttaa uusintarikoksia ehkäisevästi. Oikeuspsykiatrisella asiantuntemuksella ja tutki- Tulossopimus 2013

mustulosten perusteella pyritään näyttämään, että hoidon vaikuttavuus voisi olla vielä parempi, jos säädöksiä kehitetään. Oikeuspsykiatrisiksi päätyneiden potilaiden rikokset ovat vakavia, tavallisesti toisen henkeen tai terveyteen kohdistuvia tekoja. Oikeuspsykiatrisen hoidon avulla estetään vuosittain useiden kymmenien henkilöiden heitteille jääminen ja/tai epätarkoituksenmukainen ajelehtiminen terveydenhuoltojärjestelmän, vankeinhoidon ja sosiaalitoimen välimaastossa. 6 (22) Koska valtaosa potilaista sairastaa skitsofreniaa, seurataan suomalaisen käypähoitosuosituksen keskeisten muuttujien toteutumista hoidon aikana. Psyykenlääkkeiden kansainvälisesti käytössä olevien hoitosuositusten toteutumista seurataan myös (antipsykootit, bentsodiatsepiinit). Suosituksen mukaisen hoidon toteutuminen kuvaa vaikuttavuutta, koska ao. menetelmien suositeltavuus perustuu vaikuttavuuteen. Hoidon vaikuttavuutta voidaan kuvata myös potilaiden kliinisen tilan mittareilla, joita tullaan kehittämään potilaskohtaisen mittaamisen suuntaan. Taulukossa 3 esitetään GAF-mittarin mukaisesti potilaiden tilanmuutos vertaamalla vuosina 2009 2012 sairaalaan otettuja ja sairaalasta poistettuja potilaita keskiarvoin. Kysymyksessä eivät ole keskenään samat potilaat. Uusintarikollisuuden mittaaminen on vaikeaa, koska suurin osa avohoitoon siirtyvistä potilaista siirtyy ensin kuntayhtymien sairaaloihin, ja vasta sieltä avohoitoon. Siten tämä indikaattori kuvastaisi enemmän kuntayhtymien sairaaloissa tehtyä riskiarviota sekä avohoidon toimivuutta kuin valtion sairaalassa tapahtunutta arviota potilaan valmiudesta selviytyä avohoidossa. Taulukko 3 Tulo-GAF ka. Lähtö-GAF ka. kr-pot. vvh-pot. kr-pot. vvh-pot. 31.10.2009 18 14 26 19 31.10.2010 23 9 26 20 31.10.2011 12 11 25 19 31.10.2012 11 9 28 18 2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus 2.2.1 Tuotokset ja laadunhallinta Vuonna 2013 arvioidaan hoitopäiviä kertyvän yhteensä 101 689. Hoitopäivät ja mielentilatutkimukset vuosina 2011 2013 Aikuisosastot Tot. 2011 Arvio 2012 Tav. 2013 Välitöntä/henkilökohtaista valvontaa vaativan potilaan hoito, väh. 6 h/vrk 2 692 2 442 2 555 Vaarallisen ja/tai vaikeahoitoisen potilaan alkuvaiheen hoito, 3 12 kk 4 713 3 978 4 015 Tutkimus- ja hoito-osastot 40 627 40 659 39 055 Pitkäaikaiskuntoutusosastot 48 152 49 106 48 545 Mielentilatutkimuspäivät 2 506 3 294 3 285 Yhteensä 98 690 99 479 97 455 Mielentilatutkimukset, kpl 43 47 55 Tulossopimus 2013

7 (22) Alaikäisten hoito-osasto Tot. 2011 Arvio 2012 Tav. 2013 Hoitopäivät 4 121 4 265 4 125 Mielentilatutkimuspäivät 302 43 109 Yhteensä 4 423 4 308 4 234 Mielentilatutkimukset, kpl 5 0 2 Sairaalan käyttöaste lasketaan seuraavasti: Hoitopäivien määrä/kapasiteetti Hoitopäivien määrä = laskutetut hoito- ja mielentilatutkimuspäivät Kapasiteetti = vahvistetun sairaansijamäärän mukaiset hoitopäivät Vuonna 2013 sairaalan aikuisosastot toimivat 94,02 %:n käyttöasteella ja alaikäisten hoito-osasto 96,67 %:n käyttöasteella. Aikuisosastojen käyttöasteen kehitys vuosina 2011 2013 Vuosi Hoitopäivät Kapasiteetti Käyttöaste, % Muutos, %- tavoite toteuma yksikköä 2011 98 690 103 660 96,03 95,21 +0,67 2012 (arvio) 99 479 103 944 95,07 95,71 +0,50 2013 97 455 103 660 94,02 - - Alaikäisten hoito-osaston käyttöasteen kehitys vuosina 2011 2013 Vuosi Hoitopäivät Kapasiteetti Käyttöaste, % Muutos, %- tavoite toteuma yksikköä 2011 4 423 4 380 96,69 100,99 +7,65 2012 (arvio) 4 308 4 392 96,68 98,09-2,90 2013 4 234 4 380 96,67 - - Sairaalan käyttöasteen kehitys vuosina 2011 2013 Vuosi Hoitopäivät Kapasiteetti Käyttöaste, % Muutos, %- tavoite toteuma yksikköä 2011 103 113 108 040 96,05 95,44 +0,89 2012 (arvio) 103 787 108 336 95,14 95,81 +0,37 2013 101 689 108 040 94,12 - - Laadunhallinta Sairaala on tehnyt sopimuksen sosiaali- ja terveyspalvelujen laatuohjelman SHQSlaadunhallintaohjelman käytöstä ja siihen liittyvästä laaduntunnustusauditoinnista vuosille 2011 2013 Qualitor Oy:n kanssa. Laaduntunnustukseen liittyvä laaja uusinta-auditointi suoritettiin 6. 7.10.2011. Auditoinnin perusteella sairaalalle myönnettiin laaduntunnustus, joka on voimassa 15.12.2014 saakka. Ylläpitoauditoinnit suoritetaan ulkoisten auditoijen toimesta vuosittain. Laadunhallinta on kymmenessä vuodessa integroitunut osaksi sairaalan toimintaprosesseja. Tulossopimus 2013

