Vammaispalvelulain soveltamisohjeet peruspalvelukuntayhtymä Selänteessä

1 Vammaispalvelulain soveltamisohjeet peruspalvelukuntayhtymä Selänteessä Peruspalvelukuntayhtymä Selänne 2014

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. VPL:N MUKAISTEN PALVELUJEN HAKUPROSESSI 3 2. SÄÄNNÖKSET 4 3. VAMMAISPALVELUT 5 3.1 Erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat palvelut 5 3.1.1 Kuljetuspalvelut 6 3.1.2 Asunnon muutostyöt 7 3.1.3 Palveluasuminen 7 3.1.4 Henkilökohtainen apu 8 3.2 Määrärahasidonnaiset palvelut 9 3.2.1 Kuntoutusohjaus ja sopeutumisvalmennus 10 3.2.2 Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet 10 3.2.3 Ylimääräiset vaatekustannukset 11 3.2.4 Ylimääräiset erityisravintokustannukset 11 3.3 Palvelusuunnitelma 11 LIITTEET 1. Prosessikaavio 12 2. Vammaispalveluhakemus 13 3. Kuljetuspalveluhakemus 15 4. Tiedote kuljetuspalvelujen saajille 17 5. Lääkärinlausunto 18

3 1. VPL:N MUKAISTEN PALVELUJEN HAKUPROSESSI Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja taloudellisia tukitoimia voi hakea läpi vuoden (jatkuva hakuaika). Hakijan tuloja ja varallisuutta ei palveluja myönnettäessä huomioida, vaan lähtökohtana on aina vamman tai pitkäaikaisen sairauden aiheuttama haitta. Päätöksenteon tukena on moniammatillinen työryhmä, joka tekee palvelulinjaukset ja kriteerit, antaa moniammatillista tukea ja ottaa kantaa päätöksentekoon. Työryhmä kokoontuu 5-6 kertaa vuodessa tai tarvittaessa. Työryhmään kuuluvat vammaispalveluista vastaavat työntekijät, vammaispalveluiden johtaja, fysioterapeutti sekä työryhmään nimetty lääkäri. Yhteydenotto Yhteydenotto voi tulla asiakkaalta, omaiselta tai viranomaiselta joko puhelimitse, käyntinä tai lausuntona / suosituksena. Neuvonta ja ohjaus Yhteydenoton kirjaaminen sosiaalityön ohjelmaan (Pro Consona) Kirjallinen hakemus Hakemus tulee laittaa aina kirjallisena. Työntekijä arvioi riittääkö hakemukseksi pelkkä suositus esim. apuvälinesuositus. Hakulomake Tarvittavat liitteet ja erityisselvitykset Hakemuksen käsittely Tiedon kokoaminen ja dokumenttien selvittäminen, palvelusuunnitelman teko tarvittaessa Palvelun tarve selvitetään viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta Hakemus käsitellään tarvittaessa moniammatillisessa työryhmässä Päätöksen tekeminen Päätös tehdään kirjallisena Päätösprosessi saatetaan loppuun viimeistään kolmen kuukauden kuluessa yhteydenotosta.

