Pohjois- ja Keski-Espoo (PoKe) - Asukkaiden näkökulma

Pohjois- ja Keski-Espoo (PoKe) - Asukkaiden näkökulma Vuoden 2013 Harava-kyselyn tuloksia Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavaalueelta, sekä muiden asukasmielipiteiden tarkastelua

SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 Yleiskaava-alueen sijainti... 2 Harava-kyselyn vastaukset... 2 HARAVA-KYSELYN VASTAAJAT... 6 ASUKKAIDEN KOKEMUKSIA OMASTA ASUINALUEESTAAN... 8 UUSI RAKENTAMINEN JA MUUTTAMISEN TOIVEALUEET... 11 SÄILYTETTÄVÄT JA PURETTAVAT KOHTEET... 14 ONNISTUNEEKSI JA EPÄONNISTUNEEKSI KOETUT ASUINALUEET... 16 ASUKASYHTEISTYÖ... 20 YHTEENVETO... 21 LÄHTEET... 22 Tekijä: Anniina Lehtonen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2014 Kannen kuva: Espoon kaupunkisuunnittelukeskus/asemakaavayksikkö 1

JOHDANTO Tämän raportin tavoitteena on kerätä Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaava-aluetta (PoKe) koskevia mielipiteitä ja toiveita asukkaiden näkökulmasta. Aineistona on käytetty Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaava-alueelle kohdistuneita Harava-kyselyn vastauksia sekä muita asukastilaisuuksista kerättyjä materiaaleja. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus osallistuu valtiovarainministeriön koordinoimaan Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaan (SADe-ohjelma), jonka osana on teetetty Dimenteq Oy:n tuottaman Haravapalvelun karttapohjainen verkkokysely espoolaisesta asuinympäristöstä. Espoon ensimmäinen Harava-kysely teetettiin vuoden 2013 elo-syyskuussa ja siinä käsiteltiin yleisesti koko Espoota. Kyselyä ei siis teetetty erityisesti Pohjois- ja Keski- Espoon tai muiden osayleiskaavojen alueelle. Tässä raportissa tarkastellaan Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavaalueelle kohdistuneita merkintöjä jälkikäteen tehdyn rajauksen perusteella. Raporttia luettaessa on hyvä ottaa huomioon, etteivät vastaajat ole tietoisesti kohdistaneet vastaustaan Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavaprosessiin liittyen. Tavoitteena onkin tarkastella, minkälaisia vastauksia yleiskaava-alueelle on yleisesti kohdistunut. Harava-kyselyssä Pohjois- ja Keski-Espoon alueelle merkintöjä teki 807 vastaajaa. Tarkoituksena ei ole vetää absoluuttisia johtopäätöksiä aineiston perusteella, vaan pyrkiä tuomaan esiin niin suunnittelijoille kuin asukkaille kokemuksia ja toiveita, joita Harava-kyselyssä on tullut esille. Olennaista on herättää keskustelua alueen suunnittelusta ja edistää erilaisten näkökulmien ja toiveiden esiintuomista. Yleiskaava-alueen sijainti Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaava-alue sijaitsee Pohjois- ja Vanhan Espoon suuralueilla ja kattaa lähes kolmanneksen koko Espoon pinta-alasta (Kuva 1). Harava-kyselyn vastaukset Harava-kyselyn vastauksista on rajattu Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavaalueelle kohdistuneet merkinnät, jotka ovat esitettynä kuvassa 2. Karttaa tarkasteltaessa on hyvä muistaa, että pisteiden sijainnit ovat suuntaa antavia. Pisteen sijainnin tarkkuus riippuu täysin vastaajan käyttämästä zoomaustasosta ja tarkkuudesta. Osa merkinnöistä saattaa olla hyvinkin tarkkoja, ja jotkut täysin satunnaisia. Jokaiseen karttamerkintään on ollut myös mahdollisuus lisätä kuhunkin teemaan liittyviä täydentäviä vastauksia valmiista vastausvaihtoehdoista tai avovastauksena. 2

