Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista. Kehittämistyöryhmän kokous

Samankaltaiset tiedostot
Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä, asiantuntijahaastatteluista ja metsäneuvostokyselystä

Auditointiryhmän asettaminen

Osallistuminen sidosryhmien näkökulmasta -kysely metsäneuvostojen jäsenille

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista

Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Työsuunnitelma

Strategisten päämäärien toimeenpano-ohjelma Prosessikuvaus Hämeenlinnan kaupungille

AMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK

Pirkanmaan metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

Hämeen metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

Alueellisella metsäohjelmalla toimivaa vuoropuhelua ja hyväksyttäviä tuloksia

Pohjois-Karjalan metsäohjelma laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan

Q-Kult työvälineen esittely Tukeeko organisaatiokulttuurinne laadunhallintaa?

Sustainability in Tourism -osahanke

HÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Itsearviointi Osakokonaisuus 1: Raportointi ja ennakkoarviointi (IVA)

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVA YVA-työpaja TERVETULOA!

Maaseudun kehittämisen tarpeet alueilla alueelliset maaseudun kehittämissuunnitelmat. CAP27-työpaja

Alueellisten metsäohjelmien laadinnan hyväksyttävyys ja vaikuttavuus Analyysi alueellisista metsäohjelmista

LAHDEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA 2018 HALLINTOKUNTAKYSELYN VASTAUKSET

Lapin alueellinen metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

Skenaariotyöpajat AMOjen valmistelussa. AMO vastaavien neuvottelupäivät Tampere

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

Kumppanikyselyiden tulokset 2018

KUUMA-seudun yhteistyö painopisteet ja sisältö

Asikkala Valtuustoseminaari

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Metsäsertifioinnin toteutustavat

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa

Tampereen uuden strategian valmistelutilanne: miksi, milloin ja mitä?

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen. AmKesu syksy 2015

Kestävän kehityksen. kriteerien rakenne. Jatkuvan parantamisen kehä. Kestävän kehityksen. teemat. kasvatuksen malli

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Maakunnallisten metsäneuvostojen nimeäminen v. 2015

Tervetuloa Zonation-koulutukseen. Moduuli

Maaseutuverkostopalvelut-yksikkö

KUNTAMETSIEN SUUNNITTELUN TIEKARTTA. Toimintasuunnitelma Jouni Pykäläinen p ,

Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia

Itsearviointi suunnannäyttäjänä

Henkilötunnus ja henkilön yksilöinti Maarit Huotari, Lainsäädäntöneuvos Omadata tiedonhallinnan käsitteenä ja säädösympäristö -seminaari

Rakennushankkeiden energiajohtaminen

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen käytännöt kunnissa - kohti vaikuttavaa?

VALTAKUNNALLINEN NUORISOTYÖN JA POLITIIKAN OHJELMA (VANUPO) Nuorisotyön ja politiikan vastuualue

Tulevaisuuden asuntotuotanto Asuinympäristön digitaalisuushanke

Kumppanuus ohjelma. Tampereen kaupungin ja tamperelaisten hyvinvointialan järjestöjen yhteistyön kehittäminen

Suurten tutkimusprojektien johtoryhmätyöskentely Mika Lautanala

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMAN VALMISTELU

ALU-koordinaattorin puheenvuoro

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto

Ympäristöministeriö. Rakentamisen ohjauksen kehittäminen. Janne Jauhiainen Tuomo Lähdeniemi Linnea Pitkänen

Metsäalan ennakointityön ohjausvaikutus

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet

Kainuun metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

Kainuun metsäohjelma

Näin luet toimintasuunnitelmaa

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara

Odotukset maakuntauudistukselta

Hollannin malli ja sen soveltuvuus metsäalan politiikkaan

Kestävästi tulevaisuuteen seminaari Kestävä kehitys mikro- ja pk-sektorilla osaamisen kehittämisen pilotointi (ESR)

