L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, 65101 VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, 65101 VASA Puh. 06 367 5211 telefax 06 3675251 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen 22.3.2006 Diaarinumero LSU 2004 Y 223 (131) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee broilerien kasvatustoimintaa Ylistaron kunnan Kaukolan kylässä. Harri Mäenpää Tapanintie 49 61410 Ylistaro LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla on nykyisin yhteensä 60 000 broileria, jotka sijoittuvat kolmeen eri kasvattamorakennukseen. Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi 60 000 broilerin kasvattamo. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä 120 000 broileria. Nykyiset broilerikasvattamot ja rakennettava uusi broilerikasvattamo sijaitsevat Ylistaron kunnan Kaukolan kylässä tilalla Mäenpää RN:o 115:0. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 10 000 broilerille. Hakemuksen mukainen eläinsuoja on IPPC laitos, koska IPPC direktiivin mukaisia eläinsuojia ovat siipikarjan kasvatuslaitokset, joissa on enemmän kuin 40 000 siipikarjapaikkaa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 50 000 broilerille.
ASIAN VIREILLETULO 2 Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen 9.3.2004. Lupahakemusta on täydennetty 8.4.2004, 18.2.2005, 18.1.2006 ja 2.3.2006. Hakija on 2.3.2006 toimittamassaan täydennyksessä esittänyt uuden broilerikasvattamon sijaintipaikan muuttamista tämän päätöksen liitteenä olevan asemapiirroksen mukaisesti. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle on aikaisemmin myönnetty 18.3.1996 ja 18.3.1998 ympäristölupamenettelylain mukaiset ympäristöluvat. 18.3.1998 myönnetty ympäristölupa on koskenut toiminnan laajentamista 30 000 broilerista 90 000 broileriin. Toiminta sijaitsee Ylistaron keskustan vahvistamattoman osayleiskaavan mukaisella maa ja metsätalousalueella. Maakuntakaavassa toiminta sijaitsee maaseudun kehittämisen kohdealueella (mk 2 alue). Broilerikasvattamoiden pohjoispuolinen alue on asemakaavoitettua Ylistaron asemanseudun aluetta. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Broilerikasvattamot sijaitsevat Ylistaron kunnan Kaukolan kylässä noin 3 km:n etäisyydellä Ylistaron kunnan keskustasta kaakkoon. Lähimmät neljä naapurin asuinrakennusta sijaitsevat noin 150 190 metrin etäisyydellä nykyisistä broilerikasvattamoista. Noin 200 300 metrin etäisyydellä nykyisistä broilerikasvattamoista sijaitsee 15 kpl naapurien asuinrakennuksia. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 300 metrin etäisyydellä nykyisistä broilerikasvattamoista. Lähimmät viisi naapurin asuinrakennusta sijaitsevat noin 300 330 metrin etäisyydellä rakennettavasta broilerikasvattamosta. Noin 350 400 metrin etäisyydellä rakennettavasta broilerikasvattamosta sijaitsee 8 kpl naapurien asuinrakennuksia. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 400 metrin etäisyydellä rakennettavasta broilerikasvattamosta. Broilerikasvattamoiden lähiympäristö on pääasiassa peltoaluetta. Broilerikasvattamoiden sijaintipaikat eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin vedenottamo, Kivistönmäen vedenottamo, sijaitsee noin 4,5 km:n etäisyydellä. Käyttövesi broilerikasvattamoiden toimintaan otetaan kunnan vesijohtoverkosta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla on nykyisin yhteensä 60 000 broileria, jotka sijoittuvat kolmeen eri kasvattamorakennukseen. Broilerihallissa I ja II on 15 000 broileria ja hallissa III 30 000 broileria. Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi 60 000 broilerin kasvattamo. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä 120 000 broileria. Broilereita kasvatetaan keskimäärin 6 7 kasvatuserää vuodessa. Jokaisen kasvatuserän jälkeen hallit ovat tyhjillään noin 2 3 viikkoa, jolloin hallit tyhjennetään lannasta sekä pestään. Tuotettava lihamäärä tulee olemaan noin miljoona kiloa vuodessa. Broilerihallin I poistoilmahormit (7 kpl) ja broilerihallin II poistoilmahormit (8 kpl) sijaitsevat hallien seinällä (vain hallien toisella seinällä). Broilerihallin III poistoilmahormit (10 kpl) sijaitsevat hallin katolla. Uudessa broilerihallissa poistolimahormit tulevat hallin katolle.
