ROHKEUTTA JA REALISMIA 20 vuotta liikeideoiden arviointia asiantuntijavoimin
Sisällys SUK-HISTORIIKKI Päätoimittaja: Pekka Tsupari Toimittajat: Tuomo Haavisto Timo Immonen Heikki Pietarinen Graafinen ulkoasu: Mervi Suomalainen Kuvaajat: Mauri Aaltonen Matias Uusikylä Marjut Hentunen Pääkirjoitus 3 Työministeri Tarja Cronbergin haastattelu 4-5 Suomen uusyrityskeskusverkoston rakentamisen isä 6 Lamasta kaikki alkoi 7 R-Sarkonin yritystarina; Raumalta alkoi SUK:n neuvonta 8 Vuodet 1989-2000 9 Uusyrityskeskukset 2000-luvulla; laadukasta neuvontaa 10 Vuodet 2000-2008; yhtenäinen laatujärjestelmä 11 Sertifioitua laatua yritysneuvonnassa 12 Vuodet 2000-2008; Jobs and Societysta Suomen Uusyrityskeskukset ry13 SUK:n uuden toimitusjohtajan haastattelu 14 Verkostossa mukana 31 uusyrityskeskusta 15 Uusyrityskeskus Ensimetrin toimitusjohtaja Jari Jokilampi 16 Ajankohtaiset hankkeet luovat lisäarvoa 17 MAEK syntyi yhteistyön tuloksena 18 Naisyrittäjyyskeskus syntyi hanketoiminnan tuloksena 19 SUK:n hallituksen puheenjohtaja; PekkaTsupari 20 Hallituksen puheenjohtajat 21 Globe Hopen yritystarina 22 Vuoden uusyrittäjät 23 Kiinteää yhteistyötä julkisen sektorin kanssa; TE-toimistot 24 Kiinteää yhteistyötä julkisen sektorin kanssa; PRH 25 Kiinteää yhteistyötä julkisen sektorin kanssa; Finnvera 26 Toiminnan tuloksia 27 20-vuotisjuhlavuoden pääyhteistyökumppanit: 2
Yrittäjyys on käytännön toimia Uusyritysneuvonta on toiminut 20 vuotta Yhteiskunta tarvitsi 20 vuotta sitten käytännön työkalua, jolla rakennettaisiin silta lamasta hyvinvointiin. Tulokset ovat olleet hyviä, ja ne ovat mitattavissa. On perustettu 72 000 uutta yritystä, jotka tarjoavat työtä ja toimeentuloa yli sadalle tuhannelle henkilölle. Tänään tilanne on samankaltainen kuin 20 vuotta sitten. Uusyrityskeskusten neuvontatyölle on sosiaalinen tilaus. Yritysten perustaminen, vahvistuminen ja kasvu ovat parhaat aseet taantuman torjumiseksi. Neuvonnan näkymät nykyisen taantuman torjunnassa ovat huomattavasti paremmat kuin aloitettaessa. Yhteiskunnan ja kansalaisten asenteet yrittäjyyttä kohtaan ovat nyt paljon myönteisemmät kuin takavuosina. Uusyrityskeskusten verkosto on maata kattava, toimipisteitä on 31, verkostossa on 1300 asiantuntijaa, 1000 yritystä ja 250 yhteistyökumppania. Suomen uusyrityskeskuksilla on monta vahvaa yhteistyökumppania. Niitä ovat muun muassa juhlavuoden pääyhteistyökumppanit Elisa, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Finnvera, If, Kauppalehti, Nordea, Patentti- ja rekisterihallitus sekä Varma. Haluamme kiittää näitä pääyhteistyökumppaneita, sillä ne ovat mahdollistaneet tämän SUK:n 20-vuotisesta toiminnasta kertovan julkaisun toimittamisen. Haluamme kiittää myös muita yhteistyökumppaneita, jotka ovat olleet auttamassa uusyrityskeskusverkostoa hyviin neuvontatuloksiin. Joku liikkeenjohdon ja taloustieteen ajattelija - taisi olla Paavo Haavikko - sanoi, että elämä on käytännön toimia ja pitää osata yhdistää oikeat asiat. Juuri siitä on kysymys, ja se on tämän toiminnan vahva valtti. Yrittäminen on tehtyjä tekoja, käytännönläheisyyttä. Kun yritteliäs ihminen miettii, miten saisi ideansa tuotteeksi tai palveluksi, tarjoamme käytännön apua. Toteutamme alkuperäistä Jobs & Society -aatetta yhdistämällä työn ja yhteiskunnan tarpeet. Tuloksena on työpaikkoja, vaurautta ja hyvinvointia meille kaikille. Helsingissä 11.5.2009 Pekka Tsupari Suomen Uusyrityskeskukset ry:n hallituksen puheenjohtaja 3
Työministeri Tarja Cronberg: Asiantuntevaa ja asiakaslähtöistä neuvontaa Uusyrityskeskukset vastaavat omalta osaltaan toiminnallaan elinkeinopolitiikan alueellisiin ja paikallisiin tarpeisiin, erityisesti yrittäjyyden käynnistämis- ja vakiinnuttamisvaiheessa. Suotuisat olosuhteet luovat perustan yritysten kilpailukyvylle, työllisyydelle, laadukkaille palveluille ja alueelliselle elinvoimaisuudelle. Millaisia kokemuksia työvoimaviranomaisilla on ollut uusyrityskeskusten toiminnasta? - Työ- ja elinkeinohallinto on tehnyt yhteistyötä Uusyrityskeskusten kanssa lähinnä aloittavan yrittäjyyden osalta Uusyrityskeskusten toiminnan alkuajoista lähtien. - Kokemuksemme mukaan Uusyrityskeskusten toiminta on asiantuntevaa, asiakaslähtöistä ja monipuolista. Esimerkkinä mainittakoon, että Uusyrityskeskukset ovat antaneet jo vuosia starttirahalla yrittäjiksi aikoville ja starttirahalla yrittäjiksi ryhtyneille eri alojen asiantuntijoiden neuvoja sekä yrityshankkeille henkilökohtaista tukea ja arviointia yritystoiminnan suunnittelu-, pe- rustamis- ja vakiinnuttamisvaiheessa. - Hyviä kokemuksia on myös muun muassa Uusyrityskeskusten toteuttamasta yrittäjyyskoulutuksesta sekä yhteistyöstä seudullisissa yrityspalveluissa. Uusyrityskeskuksilla on merkittävä rooli myös naisyrittäjyyden edistämisessä. Erittäin hyvin on mm. toiminut ns. mentori -malli, jossa toimivat naisyrittäjät antavat tukea yritystoimintaa aloittaville naisille. Kokemuksemme mukaan tällä toiminnalla on osaltaan edistetty yritystoiminnan perustamista ja vakiinnuttamista maahamme sekä toisaalta tuettu esimerkiksi starttirahalla perustettujen yritysten toimintaedellytyksiä. 4
Työministeri Tarja Cronberg Uusyrityskeskusten neuvonta on asiantuntevaa, asiakaslähtöistä ja monipuolista Millainen työvoima- ja yrityspoliittinen rooli uusyrityskeskuksilla on yrityspalvelujen verkostossa? - Työvoima- ja elinkeinopolitiikkaa ollaan yhteen sovittamassa työ- ja elinkeinoministeriön perustamisen myötä. Yksi keskeinen rooli uusyrityskeskuksilla on asiantuntijapalveluiden tarjoaminen starttirahalla aloittaville yrittäjille. Toisena keskeisenä asiana on se, että TE-toimiston palveluja ollaan liittämässä vahvemmin seudulliseen yrityspalveluverkostoon. Tarkoituksena on, että tässä haasteellisessa kokonaisuudessa hyödynnetään seudullisten kumppaniemme, kuten uusyrityskeskusten osaamista. Mihin elinkeinopoliittisiin tarpeisiin uusyrityskeskukset vastaavat? - Elinkeinopolitiikassa julkisen vallan yhtenä tehtävänä on kehittää toimintaympäristöä, joka edistää yritysten syntymistä, kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä. Uusyrityskeskukset vastaavat omalta osaltaan toiminnallaan elinkeinopolitiikan alueellisiin ja paikallisiin tarpeisiin, erityisesti yrittäjyyden käynnistämis- ja vakiinnuttamisvaiheessa. Mihin suuntaan toivoisitte tätä toimintaa kehitettävän nykyisessä taloudellisessa tilanteessa? Mikä on yritysneuvonnan ajankohtainen haaste? - Viime laman aikana kaatui 30 000 yritystä. Tässä taloustilanteessa on tärkeää että yritysten määrä kasvaa ja että panostamme uuteen yrittäjyyteen, siihen joka kantaa tulevaisuutteen. - Työ- ja elinkeinohallinnossa panostamme starttirahaan ja siihen että työvoimapoliittisella koulutuksella voidaan tukea uuteen ammattiin siirtymistä ja ammattitaitojen ajantasaistamista. Nyt uusyrityskeskuksissa on tuhannen taalan paikka luoda uutta yrittäjyyttä, kun koulutettua ja osaavaa työvoimaa on sekä lomautettuina että irtisanottuina. Uusia aloja ovat ennen kaikkea energian säästö ja tehokkuus, luova yrittäjyys sekä palvelualojen yrittäjyys. Toivonkin, että uusyrityskeskukset pystyvät olemaan innovatiivisia synkkien talousnäkymien keskellä. - Uusi kansallinen innovaatiostrategiamme korostaa käyttäjälähtöisyyttä ja palveluinnovaatioita. Tämän tulee näyttää tietä myös uusyrityskeskuksille. 5