Määräajasta voidaan poiketa, jos asian päättämiseksi ei ole saatu riittävästi tietoja. Erityinen syy tulee kirjata pro consonaan. 4 Päätöksen tiedoksianto ja valitusosoitus Tarvittaessa neuvonta ja ohjaus Tilastointi 2. SÄÄNNÖKSET Laki 3.4.1987/380 ja asetus 18.9.1987/759 vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista ohjaavat vammaispalvelujen soveltamiskäytäntöä. Vammaispalvelulain tarkoituksena on täydentää yleisiä sosiaalipalveluja ja toimeentuloturvaa. Vammaispalvelulaki on toissijainen: palveluja ja tukitoimia järjestetään silloin, kun vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia ja palveluja tai etuuksia muun lain nojalla, kuten liikenne- ja tapaturmavakuutuksen, sotilasvammalain, lääkinnällisen kuntoutuksen tai kansaneläkelaitoksen myöntämien etuuksien mukaisesti. Kehitysvammalakiin nähden vammaispalvelulaki on lähtökohtaisesti ensisijainen. Kehitysvammalain nojalla palveluja on järjestettävä silloin, jos vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet eivät ole asiakkaalle riittäviä tai sopivia. Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jonka avuntarve johtuu pitkäaikaisesta tai etenevästä sairaudesta tai vammasta eikä avuntarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista. Jos henkilön avun tarve perustuu pääosin hoivan, hoidon ja valvonnan tarpeeseen, tulee niihin vastata muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen avulla. Kunnalla ei ole palvelun järjestämisvelvollisuutta, jos henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein. Vaikeavammaiselta henkilöltä edellytetään voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteuttamistapa joko kirjallisesti tai suullisesti. Palvelujen järjestämisessä erotetaan toisistaan vammaiset ja vaikeavammaiset. Vain vaikeavammaiset voivat saada henkilökohtaista apua, kuljetuspalvelua saattopalveluineen, palveluasumista, asunnon muutostöitä sekä asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita sekä viittomien opetusta, muu tulkkipalvelu on siirtynyt 1.9.2010 Kansaneläkelaitoksen

järjestettäväksi. Terveyskeskuksen lääkinnällinen kuntoutus myöntää kommunikaatiokansion ja sen käytön opetukseen tarvittavat muutamat ohjauskerrat. 5 3. VAMMAISPALVELUT Kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat palvelut ja taloudelliset tukitoimenpiteet vaikeavammaisille henkilöille: Kuljetuspalvelut Henkilökohtainen apu Asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet Palveluasuminen Viittomien opetus Määrärahasidonnaiset palvelut ja taloudelliset tukitoimet: Kuntoutusohjaus ja sopeutumisvalmennus (VpL on toissijainen) VpL:n mukaiset välineet, koneet ja laitteet. VpA 17 3. momentin mukaiset välineet, koneet ja laitteet tulee palauttaa kunnalle, mikäli kunta on ne maksanut kokonaan. Autojen muutoskatsastukset asiakas maksaa itse. Tuki ylimääräisiin välttämättömiin erityisravintokustannuksiin, ellei asiakas saa korvausta muualta (VpL on toissijainen) Tuki ylimääräisiin vaatekustannuksiin 3.1 Erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat palvelut Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, henkilökohtainen apu, viittomakielen opetus sekä palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista (VpL 8 ). Näihin palveluihin vammaisella on subjektiivinen oikeus eikä palveluja voida evätä vähäisten määrärahojen perusteella.

6 3.1.1 Kuljetuspalvelut (VpL 8 2. momentti, VpA 4, 5, 6 ) Kuljetuspalveluja ja niihin liittyviä saattajapalveluja myönnettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia (VpA 5 ). Henkilöllä on oltava pitkäaikainen haitta liikkumisessa. Pelkkä ikääntymisestä aiheutuva raihnaisuus ja iän tuomat esteet liikkumisessa eivät täytä kuljetuspalvelujen saamisen edellytyksiä. Vammaispalvelulain mukaisiin kuljetuspalveluihin niihin liittyvine saattajapalveluineen kuuluu vaikeavammaisen henkilön työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistyksen tai muun sellaisen syyn vuoksi tarpeelliset jokapäiväiseen elämään kuuluvat kuljetukset. Jokapäiväiseen elämään kuuluvia kuljetuksia ovat vammaisen henkilön asuinkunnan alueella ja lähikuntiin ulottuvat kuljetukset. Haapajärven lähikunnat ovat: Pyhäjärvi, Kärsämäki, Reisjärvi, Sievi, Nivala, Haapavesi ja Pihtipudas. Kärsämäen lähikunnat ovat: Haapajärvi, Pyhäjärvi, Reisjärvi, Nivala, Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatvan kunta. Pyhäjärven lähikunnat ovat: Haapajärvi, Kärsämäki, Reisjärvi, Kiuruvesi, Pihtipudas Pyhäntä ja Pielavesi. Reisjärven lähikunnat ovat: Haapajärvi, Pyhäjärvi, Kärsämäki, Pihtipudas, Sievi, Kinnula ja Lestijärvi. Vaikeavammaisella on mahdollisuus välttämättömien työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään 18 yhdensuuntaiseen jokapäiväiseen elämään kuuluvaan matkaan kuukaudessa. Vammainen maksaa taksikyydistä matkan pituuden mukaisen omavastuuosuuden, joka noudattaa linja-auton vakiovuoron taksaa. Jos kuljetustuen saaja käyttää palvelulinjan kuljetuspalveluja asuinkunnan alueella, häneltä ei peritä omavastuuosuutta. Koulumatkoissa omavastuun perusteena on matkan pituuden mukaan 44 matkan vuosilippu.