Kuva 1. Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaava-alueen (PoKe) sijainti Espoossa PoKe-alueella vastaukset ovat sijoittuneet laajasti, kuitenkin lähinnä rakennettujen alueiden läheisyyteen. Suurin vastausten keskittymä sijaitsee Espoon keskuksen alueella. Tarkastelun selkeyttämiseksi yleiskaava-alue on jaettu kahteen osaalueeseen; eteläiseen ja pohjoiseen osaan. Alueita rajaa Kehä III ja Turunväylä (Kuva 3). Rajauksen eteläpuoliset osat ovat selkeästi kaupunkimaisempaa ja tiiviimmin asutettua aluetta, kun taas pohjoisemmat osat harvaan asutettua ja maaseutumaisempaa. Näille alueille kohdistuneet vastaukset poikkesivat toisistaan olennaisesti, jolloin paremman kokonaiskuvan saavuttamiseksi näiden tarkastelu erillään koettiin kannattavaksi. Tässä raportissa käsitellään tulevissa kappaleissa teemoittain toivotun uuden rakentamisen sijaintia ja muuttamisen toivekohteita, säilytettäviä ja purettavia kohteita sekä onnistuneeksi ja epäonnistuneeksi koettujen asuinalueiden sijaintia, sekä näihin karttamerkintöihin liittyviä täydentävä laatutekijöitä. 3

Kuva 2. Harava-kyselyn merkinnät PoKe-alueella 4

Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaava-alueen tarkastelun jako 1. Pohjoisosat 2. Eteläosat Kuva 3. Aineiston tarkastelun jako 5

HARAVA-KYSELYN VASTAAJAT PoKe-alueelle vastanneesta 807 vastaajasta 793 antoi itsestään taustatietoja. Lähes kaikki luokat ovat suhteellisen tasaisesti edustettuna, erityisesti jos jakaumaa vertaa koko Espoon väestöjakaumiin. Ikäluokaltaan suurin osa vastaajista on 25 44 -vuotiaita (Kuva 4), naisia on 60 % ja miehiä 40 % vastanneista (Kuva 5). Lähes kaikilla vastaajilla on perusasteen jälkeinen %) on ylemmän korkeakouluasteen suorittaneita (Kuva 6). Perhestatukseltaan vain 1 % on vanhempien kotona asuva ja naimaton, muut perhestatukset olivat suhteellisen tasaisesti edustettuna (Kuva 7). Eniten vastauksia koskien PoKealuetta on tullut Vanhan-Espoon alueella asuvilta, myös Suur-Espoonlahden ja Suur-Leppävaaran alueilta on vastattu runsaasti (Kuva 8). tutkinto, ja melkein puolet vastaajista (41 PoKe-alueelle vastanneiden ikäjakauma PoKe-alueelle vastanneiden sukupuolijakauma 15-24 vuotta 25-44 vuotta 5 42 Nainen 60 45-64 vuotta yli 65 vuotta 11 42 Mies 40 0 20 40 60 % 0 20 40 60 80 % Kuva 4. Ikäjakauma Kuva 5. Sukupuolijakauma PoKe-alueelle vastanneiden koulutustaso Tutkijakoulutusaste 5 Ylempi korkeakouluaste 41 Alempi korkeakouluaste 29 Keskiaste 23 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 3 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 % Kuva 6. Koulutustaso 6

PoKe-alueelle vastanneiden perhestatus Naimisissa tai avoliitossa 0-17 -vuotiaita lapsia Naimisissa tai avoliitossa, ei alle 18-vuotiaita lapsia 36 37 Muu naimaton, eronnut tai leski, ei alle 18- vuotiaita lapsia 21 Vanhempien kotona asuva, naimaton 1 0 5 10 15 20 25 30 35 40 % Kuva 7. Perhestatus Suuralueet, joilta on vastattu PoKe-alueelle Suur-Leppävaara 16 Suur-Tapiola 11 Suur-Matinkylä 12 Suur-Espoonlahti 20 Suur-Kauklahti 7 Vanha-Espoo 23 Pohjois-Espoo 12 Kuva 8. Suuralueet, joilla vastaajat asuvat 0 5 10 15 20 25 % 7