8 (22) Sairaala on kouluttanut sisäisiä auditoijia, joiden raportteja käytetään sairaalan johdon työvälineinä. Sisäiset auditoinnit ovat samalla osa sairaalan sisäistä valvontaa. Vuoden 2013 laadunhallinnan painopistealueina tulevat olemaan työyksiköiden yhteisien laatumittareiden (mittaripankki) luominen ja käyttöönotto. Potilasturvallisuus tullaan integroimaan laadunhallintaan. Sairaala on ottanut käyttöön maaliskuussa 2012 potilas- ja työturvallisuutta vaarantavien tapahtumien sähköisen raportointityökalun. Sairaala suunnittelee toteutettavaksi potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen, sekä uusintakyselyn potilasturvallisuuskulttuurista vuonna 2013. Potilaskysely toteutettiin kesällä 2012 (vastausprosentti 64). Kyselyn perusteella potilaat kokivat ilmapiirin olevan hyvän sairaalassa ja hoito-osastoilla. Pakkokeinoihin liittyen potilaat toivoivat enemmän tietoa omista oikeuksista, sekä keskusteluapua. Eniten apua potilaat kokivat saavansa keskusteluista oman hoitajan ja läheisten kanssa, sekä psyykelääkityksestä Vanhan Vaasan sairaalan kanssa jatketaan vuosittain vuonna 2009 aloitettua benchmarking-vertailua. Vuoden 2011 vertailussa todettiin hoitopäivähintojen lähentyneen toisiaan, samoin hoitohenkilöstön koulutustason. Potilasmatkojen kustannusten korvaamiskäytännöissä on eroja sairaaloiden välillä. Sairaalat aloittavat yhteishankkeen potilastietojärjestelmän vaihtamiseksi. Alla esitetään luettelo Niuvanniemen sairaalan toimintamittariston rakenne-, prosessi-, vaikuttavuus-, henkilöstö- ja ympäristömittareista. Useimmat mittareiden tiedot ja niiden seuranta ovat olleet jo systemaattisessa käytössä, mutta jatkossa niitä tarkastellaan 1 4 kertaa vuodessa ja niiden perusteella päätetään mahdollisista toimenpiteistä. Niuvanniemen sairaalan toimintamittaristo Rakennemittarit 2010 2011 1 Hoitajaa/sairaansija (oh+aoh+sh+msh+tt) (vakinaiset virat) koko sairaala/ aikuisosastot 2 Htv/sairaansija (oh+aoh+sh+msh+tt) koko sairaala/aik.osastot 3 Sairaanhoitajat/mielisairaanhoitajat (vakinaiset virat) koko sairaala 1,22/1,13 aik.os. 1,34/1,24 aik.os. 31 % sh/ 69 % msh 1,22/1,13 aik.os. 1,35/1,25 aik.os. 34 % sh 66 % msh Tilanne 31.10.2012 1,22/1,13 aik.os 1,34/1,25 aik.os 37 % sh 63 % msh Tavoite 2013 1,22/1,13 aik.os. 1,34/1,25 aik.os. 40 % sh 60 % msh Prosessimittarit 2010 2011 Tilanne 31.10.2012 1 Keskimääräinen hoitoaika/uloskirj. * kriminaali (aikuisosastot) 8 v 4 kk 6 v 9 kk 7 v 7 kk * vaikeahoitoinen (aikuisosastot) 6 v 5 kk 7 v 7 kk 9 v 2 kk 2 Eristysvuorokaudet (aikuisosastot) 3575 3620 4521 3 Siirrot suljetummalle osastolle 21 26 4 Kantelut ja muistutukset 53 47 41 5 Leposide-eristysvuorokaudet (aikuisos.) 89 338 647 6 Lääkkeenantovirheet 18 12 Tilasto: 3 HaiPro 1.3. alk. 27 Väärä potilas Väärä lääke Väärä annos Väärä antotapa Väärä ajankohta Lääke antamatta Annetaan lope- Tavoite 2013 Tulossopimus 2013

9 (22) tettu lääke 7 Vartiointipalvelulta tilattujen työaputapahtumien määrä 545 344 335 (30.9.tilanne) 8 Työterapiakerrat työ- taide- ja toimintaterapiapisteissä 17 803 15 384 16 855 18 000 9 Hoitoneuvottelut (omaiset, verkosto) 10 Sairaalan käyttöaste 94,35 % 95,45 % 97,3 % 94,12 % 11 Mielentilatutkimusten määrä 47 kpl 48 kpl 47 kpl 57 kpl (koko sla) 12 Mielentilatutkimuksen keskim. kestoaika 59 pv 58 pv 58 pv 59 pv 13 Mielentilatutkimusten suhteellinen 33 % % 40 % osuus Suomessa 14 Mielenterveyslain mukaiset valitukset 37 39 27 Vaikuttavuusmittarit 2010 2011 Tilanne Tavoite 31.10.2012 2012 1 Potilasvaihto: sairaalasta lähteneet / 56/284 29/284 43/284 sairaansijat 2 Luvatta poistuneet potilaat 6 4 1 0 3 Väkivaltatapahtumat seurantajaksolla < 300 4 Väkivaltatilanteiden jälkipuinti potilaiden kanssa Hk 361 Toinen pot. 87 Pot. itse 76 Muu hlö 3 Esine 83 Yht. 610 Hk 253 Toinen pot. 82 Pot. itse 58 Muu hlö 3 Esine 19 Yht. 415 Henkilöstömittarit 2010 2011 1 Väkivaltatilanteiden jälkipuinti henkilökunnan kesken (Kuopion Kriisikeskus) Grasse: Hk 57 Pot. 26 HaiPro 1.3. alk: Toinen potilas/potilas itse: Läheltä pititilanne 59 Tapahtui pt:lle 73=132 Henkilökunta: Läheltä pititilanne 88 Hk kohdistui 170=258 Tilanne 30.09.2012-3 1 80 % Tavoite 2013 2 Työtapaturmien määrä 75 kpl 64 kpl 47 kpl 0 kpl 3 1-3 sairauspäivän tapausten %- 62,7 % 62,2 % 61 % osuus kaikista sairaustapauksista 4 Sairauspoissaolopäivät/htv 16,4 19,3 16,9 15,0 5 Sairauspoissaoloprosentti 6,5 7,6 5,7 6 Henkilötyövuodet 593 595 493/ tilanne 31.10.12 591 7 Määräaikaiset virkasuhteet, lkm (osuus %), vuoden lopussa (tiedot Tahti-raportointijärjestelmästä) 21,92 % 24,22 % 20 % 8 Henkilöstön lisä- ja ylityöt (ylityöpäivät/htv) 5,03 5,75 4,64 / tilanne 14.10.12 4,0 9 Henkilöstön täydennyskoulutus /htv 714 666 508 /tilanne 30.9.2012 630 Tulossopimus 2013