7 3.1.2 Asunnon muutostyöt (VpA 12 ) Asunnon muutostöitä ja asuntoon kuuluvia laitteita ja välineitä voidaan myöntää vaikeavammaiselle henkilölle, jolle liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuottaa vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia. Palveluiden järjestämisvelvollisuutta ei ole, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein. Asunnon muutostöinä korvataan välttämättömät ja kustannuksiltaan kohtuulliset muutostyön suunnittelut ja muutostyöt, esim. asunnon ovien leventäminen, luiskien rakentaminen, kylpyhuoneen/wc:n muutostyöt. Käyttöön myönnettäviä koneita, välineitä ja laitteita voivat olla kiinteästi asennettavat välineet ja laitteet, esim. kattonosturit, hissi, erilaiset hälytyslaitteet, oven aukaisukoneistot ja kiinteä induktiosilmukka. Välineet ja laitteet on palautettava ppky Selänteelle käytön tarpeen lakattua. Vammaispalvelun asunnon muutostöihin ei kuulu peruskorjaus, asunnon laatutason nostaminen, lisätilan rakentaminen tai saunan muutostyöt, jos henkilöllä on muutoin asiallinen peseytymistila. Muutostöitä ei myöskään pääsääntöisesti myönnetä yleisiin tiloihin esim. kerrostalon rappukäytävä ja ulko-oven edusta. 3.1.3 Palveluasuminen (VpA 10, 11 ) Palveluasuminen on tarkoitettu sellaiselle vaikeavammaiselle henkilölle, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti ja joka ei ole jatkuvan laitoshoidon tarpeessa. Palveluiden järjestämisvelvollisuutta ei ole, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein. Palveluasuminen koostuu asunnosta ja asumiseen liittyvistä palveluista, jotka ovat välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle. Vaikeavammaisen henkilön palveluasuminen voi toteutua palvelutaloissa, pienempimuotoisissa palvelukodeissa tai kotiin

annettavin palveluin ja tukitoimin, joita ovat mm. kodinhoito, omaishoidontuki, henkilökohtainen apu. Palveluasumiseen liittyvät erityispalvelut (avustaminen päivittäisissä toiminnoissa esim. pukeutumisessa, ruokailuissa, hygienian hoidossa jne.) Asiakas maksaa normaalit ylläpitokulut itse mm. vuokra, ateriat, lääkkeet, vaatteet jne. 8 3.1.4 Henkilökohtainen apu (VpL 8c, 8d ) Henkilökohtaista apua myönnetään seuraavin edellytyksin: Vaikeavammaisuuden määrittely suhteessa henkilökohtaiseen apuun: Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jonka avuntarve johtuu pitkäaikaisesta tai etenevästä sairaudesta tai vammasta eikä avuntarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista. Avun tarpeen on oltava välttämätöntä ja toistuvaa ja vaikeavammaisen on tarvittava sitä suoriutuakseen päivittäisistä toiminnoista, työstä ja opiskelusta, harrastuksista yms. Jos henkilön avun tarve perustuu pääosin hoivan, hoidon ja valvonnan tarpeeseen, tulee niihin vastata muun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen avulla. Kunnalla ei ole palvelun järjestämisvelvollisuutta, jos henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein. Vaikeavammaiselta henkilöltä edellytetään voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteuttamistapa joko kirjallisesti, suullisesti tai muulla ymmärrettävällä viestintätavalla. Henkilökohtaisen avun määrä ja järjestämistavat: Päivittäisiä toimia sekä työtä ja opiskelua varten apua on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle välttämätöntä tarvetta vastaava määrä. Muita toimintoja varten (kuten harrastuksia, yhteiskunnallista osallistumista ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämistä varten) annettavan henkilökohtaisen avun vähimmäismäärä on 30 h/kk. Tapaturma- ja liikennevahingoissa loukkaantuneiden henkilöiden henkilökohtainen apu järjestetään palveluasumispäätöksellä.