Suomen uusyrityskeskusverkoston rakentamisen isä Tätä toimintamallia tarvitaan juuri nyt Valtiot. maisteri Bengt Hellström aloitti vajaat parikymmentä vuotta sitten uusyrityskeskusten toimintamallin laajentamisen maan kattavaksi verkostoksi uusyrityskeskusten yhteisjärjestön Suomen Jobs & Societyn (SJS) toimitusjohtajana. Kun hän aloitti tehtävässä 1991, Suomessa oli kaksi uusyrityskeskusta, toinen Raumalla ja toinen Porissa. Kun hän siirtyi vuonna 2000 eläkkeelle, keskuksia oli 30 eri puolilla maata. - Volvo-konsernin pääjohtaja Pehr G. Gyllenhammar istui kerran Yhdysvalloissa liike-elämän ykkösmiesten round table -ryhmässä, kertoo Hellström. Gyllenhammar käytti kriittisen puheenvuoron ja kysyi, mitä konkreettista elinkeinoelämä voisi tehdä yhteiskunnan hyväksi muutakin kuin tarjota työpaikkoja ja tuottaa verotuloja. Hän sai ryhmältään tehtäväksi kartoittaa eri mahdollisuuksia. - Suomen työvoimaministeriön nuori tutkija Åsa Sundholm kuuli tästä eräässä seminaarissa Ruotsissa; siellä oli Jobs & Society perustettu englantilaisen esikuvan mukaan. Sundholm puhui asiasta Repola Oy:n toimitusjohtajalle Tauno Matomäelle, joka innostui asiasta ja kutsui yhtiön viestintäjohtajan Magnus Savanderin huoneeseensa. - Kyse on yritysten ja julkishallinnon yhteishankkeesta, jolla voidaan tehdä paljon suomalaisen yrittäjyyden elvyttämiseksi. Sinä, Magnus, lähdet vetämään tätä hanketta! sanoi Matomäki. Siitä se lähti liikkeelle. Vuonna 1989 perustettiin Suomen Jobs & Society uusyrityskeskusten yhteiselimeksi. Aivan aluksi toiminta oli Ruotsin mallin mukaan konsulttipohjaista, mutta erinäisten vaiheiden ja kokemusten jälkeen konsulttimallista päätettiin luopua. Yhdistyksen vetäjäksi palkattiin Bengt Hellström, jolla oli monipuolinen kokemus tiedottamisesta, liikeelämästä sekä valtiollisesta ja kunnallispolitiikasta. Hän oli toiminut mm. Hufvudstadsbladetin eduskuntatoimittajana, Volvo-konsernin lobbistina Suomessa, ulkomaankauppaministerin poliittisena sihteerinä ja Mec-Rastorin johtajakonsulttina. Toimintamalli osoittautui heti alusta alkaen onnistuneeksi. Uusyrityskeskuksia perustettiin vilkkaasti eri puolille maata nopealla tahdilla. Työministeriö rahoitti uusyritysverkoston perustamista, Hellström kiittelee. Hellströmillä oli alusta alkaen selvä näkemys siitä, että perusneuvonnan lisäksi tarvitaan erityisiä toimintamalleja. Niitä olivat naisyrittäjyys, maaseutuyrittäjyys ja nuorisoyrittäjyys. Nykyisin on myös maahanmuuttajille räätälöity yrittäjyys tärkeä toimintakohde, Hellström sanoo. 6
Lamasta kaikki alkoi Vuodet 1989-2000 v Matias Uusikylä Työministeriön erikoissuunnittelija Åsa Sundholm toi uusyrityskeskusten idean Englannista ja Ruotsista Suomeen 1980-luvun lopulla. - Uskoin lujasti näihin uusiin työllistäviin menetelmiin, ja Suomessa ideaa oli mahdollista toteuttaa pohjoismaisen yhteistyön kautta, Åsa Sundholm kertoo Vuorineuvos Tauno Matomäki, joka oli Repola Oy:n toimitusjohtajana, piti tärkeänä, että ihmiset työllistävät itseään jouduttuaan työttömiksi. - Yrittämisessä he tarvitsevat neuvoja välttääkseen turhia erehdyksia, ja siinä on uusyrityskeskusten keskeinen rooli, hän sanoo. Alkuajan visio: Uusyrityskeskusverkosto kattaa koko Suomen Uusyrityskeskusten historia alkaa 1980-luvun lopun lamavuosista. Taloudellinen tilanne heikkeni merkittävästi. Nopeasti lisääntyvä työttömyys aktivoi sekä elinkeinoelämän että valtion ja kunnat etsimään uusia ratkaisuja työllisyyden parantamiseksi. Uuteen ammattiin kouluttamisen ja työsuhteen rinnalle nostettiin myös yrittäjyys, joka Suomessa ei perinteisesti ollut mikään suosikkiammatti, johon ohjattiin tai pyrittiin. Yrittäjyyden lisäämistä pohdittiin. Työhallinnossa tutustuttiin Englannissa jo vuonna1979 syntyneeseen Jobs and Society -toimintaan. Toimintamallin toivat Suomeen erikoissuunnittelija Åsa Sundholm työministeriöstä ja silloin Kajaanissa vaikuttanut nykyinen Satakunnan T&E -keskuksen johtaja Markku Gardin. Yhdessä Rauman työvoimatoimiston johtajan Tapio Nurmen ja ekonomi Arvi Kaimion kanssa Åsa Sundholm ja Markku Gardin saivat raumalaiset yritysjohtajat ja kaupungin virkamiehet, erityisesti kaupunginjohtaja Pentti Koivun ja toimitusjohtaja Pekka Paasikiven Oras Oy:stä innostumaan Jobs and Society -toimintamallista. Kun vielä Rauma-Repolan pääjohtaja, vuorineuvos Tauno Matomäki tuki asiaa, Raumalle perustettiin 30.11.1988 Suomen ensimmäinen uusyrityskeskus, Uusyrittäjä Oy. Varsinainen toiminta ja neuvonta Raumalla alkoi keväällä 1989 ja vakiintui, kun toimitusjohtajaksi valittiin kesällä 1989 Ilkka Sarparanta. Matomäki mieltyi toimintamalliin Jobs and Society -toimintamalli miellytti vuorineuvos Tauno Matomäkeä: Monista sekopäisistä ideoista poiketen, joita tässä työssä olen saanut kuulla, Jobs and Societyn toiminta-ajatus tuntui melko realistiselta. Emme tavoitelleet mitään välitöntä hyötyä. Repolan hyöty oli silloin se, että Suomen talous pelaa. Tämänkokoisen konsernin täytyy pitää huolta koko maan tilasta. Tietysti meitä kiinnosti erityisesti vahvojen alueidemme Rauman ja Porin hyvinvointi ja tännehän ensimmäiset uusyrityskeskukset perustettiin. 7
Raumalta alkoi SUK:n neuvonta R-Sarkon toimitusjohtaja Jari Salo R-Sarkon Oy on vanhin uusyrityskeskusten alkuun auttama yritys. Tämä raumalainen automaattisorvaamo syntyi vuonna 1989. Se alkoi Oras Oy:n myydessä osan sorveistaan. Nykyisin se työllistää 65 henkeä. - Olin ollut aiemmin Oraksella töissä kun työtoverini Timo Kääntee soitti ja kysyi olisinko halukas lähtemään yrittäjäksi hänen ja Timo Hirvasnoron kanssa. Oras oli myymässä tankoautomaattisorvauslinjaa ja vähentämässa omaa sorvaustoimintaansa. Sorvaustöitä oltiin muutenkin ulkoistamassa ja mahdollisuus toiminnan jatkamiseen yrityksenä oli hyvä. Olin ollut aiemmin koneilla töissä ja tunsin ne, joten päätös oli helppo, kertoo R-Sarkon Oy:n toimitusjohtaja Jari Salo. Uusyrityskeskus oli siihen aikaan syntymässä, ja verkoston avulla kartoitettiin toimitiloja ja mahdollista asiakaskuntaa. Alihankintaa ja sopimusvalmistusta tuntui olevan tarjolla, ja niin perustettiin R-Sarkon. Nimi tulee sarjakoneistuksesta, ja kun rekisterissä oli jo yksi Sarkon, otettiin eteen R-kirjain erotukseksi. - Täällä tehdään alihankintatyönä koneistettuja sarjatuotanto-osia eri tuotannonaloille Suomeen ja ulkomaille. Sarjakoot vaihtelevasta muutamasta kymmenestä kappaleesta satoihin tuhansiin osiin. Vuonna 2007 yritys valmisti yli 16 miljoonaa osaa eri teollisuuden aloille. Yritys panosti konekantaan ja kehitti tuotantoaan asiakkaan tarpeiden mukaan. Konekantaa on yli kuusikymmentä konetta. Ammattitaito ja ammattiylpeys ovat tärkeitä tekijöitä lähes 70 hengen työyhteisössä. Laadun korkeasta tasosta kertovat ISO-9001 laatu- ja ISO 14001 ympäristösertifikaatit. Kokoushuoneen lasivitriinissä kiiltelee messinginhohtoisena ensimmäinen yrityksen valmistama tuote, vesihanan kara. R-Sarkonin seinällä on sertifikaattien lisäksi Taloudellisen Tiedotustoimiston kunniakirja esimerkillisestä oppilaitosyhteistyöstä. - Olemme ottaneet oman paikkakunnan peruskoululaisia, ammattikoululaisia ja insinööriopiskelijoita tutustumaan ja näkemään, millaista nykyaikainen metallityö ja konepaja-ala on. Kyllä alalle kannattaa hakeutua, jos on käden taitoja ja kiinnostusta. Kannattaako ryhtyä yrittäjäksi? - Kyllä siinä oma vapautensa on, mutta itseensä pitää luottaa. Laatu, toimitusvarmuus, tarkkuus ja ammattitaito ovat suomalaisen automaattisorvaamojen kilpailuvaltit, sanoo toimitusjohtaja Jari Salo. 8