ASUKKAIDEN KOKEMUKSIA OMASTA ASUINALUEESTAAN Harava-kyselyssä tiedusteltiin vastaajilta myös kokemuksia omasta asuinalueestaan. Taustatietojen yhteydessä kerättiin tieto vastaajan osoitteesta, jonka avulla vastaajat oli mahdollista sijoittaa kartalle ja tarkastella esimerkiksi tässä tapauksessa PoKealueella asuvien kokemuksia omasta asuinalueestaan. Suurin osa vastaajista niin pohjois- kuin eteläosissa ovat ylpeitä asuinalueestaan ja tyytyväisiä sen rauhallisuuteen (Kuva 9). Palveluiden ja joukkoliikenteen merkitys asuinalueen valinnassa on ollut tärkeämpää PoKe-alueen eteläosissa asuville, kun taas pohjoisosissa ollaan enemmän kiinnostuneita viljelypalstasta tai kasvimaasta omassa pihapiirissä. Pohjoisosissa erittäin hyvin toteutuvat luonnon läheisyys, viihtyisyys ja oma piha, heikoiten puolestaan joukkoliikenne yhteydet ja palvelut (Kuva 10). Eteläosissa hyvin toteutuivat luonnon läheisyyden lisäksi muun muassa kävely- ja pyöräilyreitit ja ilmanlaatu. Heikosti eteläosissa koettiin toteutuvan veden läheisyyden, vanhusystävällisyyden, ympäristöystävällisyyden ja meluttomuuden (Kuva 11). Lapsuuden ympäristöt ja sukujuuret koettiin molemmilla osa-alueilla vähiten merkitseviksi laatutekijöiksi. Miten oma asuinalue koetaan On ylpeä asuinalueestaan 62 83 On tyytyväinen asuinalueensa rauhallisuuteen 80 81 Alueen palvelut ovat vaikuttaneet nykyisen asuinalueen valintaan 5 34 pohjoisosat eteläosat Hyvät joukkoliikenne yhteydet ovat vaikuttaneet nykyisen asuinalueen valintaan 11 52 On kiinnostunut viljelypalstasta/kasvimaasta omassa pihapiirissä 41 67 0 20 40 60 80 100 Kuva 9. Oman asuinalueen kokeminen 8

Miten PoKe-alueen pohjoisosassa asuvien asuinympäristössä toteutuu Ympäristöystävällisyys, ekologisuus Puisto- ja ulkoilualueet Veden läheisyys (järvi/joki/meri) Luonnon läheisyys Viihtyisyys Oma piha Melutomuus Terveellisyys, ilmanlaatu Turvallisuus Joukkoliikenteen yhteydet Kävely- ja pyöräilyreitit Erittäin hyvin Hyvin Melko heikosti Heikosti Ei merkitystä Rakennusten ulkonäkö ja koko Lapsuuden ympäristöt, sukujuuret Sosiaaliset kontaktit Vanhusystävällisyys Lapsiystävällisyys, hyvä kasvuympäristö lapsille Harrastus mahdollisuudet Palveluiden saatavuus 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 10. Miten PoKe-alueen pohjoisosassa toteutuu erilaiset laatutekijät 9

Miten PoKe-alueen eteläosassa asuvien asuinympäristössä toteutuu Ympäristöystävällisyys, ekologisuus Puisto- ja ulkoilualueet Veden läheisyys (järvi/joki/meri) Luonnon läheisyys Viihtyisyys Oma piha Melutomuus Terveellisyys, ilmanlaatu Turvallisuus Joukkoliikenteen yhteydet Kävely- ja pyöräilyreitit Erittäin hyvin Hyvin Melko heikosti Heikosti Ei merkitystä Rakennusten ulkonäkö ja koko Lapsuuden ympäristöt, sukujuuret Sosiaaliset kontaktit Vanhusystävällisyys Lapsiystävällisyys, hyvä kasvuympäristö lapsille Harrastus mahdollisuudet Palveluiden saatavuus 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 11. Miten PoKe-alueen eteläosissa toteutuu erilaiset laatutekijät 10