9 Vaikeavammaisen henkilön omainen tai läheinen ei pääsääntöisesti voi toimia häneen työsuhteessa olevana henkilökohtaisena avustajanaan. Peruspalvelukuntayhtymä Selänne järjestää henkilökohtaista apua joko korvaamalla vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset lakisääteisine maksuineen tai hankkimalla avustajapalveluita julkiselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta tai järjestämällä palvelun itse tai muiden kuntien tai kuntayhtymien kanssa. Avustajan palkkakustannuksista korvataan enintään kotiavustajan tuntipalkkaa vastaava bruttopalkka ja lisäksi pakolliset lakisääteiset työnantajamaksut. Tuntipalkkaa tarkistetaan vuosittain. Avustajan vuosiloman pitämisestä on aina ilmoitettava. Vapaaehtoisia vakuutuksia ei hyväksytä. Lisäksi maksetaan yhden kuukauden vuosilomapalkka + yhden kuukauden sijaisen palkka samoilla ehdoilla, ellei hoitoa järjestetä muulla tavoin esim. kotihoitona. Avustajan kodin ja avustettavan kodin välisiä matkakustannuksia ei korvata. Vaikeavammaisen henkilön henkilökohtainen avustaja on työsopimuslain mukaisessa työsuhteessa vammaiseen henkilöön. Vaikeavammaisen henkilön ja hänen avustajansa väliseen työsuhteeseen ei sovelleta kunnallisen työehtosopimuksen määräyksiä. Työsuhteessa noudatetaan työsopimuslain mukaisia normeja, ks. Räty Tapio, Vammaispalvelut, Vammaispalvelujen soveltamiskäytäntö, Kynnys ry 2010, s. 255 268. Jos sopivaa henkilökohtaista avustajaa ei ole palkattavissa, voidaan apu järjestää ostopalveluna yksityiseltä palveluntuottajalta, mikäli avun tarve on vähäinen. 3.2 Määrärahasidonnaiset palvelut Vammaispalvelulain 3 mukaan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnissa esiintyvä välttämätön tarve edellyttää.