10 (22) 10 Työtyytyväisyysindeksi 3,40 3,50 1 2 Ympäristömittarit 2010 2011 Tilanne 31.10.2012 Tavoite 2013 Sähkönkulutus (MWh) 2 162 < 2 590 Matkustamiskulut ( ) 235 287 263 683 180 800 < 250 000 Laadunhallintaan liittyen sairaala tekee palvelun ostajille asiakaskyselyn vuosittain. Alla olevassa taulukossa esitetään asiakastyytyväisyyden tuloksia viime vuosilta ja asetetaan tavoitearvot vuodelle 2013. Taulukossa ilmaistaan lähetettyjen kyselylomakkeiden määrä, vastaajien osuus ja keskeisten kysyttyjen parametrien tulokset (asteikolla 1 5 puolivälin ylittävien/alittavien vastausten prosentuaalinen osuus. Asiakastyytyväisyysindeksi muodostuu kysymysten keskiarvosta lukuun ottamatta kysymystä 4. Keskeisin tavoite on, että oikeuspsykiatrinen osaaminen säilyy tärkeimpänä selittävänä tekijänä hyvälle laadulle, koska sairaala on erityistason hoitopaikka. Hoitopäivän hintakehitystä seurataan tarkoin, ja kilpailukyky pyritään turvaamaan strategisesti oikeilla ratkaisuilla. Vuonna 2012 saavutettiin asetetut tavoitteet ja asiakastyytyväisyysindeksi nousi. Jatkohoitoon lähettämisen prosessia on syytä kehittää. Asiakaskysely palvelunostajille: 2009 2010 2011 2012 tav. 2013 Lähetettyjä (kpl) 51 52 52 49 Vastaajia (%) 59 57,7 46,15 57,14 > 50 % 1) Palvelujen laatu 1 5 (huono erinomainen) >3:84 % >3:96 % > 3:100 % >3:100 % > 3:100 % Tulossopimus 2013 2) Hoitoonpääsyn sujuvuus 1 5 (kankea sujuva) >3:67 % >3:86 % > 3:87 % > 3:95 % > 3:95 % 3) Jatkohoitoon lähettämisen sujuvuus 1 5 (kankea sujuva) >3:60 % >3:90 % > 3:80 % > 3:74 % > 3:80 % 4) Potilaiden terveydentilan koheneminen 1 5 (tyytymätön tyytyväinen) >3:67 % >3:83 % > 3:75 % > 3:80 % > 3:80 % 5) Hoitopäivän hinta 1 5 (edullinen liian korkea) >3:35 % 1 5 (liian korkea edullinen ) >3:33 % >3:31 % > 3: 50% > 3: 50% 6) Yleisarvosana hintalaatusuhteesta 1 5 (huono hyvä) - tärkeimpänä selittävänä tekijänä on pidetty oikeuspsykiatrista osaamista >3:65 % >3:78 % >3:79 % > 3:90 % > 3:90 % Asiakastyytyväisyysindeksi 3,62 3,86 3,9 4,06 4,2 2.2.2 Toiminnallinen tehokkuus 2.2.2.1 Taloudellisuus Sairaalan taloudellisuutta mitataan hoitopäivän bruttohinnalla seuraavasti:

11 (22) Kokonaiskustannukset/hoitopäivien määrä Kokonaiskustannukset = kaikki sairaalan kustannukset - yliopisto-opetuksen ja tutkimustoiminnan kustannukset Hoitopäivien määrä = laskutetut hoito- ja mielentilatutkimuspäivät Toiminta on taloudellista silloin, kun suoritteet tuotetaan mahdollisimman pienin yksikkökustannuksin. Taloudellisuus = Kokonaiskustannukset yliopisto-opetus- ja tutkimuskustannukset Hoitopäivien määrä Taloudellisuuden paraneminen merkitään +merkillä. Aikuisosastojen taloudellisuuden kehitys vuosina 2011 2013 Vuosi 2011 2012 (arvio) 2013 Kokonaiskustannukset 33 633 178 34 816 850 36 040 293 Hoitopäivät 98 690 99 479 97 455 Taloudellisuus, euroa/vrk tavoite toteuma 339,25 340,80 352,27 350,00 369,82 - Muutos, % ed. vuoteen -0,32-2,70 - Alaikäisten hoito-osaston taloudellisuuden kehitys vuosina 2011 2013 Vuosi 2011 2012 (arvio) 2013 Kokonaiskustannukset 3 684 300 3 634 150 3 855 122 Hoitopäivät 4 423 4 308 4 234 Taloudellisuus, euroa/vrk tavoite toteuma 885,72 832,99 884,15 843,59 910,52 - Muutos, % ed. vuoteen -1,62-1,28 - Taloudellisuuden kehitys vuosina 2011 2013, sairaala yhteensä Vuosi 2011 2012 (arvio) 2013 Kokonaiskustannukset 37 317 479 38 451 000 39 895 415 Hoitopäivät 103 113 103 787 101 689 Taloudellisuus, euroa/vrk tavoite toteuma 361,55 361,91 374,19 370,48 392,33 - Muutos, % ed. vuoteen -0,50-2,37-2.2.2.2 Tuottavuus Tulossopimus 2013 Sairaalan tuottavuutta mitataan seuraavasti: Hoitopäivien määrä/henkilötyövuodet Hoitopäivien määrä = laskutetut hoito- ja mielentilatutkimuspäivät Henkilötyövuodet = koko henkilöstö, vakinainen henkilöstö, määräaikaiset virkasuhteet + sijaiset yliopisto-opetukseen ja tutkimustoimintaan kohdistuvat henkilötyövuodet. Toiminta on tuottavaa silloin, kun mahdollisimman suuri suoritemäärä tuotetaan käytettävissä olevin henkilöstöresurssein.

12 (22) Tuottavuus = Hoitopäivien määrä (vrk) Henkilötyövuodet (htv) Aikuisosastojen tuottavuuden kehitys vuosina 2011-2013 Vuosi Hoitopäivät Henkilötyö- Tuottavuus Muutos, % vuodet tavoite toteuma ed. vuoteen 2011 98 690 542,66 185,31 181,87 +0,22 2012 (arvio) 99 479 539,97 184,48 184,23 +1,30 2013 97 455 533,58 182,65 - - Alaikäisten hoito-osaston tuottavuuden kehitys vuosina 2011-2013 Vuosi Hoitopäivät Henkilötyö- Tuottavuus Muutos % vuodet tavoite toteuma ed. vuoteen 2011 4 423 49,88 78,07 88,68 +7,33 2012 (arvio) 4 308 48,45 78,27 88,92 +0,27 2013 4 234 54,25 78,05 - - Tuottavuuden kehitys vuosina 2011-2013, maksullinen toiminta yhteensä Vuosi Hoitopäivät Henkilötyö- Tuottavuus Muutos, % vuodet tavoite toteuma ed. vuoteen 2011 103 113 592,55 175,48 174,02 +0,51 2012 (arvio) 103 787 588,42 174,71 176,39 +1,37 2013 101 689 587,83 172,99 - - 2.2.2.3 Kannattavuus Sairaalan suoritteet hinnoitellaan Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1132/2001) mukaan liiketaloudellisin perustein. Sairaala huolehtii siitä, että sen maksullinen toiminta kokonaisuutena on kannattavaa eli suoritemyynnistä saatavat tuotot kattavat maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset. Maksullisen toiminnan tavoitteena on, että kustannukset katetaan tuotoilla ilman voiton tavoittelua. Sairaala seuraa kustannusvastaavuuden kehitystä varainhoitovuoden kuluessa ja tasapainottaa talouden ohjauksella kustannukset vastaamaan tuottoja. Merkittävän ylijäämän tilanteessa sairaala palauttaa sairaanhoitopiireille/kunnille ylijäämän vuosihyvityksenä palveluostojen suhteessa ennen lopullista tilinpäätöstä. Perustellussa tilanteessa (esim. yllättävä potilaiden voimakas vähentyminen loppuvuodesta) voidaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja sairaalan kesken erikseen sopia edellisen vuoden maksullisen toiminnan ylijäämän käytöstä menojen kattamiseen. Edellytyksenä tällaiselle sopimiselle on, että maksullinen toiminta on vähintään kolmen vuoden tarkastelujaksolla kannattavaa. Sairaala ja THL yhdessä huolehtivat siitä, että maksullisen ja maksuttoman toiminnan määrärahojen siirtyvät erät ja niiden mahdollinen käyttö pystytään kirjanpidossa erottamaan toisistaan. Vuodelle 2013 laaditun taloussuunnitelman mukaan sairaalan maksullisen toiminnan Tulossopimus 2013