Lannan ja jätevesien käsittely 3 Broilerihalleissa I ja II on noin 675 m 2 :n kuivikepohja ja broilerihallissa III noin 1 398 m 2 :n kuivikepohja. Rakennettavaan broilerikasvattamoon kuivikepohja alaa tulee noin 2 550 m 2. Kuivikkeena käytetään turvetta ja kutteria ja kuivikekerroksen paksuus on noin 5 cm. Kuivikepohjat tyhjennetään noin 6 7 kertaa vuodessa kuivalantalaan. Tilalla on nykyisin noin 900 m 3 :n kuivalantala, joka sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä nykyisistä broilerihalleista tilalla Mäenpää RN:o 115:0. Kuivalantalassa on kolmella reunalla noin 1,5 metrin reunat ja lantalan pohja, reunat ja kuormauslaatta ovat betonia. Jatkossa nykyisen kuivalantalan yhteyteen rakennetaan uusi noin 900 m 3 :n kuivalantala, johon tulee kolmelle reunalle 1,5 metrin reunat. Lantalan pohja, reunat ja kuormauslaatta tulevat betonista. Broilerihallien pesu tapahtuu höyrypesuna. Broilerihallien I ja II pesuvedet johdetaan kahteen noin 20 25 m 3 :n umpisäiliöön. Broilerihallin I sosiaalitilojen jätevedet johdetaan noin 10 m 3 :n umpisäiliöön. Broilerihallin III pesuvedet johdetaan noin 40 50 m 3 :n umpisäiliöön. Rakennettavan broilerikasvattamon yhteyteen tulee noin 80 m 3 :n betoninen umpisäiliö, joka katetaan betonikannella. Rakennettavan broilerikasvattamon pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet johdetaan kyseiseen umpisäiliöön. Tilalla on käytettävissä peltoalaa lannan levitykseen yhteensä 210,67 ha, josta omaa peltoa noin 82 ha, vuokrapeltoa noin 48,67 ha ja sopimuspeltoa noin 80 ha. Hakemuksen mukaan levityspeltoa ei sijaitse pohjavesialueella. Lannan levitys tapahtuu viikkojen 39 41 aikana. Muut varastot Tilalla on noin 16 000 litran polttoainesäiliö, joka sijaitsee betonilaatalla sekä noin 6 000 litran polttoainesäiliö kuivaajan yhteydessä. Lisäksi tilalla on nykyisten broilerihallien yhteydessä noin 6 000 litran polttoainesäiliö ja noin 5 000 litran polttoainesäiliö, joka sijaitsee maan alla. Tilalla on myös noin 11 000 litran polttoainesäiliö, jota ei ole otettu käyttöön. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet noin 8 000 kg/vuosi toimitetaan Findest Protein Oy:lle Kaustiselle sekä ongelmajätteet Ylistaron kunnassa sijaitsevalle jäteasemalle. Tilalla on kylmäsäilytystilat (pakastimet) kuolleiden eläinten tilapäiseen varastointiin. Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että untuvikkojen ja teuraseläinten kuljetusta tapahtuu noin kerran kahdessa kuukaudessa ja rehun kuljetusta noin kerran viikossa. Lanta ajetaan syksyisin ja talvisin peltoja pitkin kuivalantalaan ja keväisin ja kesäisin tietä pitkin. Arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Hakemuksessa ei ole esitetty arviota parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta.