10 3.2.1 Kuntoutusohjaus ja sopeutumisvalmennus (VpA 14, 15 ) Kuntoutusohjaus ja sopeutumisvalmennus on tarkoitettu vammaiselle henkilölle, joka tarvitsee tukea, tietoa tai ohjausta kuntoutusedellytystensä, sosiaalisen toimintakykynsä ja omatoimisen suoriutumisensa parantamiseksi. Kuntoutusohjaus on vammaisen henkilön sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutusedellytysten tukemista ja parantamista. Kuntoutusohjaukseen kuuluu vammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä ohjaaminen sekä vammaisen henkilön toimintamahdollisuuksien lisäämiseen liittyvistä erityispalveluista tiedottaminen. Sopeutumisvalmennuksen tavoitteena on vammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen. Sopeutumisvalmennukseen kuuluu neuvonta, ohjaus sekä valmennus. 3.2.2 Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet (VpA 17 ) Korvausta muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvien välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin suoritetaan sellaiselle vammaiselle henkilölle, joka tarvitsee niitä vammansa tai sairautensa johdosta liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa-ajan toiminnoissa. Korvauksen määrä on puolet em. välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta vammaiselle henkilölle aiheutuvista todellisista kustannuksista. Vakiomalliseen välineeseen, koneeseen tai laitteeseen tehdyt vamman vaatimat välttämättömät muutostyöt korvataan kuitenkin kokonaan. Kunta voi myös antaa välineitä, koneita tai laitteita korvauksetta vammaisen henkilön käyttöön. Käytettäväksi annettujen välineiden, koneiden ja laitteiden mahdollista huolto- ja korjauskustannuksista vastaa kunta. Tarpeen loputtua laitteet tulee palauttaa kunnalle. Korvattavia eivät ole sellaiset välineet ja laitteet, jotka ovat jo kaikilla yleisesti käytössä, esim. pyykinpesukone, pyykinkuivaaja, pölynimuri, mikroaaltouuni ja matkapuhelin.

Autoavustus voidaan myöntää sekä uuteen että käytettyyn autoon. Avustusta myönnettäessä on otettava huomioon, että auto soveltuu vammaisen henkilön käyttöön ja on kohtuuhintainen. Kohtuuhintaisen määrittely on puolestaan tapauskohtainen. 11 3.2.3 Ylimääräiset vaatekustannukset (VpA 18 ) Vammaiselle henkilölle voidaan korvata ylimääräiset vaatekustannukset, jotka johtuvat vamman tai sairauden aiheuttamasta vaatteiden tavanomaista suuremmasta kulumisesta tai siitä, että henkilö ei vammansa vuoksi voi käyttää valmiina ostettavia vaatteita tai jalkineita. Ensisijainen tukimuoto on Kelan maksama hoitotuki. 3.2.4 Ylimääräiset erityisravintokustannukset (VpA 19) Vammaiselle henkilölle voidaan korvata ylimääräiset kustannukset, jotka aiheutuvat erityisravinnosta tai erityisravintovalmisteista, joita henkilö joutuu käyttämään pitkäaikaisesti ja säännöllisesti. Ensisijainen tukimuoto on Kelan maksama ruokavaliokorvaus. 3.3 Palvelusuunnitelma (VpL 3a ) Vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi on ilman aiheetonta viivytystä laadittava palvelusuunnitelma siten kuin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 7 :ssä säädetään. Mainitun asiakaslain 7 :n mukaan sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta tai ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen muutoin ole ilmeisen tarpeetonta. Suunnitelma on laadittava yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Suunnitelma tarkistetaan, jos vammaisen henkilön palvelun tarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia sekä muutoinkin tarpeen mukaan.

12 LIITTEET VAMMAISPALVELUN PROSESSIKAAVIO YHTEYDENOTTO Neuvonta ja ohjaus KIRJALLINEN HAKEMUS Hakulomake ja tarvittavat liitteet : Yhteydenotto hakijaan 7 arkipäivän aikana ja palvelusuunnitelman teosta sopiminen PALVELUSUUNNITELMA - moniammatillisuus HAKEMUKSEN KÄSITTELY MONIAMMATILLISESSA TYÖRYHMÄSSÄ: SOSIAALITYÖ, KEHITYSVAMMAHUOLTO, LÄÄKETIEDE, KUNTOUTUS, HOITOPALVELUT PÄÄTÖKSENTEKO TILASTO - pro consona PÄÄTÖKSEN TIEDOKSIANTO JA TOIMEENPANO VALITUS- OSOITUS NEUVONTA JA OHJAUS