Koska tavoitteena alun alkaen oli maan kattavan neuvontaverkoston luominen Jobs and Society -toimintamallin mukaisesti, Suomeen perustettiin 2.5.1989 valtakunnallinen Suomen Jobs and Society ry. Matias Uusikylä merkittävää. Valtakunnallista Suomen Jobs and Society ry:tä rahoitettiin pääasiassa yritysten jäsen- ja tukimaksuilla sekä KTM:n valtionavulla, jonka määrästä kuitenkin oli jatkuvaa kädenvääntöä ja kirjeenvaihtoa sekä virkamies- että ministeritasolla. Neuvonnan ja asiakkaiden kannalta oli kuitenkin keskeisintä, että yritykset sitoutuivat ja antoivat omien asiantuntijoidensa osaamista ja työaikaa maksutta uusyrityskeskusten käyttöön. Tämä toimivien yritysten asiantuntemuksen hyödyntäminen on se perusta, jolle uusyrityskeskusneuvonnan erinomaiset tulokset tukeutuvat. Magnus Savander nimitettiin Jobs & Societyn kunniapuheenjohtajaksi vuonna 1997. Hän toimi yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana vuosina 1989-1996. Kuvassa Savander ja Jobs &Societyn puheenjohtaja Kaija Pöysti Matias Uusikylä Hallituksen perustaminen Ensimmäiseksi hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Tauno Matomäen esityksestä johtaja Magnus Savander Rauma-Repola Oy:stä. Muiksi hallituksen jäseniksi valittiin Pekka Paasikivi Oras Oy, kansainvälinen asiamies Jaakko Koskimies STK, ylijohtaja Olavi Änkö KTM, johtaja Lauri Stålberg Oy Nokia Ab, toimitusjohtaja Kari Elo Yrittäjä Fennia, toimitusjohtaja Matti Aura Keskuskauppakamari, johtaja Risto Lehmusvuo Pohjola-yhtiöt, johtaja Sven Bertlin Oy Wärtsilä Ab, VTT Hannu Halttunen KOP, sekä varatoimitusjohtaja Paavo Laitinen SYP. Käytännön toiminnan hoitivat aluksi toimitusjohtaja Bengt Wittbom, Ruotsin Jobs and Society/Initiator Ab ja konsultti Henri Harmia, Oy Mec-Rastor Ab, yhdessä puheenjohtaja Magnus Savanderin kanssa. Patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtaja Martti Enäjärvi (oik) ja Suomen Jobs & Societyn hallituksen puheenjohtaja Magnus Savander (vas.) allekirjoittivat yhteistyösopimuksen vuonna 1993. Mauri Aaltonen Vuosi 1990 oli vaikeaa aikaa, ja vuoden 1991 alussa Oy Mec-Rastor Ab vaihtoi konsultiksi Bengt Hellströmin (vuodesta 1992 toimitusjohtajaksi nimitetty) ja luopui ruotsalaisen konsultin käytöstä. Puheenjohtaja Magnus Savander ja Bengt Hellström ryhtyivät aktiivisesti ja tuloksellisesti levittämään Jobs and Society -toimintamallia eri puolille Suomea. Vuoden 1992 lopussa toiminnassa oli jo 17 uusyrityskeskusta. Vahvaa tukea valtiolta, kunnilta ja yrityksiltä Työministeriö ja KTM tukivat uusyrityskeskusten perustamista rahoittamalla niiden alkuvuosien toimintaa, mutta myös kuntien ja paikallisen elinkeinoelämän rahoitus oli uusyrityskeskusten toiminnan alkuvaiheessa Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari tutustui 1994 uusyrityskeskusten työhön, josta hänen asettamansa työllisyystyöryhmä antoi kiittävän arvion. Ahtisaaren kanssa vaihtavat mielipiteitä vas. toimitusjohtaja Seppo Paatelainen ja hallituksen puheenjohtaja Markus Aaltonen. 9
Laadukasta neuvontaa -yhteistyöllä tuloksiin Tuomo Haavisto, Jobs&Societyn toimitusjohtaja 2000-2008 Järjestön suurin saavutus 2000- luvulla ovat ne tuhannet yrittäjät, jotka ovat sen avulla perustaneet yrityksen ja tarjonneet työtä ja toimeentuloa Uusyrityskeskusten toiminta on 2000-luvulla vakiintunut. Kun valtiot. maisteri Tuomo Haavisto tuli Jobs & Societyn toimitusjohtajaksi vuonna 2000, laadittiin järjestölle viisivuotinen strategia. Se tähtäsi neuvonnan laadun kohentamiseen ja siihen, että tästä yrittäjyysneuvonnan muodosta tulisi julkisten yrityspalvelujärjestelmien kiinteä osa. Toiminnan yhtenäistämistä eri alueilla toimivien 30 uusyrityskeskusten välillä pidettiin niin ikään tärkeänä. Tuomo Haavistolla oli tehtävään ryhtyessään hyvä tuntuma yrittäjyyteen. Hän oli aloittanut uransa ekonomistina Metalliteollisuuden työnantajaliitossa 1971 ja toiminut sen jälkeen Taloudellisessa Tiedotustoimistossa (TaT) koulu- ja yritysyhteistyöstä vastaavana johtajana. - Tärkeätä oli panostaa neuvonnan laatuun. Tehtiin laatukäsikirja, jonka avulla neuvonnan sisältö, menetelmät ja tuloksien arviointi yhtenäistettiin uusyrityskeskuksissa, sanoo Haavisto. - Järjestön vahvuus oli elinkeinoelämän asiantuntijoiden panos. Löydettiin kaikkiaan 1300 yrittäjyyden asiantuntijaa, jotka arvioivat yrittäjiksi aikovien yrittäjäominaisuuksia ja liikeideoita. Hyviin tuloksiin päästään silloin kun yrittäjäkokelaan hankkeita arvioi useampi asiantuntija. Arvio tapahtuu kahteen suuntaan. Voihan olla, että ihmisellä on hyviä yrittäjälle tyypillisiä ominaisuuksia mutta hänen liikeideansa on huono. Siinä tapauksessa häntä autetaan löytämään parempi idea. Jos henkilön ominaisuudet eivät viittaa yrittäjyyteen, hän saa tältäkin osin palautetta. Liikeideat ovat aina yksilöllisiä, ja sisältävät usein yllättäviäkin oivalluksia. - Esimerkiksi eräs parturikampaaja oli joutunut jättämään työnsä allergian takia. Hän otti selvää allergiavapaista kampaamotuotteista ja perusti uuden kampaamon, jossa niitä käytettiin. Uudistuksen myötä hän sai myös paljon allergisia asiakkaita, jotka uskalsivat ryhtyä käyttämään tätä heidän kannaltaan turvallista kampaamopalvelua. Hyvä liikeidea voi olla mikä tahansa: uudenlainen pitsa, teknisesti helppokäyttöinen valintamyymälän myymäläkärry jne. Yrittäjäksi aikovien perusongelma on usein se, että ei ole kokemusta kustannusten arvioimisesta tai realistista kuvaa potentiaalisesta asiakaskunnasta. Talouslaskelmien tekeminen saattaa olla vaikeaa. Markkinoinnista ei ehkä ole käsitystä. Tämän kaltaisissa asioissa yritysneuvoja voi auttaa. Mikä on ollut järjestön suurin saavutus 2000-luvulla? Ne tuhannet yrittäjät, jotka tämän neuvontapalvelun avulla ovat perustaneet yrityksen ja tarjonneet työtä ja toimeentuloa. On laskettu, että vaikka kaksi kolmesta yrittäjäehdokkaasta karsiutuu, niin jäljelle jääneiden ja yrityksen perustaneiden yritys on vielä viiden vuoden kuluttua toiminnassa. Vain 2 % näistä yrittäjistä on poistunut pelistä konkurssin kautta. Lopettaneet yritykset ovat lopettaneet toimintansa muista syistä. Rahoituksensa tämä neuvontajärjestelmä saa kolmelta taholta: kolmannes tulee valtiolta, kolmannes kunnilta ja kolmannes elinkeinoelämältä. 10
Yhtenäinen laatujärjestelmä Vuodet 2000-2008 Vuonna 2003 laatusertifikaatteja jaettiin verkostopäivillä Porissa. Uusyrityskeskukset ovat keskeisiä ja arvostettuja toimijoita oman alueensa yrittäjyyden edistämisessä ja uusyritysneuvonnassa Vuosituhannen vaihteeseen tultaessa oli lähes joka puolella Suomea mahdollisuus saada yrityksen perustamisneuvontaa Jobs and Society -toimintamallin mukaisesti. Eri puolilla Suomea 30 uusyrityskeskusta tarjosi vuonna 2000 neuvontaa yli 11 000 asiakkaalle, jotka perustivat lähes 4 000 uutta yritystä. Toiminnan alkuvaiheessa 1990 -luvun alussa lähes 80 prosenttia asiakkaista oli työttömiä. Vuonna 2000 työttömien osuus oli alle 50 prosenttia. Perustettujen yritysten määrä nousi 8 000 yritykseen vuodessa eli kaksinkertaiseksi vuoteen 2008 mennessä. Visiona oli tehdä uusyrityskeskuksista keskeisiä ja arvostettuja toimijoita oman alueensa yrittäjyyden edistämisessä ja uusyritysneuvonnassa. 2000-luvun alussa Suomen Jobs and Society ry:ssä todettiin, että kymmenessä vuodessa oli luotu erittäin kustannustehokas aloittavien yritysten neuvontajärjestelmä, joka käytännössä kattoi koko maan. Bengt Hellströmin siirtyessä osa-aikaeläkkeelle toimitusjohtajaksi palkattiin 1.6.2000 alkaen VTM Tuomo Haavisto. Yhdistyksen hallituksessa ja vuosikokouksessa vuonna 2001 hyväksyttiin vuosiksi 2002-2005 uusi toimintastrategia, jonka keskeiset tavoitteet olivat: neuvonnan laadun kohottaminen ottamalla käyttöön sertifioitu laatujärjestelmä, eri uusyrityskeskusten toimintatapojen yhtenäistäminen, verkostomaisen toimintamallin kehittäminen uusyrityskeskusten neuvontaan, uusyrityskeskusverkoston yhtenäisemmän ilmeen aikaansaaminen, ja yhteistyön syventäminen eri toimijoiden kanssa. Laatujärjestelmä käyttöön Asetetut tavoitteet merkitsivät käytännössä uusyrityskeskusneuvonnan laatusertifiointia ISO 9001/2000 kriteerien mukaan, ja neuvonnan tueksi tuotettiin laatukäsikirja. Vuonna 2001 laatusertifikaatin saivat Tampereen Ensimetri ja Suomen Jobs and Society ry. Vuonna 2002 sertifikaattiin liittyi 12, vuonna 2003 yhteensä 9 ja 2005 yhteensä 6 uusyrityskeskusta. Vuonna 2009 yhteensä 28 uusyrityskeskusta eli käytännössä lähes kaikki on laatusertifioitu. Toimintatapojen ja neuvonnan yhtenäistäminen toteutui sekä laatujärjestelmän että YPrek -asiakashallintajärjestelmän avulla. YPrek onkin laatujärjestelmän ohella kehittynyt selväksi UYK -neuvonnan vahvuustekijäksi. Verkostomaisen toimintatavan kehittäminen merkitsee parhaiden käytäntöjen omaksumista ja nykyaikaisten tietotekniikkaratkaisujen hyödyntämistä sekä ennen kaikkea UYK verkoston yhteisten tavoitteiden sisäistämistä ja edistämistä omassa toiminnassa. 11