UUSI RAKENTAMINEN JA MUUTTAMISEN TOIVEALUEET Uutta rakentamista toivotaan erityisesti junaradan varrelle, mutta myös muualle PoKe-alueelle kohdistuu satunnaisia merkintöjä (Kuva 14). PoKe-alueen pohjoisosiin toivotaan erityisesti pientalorakentamista (rivitalo, paritalo ja omakotitalo), kun taas eteläosiin on sanoa sijaitsevan Kauklahdessa. PoKealueen pohjoisosiin halutaan muuttaa erityisesti alueen luonnonläheisyyden ja meluttomuuden takia, myös mahdollisuus omaan pihaan ja alueen viihtyisyys vetävät puoleensa. Muuttohalukkuuteen ovat vaikuttaneet vähiten lapsuuden ympäristö ja sukujuuret, ehdotettu selkeästi eniten joukkoliikenneyhteydet, palveluiden kerrostalorakentamista (Kuva 12). saatavuus ja sosiaaliset kontaktit. Eteläosissa merkittävin vetovoimatekijä Muuttohalukkuus kohdistuu suhteellisen tasaisesti koko alueelle, mutta selkeimmän yksittäisen keskittymän voisi muuttamiselle on joukkoliikenneyhteydet, kun taas tilan tarve ja vedenläheisyys vaikuttavat valintaan vähiten (Kuva 13). Toivottu uusi rakentaminen PoKe-alueella pohjoisosa (n=18) eteläosa (n=14) tornitalo (yli 12 kerrosta) 0 1 kerrostalo 2 9 loft-talo 1 3 pienkerrostalo 5 8 townhouse (kaupunkipientalo) 5 6 rivitalo 7 13 paritalo omakotitalo 5 5 12 12 0 2 4 6 8 10 12 14 merkintöjen määrä Kuva 12. Toivotun uuden rakentamisen talotyypit 11

Miksi PoKe-alueelle halutaan muuttaa pohjoisosa (n=34) eteläosa (n=17) viihtyisyys 53 53 turvallisuus 18 44 tunnelma 41 50 terveellisyys, ilman laatu 24 50 tilan tarve 12 47 sosiaaliset kontaktit 6 18 sijainti kaupungissa 26 47 rakennusten ulkonäkö ja koko 24 35 meluttomuus 47 65 harrastusmahdollisuudet 26 29 palveluiden saatavuus 6 47 oma piha 41 76 vedenläheisyys (meri, järvi, joki) 12 50 luonnonläheisyys 53 88 lapsuuden ympäristö, sukujuuret 3 24 vanhusystävällisyys 9 24 hyvä kasvuympäristö lapsille 50 53 joukkoliikenteen yhteydet 6 71 kävely- ja pyöräilyreitit 35 53 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Kuva 13. Alueelle kohdistuvaan muuttohalukkuuteen vaikuttavia laatutekijöitä 12

Kuva 14. Toivotun uuden asuinrakentamisen ja muuttamisen toivekohteiden merkintöjen sijoittuminen PoKealueelle 13

SÄILYTETTÄVÄT JA PURETTAVAT KOHTEET Säilytettäväksi ehdotettujen kohteiden merkinnät ovat jakautuneet tarkastelualueelle hieman tasaisemmin kuin purettavaksi ehdotettujen merkinnät, jotka keskittyvät selkeästi alueen eteläisiin osiin junaradan läheisyyteen (Kuva 15). PoKe-alueen pohjoisosassa säilytettäväksi toivotaan erityisesti sen rikasta luonnonympäristöä. Toisaalta toivotaan luonnon säilyttämistä koskemattomana ja toisaalta sen toiminnallisuuden kehittämistä, kuten luontopolkujen parantamista. Myös kulttuurimaisemat, kartanomiljööt ja maaseutu koetaan alueella erityisen tärkeiksi. Erityisesti esiin nousevat Träskändan ja Nuuksion alueiden vaaliminen. Purkamiseen liittyviä kommentteja alueella ei juurikaan ole, vaan merkinnät liittyivät ennemminkin yksittäisten rakennusten korjaamiseen tai liikenteen parantamiseen. PoKe-alueen eteläosissa toivotaan säilytettäväksi merkittäviä kulttuurihistoriallisia kohteita ja rakennuksia, kuten Espoon tuomiokirkko ja sen ympäristö sekä Kauklahden vanha kylämäinen keskusta. Myös virkistysalueiden ja ulkoilureittien (erityisesti keskuspuistossa) säilyttäminen koetaan tärkeäksi. Kaupungintalo jakaa vahvasti mielipiteitä. Toisaalta se halutaan säilyttää aikakautensa edustajana ja toisaalta purkaa sen ulkonäön ja tyhjillään olon takia. Osan mielestä koko virastokeskus tulisi joko purkaa tai kehittää viihtyisämmäksi. Purkamistoiveiden sijaan alueelle kohdistui kuitenkin enemmän korjaus- ja kehitysehdotuksia. Erityisesti Espoon keskuksen turvallisuuden ja katukuvan parantamista, ja laadukkaampaa asumista toivottiin. Myös radanvarsien parantaminen ja hyödyntäminen esimerkiksi toimisto- tai asuntorakentamisessa nousi esiin. 14