13 VAMMAISPALVELUHAKEMUS Saapunut / 20 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Ammatti Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin kotiin Puhelin toimeen Matkapuhelin Sähköposti Kotipaikka väestötietolain mukaan Pankki ja tilinumero 2. VAMMAISPALVELULAIN NOJALLA HAETTAVA PALVELU Tulkkipalvelu Asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet Palveluasuminen Henkilökohtainen avustaja Sopeutumisvalmennus Päivittäisissä toiminnoissa tarvittavat välineet, laitteet ja koneet Ylimääräisen vaatetuksen kustannukset Muu, mikä? Erittely haettavasta palvelusta Arvioidut kustannukset euroa Saatteko palvelua tai korvausta tarkoitukseen muualta, mistä? 3. KUVAUS VAMMAN AIHEUTTAMASTA HAITASTA 1. Vamma tai sairaus 2. Vamman tai sairauden haitat jokapäiväisissä toiminnoissa 2

14 3. Keneltä saatte apua / hoitoa? 4. Saatteko kotipalvelua / kotisairaanhoitoa? Kyllä En Jos saatte, niin kuinka usein? 4. SUOSTUMUS Hakemustani käsittelevä työntekijä voi muilta viranomaisilta pyytää sellaisia minua koskevia lisätietoja, jotka ovat hakemukseni käsittelyssä tarpeellisia. Suostun En suostu 5. ALLEKIRJOITUS Paikka ja päivämäärä Hakijan allekirjoitus ja nimen selvennys / 200 6. LIITTEET Lääkärintodistus 1) Kustannusarvio Muu, mikä? 1) Tarvitaan haettaessa vammaispalvelua ensimmäistä kertaa tai olosuhteiden muuttuessa. Asiakastiedot rekisteröidään sosiaalipalvelukeskuksen asiakastietojärjestelmään. Lomakkeen palautus: Peruspalvelukuntayhtymä Selänne / Aikuissosiaalityö / Vammaispalvelut Haapajärvi Kärsämäki Pyhäjärvi Reisjärvi Kirkkokatu 2, PL 66 Keskuskatu 14 Ollintie 26, PL 15 Reisjärventie 8 85800 Haapajärvi 86710 Kärsämäki 86800 Pyhäsalmi 85900 Reisjärvi

15 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Tarvitaan uusi lääkärinlausunto Saapunut / 20 Ei tarvita uutta lääkärinlausuntoa HENKILÖTIEDOT Sukunimi, etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Henkilötunnus Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Perhesuhde VAMMAISUUTTA JA ELINOLOSUHTEITA KOSKEVAT TIEDOT naimaton avioliitossa avoliitossa leski eronnut Vammaisuuden aiheuttaja (vamma tai sairaus). Millaisia vaikeuksia liikkumisessanne esiintyy? Käytättekö apuvälineitä en kyllä, mitä Asutteko yksin kyllä en, keitä perheenjäseniä asuu kanssanne Lähin omaisenne Nimi Puhelin Osoite Saatteko kodinhoidon palveluja en kyllä, minkälaisia ja kuinka usein Tarvitsetteko apua seuraavissa päivittäisissä toiminnoissa ruoanlaitossa kaupassa käynnissä, postissa, pankissa yms. asioiden hoidossa Kuka auttaa Onko perheessänne auto kyllä ei Miten olette kulkenut tähän asti