Sertifioitua laatua yritysneuvonnassa Uusyrityskeskusten laatutavoitteet, mittarit ja seuranta Menestystekijä Mittari Tavoitetaso Seurantatapa 1. Yritysten elinkelpoisuus toimivat yritykset 80%/5v ja 90%/2v asiakashallintajärjestelmä, Kaupparekisteri 2. Asiakastyytyväisyys tyytyväisyys keskiarvo yli 8.4 asiakastyytyväisyystutkimus (4-10) 3. Asiantuntijaverkosto Asiantuntijoille ohjaus Jäsenyritykset määrä/laatu käyttö pysyvyys asiantuntijalähetteiden määrä >= uusien asiakkaiden määrä vuosiseuranta kuukausiseuranta vuosiseuranta 4. Yrityselämä mukana osuus rahoituksesta 30% jäsenmaksut ja/ tai tukimaksut 5. Kustannustehokkuus syntyneen yrityksen ja työpaikan neuvonnan hinta alle 1500 / yritys alle 1250 / työpaikka tilinpäätös ja asiakahallintajärjestelmä 6. Neuvontapalvelun kattavuus ja saatavuus toimialatuntemus, palvelupisteiden määrä ja sijainti, jonotusaika ensimmäisestä yhteydenotosta neuvontaan pääsyyn tunnettava toiminta-alueen tärkeät toimialat, vähintään yksi palvelupiste/ seutukunta, jonotusaika enintään 2 viikkoa vuosiseuranta, asiakastyytyväisyyskysely, sisäinen auditointi 7. Luottamuksellisuus tietovuodot ei vuotoja asiakastyytyväisyystutkimus 8. Yhteisen brändin käyttö 1)sovittu väritys ja kirjasintyyppi 2)purjelogo 3)laadukasta neuvontaa uusyrityskeskuksissa 4)Inspectan logo käyttö www-sivuissa, painotuotteissa, toimitilojen kyltityksissä auditointi Uusyrityskeskusten laaduntarkkailu on jatkuvaa, ja sitä arvioidaan järjestelmällisesti Oman laatujärjestelmän kehittäminen alkoi 1999. Haluttiin löytää keino, jolla vakuutetaan viranomaiset ja rahoittajat siitä, että toiminta on korkeatasoista. Valmistelun tuloksena saatiin Tampereella ISO 9001:2000 sertifikaatti. Se oli ensimmäinen palvelualoille myönnetty uuden järjestelmän mukainen sertifikaatti. Tampereen Seudun Uusyrityskeskus Ensimetrin toimitusjohtaja Jari Jokilampi ja konsultti Herkko Pesonen olivat järjestelmän puuhamiehet ja toteuttajat. Laatukäsikirjalla tähdätään asiakastyytyväisyyden ja neuvonnan tulosten parantamiseen, epätarkoituksenmukaisten toimintojen karsimiseen sekä henkilöstön tyytyväisyyden parantamiseen. Toimintojen kehittäminen ja työn eri vaiheiden kuvaaminen on siinä tärkeää. Laatujärjestelmä parantaa tehokkuutta, kun toiminta on suunnitelmallista ja tavoitteellista. Asiakastyytyväisyys kohenee, kun toiminta on ennustettavaa ja lupaukset pidetään. Henkilöstön työn tukena on se, että tavoitteet tunnetaan ja vastuut ovat selkeät. Kaiken tämän seurauksena myös neuvontajärjestelmän kannattavuus paranee. Yrittäjäksi aikova saa päteviä, oikeita ja hyödyllisiä neuvoja ja kaikki tarpeelliset työkalut: liiketoimintasuunnitelman perusteet, laskelmia, oppaita jne. Aikataulut pitävät, turha työ vältetään. Laatusertifioinnilla on paljon etuja ja työtä pystytään arvioimaan hyvin. Auditointien ja johdon katselmusten avulla saadaan kehitysideat heti käyttöön, ja toimintaa analysoidaan jatkuvasti. Laatuohjausryhmä valvoo, että strategiaa noudatetaan. Alueryhmät, työkaluryhmä, markkinointiryhmä ja asiantuntijaryhmä kehittävät omia alueitaan. 12
Jobs and Societystä Suomen Uusyrityskeskukset ry Vuodet 2000-2008 Toukokuussa 2008 Suomen Jobs and Society ry:n nimi muutettiin Suomen Uusyrityskeskukset ry:ksi. Uusyrityskeskusneuvonnan tunnettuuden ja haluttavuuden lisääminen edellytti yhteisten laadukkaiden toimintatapojen lisäksi myös jonkinasteista yhtenäistä brändiä ja ilmettä. Vuosina 2000-2008 keskeisenä tavoitteena oli myös UYK-neuvonnan selvempi kytkentä julkisen sektorin yrityspalveluun. Sitä kautta haettiin yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä ja järkevää työnjakoa. Uusyrityskeskusverkosto solmi erilaisia yhteistyösopimuksia muiden neuvontaorganisaatioiden ja yksittäisten yritysten kanssa. Merkittävimpiä sopimuskumppaneita ovat Maaseutuyrittäjyyden Edistämiskeskus MAEK ry, Maaseutukeskusten liitto Pro- Agria keskusten liitto ry, Patentti- ja rekisterihallitus sekä Finnvera Oyj ja Elisa Oyj. Julkisen sektorin yrityspalveluhankkeiden kehittämisessä uusyrityskeskusverkoston panos on ollut aktiivinen. Uusyrityskeskusverkosto on tarjonnut kehittämiseen omaa toimintamalliaan, laatujärjestelmäänsä sekä tietoteknisen asiakashallintajärjes- telmänsä, YPrekin hyödyntämistä. Tavoitteena on, että vuonna 2015 kaikki seudulliset yrityspalvelupisteet voisivat niin halutessaan tarjota aloittavien yritysten neuvontaa uusyrityskeskusten toimintamallia ja neuvontatyökaluja hyödyntäen. Imatralla ja Loimaalla julkinen yrityspalvelu toimii jo tältä pohjalta. Yritysneuvojien ammattitutkinnon aikaansaamisessa uusyrityskeskusverkoston panos on ollut ratkaiseva. Myös maahanmuuttajien yrittäjyysneuvonnan kehittämishankkeissa on tarkoitus hyödyntää UYK -verkoston toimintamallia. Elinkeinoelämän rahoittaessa noin kolmasosan uusyrityskeskusverkoston kustannuksista julkisen sektorin kannattaisi hyödyntää uusyrityskeskuksia aloittavien yritysten neuvonnassa nykyistäkin laajemmin. Uusyrityskeskusten neuvonnan hyödyntäminen on julkiselle sektorille lähtökohtaisesti kolmanneksen edullisempaa kuin aloittavien yritysten neuvonta omin voimin. 13
Pia Backman Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Marjut Hentunen Elinkeinoelämän asiantuntijaverkosto on yrityspalvelujärjestelmän valtti Mikä on uusyrityskeskusten vahvin valtti muihin yrityspalveluihin verrattuna? - Se on ehdottomasti elinkeinoelämän eli käytännön yrittäjien vahva panos neuvontatyössä. Asiantuntijat muodostavat verkoston, jonka avulla on mahdollista saavuttaa hyviä tuloksia kustannustehokkaasti. Näin sanoo Pia Backman, Suomen Uusyrityskeskukset ry:n nykyinen toimitusjohtaja. Hänellä on pitkä kokemus ja hyvä tuntuma yrityskenttään. Hänet nimitettiin toimitusjohtajaksi helmikuussa 2009. Sitä ennen hän toimi yhdentoista vuoden ajan Keski- Uudenmaan Uusyrityskeskuksen toimitusjohtajana. Uraan sisältyy myös toiminta perheyrityksessä, joka täytti äskettäin 20 vuotta ja työllistää 30 henkeä. Miten yritysneuvonta käytännössä tapahtuu? - Jos sinulla on yritysidea tai haluat yrittäjäksi, ota yhteyttä paikalliseen Uusyrityskeskuksen neuvontapisteeseen. Niitä on eri puolilla maata 81. Esimerkiksi Keski-Uudenmaan uusyrityskeskuksessa järjestetään viikoittain alkuinformaatiotilaisuuksia. Niissä käydään läpi yrittäjyyden perusasiat: liiketoiminnan suunnittelu, budjetointi, investointilaskelman teko, rahoitus, yrittäjän eläkeasiat