Kuva 15. Säilytettäväksi ja purettavaksi ehdotettujen kohteiden sijainti PoKe-alueella. 15

ONNISTUNEEKSI JA EPÄONNISTUNEEKSI KOETUT ASUINALUEET Myös onnistuneeksi koettujen asuinalueiden merkinnät sijaitsevat hajanaisemmin, epäonnistuneeksi koettujen asuinalueiden merkinnät ovat puolestaan hyvin vahvasti keskittyneitä Espoon keskuksen alueelle (Kuva 18). Vastaajatietoja tarkasteltaessa voi kuitenkin huomata, etteivät epäonnistuneen asuinalueen merkintöjä tehneet yleensä asu tai ole asuneet kyseisellä alueella. Selitys tähän saattaa löytyäkin merkintöihin liittyvissä täydentävissä vastausvaihtoehdoissa, joissa erityisesti epäonnistuneen asuinalueen kokemisessa merkittäväksi laatutekijäksi nousee alueen maine ja imago. Merkinnät saattavat siis liittyä vahvasti vastaajan omiin mielikuviin tai muihin kokemuksiin. PoKe-alueen pohjoisosissa onnistuneeksi koettuun asuinalueeseen liittyy erityisesti alueen ulkoilumahdollisuudet ja viheralueiden läheisyys, sekä rakennusten miellyttävä ulkonäkö ja koko (Kuva 16). Epäonnistuneeksi koetun asuinalueen laatutekijöistä nousee esille puolestaan erityisesti joukkoliikennepalvelut ja palveluiden saavutettavuus (Kuva 17). PoKe-alueen eteläosissa onnistuneeksi koetun asuinalueen laatutekijöiksi on valittu muun muassa rakennusten ulkonäkö ja koko, ulkoilumahdollisuudet, hyvä kasvuympäristö lapsille, viheralueiden läheisyys ja sijainti. Mikään laatutekijä ei kuitenkaan nouse selkeästi yli muiden (Kuva 16). Epäonnistuneeksi koetun asuinalueen laatutekijöissä puolestaan nimenomaan alueen imago ja maine sekä rakennusten ulkonäkö ja koko nousevat selkeästi voimakkaimmin esille selittämään merkintöjä (Kuva 17). 16

Onnistuneeksi koetun asuinalueen laatutekijöitä pohjoisosa (n=15) eteläosa (n=21) vanhusystävällisyys hyvä kasvuympäristö lapsille ympäristöyställisyys, ekologisuus, energiatehokkuus meluttomuus 13 14 40 14 40 53 52 57 ulkoilumahdollisuudet 62 93 alueen imago, maine 33 43 rakennusten ulkonäkö ja koko viheralueiden läheisyys 57 73 76 73 alueen joukkoliikennepalvelut 7 43 palveluiden saavutettavuus kävellen/pyöräillen palveluiden saatavuus 20 13 19 38 sijainti 60 57 Kuva 16. Onnistuneeksi koettujen asuinalueiden laatutekijöitä 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 17

Epäonnistuneeksi koetun asuinalueen laatutekijöitä pohjoisosa (n=12) eteläosa (n=95) vanhusystävällisyys 8 14 hyvä kasvuympäristö lapsille 8 27 ympäristöyställisyys, ekologisuus, energiatehokkuus meluttomuus 17 12 17 18 ulkoilumahdollisuudet 0 4 alueen imago, maine 0 80 rakennusten ulkonäkö ja koko 0 58 viheralueiden läheisyys 0 4 alueen joukkoliikennepalvelut 4 33 palveluiden saavutettavuus kävellen/pyöräillen 4 58 palveluiden saatavuus 7 67 sijainti 17 25 Kuva 17. Epäonnistuneeksi koettujen asuinalueiden laatutekijöitä 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 % 18