13 (22) kokonaiskustannukset ovat aikuisosastoilla 36 040 293 euroa, josta mielentilatutkimustoiminnan osuus on 1 376 415 euroa; tuotot ovat 36 086 130 euroa, ja nettotulos on 45 837 euroa ylijäämäinen. Alaikäisten hoito-osaston kokonaiskustannukset vuonna 2013 ovat taloussuunnitelman mukaan 3 855 122 euroa, josta mielentilatutkimustoiminnan osuus on 65 291 euroa, ja tuotot ovat 3 856 166 euroa. Nettotulos on 1 044 euroa ylijäämäinen. Mikäli nuorisoosaston palvelujen kysynnässä tapahtuisi merkittävä vähentyminen, on sairaalalla mahdollisuus käyttää valtion talousarviorahoitusta momentilta 33.01.04 alijäämän kattamiseen. Liitteissä 1, 1A ja 1B ovat maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat ja tunnusluvut vuosille 2011 2013. 2.2.2.4 Taloudelliset voimavarat Maksullisen toiminnan rahoitus Sairaalan toiminta on lähes kokonaisuudessaan nettobudjetoitua maksullista toimintaa, jonka rahoitus perustuu potilaiden kotikunnilta/sairaanhoitopiireiltä perittäviin hoitomaksuihin. Valtio vastaa mielentilatutkimusten kustannuksista, jotka laskutetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Maksullisen toiminnan suoritteet hinnoitellaan liiketaloudellisin perustein siten, että sairaalan maksullinen toiminta on kokonaisuutena kannattavaa. Hoitopäivähinnat (euroa) vuosina 2011-2013 Välitöntä/henkilökohtaista valvontaa vaativan potilaan hoito, väh. 6 h/vrk 2011 2012 2013 646 665 718 Vaarallisen ja/tai vaikeahoitoisen potilaan alkuvaiheen 603 621 671 hoito, 3 12 kk Tutkimus- ja hoito-osastot 344 357 375 Pitkäaikaiskuntoutusosastot 279 288 303 Alaikäisten hoito-osasto 898 899 919 Mielentilatutkimukset, aikuisosastot 440 434 419 Mielentilatutkimukset, alaikäisten hoito-osasto 440 579 599 Yliopisto-opetuksen ja terveystieteellisen tutkimuksen talousarvio Valtion talousarviosta sairaalan maksuttomaan toimintaan myönnettävä määräraha käytetään pääasiassa tieteellisestä tutkimustyöstä ja yliopisto-opetuksesta aiheutuneiden toimintamenojen maksamiseen. Oikeuspsykiatrian professorin viran haltija on velvollinen eri korvausta vastaan toimimaan Niuvanniemen sairaalan sivutoimisena ylilääkärinä (OPM asetus nro 286, 18.3.1983). Yliopisto-opetukseen ja terveystieteelliseen tutkimukseen sairaalalla on käytettävissä yhteensä 487 567 euroa, joka jakautuu seuraavasti: Tulossopimus 2013

14 (22) Yliopisto-opetuksen ja terveystieteellisen tutkimuksen rahoitus 2011 TUSO 2012 TUSO 2013 TUSO Yliopisto-opetus Momentilta 33.01.04 rahoitettavaan 43 215 43 349 64 700 osaan, liite 3 Yliopisto-opetus yhteensä 43 215 43 349 64 700 Terveystieteellinen tutkimus Terveydenhuoltolain (1326/2010) 61 :n mukaiseen tutkimustoimintaan (kp-tili 630), liitteet 4 ja 5 159 224 158 455 91 567 Momentilta 33.01.04 rahoitettava osuus 420 000 420 000 331 300 Terveystieteellinen tutkimus yhteensä 579 224 487 106 422 867 Yhteensä 622 955 530 455 487 567 Terveydenhuoltolain yliopistotasoisen tutkimuksen rahoitusta koskevat säännökset astuivat voimaan vuoden 2012 alusta alkaen. Uuden lain mukaan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirin tutkimustoimikunta päättää tutkimusrahoituksen myöntämisestä alueellaan hakemusten perusteella. Niuvanniemen sairaala saa vuonna 2013 KYSerityisvastuualueelta tutkimusrahoitusta entiseen tapaan edellisten vuosien toteutuneiden EVO-pisteiden mukaisesti. Yliopisto-opetuksen ja terveystieteellisen tutkimuksen talousarviot ovat liitteessä 2. Tulossopimus 2013 Momentin 33.01.04 rahoituksen yhteenveto Yhteenveto Euroa Yliopisto-opetus, oikeuspsykiatrian erikoislääkäreiden tutkintopisteitä 64 700 vastaava korvaus Terveystieteellisen tutkimustoiminnan rahoitus 331 300 Yhteensä 396 000 Sairaalan esitys (396 000 ) perustuu laskelmaan, jossa valtion talousarviossa 2013 valtion mielisairaaloille myönnetystä määrärahasta (600 000 ) ehdotetaan Niuvanniemen sairaalalle potilaspaikkojen suhteessa 66 %. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on ottanut vuosien 2011 ja 2012 määrärahoista osan sairaaloiden ohjauksesta aiheutuvien kulujen kattamiseen. 2.2.3 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Sairaalan henkilötyövuositavoite vuodelle 2013 on yhteensä 591 htv. Maksullisen toiminnan osuus on 587,63 htv. EVO:n ja valtion talousarvion kautta rahoitetaan yhteensä 3,37 henkilötyövuotta yliopisto-opetukseen ja terveystieteelliseen tutkimukseen. Vakinaisia virkoja sairaalassa on esitettyjen virkajärjestelyjen jälkeen 538. Virkojen laatu ja määrä pyritään pitämään sellaisena, että sairaalassa voidaan tuottaa valtakunnallisia oikeuspsykiatrisia erityistason sairaanhoitopalveluja ottaen huomioon potilas- ja työturvallisuuden asettamat vaatimukset. Suunnittelussa kiinnitetään huomiota toimenkuvien kehitykseen ja hoidon tutkimusnäytön tuloksiin. Mielisairaanhoitajan virkoja muutetaan pääasiassa sairaanhoitajan viroiksi siten kuin tulossopimuksella on vuodesta 2007 alkaen sovittu. Virkajärjestelyesitykset perusteluineen vuodelle 2013 ovat liitteessä 6 ja 6a.