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

MILLAINEN ON HYVÄ STRATEGIA? Helsingin kaupunginvaltuuston seminaari Arto Hiltunen

Tampereen uuden strategian valmistelutilanne

Osallistuminen YVA-menettelyssä koulutus palvelumuotoiluhankkeen tulosten pohjalta

Verkoston puheenvuorot

TYÖPAJAN OHJELMA

VUOSISUUNNITELMA TOIMIKAUDELLE Selitteet i. Suunnitelmaa täydennetään toimikauden ajan

Kansallisen metsäohjelma 2015 Tulosten ja johtopäätösten läpikäynti

LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO

Tiedolla johtaminen - työryhmä

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS LAPISSA. Ryhmätyöskentelyn tuotokset Työkokous Lapin aluehallintovirasto

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen

Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Järjestöedustamo ja Kumppanuus ohjelma

Sidosryhmien näkemyksiä alueellisesta metsäohjelmatyöstä

Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta. Yleisten kirjastojen neuvosto Asko Rossi

Raakapuun kaupallinen hintaindeksi

Kysely yhteistoimintaryhmien toiminnasta. Vakuutus- ja hyvinvointiyksikkö 2012

Hakukierros 2018 Erasmus+ KA1 liikkuvuus Ammatillinen koulutus webinaari Ideasta projektiksi

PIRKANMAAN YHTEISEN VIESTINTÄSTRATEGIAN JA BRÄNDIN RAKENTAMINEN PROJEKTIN TYÖPAKETIT VIESTINTÄTOIMISTO TAMMISTO KNUUTILA TAMMISTO OY

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013

ForeMassi Osaamisen ennakointi hyvinvointi- ja turvallisuusalalla

Mittaamisen maailmasta muutamia asioita. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016.

Anne Vehmas Ramboll Finland Oy

Lapin 55. Metsätalouspäivät Levi Ari Eini Suomen metsäkeskus

PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA?

Toimintasuunnitelma 2018

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Transkriptio:

Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista Kehittämistyöryhmän kokous 13.3.2008 Heli Saarikoski, 13.3.2008

Tarkastelunäkökulma Mitä kehittämistarpeita AMO-prosessissa on osallistumisen ja vaikuttavuuden näkökulmasta?

Keskeiset teemat Ohjelman rakenne ja painopisteet Vaihtoehtotarkastelu Kansalaisten osallistuminen Sitoutuminen Metsäneuvoston toiminnan tehostaminen Raportoinnin kehittäminen

Ohjelman rakenne ja painopisteet -Nykyisiin ohjelmiin sisältyy perusteellinen kuvaus metsäsektorin nykytilasta -Sen sijaan toimenpideosio usein suppea ja ylimalkainen; lisätään neuvontaa taimikoiden hoidon edistämiseksi ja tehdään yhteistyötä vesiensuojelutoimien edistämiseksi. - -> Seuraavalla ohjelmakierroksella painopiste tavoitteisiin ja ennen kaikkea toimenpiteisiin? - -> SWOT-analyysin tarpeellisuus??

Ohjelman rakenne ja painopisteet -> Ei taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden työryhmiä vaan esim. Taimikoiden hoidon edistämistyöryhmä, Retkeilyreittien kehittämistyöryhmä ja Metsäkanalintujen pesimisedellytysten parantaminen työryhmä? Ohjelman konkretisointi ja terävöittäminen

Vaihtoehtotarkastelu -Vaihtoehtotarkastelu tehty 9 ohjelmassa -Vaihtoehdot ovat vaihtoehtoisia hakkuumääriä - -> Vaihtoehtotarkastelun laajentaminen (toiminnallisia vaihtoehtoja joihin sisältyy muutakin kuin erilaisia hakkuumääriä; strategisia linjauksia)

Vaihtoehtotarkastelu Vaihtoehtoja on vertailtu MMM:n ohjeistuksen mukaan 6 ohjelmassa ja suppeammin yhdessä ohjelmassa, 6 ohjelmassa vaihtoehtoja ei ole vertailtu lainkaan Vaihtoehtojen vertailussa eroja: - Vaihtoehtotarkastelun jälkeen valittiin se metsien raakapuun käytön taso, joka vastaa parhaiten taloudellisten, ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden toteutumista, vs. - Vaihtoehto D on pelkästään maaseudun työllisyyden kannalta arvioituna paras vaihtoehto mutta toisaalta Vaihtoehto D ei ole sertifioinnin nykykriteerien mukainen.