jne. Asiakkaita on paljon. Nuorin yrittäjäkokelas on ollut 15-vuotias, vanhin täyttänyt jo 70. Suurin osa on kuitenkin 30-40 -vuotiaita, joilla on ammattiosaamista ja kokemusta työelämästä. - Alkuinfon jälkeen järjestyy tapaaminen yritysneuvojan kanssa. Keski-Uudenmaan alueella asiantuntijaneuvojia on 75 eri alalta. He ovat esimerkiksi pankki- tai vakuutusalan ammattilaisia, juristeja, markkinoinnin tai yrityskaupan asiantuntijoita ja toimialaosaajia. Näissä tapaamisissa tutkitaan yritysideaa yksityiskohtaisesti, jos idea on jo riittävän pitkällä. Yleensä se ei kuitenkaan ole valmis ja siksi sitä on syytä kartoittaa tarkemmin: toimitilat, rahoitusmahdollisuudet, mahdollinen asiakaskunta ja jopa yrittämisen vaikutukset perheen kannalta käydään läpi. - Nykyisin parhaat yrittäjäkokelaat ovat ammattitaitoisia, hyviä yrittäjätyyppejä. Lähes puolet heistä on naisia. Yrittämistä ja siihen liittyviä riskejä ei enää pelätä yhtä paljon kuin takavuosina. - Ongelmana monilla asiakkailla on kuitenkin se, että talouden ymmärtäminen on vaikeaa. Heitä autetaan arvioimaan ja laskemaan, kuinka paljon tuotetta tai palvelua tulee myydä, jotta henkilö työllistyisi ja katetta syntyisi. Käydään läpi alvit ja eläkkeet, kulut ja verot. - Uusyrityskeskusten toiminta on erittäin läpinäkyvää, ja tuloksia mitataan useilla kriteereillä. Tärkein niistä on tätä kautta perustettujen yritysten elinkelpoisuus. Tavoitteena on, että kahden vuoden kuluttua 90 % yrityksistä on toiminnassa ja viiden vuoden kuluttua 80 %. Näihin tavoitteisiin on ylletty. - Tulevaisuuden kehittämiskohteina uusyrityskeskukset haluavat vahvistaa asiakkaiden ja niiden sidosryhmien linkittymistä muihin seudullisiin, julkisiin ja yksityisiin yrityspalveluihin. 14
Verkostossa mukana 31 Uusyrityskeskusta Juhlavuonna 2009 uusyrityskeskusverkosto laajenemassa koko Suomeen Suomen Uusyrityskeskukset ry on vuonna 1989 elinkeinoelämän toimesta perustettu yhteistoimintajärjestö, jonka tehtävänä on verkoston yleinen edunvalvonta, toimintojen koordinointi ja kehittäminen. Yhteistoimintajärjestön jäseninä ovat eri puolille Suomea perustetut uusyrityskeskukset sekä lukuisat yritykset, yhteisöt ja asiantuntijat, jotka haluavat olla mukana auttamassa alkuun uusia menestyviä yrityksiä. Uusyrityskeskusten verkosto palvelee kaikkialla Suomessa. Keskuksia on 31, ja niissä on 80 palvelupistettä. Toimintamallia laajennetaan niillekin alueille, joilla uusyrityskeskustoimintaa ei vielä ole. Verkoston kesäpäivät Järvenpäässä 2008 TOIMINTAMALLI Yrittäjäehdokkaat Asiantuntijaverkosto Yrittäjiksi aikovia asiakkaita palvelee uusyrityskeskuksissa 134 toimihenkilöä, 94 yritysneuvojaa ja 1300 asiantuntijaa. Verkostossa on neuvojina 41 naista. Toiminnan ytimenä ja erityispiirteenä on yli 1300 elinkeinoelämän edustajasta koostuva asiantuntijaverkosto. Taustatukena on yli 1000 yritystä ja 270 yhteisöä. Rahoituksensa uusyrityskeskukset saavat kolmelta taholta: kolmanneksen elinkeinoelämältä, kolmanneksen valtiolta ja kolmanneksen kunnilta. Käytännössä valtiolta ja kunnilta tuleva rahoitus uusyrityskeskuksille ei ole vastikkeetonta, vaan se perustuu e- simerkiksi starttirahalausuntojen antamiseen. Vuonna 2008 starttirahalausuntoja annettiin yli 7000 kappaletta. Yhteistoimintajärjestön eli SUK ry:n perustoiminnan rahoitus kerätään jäseniltä. Hanketoimintaa rahoitetaan projektirahoituksella, jossa julkisella sektorilla on merkittävä rooli. Neuvontaa Opastusta Lausuntoja ASIANTUNTEMUSTA Yrittäjäkokemusta Toimialaosaamista Asiantuntemusta ASIANTUNTEMUSTA Y Yrittäjiksi aikoville neuvonta on maksutonta. Uusyrityskeskusten palveluita ovat muun muassa asiakkaalle maksuton liikeidean arviointi, liiketoimintasuunnitelman ohjaus sekä perustamisneuvonta. Perustetun yrityksen kustannus verkostolle on noin 1000 euroa. Näin ollen verkoston kustannukset vuonna 2008 olivat noin 8 miljoonaa euroa. TOIMINNAN OHJAUS JA RAHOITUS Yritykset Kunnat Valtio Järjestöt Oppilaitokset 15
Jari Jokilampi, Uusyrityskeskus Ensimetrin toimitusjohtaja Uusyrityskeskusten tärkein tehtävä on löytää elinkelpoisia yritysideoita ja auttaa niitä toteutumaan Yksi Suomen 31 uusyrityskeskuksista on Pirkanmaalla toimiva Tampereen seudun uusyrityskeskus Ensimetri. Se on 15-vuotisen toimintansa aikana ollut mukana perustamassa 7 500 yritystä. Ne on seulottu 20 000 yritysideasta, jotka Ensimetrin asiantuntijaverkosto on tutkinut. Jokilampi oli alun perin autokouluyrittäjä. Tutuksi silloisen Jobs & Societyn kanssa hän tuli Nuorkauppakamarin lehden päätoimittajana: hän haastatteli Jobs & Societyn toimitusjohtajaa Bengt Hellströmiä, kun Nuorkauppakamari oli tehnyt yhteistyösopimuksen ja metalliala ovat mukana. Uusista yrityksistä 71 prosenttia perustettiin palvelualoille. Tuotannollisia yrityksiä oli 11 prosenttia. - Kaikkein tärkeintä on tasokkaan asiantuntijaverkoston kokoaminen arvioimaan liikeideaa ja neuvomaan, sanoo Jokilampi. - Asiantuntijana toimiminen on usein yritysten tulevien yhteistyökumppanien markkinointipanosta: asiantuntijat tulevat usein pankkien, vakuutuslaitosten ja tilitoimistojen piiristä. - Yrittäjäksi aikovan yleisin kysymys on usein, että mitä verottaja sanoo. Oikeastaan se on väärä kysymys, sillä kaikkein ensimmäiseksi pitäisi miettiä, mistä rahat tulevat eli kantaako yritysidea ja onko asiakaskuntaa. Vasta sitten tulee verotettavaa tuloa, jos on tullakseen. Mikä on uusyrityskeskusten tärkein tehtävä? Se on tietenkin löytää elinkelpoisia yritysideoita ja auttaa niitä toteutumaan, mutta yhtä tärkeää on karsia epäkelvot ideat. Alusta asti uusyrityskeskuksissa on panostettu laatuun, niin neuvonnan kuin toimintamenetelmienkin osalta. Jobs & Societyn kanssa. - Huomasin heti, että tämä on hyvä konsepti tässä tilanteessa, miksi ei myös Tampereelle. Innostuin asiasta ja sain merkittäviä paikallisia yritysjohtajia mukaan. Alueen kunnat tulivat myös, samoin työministeriö rakennemuutosrahoineen. Vuonna 2008 perustettiin 900 yritystä. Kaikkiaan tutkittiin 2 500 yritysideaa. Enemmistö oli palvelualan yrityksiä, mutta myös tuotannolliset alat kutenrakentaminen Toiminnan laatua seurataan. Vuonna 2001 saatiin pitkään valmisteltu laatusertifikaatti, joka takaa, että koko neuvontaprosessi tehdään järjestelmällisesti ja oikein. Entä tulevaisuus? - Voimakas rakennemuutos on meneillään, myös Tampereen seudulla. Uusyrityskeskukset voivat tulla yhtenä neuvojana apuun esimerkiksi irtisanomistapauksissa. Ehkä toimintaa kehitetään myös ideapankin suuntaan. 16