15 (22) Sairaalan käytössä olevat virat, tarvittavien määräaikaisten virkasuhteiden arvioitu määrä sekä henkilötyövuosisuunnitelma vuodelle 2013 esitetään liitteessä 7. Henkilöstö Sairaalan vahvuus on pysyvä henkilöstö, jonka työkokemusta voidaan hyödyntää sairaalan perustehtävän mukaisessa toiminnassa. Sairaalan toiminnan kannalta uhkana on terveydenhuoltohenkilöstön työvoimapula. Toisaalta valtion kannustava palkkausjärjestelmä, alan ammatillisten oppilaitosten opiskelijamäärien lisääminen sekä henkilöstörekrytoinnin kehittäminen ovat henkilöstövoimavaroihin liittyvä mahdollisuus. Henkilöstökustannusten ajantasaisseuranta mahdollistaa henkilöstövoimavarojen tarkoituksenmukaisen kohdentamisen. Henkilöstövoimavarojen käyttöä, osaamista sekä johtamista arvioidaan ja kehitetään tutkimusnäyttöön perustuen. Henkilöstön määrä Henkilöstön lukumäärä sisältää kaikki lyhyenkin ajan kyseisenä vuonna sairaalan palveluksessa olleet henkilöt. Vuosi 2010 2011 2012 2013 Henkilöiden Muutos edelliseeliseen Htv Muutos edel- Htv Htv lkm vuoteen, % vuoteen, % miehet naiset 771-4,1 270,5 322,5 803 4,2 266,5 328,5 593 595 593 591-2,1 0,3-2,1-0,34 Vuonna 2013 sairaalan kokonaishenkilötyövuositavoite on 591. Maksullisen toiminnan tuottavuutta pyritään parantamaan työyksiköiden välisen yhteistyön lisäämisellä, henkilöstöresurssien seurannan parantamisella ja sijaisten käytön vähentämisellä. Sijaisten käytön tarvetta pienennetään muun muassa aktiivisella johtamisella, työtapojen tarkastelulla, henkilökunnan liikkuvuuden lisäämisellä työyksiköiden välillä ja sairauspoissaolojen vähenemisellä. Henkilöstön kehittäminen Henkilöstön ammatillista osaamista ylläpidetään ja kehitetään oikeuspsykiatrisen sairaanhoidon ja hoitotyön erityispiirteet ja -vaatimukset huomioon ottaen. Terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia ylläpitämään ja kehittämään ammattitaitoaan sekä perehtymään alansa säännöksiin ja määräyksiin. Soveltuvin osin nämä seikat koskevat kaikkia sairaalan työntekijöitä. Työnantajana sairaala huolehtii siitä, että ammatillinen täydennyskoulutus on työntekijän peruskoulutus, työn vaativuus ja toimenkuva huomioon ottaen riittävää ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden kohdalla Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaiset suositukset täyttävää. Koulutusstrategiaa tarkennetaan terveydenhuollon täydennyskoulutusta koskevien suositusten mukaisesti. Tulossopimus 2013

16 (22) Koulutustasoindeksi Vuosi Miehet Naiset Yhteensä 2009 3,96 4,37 4,19 2010 4,03 4,54 4,31 2011 4,14 4,46 4,32 Henkilöstön koulutustasoindeksi on pysynyt usean vuoden lähes samalla tasolla. Tavoitteena on nostaa henkilöstön koulutustasoa lähemmäksi valtionsektorin koulutustasoindeksin keskiarvoa (vuonna 2011; 5,1 Tahti raportointijärjestelmä). Tavoitteeseen pyritään mm. virkajärjestelyillä (vapautuvia mielisairaanhoitajan virkoja muutetaan pääsääntöisesti sairaanhoitajan viroiksi). Henkilöstöä kannustetaan hakeutumaan tutkintoon tähtäävään jatkokoulutukseen. Liitteessä 7 b on esitetty henkilöstörakenteen ja osaamisen kehittyminen ja tulostavoitteet vuosille 2012-2013. Tutkintoon tähtäävää koulutusta pyritään tukemaan työaikajärjestelyin etukäteen sovittavan suunnitelman mukaisesti (koulutustyöryhmä). Henkilöstökoulutus ja työnohjaus (Kustannuksiin ei sisälly työajan käytön kustannuksia). Vuosi Euroa/ Euroa/ Muutos edelliseen vuosi htv vuoteen, % 2010 423 049 714 13,7 2011 395 881 666-6,8 2012 2013 226 133 tilanne 30.9.2012 372 330 508 630-23,7 Koulutus on olennainen osa sairaalan perustehtävään liittyvää toimintaa ja sen hyödyntämiseen tulee kiinnittää jatkuvasti huomiota. Henkilöstön kehittämiseen voidaan käyttää koulutuksen lisäksi myös muita keinoja, kuten perehdyttämistä, mentorointia, työkiertoa ja työn sisällön rikastamista, opintomatkoja, ryhmätyöskentelyä, suunnittelu- ja kehityskeskusteluja sekä työssä oppimista. Sairaalassa tehdyn tutkimuksen tuloksia hyödynnetään oikeuspsykiatrisen perustehtävän mukaisen hoitotyön osaamisen varmistamiseksi. Koulutuksen seurantaan luotua rekisteriä hyödynnetään niin, että henkilökunnan koulutukset jakautuisivat nykyistä tasaisemmin. Sen perusteella voidaan asettaa entistä tarkempia määrällisiä tavoitteita henkilöstökoulutukselle vuodelle 2013. Koulutusten painopistealueet vuodelle 2013 ovat: 1. Psykologisten valmiuksien koulutus: psykoedukaatiokoulutus, hoitosuhdekoulutukset (Hoitosuhde I ja II), kognitiivisen psykoterapian perus- ja jatkokoulutus sekä päihdeongelman hallintaan liittyvä koulutus, työnohjauskoulutus. 2. Biologinen ja farmakologinen koulutus: lääkehoitokoulutus, somaattisen hoidon osaamisen ylläpito. 3. Pakkokeinojen vähentäminen. Tulossopimus 2013