ASIAN KÄSITTELY 4 Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Ylistaron kunnan sekä Länsi Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 30.3. 28.4.2005 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosastolla. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu sanomalehdessä Pohjankyrö sekä lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lupahakemuksesta lausunnon Ylistaron kunnanhallitukselta ja Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnalta. Lisäksi ympäristökeskuksen YVAviranomaiselta on pyydetty lausuntoa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeesta. Ylistaron kunnanhallitus toteaa lausunnossaan, että sillä ei ole huomauttamista ympäristöluvan myöntämisen suhteen, koska kysymys on olemassa olevan toiminnan laajentamisesta ja koska alue, jolle uusi kasvattamo sijoittuu, on kaavoittamatonta haja asutus sekä maatalousaluetta, joka tosin sijoittuu Ylistaron Asemanseudun välittömään läheisyyteen. Lisäksi lausunnossa on todettu, että uusinta käyttökelpoista tekniikkaa sovellettaessa laajentuvakaan toiminta ei aiheuttane merkittävästi nykyistä enempää kohtuutonta haittaa tai rasitusta lähialueen asukkaille. Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä. Lausunnossa todetaan, että tilan läheisyydessä Tapanintien varrella on runsaasti asutusta ja eteläpuolella vastaan tulee Tehtaanmäen asuntoalue. Keskustan osayleiskaava vuodelta 1983 ei rajoita toimintaa. Kaava ei ole oikeusvaikutteinen. Etelä Pohjanmaan maakuntakaavan ehdotuksessa alue jää juuri taajama alueen ulkopuolelle. Kasvattamo sijoittuu maaseutualueelle ja toimintaa voidaan pitää alueelle tavanomaisena ja odotettavissa olevana. Etäisyys lähimpään naapuriin aikaisempien laajennusten kohdalla on ollut noin 150 metriä. Tuleva laajennus suuntautuu kuitenkin poispäin lähimmästä häiriintyvästä kohteesta. Haju tai muista ympäristöhaitoista ei ole tullut valituksia ympäristöosastolle. Kasvattamossa tulisi käyttää kuivikkeena turvetta ilmaan haihtuvien ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Turpeen käyttöä voidaan pitää tällä hetkellä parhaana käyttökelpoisena tekniikkana. Lanta varastoidaan kompostointilaatalla, joka sijaitsee varsinaisen tilan ulkopuolella. Polttonesteet on varastoitava siten, ettei mahdollisista vuodoista aiheudu maaperän tai pinta tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Mikäli tilalla on yli 10 m 3 :n polttoainesäiliöitä, tulee KTM:n päätöstä (9.6.1998/415) noudattaa. YVA yhteysviranomainen toteaa lausunnossaan, että ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole tarpeen, ja mikäli lupa myönnetään, voidaan laajennuksen mahdollisesti aiheuttamat lisääntyvät ympäristövaikutukset ottaa huomioon lupamääräyksissä. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia, mutta yksi mielipide on jätetty. Ratahallintokeskus toteaa mielipiteessään, että tuotantolaitoksen yleiseen ulkonäköön tulee kiinnittää huomiota, koska rataosalla liikennöi pääasiassa henkilöjunaliikennettä. Koska on kyse tuotantolaitosten laajentamisesta, tulee laitoksen automatiikan ym. laitteiden suunnittelussa ja muutostöissä ottaa huomioon rautatieliikenteen mahdolliset tärinävaikutukset.
Hakijan kuuleminen ja vastine 5 Hakijalle on kirjeellä 19.1.2006 annettu mahdollisuus antaa vastine annettujen lausuntojen ja jätetyn mielipiteen johdosta. Hakija ei ole antanut vastinetta määräpäivään mennessä. Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 18.1.2006, jossa käytiin läpi mm. nykyisten broilerihallien ja rakennettavan uuden broilerihallin sijaintia ja sijaintiympäristöä, kuivalantalan ja umpisäiliöiden kokoa. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Harri Mäenpäälle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan broilerien kasvatustoiminalle ja sen laajentamiselle Ylistaron kunnan Kaukolan kylään tilalle Mäenpää RN:o 115:0 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. (YsL 6, 41, 42, YsA 10, 19 ) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Ympäristökeskus on tutkinut annetut lausunnot ja jätetyn mielipiteen. Ympäristökeskus toteaa mielipiteessä esitettyihin asioihin, että tuotantolaitosten yleiseen ulkonäköön liittyvät asiat sekä rautatieliikenteen aiheuttamat mahdolliset tärinävaikutukset tuotantolaitokselle ja laitoksessa käytettävälle automatiikalle eivät kuulu ympäristöluvassa ratkaistaviin asioihin. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärä Broilerikasvattamorakennuksissa voidaan pitää kasvatuserää kohden yhteensä enintään 120 000 broileria. 