Ajankohtaiset hankkeet luovat lisäarvoa Kahdestoista partnerisitoumus valmisteilla olleeseen hankkeeseen vihdoin saapunut ajoissa! Kirje Espanjasta kulki monen mutkan kautta. Kirjeestä iloitsemassa kehittämispäällikkö Heikki Pietarinen. Hanketoiminnan tarkoituksena on reagoida tarpeisiin yrittäjyyden vahvistamiseksi Suomessa sekä nostaa esille uusia, yrittäjyyttä edistäviä asioita. Lähtökohtina hankkeiden toteuttamiselle on se, että kehittämishankkeilla on lisäarvoa Suomen Uusyrityskeskuksille ja heidän asiakkailleen joko välittömästi tai lähitulevaisuudessa. Vuosina 2009 2010 toteutettavista hankkeista osa keskittyy neuvontapalvelujen työvälineiden kehittämiseen, osa palveluprosessien kehittämiseen, osa neuvojien ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. SUK toteuttaa myös hankkeita joissa tehdään esiselvityksiä ja uusien hankkeiden valmistelua. Myös yrittäjyydestä tiedottaminen ja siihen liittyvien kampanjoiden toteuttaminen ovat yhä tärkeämpiä. Keskeisimpiä hankkeita vuosina 2009-2010 Maahanmuuttajat suomalaisen yrittäjyyden lisäarvona - MASUUNI Maahanmuuttajayrittäjyyden edistäminen ja neuvontatyön tukeminen uusyrityskeskusverkostossa ja muussa yrityspalvelujärjestelmässä. Valtakunnallista hanketta toteutetaan 1.10.2008 31.12.2010 ja sen päärahoitus tulee ESR-rahoituksena. Yrittäjyyden teemaryhmä Yritysten kasvu ja uudistuminen ovat viime vuosina kiihtyneet maaseutualueilla nopeammin kuin kaupunkialueilla. Trendi jatkuu tulevina vuosina. Maaseutupolitiikan Yhteistyöryhmä on asettanut yrittäjyyden teemaryhmän valmistelemaan ja käynnistämään hankkeita, joilla tuetaan kasvavien liiketoiminta-alojen kehittymistä maaseutualueilla. Päärahoittajina ovat maa- ja metsätalousministeriö ja Maaseutuyrittäjyyden edistämiskeskus ry MAEK yhdessä Suomen Uusyrityskeskukset ry:n kanssa. Yritysneuvojan erikoisammattitutkinnon perusteiden valmistelu Opetushallitus on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on laatia yritysneuvojan erikoisammattitutkinnon perusteet. Tavoitteena on, että yritysneuvojan erikoisammattitutkinnon uudistetut perusteet astuvat voimaan 1.1.2010. Suomen Uusyrityskeskukset osallistuu yritysneuvojien tutkinnon valmisteluun. Uusyrityskeskustoimintamallin laajentaminen Uusyrityskeskuksissa kehitettyä aloittavien yrittäjien neuvonnan ja yrittäjyyden edistämisen toimintamallia laajennetaan niillekin alueille joilla uusyrityskeskustoimintaa ei vielä ole. Suomen uusyrityskeskusten 20-vuotistaipaleella kerättyyn osaamiseen ja kokemukseen pohjautuen yrittäjyyttä nostetaan esille kampanjana, sekä korostetaan muun muassa uusyrityskeskusten valmiuksia aloittavan yrittäjän ohjaamisessa, yrittäjyyden erityiskysymyksissä, rahoittajayhteistyössä, sosiaalisen yrittäjyyden ohjaamisessa, maahanmuuttajien palvelemisessa, naisyrittäjyyden edistämisessä, nykyaikaisen maaseutuyrittäjyyden edistämisessä, sekä osaltaan teollisuuden rakennemuutosongelmien ratkaisu. 17
MAEK syntyi yhteistyön tuloksena Maaseutuyrittäjyyden Edistämiskeskus ry MAEK valmentaa, neuvoo ja tiedottaa Maaseutuyrittäjyyden Edistämiskeskus ry MAEK perustettiin vuonna 1996 yhdistämään ja vahvistamaan maaseudun yrittäjyyden edistämisen voimavaroja. Tarkoituksena oli voimistaa uuden yrittäjyyden syntymistä maaseudulle. MAEK perustettiin uusyrityskeskusverkoston veljesjärjestöksi turvaamaan maaseudun tarpeita, täydentämään tuolloin pitkälti kaupungeissa harjoitettua uusyrityskeskustoimintaa. Yhdistys kerää tietoa ja etsii uusia toimintamalleja ja palvelutuotteita erityisesti maaseutuyrittäjyyden edistämiseksi sekä tarjottavaksi kaikkien uusyrityskeskusten ja soveltuvin osin eri yhteistyökumppaneiden omien verkostojen hyödynnettäväksi. Toiminta on yleishyödyllinen, eikä tavoitteena ole tuottaa voittoa. Yhdistys tarjoaa yrityksen perustamista aikoville henkilöille ja yrityksille voittoa tavoittelematta valmennusta, neuvontaa ja muuta samankaltaista toimintaa. Lisäksi yhdistys järjestää kokouksia, seminaareja ja neuvottelupäiviä. Jo alusta lukien MAEK käynnisti maakuntiin pilottihankkeita, maakunnallisia Maaseutuyrittäjyyden Edistämiskeskushankkeita. Näitä käynnistettiin niin eteläiseen, itäiseen, keskiseen kuin läntiseenkin osaan Suomea. Käynnistetyt hankkeet toimivat useita vuosia, esimerkkinä Pohjois-Karjala jossa uusyrityskeskuksen yhteydessä MAEK-hanketta toteutettiin kymmenkunta vuotta. Paikallisten pilottien saavutukset ovat olleet merkittäviä: palvelujen tuella on autettu alkuun ja laajenemaan suuri määrä maaseudun pienyrityksiä. MAEKin sysääminä myös käynnistettiin yritysten välistä yhteistyötä muun muassa alihankintaverkostoihin. Toimintojen vaikuttavuutta on arvioitu useiden evaluointien yhteydessä, joihin nojautuen MAEK-toimintaa voidaan edelleen pitää tärkeänä ja ajankohtaisena. Valtakunnallisesti MAEK on toteuttanut useita merkittäviä kehitysaskeleita Maaseudulle muuttamista selvitellyt yrittäjyystutkimus: Heinonen, J. 2000. Mistä uusia yrittäjiä maaseudulle? Puheenvuoro maaseutuyrittäjyydestä. Turun yliopisto, B 12/2000. Maaseudulle muuttamista valmistelleiden yrittäjyyskoulutukset, toteutuspaikkakunta Helsinki. Toteutusvuodet 2001 2002. Seudullisten yrityspalvelujen kehittäminen: neuvojien koulutukset, seudulliset sopimukset. Toteutusvuodet 2002 2006. Maallemuuttajan internet-portaali, www.maallemuutto.info (2002 - jatkuu edelleen). Palvelun tarkoituksena on tuottaa tietoa maaseudulle muuttoa harkitseville henkilöille. Tiedon tuottamisen tukena on suuri joukko maakunnallisia toimijoita. 18
Naisyrittäjyyskeskus syntyi hanketoiminnan tuloksena Ritva Nyberg ja Taru Hautala (oik.) toimitusjohtajien vetäjänvaihdos tilaisuudessa 26.2.2009 Naisyrittäjyyskeskus ry tarjoaa alkaville yrittäjille laadukasta yritysneuvontaa, yrittäjäinfotilaisuuksia, yrittäjäkursseja ja yrittäjämentorointia. Kaikki yritysneuvojat ja mentorit ovat yrittäjiä yrittäjä auttaa yrittäjää periaatteen mukaisesti. Naisyrittäjyyskeskus ry kuuluu uusyrityskeskusten verkostoon, joiden yhteistoimintajärjestö on Suomen Uusyrityskeskukset ry. Naisyrittäjyyden Edistämiskeskus ry perustettiin 20.5.1996. Nimi muutettiin vuonna 1999 Naisyrittäjyyskeskus ry:ksi. Perustajajäseniä olivat Vakka-Suomen Uusyrityskeskus ry, Suomen Posti Oy, Ann Bags Oy, Oy Nordinfo Ab, Pro Palvelu Oy, Tnt Express Worldwide/ Tnt Suomi Oy, Oy Mu-Consultants Ab, Oy Piccafé Ab, Suomen Yrittäjät ry ja Yrittäjänaisten Keskusliitto ry. Ekonomi Ritva Nyberg toimi Naisyrittäjyyskeskuksen toimitusjohtajana perustamisesta 1996 alkaen joulukuuhun 2008 saakka. KTT Taru Hautala aloitti toimitusjohtajana tammikuussa 2009. Naisyrittäjyyskeskuksen tavoitteena on auttaa, tukea ja neuvoa alkavaa yrittäjää. Keskeiset toimintamuodot ovat laadukas yritysneuvonta, yrittäjäkurssit ja yrittäjäksi info-tilaisuudet, verkostoituminen ja mentorointi. Naisyrittäjyyskeskuksen toimintatapa kiteytyy yrittäjä auttaa yrittäjää ideologiaan. Yritysneuvojina ja yrittäjäkurssien kouluttajina toimivat yrittäjät, jolloin neuvonta ja koulutus ovat mahdollisimman käytännönläheisiä alkavalle yrittäjälle. Naisyrittäjyyskeskus on saanut laatusertifikaatin laadukkaasta yritysneuvonnasta. Naisyrittäjyyskeskus on tarjonnut alkavalle yrittäjälle mentoreita, kokeneiden yrittäjien sparrausapua jo vuodesta 1998 alkaen. Naisyrittäjyyskeskuksen tuotteistettu mentorointimalli on saanut kansainvälisesti tunnustusta ja palkintoja, mm. EU komission Best Practise tunnustuksen. 19
SUK:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Tsupari Marjut Hentunen SUK neuvoo oikeat reitit yrittäjän alkutaipaleella Pekka Tsupari, hallituksen puheenjohtaja - Aloittava yrittäjä kaipaa karttaa ja kompassia suunnistaessaan oudossa maastossa ilman aiempaa kokemusta. Uusyrityskeskusten neuvonta on tällainen kartta tai kokenut kumppani, joka auttaa löytämään oikeat reitit ja polut nopeasti. Näin kuvaa SUK:n hallituksen nykyinen puheenjohtaja Pekka Tsupari neuvonnan tulevaisuuden haasteita. - Keskeinen haaste on luoda koko Suomeen kattava yritysten polutusjärjestelmä. Siinä uusyrityskeskusten toimintamallilla sparrataan ja perustetaan yrityksiä yhdessä asiantuntijaverkoston kanssa. Yritys polutetaan kahden tai kolmen vuoden kuluessa muihin yksityisiin ja julkisiin yrityspalveluihin aina sen mukaan, mitä palveluja yritys tarvitsee. - Tämä edellyttää yhteistyön tiivistämistä seudullisten yrityspalvelujen kanssa. Tämä juna on nyt lähtenyt liikkeelle ja idea on saamassa kantavuutta. Uskon, että vuonna 2015 meillä on käytössä koko Suomen kattava yritysten polutusjärjestelmä. Sen elimellinen osa on uusyrityskeskusverkosto. - Uusyrityskeskusten menestys kertoo asiakaslähtöisestä toiminnasta, hyvistä tuloksista ja johdonmukaisesta kehitystyöstä. Kun toimintaa on arvioitu asteikolla 4-10, on asiakastyytyväisyydeksi saatu 8,9. Se on erittäin korkea luku tällaisessa työssä. - Uusyrityskeskukset ovat valtakunnallisesti kattava ja kiinnostava yhteistyökumppani. SUK:n kautta perustettiin viime vuonna jo noin puolet kaikista aloittaneista yrityksistä. Järjestelmä tarjoaa erinomaisen mallin, eräänlaisen yrittäjyyden ekosysteemin, jossa ovat mukana elinkeinoelämä eli yritykset sekä kunnat ja valtio. Julkiset yrityspalvelut voivat parhaiten hyödyntää verkostoa ottamalla rohkeasti käyttöön tilaaja-tuottaja -mallin tässä neuvontatyössä. 20