Kuva 18. Onnistuneeksi ja epäonnistuneeksi koettujen asuinalueiden merkinnät PoKe-alueella 19

ASUKASYHTEISTYÖ Pohjois- ja Keski-Espoon osayleiskaavoituksesta pidettiin ensimmäinen asukastapaaminen syksyllä 2014. Paikalle oli kutsuttu alueen asukasyhdistysten edustajia keskustelemaan ja ideoimaan alueen suunnittelua visiotyöpajan muodossa. Työpajassa käsiteltiin ryhmissä neljää eri teemaa; työpaikat ja palvelut, liikenne, asuminen sekä maisema, luonto ja kulttuuriympäristöt. PoKe-alue koostuu monista eri kylämäisistä aluekokonaisuuksista, joiden luonnetta tulisi hyödyntää myös suunnittelussa. Työpajassa esiin nousi erityisesti toive alueen monipuolisesta kehittämisestä, jotta palvelurakenne ja liikenneyhteydet paranisivat. Kalajärven asemaa keskuksena tulisi vahvistaa ja yhteyksiä Vantaalle päin parantaa. Kehä III, Turunväylä ja Ämmässuon alue koettiin otollisiksi työpaikkakehitykselle. Maatalous sekä luomu- ja hevostilat ovat alueella merkittäviä elinkeinoja, ja niiden toiminta tulisi turvata myös jatkossa. Luonto ja kulttuuri on alueella arvostettua ja virkistyskohteita on runsaasti. Virkistyspalveluiden monipuolistamista ja reitistön parantamista kuitenkin toivottiin. Kunnallistekniikan sijaan toivotaan alueella hyödynnettävän vaihtoehtoisia energiamuotoja. 20

YHTEENVETO PoKe-alue jakautuu selkeästi maaseutumaiseen pohjoiseen ja kaupunkimaiseen etelään. Osa-alueita on käsitelty raportissa erillisinä kokonaisuuksina, sillä näihin liittyvät kokemukset ja toiveet eroavat toisistaan huomattavasti. Todellisuudessa alue jakautuu kuitenkin vielä pienempiin aluekokonaisuuksiin, jolla jokaisella on erityisiä ja omaleimaisia vivahteita. Asukkaiden toiveista onkin havaittavissa juuri näiden pienten vivahteiden huomioon ottamista ja hyödyntämistä osana suunnittelutyötä PoKe-alueen pohjoisosan vetovoima tekijöitä ovat erityisesti rauhallisuus, luonnonläheisyys ja ulkoilumahdollisuudet. Kulttuurimaisemat, kartanomiljööt ja maaseutu ovat tärkeitä elementtejä alueen identiteetille. Alueen kehittäminen ja asukasmäärän lisääminen uudella asuntotuotannolla koetaan olennaiseksi paremman palvelurakenteen ja liikenneyhteyksien saavuttamisessa. Uuden rakentamisen toivotaan pysyvän pientalopainotteisena. Eteläosaan toivotaan laadukasta kerrostalopainotteista rakentamista ja erityisesti nykyisen kaupunkirakenteen turvallisuuden ja viihtyisyyden parantamista. Hyvät joukkoliikenneyhteydet ovat alueen selkein vetovoimatekijä ja radanvarsia toivotaankin tehokkaampaan käyttöön niin työpaikka- kuin asuntorakentamisessa. Tärkeiksi teemoiksi koko alueella nousee sekä Harava-kyselyssä että visiotyöpajassa luonnon- ja kulttuuriympäristön suojelu. Asuinalueen kokemisessa erityisen tärkeäksi koetaan alueen hyvä maine ja imago, palveluiden saavutettavuus, rakennusten ulkonäkö, sekä asuinympäristön viihtyisyys ja hyvät ulkoilumahdollisuudet. 21

LÄHTEET Millainen on hyvä espoolainen asuinympäristö? (2013). Harava-kysely. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus. Asukasyhdistysten visiotyöpaja 28.8.2014. Espoon Pohjois- ja Keskiosien (PoKe) yleiskaavan visio. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 22