Voitteko käyttää julkisia liikennevälineitä kyllä en, kuvailkaa millä tavalla vammanne tai sairautenne estää Teitä käyttämästä julkisia liikennevälineitä Kuinka pitkä matka Teillä on pysäkille km keskustaan km Jos asuinalueellanne liikennöi palveluliikenne, voitteko käyttää sitä kyllä en, miksi Jos asuinalueeltanne tulee koulukuljetuksia, voitteko käyttää niitä kyllä en, miksi Saattaja on tarpeellinen, jos taksin/invataksin apu ei riitä. Onko saattaja välttämätön käyttäessänne kuljetuspalvelua? Voitteko käyttää julkisia kulkuvälineitä saattajan avulla? Onko tiedossanne henkilöä, joka voi toimia saattajana? MATKOJEN LUKUMÄÄRÄ LISÄTIETOJA Tarvitsen yhdensuuntaisia matkoja seuraavasti (valitkaa vaihtoehdoista jompikumpi, kuukausi tai vuosi) kuukaudessa yhdensuuntaista matkaa vuodessa yhdensuuntaista matkaa PÄIVÄYS ALLEKIRJOITUS Lomakkeen palautus: Peruspalvelukuntayhtymä Selänne / Aikuissosiaalityö / Vammaispalvelut Haapajärvi Kärsämäki Pyhäjärvi Reisjärvi Kirkkokatu 2, PL 66 Keskuskatu 14 Ollintie 26, PL 15 Reisjärventie 8 85800 Haapajärvi 86710 Kärsämäki 86800 Pyhäsalmi 85900 Reisjärvi Liitteeksi lääkärintodistus tai terveydenhoitoviranomaisen todistus (aik. hakeneilta vain pyydettäessä). Lääkärintodistuksen on oltava sellainen, missä on kuvattu vamman tai sairauden aiheuttamaa vaikeutta liikkumisessa ja julkisten liikennevälineiden käytössä.

17 TIEDOKSI KULJETUSPALVELUN SAAJILLE JA TAKSINKULJETTAJILLE Kuljetustukipäätös oikeuttaa sen saajaa käyttämään taksia tai invataksia peruspalvelukuntayhtymä Selänteen laskuun tarvittaessa saattajan tai avustajan kanssa. Taksikortti oikeuttaa liikkumaan päätöksessä mainittujen kuntien alueella. Taksikortti on henkilökohtainen, eikä saattaja voi käyttää korttia yksin. Palvelua ei myöskään saa käyttää tavaroiden tuottamiseen liikkeestä. Suosittelemme, että samassa suunnassa asuvat käyttäisivät mahdollisuuksien mukaan yhteiskuljetusta. Taksikortti ja kuljetustukipäätös tulee aina pitää em. matkoilla mukana ja esittää taksinkuljettajalle. Kadonneen kortin uusimisen maksaa kuljetuspalvelun käyttäjä. Taksikortti on palautettava käytön tarpeen lakattua tai päätöksen voimassaolon päätyttyä. Yhdensuuntaisia matkoja hyväksytään enintään 18 matkaa kuukaudessa. Liikaa ajetut matkat/kk asiakas joutuu maksamaan itse. Menomatka=1 yhdensuuntainen matka, Paluumatka= 1 matka ja meno-paluumatka=2 yhdensuuntaista matkaa. Kuljetustukea ei saa käyttää Kelan kustannettaviksi kuuluviin matkoihin esim. lääkärissäkäynteihin tai muihin vastaaviin terveyden- tai sairaanhoidon- sekä kuntoutusmatkoihin. Odotusaikaa voidaan kuljetustukeen hyväksyä silloin, kun asiakas on niin huonokuntoinen, että tarvitsee avustajaa asioinneilleen eikä hänellä ole muuta saattajaa. Kohtuulliseksi odotusajaksi hyväksytään enintään puoli tuntia. Lisätietoja: johtava sosiaalityöntekijä Anita Laitinen puh. 044 4457 985 sosiaalityöntekijä Sirpa Hietala puh. 044 4456 187 sosiaaliohjaaja Hilkka Myllylä-Ristinen 044 4456 824 Matkasta peritään linja-autoliikenteen vakiovuoron mukainen maksu. OMAVASTUUOSUUDET 1.1.2012 ALKAEN ALLA OLEVAN TAULUKON MUKAISESTI. MATKAN PITUUS PERITTÄVÄ ASIAKASMAKSU 0 6 km 3,20 7 9 km 3,50 10 12 km 3,80 13 16 km 4,60 17 20 km 5,30 21 25 km 5,90 26 30 km 6,60 31 35 km 7,20 36 40 km 8,00 41 45 km 9,00 46 50 km 9,80 51 60 km 11,40 61 70 km 13,30 71 80 km 15,00 81 90 km 16,80 91 100 km 18,10

18