17 (22) 4. Hoitohenkilöstön oikeuspsykiatrinen koulutus. Oikeuspsykiatrian klinikassa annettava erikoislääkärikoulutus perustuu opetussuunnitelmaan. Tavoitteena on, että keskimäärin vähintään yksi henkilö valmistuu vuosittain oikeuspsykiatrian erikoislääkäriksi. Henkilöstöhallinnon toteutuminen tapahtuu sairaalassa laadittua johtosääntöä sekä henkilöstöstrategiaa noudattaen. Sairaalassa on käytössä henkilöstötilinpäätös, jonka tietoja hyödynnetään henkilöstön kehittämiseksi. Sairaalan johto arvioi henkilöstöstrategian toteutumista vuosittain henkilöstötilinpäätöksen yhteydessä. Työtyytyväisyyttä koskeva kyselytutkimus ja esimiesbarometri tehdään vuorovuosin. Työyhteisöjen kehittymistä tuetaan säännöllisin henkilökuntaneuvotteluin, esimiesten pitämin kehityskeskusteluin sekä työyhteisössä tapahtuvin koulutuksin ja työnohjauksin. Työnohjausjärjestelmä Sairaalan työnohjausta koordinoi työnohjaustyöryhmä, joka seuraa työnohjaukseen käytettäviä kokonaiskustannuksia suunnitelmina ja toteumina. Työnohjausjärjestelmä toimii oman strategiasuunnitelman mukaisesti. Työnohjaus järjestetään pääasiassa sairaalan sisäisenä toimintana. Siksi sairaalan omia työnohjaajaresursseja on lisätty siten, että yksi työnohjaaja nimikkeellä toimiva työnohjaaja käyttää tähän toimintaan puolet työajastaan. Lisäksi viisi 3-vuotisen työnohjaajakoulutuksen suorittanutta henkilöä käyttää 40 % työajastaan työnohjaajan tehtäviin. Heidän tehtäviinsä kuuluu työnohjauksen lisäksi yhdessä toimintayksiköiden kanssa työnohjauksen organisointi ja työnohjaajina toimivien kouluttaminen Niuvanniemen sairaalassa. Sairaalan ulkopuolelta ostettavista työnohjauksista tehdään kirjalliset sopimukset ja toimintaa arvioidaan vuosittain. Tietyillä ryhmillä jatkuu ulkopuolinen työnohjaus. Työhyvinvointia tukeva toiminta Sairaalassa kehitetään työhyvinvointia Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelutkokonaisuuden mukaisesti. Työhyvinvointia kehittävinä osapuolina toimivat johtoryhmä, työsuojelutoimikunta sekä TYHY-ryhmä. Valtiokonttori antaa tarvittaessa tukea ja ohjausta kehittämistyön toteuttamiselle. Kehittämistyöhön varataan sekä henkilö- että taloudellisia resursseja. Työhyvinvointitavoitteet on kirjattu Niuvanniemen sairaalan vuosille 2011-2015 laadittuun henkilöstön työhyvinvointistrategiaan ja suunnitelmaan. Hyvän perustan työhyvinvoinnille on antanut laadunhallintaan liittyvien työprosessien selkeyttäminen. Johtosääntö ja ajan tasalla olevat toimenkuvat palvelevat työprosessien sujuvuutta. Työhyvinvointiin panostetaan koulutuksen, työnohjauksen, työterveyshuollon ja monipuolisten osallistumismahdollisuuksien kautta. Työhyvinvoinnin kehittämisen painopistealueita vuodelle 2013 ovat johtamisen ja esimiestyön kehittäminen ja etiikan, moraalin ja asenteiden -pohdinta. Sairaalassa noudatetaan terveellisiä työvuoroja ja suunnittelussa hyödynnetään Työterveyslaitoksen kanssa yhteistyössä toteutetun projektin tuloksia. Työturvallisuuden ja hoidollisuuden tasapainoa arvioidaan jatkuvasti yhteistyössä henkilöstön kanssa. Työhyvinvoinnin mittareina toimivat henkilöstötilinpäätös, työtyytyväisyyskyselyn ja esimiesbarometrin tulokset, hoitohenkilöstön osaamisen arviointi ja kehittäminen sekä työterveyshuollon interventiot. Sairauspoissaolot ja työtapaturmapoissaolot Sairauspoissaolopäivien määrä on lähtenyt laskuun vuoden 2012 aikana. Yleisin saira- Tulossopimus 2013

18 (22) uspoissaolojen syy on tuki- ja liikuntaelinsairaudet, jotka muodostavat 40 % työterveyshuollon kautta myönnetyistä sairauspoissaoloista. Tässä diagnoosiluokassa eniten sairauspoissaoloja aiheuttaa selkäsairaudet ja seuraavaksi eniten niska- ja hartiaseudun sairaudet. Tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat sairauspoissaolot ovat usein pitkiä, mihin vaikuttaa paitsi vaiva itse- myös merkittävästi pitkät jonotusajat erikoissairaanhoidon jatkotutkimuksiin ja toimenpiteisiin. Vuoden 2013 tavoitteena on, että sairauspoissaolot laskevat vuoden 2009 tasolle (15 tp/htv). Tavoitteeseen pyritään ennaltaehkäisevällä toiminnalla, varhaisella tuella, verkostoneuvottelujen käytön tunnetuksi tekemisellä, esimiestoiminnan parantamisella, kuntoutuksella ja työkokeiluilla sekä erilaisilla työaikajärjestelyillä. Vuoden 2013 työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa panostetaan erityisesti työterveyshuollon kanssa tehtävään yhteistyöhön työhönpaluun tukemisessa pitkän sairauspoissaolon jälkeen, sekä ennaltaehkäisevällä toiminnalla. Lähiesimiehen rooli työterveyshuoltoon päin on tärkeä. Työtapaturmista johtuvien poissaolojen määrä on vähentynyt merkittävästi. Eniten vähenemistä on tapahtunut sairaala alueella ja työmatkalla tapahtuneiden työtapaturmien osalta. Vuonna 2013 tavoitteena on, että työtapaturmista johtuvia poissaoloja ei olisi yhtään. Tavoitteeseen pyritään ennaltaehkäisevällä toiminnalla, henkilökunnan koulutuksella, läheltä piti -tilanteiden tarkalla dokumentoinnilla ja analysoinnilla. Taulukon sairauspoissaolot työpäivinä ja työtapaturmapoissaolot kalenteripäivinä. Vuosi Sairauspoissaolopäivät/ htv Muutos edelliseen vuoteen, % Työtapaturmapoissaolot, kalenteripäivät/htv Muutos edelliseen vuoteen, % 2010 16,4 7,9 1,4 75,3 2011 19,3 17,7 1,7 21,4 2012 16,9 Tilanne 30.9.2012-12,4 0,56 Tilanne 30.9.2012-67,1 Työtapaturman syy 1.1. - 30.9.2012 Tapaturmista aiheutuneet sairauspoissaolopäivät kalenteripäivinä Avekki-koulutus 80 Potilaan aiheuttama 34 Sairaala alueella 63 Toimintayksikössä 29 Työmatkalla 41 Yhteensä 247 Tulospalkkiojärjestelmä Sairaalan strategiassa yhdeksi kriittiseksi menestystekijäksi on arvioitu kilpailukykyinen palkkaus ja kannustava palkkausjärjestelmä. Tällä tavoitteella pyritään vastaamaan kiristyvään kilpailuun osaavasta henkilökunnasta. Tärkeä osa tässä kehittämisessä on ollut valtion uusi palkkausjärjestelmä, joka on sairaalassa otettu kokonaisuudessaan käyttöön. Palkitsemisjärjestelmän edelleen kehittämiseksi ja johtamisjärjestelmän terävöittämiseksi sairaalassa toteutettiin tulospalkkiojärjestelmän kehittämishanke vuosien 2009 Tulossopimus 2013