2. Lannan ja jätevesien varastointi Broilerihallien kuivikemateriaalina tulee käyttää turvetta ja kutteria siten, että käytettävästä kuivikemateriaalista pääosa on turvetta. Eläinsuojissa muodostuva lanta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa siten, että lantaa ei joudu ympäristöön. Toiminnanharjoittajan tulee rakentaa tilalle Mäenpää RN:o 115:0 nykyisen kuivalantalan yhteyteen suunnitelmien mukainen uusi noin 360 m 2 :n lantala, johon tulee kolmelle reunalle vähintään 1,5 metrin reunat betonielementeistä (lantalan tilavuus noin 900 m 3 ). Lantala tulee varustaa vähintään 0,5 metrin ajoluiskalla, mikäli kuivikelannan kuiva ainepitoisuus on alle 40 %. Lantalan ulkopuolelle tulee rakentaa tiivispohjainen kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Rakennettavan broilerikasvattamon ja kuivalantalan pohja tulee rakentaa maa ja metsätalousministeriön rakentamisohjeiden mukaisesti vesitiiviistä materiaalista esim. betonista tai asfalttibetonista. Yhteensä tilalla tulee olla kuivalantalatilavuutta 1 800 m 3, kun rakennettava broilerikasvattamo otetaan käyttöön. Eläinsuojien pesu ja desinfiointivedet sekä eläinsuojien sosiaalitilojen WC ja muut jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa umpisäiliöissä. Eläinsuojien pesu ja desinfiointivesien sekä eläinsuojien sosiaalitilojen WC ja muiden jätevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään yhteensä 105 m 3 käytettäessä broilerihallien pesussa höyrypesua. Rakennettavan broilerikasvattamon yhteyteen tuleva noin 80 m 3 :n umpisäiliö tulee kattaa betonikannella.
6 Rakennettava kuivalantala ja umpisäiliö tulee olla käyttövalmiina ennen rakennettavan broilerikasvattamon käyttöönottoa. Lannan ja jätevesien säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 3. Lannan ja jätevesien levitys Lannan kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lantaa joudu ympäristöön, kuljetusreiteille tai ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lantaa voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Tilalla tulee olla käytettävissä peltoalaa lannan levitykseen vähintään 222,2 hehtaaria. Lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannoitteiden käytössä on noudatettava myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannan levitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alla jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. 15.4. välisenä aikana. Lanta tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön, ojaan tai pohjaveteen. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Eläinsuojien pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Lanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa levityksen jälkeen. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien levittäminen on kielletty pohjavesialueilla ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita ympäristökeskukselle, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa voidaan levittää muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan muodostamalle välivyöhykkeelle. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia edellä mainituista lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Rakennettavan broilerikasvattamon poistoilmahormit tulee sijoittaa eläinsuojan katolle. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Broilerikasvattamorakennusten ja kuivalantaloiden ympäristö sekä kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa.
5. Kuolleet eläimet 7 Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla erillinen kylmäkontti tai muu vastaava kylmävarastotila. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi tulee järjestää siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjunta aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset ja käytössä olevat polttoainesäiliöt tulee sijoittaa suoja altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Toimenpiteet tulee tehdä 31.8.2007 mennessä. Polttonestesäiliöt tulee varustaa myös ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo ja pelastusviranomaisille. 7. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa broilerikasvattamorakennusten toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä eläinsuojissa pidettävien eläinten määrä, toiminnassa muodostuva lannan määrä, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka, tiedot lannan levitysaloista, tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista ja lannan vastaanottosopimuksista sekä tiedot eläinsuojien toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Vuosiraportti toimitetaan sähköisesti sähköisen palvelun tuottajan välityksellä tai paperiversiona. Levitettävästä lannasta on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaisille. Lannan, pesuvesien ja jätevesien säilytystilojen sekä niiden katteiden kuntoa ja toimivuutta tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian.
8. Käyttöönottotarkastus 8 Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa rakennettavan broilerikasvattamon ja kuivalantalan käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Käyttöönottotarkastuksen yhteydessä toiminnanharjoittajan tulee esittää ajantasalla olevat tiedot lupamääräyksessä 3 vaaditun lannan levitysalan osalta sekä voimassa olevat peltojen vuokrasopimukset ja lannan vastaanottosopimukset. 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varautua sen käyttöönottoon. Eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Ottaen huomioon eläinsuojien sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojien eläinmäärä ja eläinsuojien sijainnin naapureihin nähden toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa yhteensä pidettävien eläinten enimmäismäärä. (määräys 1) Määräys turpeen käytöstä kuivikemateriaalina on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi. Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lannan, pesu ja jätevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) mukaan lannan, pesu ja jätevesien varastotilojen sekä eläinsuojan pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi.