Vaihtoehtotarkastelu MMM:n vertailukriteeristö hyvä; sen laajempi hyödyntäminen vaihtoehtojen vertailussa Vaihtoehtojen vertailu eri näkökulmista

Vaihtoehtotarkastelu Vaihtoehtojen valinta: -Erilaisia pisteytysmenetelmiä (Borda count, 1-6 asteikko, kullakin taholla 40 pistettä) -Erilaisia pisteyttäjiä: metsäneuvosto, projektiryhmä, sidosryhmäseminaari --> Miten kukin taho arvotti erilaisia vaihtoehtoja? --> Yhtenäinen malli?? --> Sidosryhmien edustus metsäneuvostossa --> Pisteytyksen merkitys?

Sitoutuminen Ohjelmaprosessin tavoitteena on sitouttaa toimijat yhteisiin tavoitteisiin ja luoda yhteinen näkemys ja tahtotila. -Missä määrin voidaan odottaa osapuolten sitoutuvan ohjelmaan, jonka sisällöstä päättää viime kädessä metsäkeskuksen johtokunta? -Toisaalta K-S arviointityöryhmä: Metsäkeskuksen johtokunta hyväksyy metsäohjelman, mutta ei osallistunut aktiivisesti sen laadintaa sitoutuminen? - Ongelmana myös konkreettisten tavoitteiden puute; kuinka paljon tietyn MH-yhdistyksen tulisi istuttaa taimikoita vuodessa?

Kansalaisten osallistuminen K-S: Kansalaismielipiteen ja metsänomistajien mielipiteiden kerääminen vaikeaa, mutta jotenkin se on tehtävä. Osallistumisaktiivisuus yleisötilaisuuksiin ja internetkyselyihin on ollut vähäistä Palautetta ei ole käsitelty kovin systemaattisesti AMOprosessissa Häme-Uusimaalla kaksi metsäneuvoston kokousta seminaareina, jotka avoimia myös suurelle yleisölle Rannikolla sidosryhmäseminaareja

Kansalaisten osallistuminen Harkittavaksi: Joko yleisöpalautteen systemaattisempi käsittely ja dokumentointi ohjelmaraporttiin, tai Palautteen kerääminen esimerkiksi valtakunnallisen metsäbarometrin ja suunnattujen kyselyjen sekä valikoiduille kohderyhmille järjestettyjen tilaisuuksien avulla. Myös yleisölle avoimet metsäneuvoston kokoukset toimiva vaihtoehto

Metsäneuvosto Osallistumisaktiivisuus korkea (keskimäärin 71%) Tuonut pöydän ympärille uusia sidosryhmiä Metsäneuvosto koetaan hyödyllisenä yhteydenpito- ja tiedonvaihtofoorumina -> Uusia työkaluja kuitenkin tarvitaan keskustelun jäsentämiseksi ja uusien ideoiden tuottamiseksi

Raportoinnin kehittäminen Läpinäkyvyyden parantaminen - Prosessikuvaus: - Metsäneuvostojen ja työryhmien jäsenet, kokoukset ja niissä käsitellyt asiat, seminaarit ja yleisötilaisuudet ja niiden osallistujamäärät, muut osallistamismenetelmät - Eri tahojen näkemysten kirjaaminen ohjelmaan - Sidosryhmien näkemykset (esim. vaihtoehtojen vertailuosiossa) ja tiivistelmä saadusta yleisöpalautteesta