19 (22) ja 2010 aikana. Tulospalkkiojärjestelmä on valmisteltu valtiovarainministeriön ohjeistuksen (Tulospalkkiohankkeen loppuraportti, Valtion työmarkkinalaitos, 31.8.2007) mukaisesti yhteistyössä työntekijöiden ja työnantajan edustajien kesken. Järjestelmä otettiin sairaalassa käyttöön vuonna 2011. Sairaalan tulospalkkiojärjestelmän tavoitteet vuodelle 2013 esitetään tämän tulossopimuksen liitteessä 12. Sairaala esittää, että THL hyväksyy tulospalkkiojärjestelmän tavoitteet vuodelle 2013. 3 Tutkimus- ja kehittämistoiminta 3.1 Oikeuspsykiatrian klinikan /Niuvanniemen sairaalan keskeiset tutkimushankkeet Niuvanniemen sairaalassa tutkimustoiminta jakaantuu neljään pääalueeseen. 1. Oikeuspsykiatristen potilaiden hoitokäytäntöjen ja hoidon vaikuttavuuden tutkiminen (muun muassa selvitetään, kuinka suuri osa kriminaalipotilaista poistetaan kuntayhtymän sairaaloista ilman asianmukaista ilmoitusta ja lupaa THL:stä, kuinka suuri on potilaiden kuolleisuus sairaalassa ja avohoidossa, kuinka suuri osa syyllistyy uuteen vakavaan rikokseen, mitkä seikat myötävaikuttavat väkivaltaiseen käyttäytymiseen sairaalahoidon aikana, pakkotoimien vähentämiseen liittyvät tutkimukset). 2. Epidemiologiset tutkimukset hoitojen vaikuttavuudesta: Erityisesti farmakoepidemiologisilla tutkimuksilla saadaan aivan uutta tietoa mm. antipsykoottihoitojen vaikuttavuudesta koko Suomen kattavassa potilasjoukossa. Vaikuttavuustutkimusten tuloksia on julkaistu korkeatasoisimmissa kansainvälisissä tieteellisissä julkaisusarjoissa, ja tuloksilla on ollut vaikutusta mm. skitsofrenian Käypä hoito suositukseen Suomessa. 3. Satunnaistetut kontrolloidut interventiotutkimukset: Tutkimukset ovat painottuneet hoitoresistentin skitsofrenian ja huumeriippuvuuksien farmakologiseen hoitoon. Erityisesti amfetamiiniriippuvuus on merkittävä väkivaltakäyttäytymiselle altistava tekijä, ja tarkoituksena on pyrkiä löytämään uusia tehokkaampia hoitoja, joilla voitaisiin vaikuttaa väkivaltakäyttäytymiseen jo ehkäisevällä tasolla. 4. Mielenterveyden häiriöiden ja väkivaltakäyttäytymisen etiologian ja neurobiologian tutkiminen: Näillä tutkimuksilla ei ole odotettavissa välitöntä hyötyä suomalaisten oikeuspsykiatristen potilaiden hoidossa, vaan tarkoituksena on tuottaa tutkimustietoa maailmanlaajuisen tutkijayhteisön hyödyksi. Käytännön sovellutuksia on odotettavissa vasta vuosien kuluttua. Niuvanniemen sairaalan tutkimustoiminnan strateginen suunnittelu ja organisointi ovat professoriylilääkärin vastuulla. Tutkimustoiminnan suunnitelma ja rahoitus on määritelty tulossopimuksessa. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus on ollut täysin läpinäkyvää. Niuvanniemen sairaalan/itä-suomen yliopiston oikeuspsykiatrian klinikan tutkimustoimintaa pyritään painottamaan kliinisesti relevantteihin interventio- ja seurantatutkimuksiin. Tavoitteena on yhden väitöskirjan valmistuminen vuoden 2013 aikana. Opetustoiminnan tehtävänä on perusopetuksen antaminen lääketieteen opiskelijoille sekä erikoistumiskoulutuksen antaminen psykiatriaan ja oikeuspsykiatriaan erikoistuville lääkäreille. Liitteessä 9 on esitetty kuvaus tutkimushankkeiden sisällöstä ja tavoitteista. Tulossopimus 2013

20 (22) 3.2 Erilliset tutkimus- ja kehittämisprojektit 3.2.1 Sairaalan maksullisen toiminnan tuotoilla kustannettavat hankkeet sekä rakennusten peruskorjaukset Toiminnallisen tason yleinen arviointi (GAF)-ylläpitokoulutus Sairaanhoitajia koulutetaan potilaiden toiminnallisen tason arviointiin kansainvälisesti käytössä olevalla mittarilla (GAF), kouluttamisesta vastaavat johtava lääkäri ja ulkopuolelta ostettava kouluttajapari. Uuden potilastietojärjestelmän hankinta Sairaala on aloittanut vuonna 2012 uuden potilastietojärjestelmän kilpailutus- ja hankintaprojektin yhdessä Vanhan Vaasan sairaalan kanssa. Kilpailutuskonsultoinnista on sovittu sairaaloiden ja Hanselin välillä. Tavoitteena on hankintapäätöksen ja sopimuksen tekeminen vuoden 2013 alkupuolella ja käyttöönotto viimeistään vuonna 2014. Lisäksi tavoitteena on, että sairaalan liittyminen KanTa:an tapahtuu uudella potilastietojärjestelmällä. Sairaalan nykyinen potilastietojärjestelmä (Grasse/Sairaala-Seniori) on teknisesti vanhentunut ja toiminnallisesti epävarma. Järjestelmän ylläpidon ja kehittämisen varmuuteen ja pysyvyyteen liittyy lisäksi erittäin suuri toimittajariski. Potilastietojärjestelmähankkeen kustannusvaikutuksiin on pyritty varautumaan sairaalan taloussuunnitelmassa. Valtion tietoturva-asetuksen täytäntöönpano Valtiovarainministeriö on käynnistänyt tietoturvallisuusasetuksen täytäntöönpanon yhteishankkeet, joiden tarkoituksena on ohjata ja varmistaa tietoturvallisuusasetuksen ja VAHTI-ohjeiden mukainen tietoturvatasojen toteutuminen osallistuvissa organisaatioissa erityisesti perustietoturvatason osalta. Perustietoturvatason saavuttaminen auditoidaan hankkeen aikana. Niuvanniemen sairaala osallistuu yhteishankkeeseen 3, jonka toimikausi on 2.1.2012-31.8.2013. Osastojen peruskorjaushankkeet Sairaalan kiinteistöissä toteutetaan vuosien 2013 ja 2014 kuluessa merkittäviä korjausrakentamishankkeita. Automaattisen sammutuslaitteiston rakentaminen saadaan päätökseen ja laitteisto otetaan käyttöön vuoden 2013 aikana. Hankkeen kustannusvaikutus sairaalan vuokrakuluihin on otettu huomioon taloussuunnitelmassa. Potilasosastojen 1-2 vesikatto- ja alapohjakorjaus toteutetaan elo-marraskuussa 2013 ja osastojen 3-4 peruskorjaushankkeen toteutusvaihe käynnistyy joulukuussa 2013 jatkuen vuoden 2014 syyskuun loppuun saakka. Osastot 1-2 sekä 3-4 tyhjennetään hankkeiden toteutusvaiheiden ajaksi. Sairaalassa otetaan väistötilakäyttöön asuinrakennus L, joka tyhjenee vuokrasopimusten irtisanomisajan kuluttua huhtikuun 2013 loppuun mennessä. Osastojen korjausrakentaminen ja väistötilan käyttöönotto otetaan huomioon vuosien 2013 ja 2014 toiminnan ja talouden suunnittelussa. 3.2.2 Terveystieteellisen tutkimustoiminnan osarahoitus momentilta 33.01.04 Anomme vuoden 2013 tulossopimuksessa 396 000 euron määrärahaa käytettäväksi tieteellisestä tutkimustyöstä ja yliopisto-opetuksesta aiheutuneiden menojen sekä muiden toimintamenojen kustannuksiin momentilta 33.01.04 (liite 2a). Tulossopimus 2013

21 (22) 3.2.3 Kansainvälinen yhteistyö ja muu yhteistyö Tärkeimpiä kansainvälisiä tutkimusyhteistyökumppaneita ovat Karolinska Institutet (Tukholma) Sanger Institute (Hinxton, UK); Laboratory of Epidemiology Neuroimaging & Telemedicine (Brescia, Italia); University of Auckland (Auckland, Uusi-Seelanti); Department of Neuropsychopharmacology and Molecular Imaging, Imperial College London (Lontoo, Englanti); Laboratorio of NeuroImaging, Brain Mapping Division, Department of Neurology, UCLA School of Medicine, (Los Angeles, CA, USA), University of Toronto (Kanada), Tarton yliopisto (Viro), Apollo Bramwell Hospital (Mauritius); ja Mental Health Secreteriat (Egypti). Kotimaisia tutkimusyhteistyökumppaneita ovat: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, KELA, Vanhan Vaasan sairaala, Turun PET-keskus, Kuopion yliopistollisen sairaalan kliinisen fysiologian, neurofysiologian, psykiatrian ja radiologian klinikat, Helsingin, Oulun, Turun, Tampereen ja Itä-Suomen yliopiston psykiatrian klinikat, Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen laitos, farmakologian ja toksikologian laitos, hoitotieteen laitos, terveyshallinnon ja talouden laitos ja psykologian laitos, Helsingin Diakonissalaitos, Helsingin yliopiston psykologian laitos, Kellokosken sairaala, HUS, Keskusrikospoliisi ja Rikosseuraamuslaitos. Liitteessä 11 on kuvaus kansainvälisen yhteistyön sisällöstä. 4 Tulossopimuksen toteutumisen arviointisuunnitelma Sairaala seuraa tulossopimuksessa asetettujen tavoitteiden toteutumista säännöllisesti toimintavuoden kuluessa. Tarkoitusta varten laadittua toimintamittaristoa päivitetään ja seurataan jatkuvasti. Määrällisten tulosten ja sairaalan talouden seuranta on toteutettu kuukausitasoisen budjetoinnin avulla. Toimintaa arvioidaan myös sairaalan laadunhallintajärjestelmän mukaisilla sisäisillä ja ulkoisilla auditoinneilla. Sairaalan sisäisen valvonnan tilaa arvioidaan THL:n ja sen alaisten maksupisteiden käytännön mukaisesti tilinpäätöksen yhteydessä tarkoitukseen kehitettyä arviointijärjestelmää käyttämällä. Sairaala toimittaa THL:lle syyskuun loppuun mennessä tulossopimusraportin toiminnastaan ajalta 1.1. 30.6.2013 sekä arvion tulosten toteutumisesta koko vuoden osalta. Loppuraporttina toimivat THL:lle lähetettävät vuoden 2013 toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat. THL tekee tarvittaessa vuotta 2013 koskevan tulospalkkioiden maksatuspäätöksen sairaalan johtavan lääkärin esityksestä tammi-helmikuussa 2014. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sitoutuu osoittamaan sairaalalle tämän sopimuksen mukaiset voimavarat ja sairaala sitoutuu hoitamaan mainituilla voimavaroilla sovitut tehtävät ja tuottamaan sovitut tulokset. Toimintaan vaikuttavista merkittävistä muutoksista sovitaan erikseen ja sopimukset liitetään tähän tulossopimukseen. Tulossopimus 2013

Liite 1 1 (1) MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA VUOSINA 2011-2013 SAIRAALA YHTEENSÄ Toteutunut Arvio Tavoite 2011 2012 2013 TUOTOT Myyntituotot 36 373 054 38 044 098 39 115 896 Muut tuotot 956 091 888 914 826 400 TUOTOT YHTEENSÄ 37 329 145 38 933 012 39 942 296 KUSTANNUKSET - Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 069 234 2 143 000 2 171 352 - Henkilöstökustannukset 29 616 866 30 535 000 31 312 907 - Vuokrat 2 815 272 2 834 500 3 080 000 - Palvelujen ostot 2 190 784 2 345 000 2 725 236 - Muut erilliskustannukset 330 321 331 500 339 336 ERILLISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 37 022 477 38 189 000 39 628 831 KÄYTTÖJÄÄMÄ 306 668 744 012 313 465 - Tukitoimintojen osuus (THL:n osuus) 70 294 71 000 71 000 - Poistot 212 147 176 000 180 224 - Käyttöomaisuuden korot 8 310 10 000 10 240 - Vaihto-omaisuuden korot 4 250 5 000 5 120 OSUUS YHTEISKUSTANNUKSISTA YHTEENSÄ 295 001 262 000 266 584 KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 37 317 478 38 451 000 39 895 415 (tuotot - kokonaiskustannukset) Ylijäämä/alijäämä 11 667 482 012 46 881 *) Toteutunut Arvio Tavoite TUNNUSLUKU 2011 2012 2013 Toiminnan tuotot 37 329 145 38 933 012 39 942 296 Kokonaiskustannukset yhteensä 37 317 478 38 451 000 39 895 415 Ali- tai ylijäämä 11 667 482 012 46 881 Ali- tai ylijäämä % tuotoista 0,0 1,2 0,1 Tuotot % kustannuksista 100,0 101,3 100,1 *) Vuodelle 2012 arvioidusta ylijäämästä asiakkaille palautettava osuus vähentää myyntituottoja ja mahdollinen tulospalkkio lisää henkilöstökuluja tilinpäätöksessä.