9 Määräys rakennettavan umpisäiliön kattamisesta betonikannella on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi sekä sadeveden pääsyn estämiseksi säiliöön. Kuivalantalan ja umpisäiliön rakentaminen valmiiksi ennen rakennettavan eläinsuojan käyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Lannan varastointitilojen ja umpisäiliöiden vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen ja umpisäiliön rakenteiden kunto. (määräys 2) Lannan kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei siitä aiheudu pinta tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 540 broileria kohden. Lannan levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Lanta, pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lantaa, pesuvesiä ja sosiaalitilojen jätevesiä ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Talousvesikaivojen ympärille (30 m) ja vesistöjen varsille (5 m) jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien levittäminen on kielletty pohjavesialueilla, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. (määräys 3) Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun ilmanvaihdon poistoilmahormit sijaitsevat eläinsuojien katolla. Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojien ja kuivalantaloiden ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 4) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista, välivarastointipaikasta ja sen käyttöönotosta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (määräys 5) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen.
10 Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Polttoainesäiliöiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein mahdollisten vuototilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. (määräys 6) Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa valvonnallisista syistä. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Lannan, pesuvesien ja jätevesien säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. (määräys 7) Käyttöönottotarkastus on tarpeen lupamääräyksissä edellytettyjen rakenteiden käyttövalmiuden toteamiseksi sekä muutoinkin toiminnan järjestämisen asianmukaisuuden toteamiseksi ennen rakennettavan eläinsuojan ja kuivalantalan käyttöönottoa. Määräys ajantasalla olevien lannanlevitysalojen sekä peltojen vuokrasopimusten ja lannan vastaanottosopimusten esittämisestä on annettu valvonnallisista syistä. (määräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojien toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (määräys 9) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Länsi Suomen ympäristökeskukselle 31.5.2016 mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmäärästä, käytössä olevien kuivalantaloiden ja umpisäiliöiden tilavuudet sekä käytettävissä oleva peltopinta ala lannan levitykseen. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu kuuden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt viranomainen päättää luvan raukeamisesta.
11 Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 6, 8 11, 15 19, 22, 23 ja 37 Jätelaki 4, 6, 15, 51, 52 Jäteasetus 3, 3a, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) LISÄKSI OTETTU HUOMIOON Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 1 800 euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan maksu on 1 800 euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Ylistaron kunnanhallitus Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Aho Heikki Olavi, Tapanintie 43, 61410 Ylistaro as. Aho Hilkka Helvi, Ruusutarhantie 1 B 16, 00300 Helsinki Aho Jaakko, Päiväkummuntie 1 A 10, 05400 Jokela Aho Jussi kuolinpesä, Aukia Ritva Liisa, Majavantie 5, 06150 Porvoo Aho Matti Pekka, Lottelundinkehä 10 C, 67300 Kokkola