Hallituksen puheenjohtajat Elinkeinoelämä tiiviisti mukana Suomen Uusyrityskeskukset ry:n yhteistyökumppaneina ovat vahvat ja vakiintuneet yritykset, elinkeinoelämän järjestöt, kunnat, valtion viranomaiset, pankit ja vakuutuslaitokset; kaikki ne, joiden muodostamassa verkostossa yritykset tekevät työtään. Yhteistyön sujuvuus vaatii yhdistyksen johdolta asiantuntemusta ja laajaa verkostoitumista. Siksi hallituksen ja edustajiston puheenjohtajiksi on valittu henkilöitä, joilla on omalla toimialallaan tässä työssä tarvittava vahva tausta ja kokemus ja jotka ovat sitoutuneet yritysten toimintaedellytysten kohentamiseen. Hallituksen puheenjohtajat 1989-2008 Magnus Savander 1989-1996 Ilman Magnus Savanderin uupumatonta panostusta UYK -verkostoa ei olisi syntynyt Suomeen. Hänet valittiin kunniapuheenjohtajaksi 1997. Kaija Pöysti 1997 Kaija Pöystin aika UYK verkostossa jäi valitettavan lyhyeksi. Lauri Palojärvi 1998-1999 oli aktiivisesti mukana vaikuttamassa UYK verkoston suunnan valinnassa 2000-luvulle Erik Hartwall 2000-2003 Omistajayrittäjänä Erik Hartwall sisäisti Jobs and Society toimintamallin erinomaisuuden mahdollisuudet ensimmäisten joukossa. Sven Bertlin 2004-2007 Sven Bertlin on tavalla tai toisella ollut mukana UYK -verkoston toiminnassa alusta alkaen. Pekka Tsupari 2008 - Pekka Tsuparin sitoutuminen UYKverkoston toimintaan ja kehittämiseen on mahdollisuuksia avaavaa. Uusyrityskeskukset ry:n hallitus ja asiantuntijajäsenet 2009 Marjut Hentunen Ylärivistä vasemmalta alkaen: Heikki Pietarinen (SUK), Harri Kivimäki (Elisa), Juha Ruippo (MTK), Heikki M.Nurmi (Rauma), Leena Harkimo (Eduskunta), Harri Rannikko (Nordea), Yrjö Westling (SEKES ry), Timo Onnela (Helsinki). Alarivistä vasemmalta alkaen: Jouko Laitinen (Varkaus), Jussi Peltonen (Varma), Pia Backman (SUK), Pehr-Göran Kåla (Kokkola), Pekka Tsupari (EK). Kuvasta puuttuu hallituksen jäsen Jaana Juutilainen (Asianajotoimisto Juutilainen &Co), asiantuntijajäsen Risto Suominen (SY) sekä edustajiston puheenjohtajat Jukka Suokas (Finnvera) ja Jari Jokilampi (Tampere). 21
Globe Hopen yritystarina: Vanhasta uutta - eettisesti, ekologisesti, esteettisesti Seija Lukkala, Globe Hopen toimitusjohtaja Idea Globe Hopesta kehittyi halusta luoda yksilöllisiä tuotteita maailman loputonta materiaalimäärää kasvattamatta Seija Lukkalalla oli usean vuoden kokemus naisten takkeja valmistavasta tekstiilialan yrityksestä. Vuonna 2000 hän osallistui Taideteollisen korkeakoulun täydennyskoulutukseen. Siellä syntyi kolme ajatusta: Käytöstä poistettua materiaalia ei pidä ajatella jätteenä vaan materiaalina. Miksi emme tarjoaisi laadukkaita tuotteita trendikkäille nuorille, jotka omalla ostokäyttäytymisellään haluavat ottaa kantaa kestävän kehityksen puolesta. Eettisyys, ekologisuus ja esteettisyys voidaan yhdistää luovalla tavalla. Syntyi Globe Hope, joka valmistaa laajaa vaate- ja asustemallistoaan pääosin kierrätystuotteista. Kun tänään käymme tutustumassa yrityksen tuotantotiloihin Nummelassa, näemme jännittäviä tuotteita, joilla kaikilla on oma tarinansa. On Naton makuupussikankaasta valmistettu tietokoneen laukku, Ruotsin laivaston säkistä tehtyjä essuja ja patakintaita, laskuvarjosilkistä valmistettu häämekko, Hämeenlinnan naisvankilan huovasta valmistettu muodikas ulsteri Globe Hopen tuotteet on jalostettu jo olemassa olevista materiaaleista kuten vanhoista sairaalatekstiileistä, armeijan varusteista, työasuista, teollisuuden ylijäämistä ja kuluttajien kierrättämistä tekstiileistä. Uudelleenleikattuina, -ommeltuina, -värjättyinä tai painettuina tuotteet saavat uuden elämän arvostettuina käyttödesigntuotteina. Liikeideaa kannustettiin, ja uusyrityskeskuksen avulla kartoitettiin materiaalin saatavuutta ja rahoitusta ja tehtiin liiketoimintasuunnitelma. Yritys perustettiin vuonna 2003 ja Seija Lukkala palkittiin vuoden 2003 uusyrittäjänä. Se ei jäänyt ainoaksi palkinnoksi. Seinällä on Inno- Suomi-kunniakirjoja oivaltavasta liikeideasta. Amnesty International Finland valitsi yrityksen vuoden 2005 suunnittelijakseen, ja Vihreä Sivistysliitto myönsi yritykselle Vuoden Visio 2005 -palkinnon. Keväällä 2005 Globe Hope valittiin Suomen edustajaksi Tokiossa järjestettyyn kansainväliseen nuorten muotisuunnittelijoiden tapahtumaan. Joulukuussa 2006 oli vuorossa kulttuuriministeriön jakama Suomi-palkinto. - Kun idea syntyi, oli lähellä ajatus, että taitaa olla liian iso kakku minulle, kertoo Seija Lukkala. - Mutta koulutuksessa kannustettiin, että kaupunkilaiskäsityöläisten pitää uskaltaa ajatella asioita isosti: firman logo Manhattanilla ei saa olla utopiaa vaan realistinen tavoite. - Ekologinen yrittäminen on henkisestikin palkitsevaa. Se on meidän panoksemme edistää kestävää kehitystä. Me emme voi tehdä kaikkea kestävän kehityksen puolesta, mutta tämä riittää meille. Globe Hope työllistää toimitusjohtajan lisäksi vientipäällikön, kaksi suunnittelijaa, kaksi toimihenkilöä, kaksi malliompelijaa ja kaksi alihankintaompelijaa sekä noin 20 sopimusompelijaa. Kotimaan lisäksi markkinoita on Skandinaviassa, muualla Euroopassa ja Japanissa. 22
Vuoden Uusyrittäjät Vuoden Uusyrittäjät palkitaan Uusyritysverkoston kautta on syntynyt lukuisia yrityksiä, joiden innovatiivisuus, toimiala, toimintatapa tai muu ominaisuus ovat tehneet niistä poikkeuksellisia. Tunnustukseksi tällaisesta työstä järjestö on valinnut ja palkinnut vuosittain Vuoden uusyrittäjän ja nostanut siten myös julkisuuden valokeilaan pieniä ja ennakkoluulottomia yrityshankkeita. Vuoden Uusyrittäjästipendejä sponsoroivat Finnvera, PRH ja Suomalaisen Työn liitto. Matias Uusikylä Ensimmäinen vuoden Uusyrittäjä palkittiin Helsingissä 1994. Kuvassa vas. Tuomo Holopainen, Magnus Savander, vuoden uusyrittäjä Tapio Majuri, Ilkka Kanerva, sekä Martti Enäjärvi Kuvassa vas. Antti Paasio, Lauri Palojärvi,vuoden 1999 Uusyrittäjä Ari Isokääntä, sekä Erik Hartwall. 2007 Yrittäjät Hanna ja Marko Pekkarinen Vauvatar Ky, Varkaus. Toimialana lastentarvikkeiden internetkauppa ja erikoismyymälä. 2006 Yrittäjät Päivi Aaltonen ja Päivi Mäenpää, Kuntoutuskeskus Mental Oy, Nokia. Toimialana kuntoutus. 2005 Yrittäjä Heidi Virolainen, Päiväkoti Aurinkokumpu Oy, Hämeenlinna. Toimialana päiväkotitoiminta. 2004 Toimitusjohtaja Veli-Pekka Pihlainen Kotirinki Oy, Hämeenlinna. Toimialana kotipalvelutoimialan franchisingketjun kehittäminen. 2003 Toimitusjohtaja Seija Lukkala, Globe Hope Oy, Nummela. Toimialana tekstiilien uusiokäyttö. 2002 Toimitusjohtaja Maria Saarela-Kinnunen, Ilmaria Oy, Juankoski. Toimialana lastensuojelun laitoshoito. 2001 Toimitusjohtaja Virpi Ala-Koukkari, Enkelin Eväspussi Oy:n, Seinäjoki. Toimialana lahjatavarat. 2000 Toimitusjohtaja Hannu Peltonen, OVH Cart OY :n Järvenpää. Toimialana myymäläkärryt. 1999 Toimitusjohtaja Ari Isokääntä, Tampere. Toimialana uusmedia-ala. 1998 Toimitusjohtaja Raimo Smolander, Aislo Oy, Kemi. Toimialana eristeala. 1997 Insinööri Selim Ceylan, Kiiminki, RPC Group Oy. Toimialana muovituotteet. 1996 Toimitusjohtaja Harri Kalliovalkama, Kangasala, Free Heels Oy. Toimialana urheiluvälineet. 1995 Yrittäjä Terttu Lindholm, Kerava, Desinfektio- Kymppi Oy. Toimialana home- ja tuholaistorjunta 1994 Sähköinsinööri Tapio Majuri, Vaasa, Insinööritoimisto Veteste T:mi. Toimialana eristykset. 23
Kiinteää yhteistyötä julkisen sektorin toimijoiden kanssa TE-toimistot Starttiraha on osoittautunut yrityspoliittiseksi innovaatioksi Ylitarkastaja Natalia Härkin TEMin työllisyys- ja yrittäjyysosastosta. Teollisuusneuvos Heikki Vesa työ- ja elinkeinoministeriöstä Yksi uusien yritysten perustamista helpottava keino on työ- ja elinkeinoministeriön TEM:n hallinnoima starttiraha. - Se on joustava ja hyvä työkalu, todellinen yrityspoliittinen innovaatio, sanoo teollisuusneuvos Heikki Vesa työ- ja elinkeinoministeriöstä. Vuosina 1984-2008 starttirahalla on yritystoiminnan aloittanut jo noin 130 000 henkeä. - Vuonna 1984 kokeiluna aloitetusta järjestelmästä on kehittynyt toimiva ja yrittäjyyttä aktivoiva keino, toteaa ylitarkastaja Natalia Härkin TEMin työllisyys- ja yrittäjyysosastosta. Starttirahan tarkoituksena on edistää uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistämistä sinä aikana, jonka päätoimisen yritystoiminnan käynnistämisen ja vakiinnuttamisen arvioidaan kestävän. Starttirahapäätöksen tekee TE-toimisto. Vuoteen 2005 asti starttirahaa voitiin myöntää ainoastaan työvoimatoimiston työttömille työnhakijoille. Kokeilun jälkeen järjestelmää laajennettiin siten, että sitä voidaan myöntää myös muille yrittäjäksi ryhtyville kuin työttömille. Starttirahaa, jonka määrä vuonna 2009 on 551 881 euroa/kk, voidaan myöntää enintään 18 kuukauden ajaksi. Vuonna 2008 starttirahaan käytettiin noin 35 milj. euroa. Starttirahaa haettaessa TE-toimistot pyytävät tarvittaessa yrityshankkeesta asiantuntijalausunnon. Sen antaa yleensä paikallinen uusyrityskeskus. Mikäli yrittäjäksi ryhtyvä on hakenut rahoitusta myös Finnvera Oyj:ltä, käyttää Finnvera Oyj myös samaa lausuntoa. Yhteinen lausuntomalli otettiin käyttöön helmikuussa 2009. Tällainen yhteistyö on tehokasta ja hyödyllistä yrittäjienkin kannalta. Uusyrityskeskusten mukaan keskeisin syy uusyrityskeskusten neuvonnan ja perustettujen yritysten määrän lisääntymiseen on ollut vuoden 2005 jälkeen juuri starttirahauudistus. Starttirahalla perustettujen yritysten eloonjäämisaste on selvitysten mukaan ollut erittäin korkea. Myös muissa EU-maissa on vastaavia järjestelmiä. 24
Kiinteää yhteistyötä julkisen sektorin toimijoiden kanssa PRH Pitkäaikainen yhteistyökumppani Patentti- ja rekisterihallitus Tämä on myös toteutunut käytännössä, sillä EK:n yrityspalvelukyselyn mukaan PRH on saanut parhaat arvosanat ystävällisimpänä, nopeimpana ja palveluhaluisimpana yhteistyökumppanina. Pidämme uusyrityskeskuksia ajan tasalla muuttuneista säännöistä ja käytännöstä. Samalla saamme vastavuoroisesti tietoja yrityskentän tarpeista. Voitaisiinko asiakirjoja vielä selkeyttää ja yksinkertaistaa? - Kyllä toki. Voimme käynnistää heti konkreettisen hankkeen, jolla tietojen vaihtoa puolin ja toisin kehitetään. Kysymys on esimerkiksi tarvittavien lomakkeiden täytön yhtenäistämisestä, hyödyntämisestä ja selkeyttämisestä. Pääjohtaja Martti Enäjärvi, Patentti- ja rekisterihallitus Tiedotus ja neuvonta suojaa yrityksen oikeudet Patentti- ja rekisterihallitus on ollut uusyrityskeskusten tärkeä yhteistyökumppani koko uusyrityskeskusten historian ajan. PRH:lla on keskeinen rooli yritysten perustamisessa. Se toimittaa uusyrityskeskuksiin toiminnassa tarvittavan kirjallisen materiaalin, järjestää koulutusta uusyrityskeskusten henkilökunnalle kaupparekisteriasioiden neuvonnassa sekä tiedottaa kaupparekisterilainsäädännössä tai käytännössä tapahtuneista olennaisista muutoksista. Yhteistyö SUK:n ja PRH:n kesken on malliesimerkki julkisen ja avoimen sektorin hyvästä yhteistyöstä, sanoo Patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtaja Martti Enäjärvi. Suomessa patenttihakemusten käsittely on kansainvälisesti verrattuna nopeaa. Keskimääräinen käsittelyaika on 2,8 vuotta, kun Japanissa se on noin neljä vuotta ja Euroopassa jopa yli kuusi vuotta. Byrokratian purkaminen on Suomessa näissä asioissa muutenkin onnistunut hyvin. Jo liiketoimintasuunnitelmaa laadittaessa on tärkeää miettiä, onko yrityksen oikeudet suojattu riittävän laajasti, esimerkiksi toiminimi, internetin domainit, tuote/palvelukonseptiin liittyvät tavaramerkit ja teknisten ratkaisujen patentointi. PRH:sta on saatavilla tietopalveluja päätösten tekoon. Immateriaalimaisema liittyy keskeisesti osaamisen keräämiseen, suojaamiseen ja maailmalla olevan osaamisen hyödyntämiseen. - Yrityksille, yrittäjille ja kehittämille on tärkeää, että voidaan helposti ja nopeasti hankkia ajantasaista tietoa, osaavia resursseja ja teknologiaa yli maantieteellisten, teknologia- ja toimialarajojen, sanoo pääjohtaja Enäjärvi. - Olemme olleet alusta lähtien SUK:n yhteistyökumppanina. Kun aikoinaan valmistelin patenttilain uudistamista, ehdotin PRH:n tarkoituksen määrittelyksi luovuuden ja yrittämisen edistämistä. Siinä muodossa se hyväksyttiin. Pidin tärkeänä karsia yritysten perustamiseen ja muuhun yritystoimintaan liittyvää byrokratiaa. Viranomaistehtävät ja valvonta eivät saa olla ristiriidassa hyvän asiakaspalvelun kanssa, pääjohtaja Enäjärvi korostaa. 25
v Kiinteää yhteistyötä julkisen sektorin toimijoiden kanssa Finnvera Edustajiston puheenjohtaja t ovat olleet viime aikoina Finnverasta Lauri Palojärvi oli aktiivisesti mukana vaikuttamassa UYK verkoston suunnan valinnassa 2000-luvulle Seppo Arponen tiivisti UYKverkoston ja Finnveran yhteistyötä Kari Villikka jatkoi yhteistyön kehittämistä Jukka Suokas on aktiivisesti kehittänyt UYKneuvonnan hyödyntämistä Finnveran rahoituspäätöksissä Finnvera hyödyntää rahoituspäätösten valmistelussa paikallisia yritysneuvojia. Uutena rahoituspalveluna aloittaville yrityksille Finnvera on aloittanut laajan yhteistyön seudullisten yrityspalveluorganisaatioiden kanssa, toteaa Finnveran varatoimitusjohtaja Veijo Ojala. Yhteistyön tarkoitus on tehostaa aloittavien yritysten neuvontaa ja nopeuttaa niiden rahoitushakemusten käsittelyä Finnveran aluekonttoreissa. Yhteistyössä seudullinen yrityspalvelu antaa aloittavan yrittäjän rahoitushakemuksesta lausunnon, jonka perusteella Finnvera tekee pienlaina- tai naisyrittäjälainapäätöksen. Samaa lausuntoa voi käyttää myös starttirahahakemuksessa. Finnveran pienrahoitusliiketoiminta-alueen kehityspäällikkö Sirkka-Liisa Kovettu kertoo, että koko maassa käyttöönotetulla lausuntomallilla päästään yh- tenäiseen ja asiakkaan kannalta nopeaan ja tehokkaaseen asiakaspalvelukäytäntöön. Lausuntomalli on kehitetty työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Kehittämistyön aikana on käyty hedelmällistä vuoropuhelua Suomen Uusyrityskeskus ry:n jäsenorganisaatioiden kanssa, toteaa Kovettu. Uusi käytäntö on otettu hyvin vastaan eri puolilla maata. Finnveran apulaisaluejohtaja Seija Leppänen suosittaa, että Finnveran rahoitushakemus tehtäisiin yritysneuvonnan kautta. Asiakkaalle tämä uusi toimintatapa on helppo: tarvitaan vain käynti yhden neuvojan luona ja yhdet laskelmat, sanoo Pohjois-Karjalan Uusyrityskeskus ry:n yritysneuvoja Eija Lampio. Markku Ylhäinen Kehityspäällikkö Sirkka-Liisa Kovettu Studio Abacus Oy Apulaisaluejohtaja Seija Leppänen 26