12 Aho Launis Varpu, Ristolantie 20 B 25, 00320 Helsinki Alanko Airi Annikki ja Antti Einari, Tapanintie 41, 61410 Ylistaro as. Alanko Kyllikki Marja Liisa, Tarkastamontie 3, 61410 Ylistaro as. Alanko Ossi Tapio kuolinpesä, Alanko Kyllikki Marja Liisa, Tarkastamontie 3, 61410 Ylistaro as. Anttila Eero Henrik kuolipesä, Saari Sisko, Tapanintie 31, 61410 Ylistaro as. Ekman Ilta Annikki Kuolinpesä, Ekman Vilkas Samuel, Luomaranta 3 as. 3, 60100 Seinäjoki Ekman Vilkas Samuel, Luomaranta 3 as. 3, 60100 Seinäjoki Haanpää Sari ja Teppo, Tapanintie 35, 61410 Ylistaro as. Hanka Anne, Möllintie 30, 61410 Ylistaro as. Kaukosalo Erkki, Könnintie 94, 61410 Ylistaro as. Kitinoja Lempi, Ridanpää Juho, Lempi ja Liisa kuolinpesä, c/o Ridanpää Johannes, Ridanpäänkuja 50, 61410 Ylistaro as. Korkiavuori Jaakko, Tarkastamontie 4, 61410 Ylistaro as. Kortehisto Kaija ja Veikko, Möllintie 23, 61410 Ylistaro as. Kytömäki Marja Liisa ja Antti, Tapanintie 56, 61410 Ylistaro as. Lehtimäki Kari Pekka, Tapanintie 23, 61410 Ylistaro as. Lintala Terhi, Könnintie 158, 61410 Ylistaro as. Loukasmäki Hanna ja Jari, Tapanintie 59, 61410 Ylistaro as. Louko Janne ja Valtonen Aino Kaija, Kruunantie 11 A as.2, 65230 Vaasa Luoma Pirkko ja Veikko, Tapanintie 39, 61410 Ylistaro as. Mattila Hannele, Hakasuontie 2 A, 01690 Vantaa Mäenpää Erkki, Haapojantie 4, 61410 Ylistaro as. Mäenpää Kari, Tähkätie 6, 60510 Hyllykallio Mäenpää Tellervo, Kalliotie 12, 60510 Hyllykallio Nyrhinen Antti ja Marianne, Solnantie 37 B 33, 00330 Helsinki Nyrhinen Arto, Järventie 12, 61410 Ylistaro as. Nyrhinen Susanna, Möllintie 15, 61410 Ylistaro as. Paavola Kari, Seinäjoentie 460, 61410 Ylistaro as. Perämäki Mike, Vidnäsinkatu 16 D 45, 67100 Kokkola Peräneva Jaakko, Karhuntie 8, 65350 Vaasa Polvi Lohikoski Paula ja Jari Pekka, Tapanintie 33, 61410 Ylistaro as. Pouttu Martti, Möllintie 36, 61410 Ylistaro as. Pouttu Valte ja Ella kuolinpesä, Pouttu Martti, Möllintie 36, 61410 Ylistaro as. Pouttu Veli, Koulukatu 52 B 24, 60100 Seinäjoki Puskala Arvo, Tapanintie 50, 61410 Ylistaro as. Ranta Ruona Leila, Varpusenkuja 4, 04320 Tuusula Rantamäki Matti Viljo, Möllintie 30, 61410 Ylistaro as. Ridanpää Osmo Antti Iisak kuolinpesä, Ruuhitie 10, 60220 Seinäjoki Ridanpää Antti, Ridanpääntie 3, 61410 Ylistaro as. Ridanpää Leena, Louhimokatu 17 A 8, 13130 Hämeenlinna Ridanpää Paavo, Möllintie 37, 61410 Ylistaro as. Ridanpää Pekka, Suovatie 9 as. 1, 01660 Vantaa Ridanpää Raimo, Kitinojantie 24 A, 60320 Seinäjoki Ridanpää Sanna, Tuulimyllyntie 23 A 2, 40640 Jyväskylä Ridanpää Tarja, Ridanpääntie 3, 61410 Ylistaro as. Saari Sisko, Tapanintie 31, 61410 Ylistaro as. Saitajoki Sirkka, Tervahovinkatu 9 D 104, 20810 Turku Sariola Jarmo, Tapanintie 53, 61410 Ylistaro as. Sillanpää Reino, Tapanintie 37, 61410 Ylistaro as. Sippola Juha Pekka ja Sokero Anu, Möllintie 17, 61410 Ylistaro as. Sippola Martti, Tarkastamontie 5, 61410 Ylistaro Sippola Vaula, Tapanintie 29, 61410 Ylistaro as.
13 Siuruainen Helinä ja Pasi, Tapanintie 25, 61410 Ylistaro as. Sonck Anna Leena kuolinpesä, Sonck Jaakko, Kiuaskierto 9, 05460 Hyvinkää Tielaitos, PL 3300521 Helsinki Valtion Rautatiet, PL 92, 60101 Seinäjoki Viemerö Jani, Törnäväntie 6 C 20, 60200 Seinäjoki Viemerö Juha, Maijantie 3, 61410 Ylistaro as. Ylistaron Tapanin nuorisoseura, Tapanintie 58, 61410 Ylistaro as. Ylkänen Martti, Könnintie 144, 61410 Ylistaro as. Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Vaasassa, Ylistaron kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä sanomalehdessä Pohjankyrö. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto oikeudelle, mutta toimittaa päätöksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Lakimies Päivi Kentala Ylitarkastaja Maarit Vuorela LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros