5 SISÄLLYS 1. JOHDANTO, RAKENNUSTEKNIIKKA... 9 2.1 Rakennusalan perustutkinnon tavoitteet... 10 2.1.1 Talonrakennuksen koulutusohjelma... 11 2.2 Rakennusalan perustutkinnon muodostuminen talonrakentajan koulutusohjelmassa... 11 2.3. Opintojen ohjeellinen suoritusajankohta... 13 2.4. Opinnoissa eteneminen... 13 3. HENKILÖKOHTAINEN OPINTOJEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS).. 13 4. TYÖSSÄOPPIMISEN SUUNNITELMA... 13 5. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA... 14 6. OPINNÄYTETYÖ... 14 7. ARVIOINTI... 14 7.1 Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit... 14 7.2 Osaamisen tunnustaminen... 15 7.3 Arvioinnin tehtävä... 16 7.4 Arvioinnista tiedottaminen... 16 7.5 Arvioinnin toteuttaminen... 16 7.6 Oppimisen ja osaamisen arviointi... 17 7.6.1 Oppimisen arviointi... 17 7.6.2 Osaamisen arviointi... 17
6 OPINTO-OHJELMA 2008 TALONRAKENNUKSEN PERUSTUTKINTO, talonrakentajan koulutusohjelma 1. OPINTOVUOSI 2. OPINTOVUOSI 3. OPINTOVUOSI Pakolliset tutkinnon osat 27 ov Perustustyöt 15 ov Runkovaiheen työt 12 ov Valinnaiset tutkinnon osat 0 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 10 ov Äidinkieli 2 ov Englanti 1 ov Matematiikka 3 ov Yhteiskunta-, yritys-, ja työelämätieto 1 ov Liikunta 1 ov Valinnaiset yhteiset opinnot 2 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat 3 ov Pakolliset tutkinnon osat 23 ov Runkovaiheen työt 23 ov Valinnaiset tutkinnon osat 3 ov Ulkoverhous- ja kattotyöt 2 ov Laatoitus 1 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 10 ov Äidinkieli 2 ov Ruotsi 1 ov Englanti 1 ov Fysiikka ja kemia 2 ov Terveystieto 1 ov Taide ja kulttuuri 1 ov Valinnaiset yhteiset opinnot 2 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat 4 ov Pakolliset tutkinnon osat 0 ov Valinnaiset tutkinnon osat 37 ov Sisävalmistusvaiheen työt 10 ov Ulkoverhous- ja kattotyöt 8 ov Muuraus 10 ov Laatoitus 9 ov Raudoitus ja betonointi Korjausrakentaminen Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 0 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat 3 ov
7 RAKENNUSTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO, talonrakennuksen koulutusohjelma, 120 ov RAKENNE JA NÄYTTÖJEN SIJOITTUMINEN Tutkinto koostuu pakollisista, valinnaisista, ammattitaitoa täydentävistä sekä vapaasti valittavista tutkinnon osista. RAKENNUSALAN PERUSTUTKINTO 120 ov 4. AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 90 ov Ammatilliset palkolliset tutkinnon osat 50 ov 4.1.1 Perustustyöt 15 ov AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Näyttö voidaan antaa joko yksilösuorituksena tai työryhmän jäsenenä. Näytön työosio koostuu mittaosiosta ja perustusmuotin laudoituksesta ja/tai raudoituksesta. TOTEUTUS: Oppilaitosnäyttönä koulun harjoitustyömaalla tai harjoitustyösalissa. 1. vuotena 4.1.2 Runkotyöt 35 ov AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Näyttö voidaan antaa joko yksilösuorituksena tai työryhmän jäsenenä. Näytön työosio koostuu runko- sekä väliseinätyöstä. TOTEUTUS: Työssäoppimispaikalla tai oppilaitosnäyttönä 2.vuotena
8 Ammatilliset valinnaiset tutkinnon osat 40ov 4.2.1 Sisävalmistusvaiheentyöt 10 ov AMMATTIOSAMISEN NÄYTTÖ Näyttö voidaan antaa joko yksilösuorituksena tai työryhmän jäsenenä. Näytön työosio voi koostua joko lattian, katon tai seinän sisävalmistusvaiheen verhousten asennustyöstä. TOTEUTUS: Työssäoppimispaikalla tai muussa mahdollisimman hyvin rakennustyömaan oloja vastaavassa paikassa 3.vuotena 4.2.2 Ulkoverhous- ja kattotyöt 10 ov AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tekemällä ulkoverhous- tai kattotöitä työryhmässä tai yksin. TOTEUTUS: Työssäoppimispaikalla tai muussa mahdollisimman hyvin rakennustyömaan oloja vastaavassa paikassa 3.vuotena 4.2.3 Muuraus 10 ov AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa muuraamalla piirustusten mukaisen rakennusosan. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. TOTEUTUS: Työssäoppimispaikalla tai muussa mahdollisimman hyvin rakennustyömaan oloja vastaavassa paikassa 3.vuotena 4.2.4 Laatoitus 10 ov AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tekemällä laatoitustyötä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. TOTEUTUS: Työssäoppimispaikalla tai muussa mahdollisimman hyvin rakennustyömaan oloja vastaavassa paikassa 2.vuotena Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 20ov Ei erillisiä näyttöjä Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10ov Ei näyttöjä KÄSITTELY Näyttötoimikunnan käsittely.. 2010 Rakennusalan jaoksen käsittely 27.10.. 2009 Näyttötoimikunnan puheenjohtaja Rakennusalan jaoksen puheenjohtaja Olavi Pesonen Raimo Hovi
9 1. JOHDANTO, RAKENNUSTEKNIIKKA Rakennusala liittyy elämäämme kaikkialla ympäröivässä yhteiskunnassa. Rakennusalan perustutkinnon suorittaneella on laajat perusvalmiudet rakennusalan vaihteleviin työmaatehtäviin. Hän suoriutuu rakennustyömaan yleisistä tehtävistä osittain itsenäisesti ja osittain työryhmässä muiden ammattityöntekijöiden ohjauksessa. Perustutkinnon suorittaneella on alan perusvalmiuksien lisäksi erikoistunut osaaminen talonrakentamisessa, maarakentamisessa tai maarakennuskoneen kuljettamisessa. Yksilölliset rakennushankkeet toteutetaan suunnitelmapiirustusten ja -asiakirjojen mukaan lopullisissa paikoissaan. Projektin tultua valmiiksi siirrytään seuraavalle työmaalle. Työtehtävät ovat monipuolisia ja haasteellisia. Usein työntekijät pääsevät itse vaikuttamaan työjärjestelyihin. Rakennusalan perustutkinnossa on kolme koulutusohjelmaa: - talonrakennuksen koulutusohjelma, talonrakentaja - maarakennuksen koulutusohjelma, maarakentaja - maarakennuskoneenkuljetuksen koulutusohjelma, maarakennuskoneenkuljettaja. Talonrakennuksen koulutusohjelmassa voi erikoistua kirvesmiestöihin, muuraukseen, laatoitukseen tai betonointiin ja raudoitukseen. Talonrakentajan taitoja tarvitaan perustuksista alkaen aina viimeistelytöihin saakka niin uudis- kuin korjausrakennustyömaalla. Maarakennuksen koulutusohjelma antaa valmiudet työskennellä maarakennusalan monipuolisissa tuotanto- ja kunnossapitotöissä. Maarakentajan tyypillisiä työtehtäviä ovat maarakennustöihin liittyvien rakenteiden valmistus- ja asennustyöt, putkistojen ja muiden maarakennuselementtien ja tarvikkeiden asennustyöt, maarakenteiden verhousten ja päällysteiden rakennus- ja asennustyöt, liikennealueiden ja - ympäristön varusteiden rakentamis- ja kunnossapito- sekä maisemanhoitotyöt. Maarakennuskoneenkuljetuksen koulutusohjelmasta valmistunut osaa toimia kuljettajana kahdella maarakennuskonetyypillä alan vaativissa ja monipuolisissa tuotanto- ja kunnossapitotöissä. Valinnaisesti koulutus antaa valmiuksia toimia koneenkuljettajana myös liikennealueiden kunnossapitotöissä. Koulutus antaa perusteita hakeutua myöhemmin erikoiskoneitten kuljettajaksi ja muihin maarakennusalan tehtäviin.
10 Kouvolan seudun ammattiopisto: Ammattiopiston rakennusalalla on hyvät suhteet alueen yrityksiin. Ammattiopistossa toimii ammatillisen neuvottelukunnan jaos yhdessä Kouvolan Ammatillisen Aikuiskoulutuskeskuksen kanssa. Jaoksen kokoonpanossa on työnantajien, työntekijöiden sekä opettajien edustus. Jaos kokoontuu keskimäärin kaksi kertaa lukuvuoden aikana. Rakennusalan perustutkinnon voi suorittaa Kouvolan seudun ammattiopistossa suuntautumalla joko talonrakennukseen tai maarakennukseen. 2. RAKENNUSALAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 2.1 Rakennusalan perustutkinnon tavoitteet Rakennusalan perustutkinnon suorittaneella on monipuolinen ammattitaito ja hän kehittää sitä jatkuvasti. Hän on luotettava, laatutietoinen, oma-aloitteinen sekä asiakaspalvelu- ja yhteistyöhenkinen. Hänen on osattava soveltaa oppimiaan taitoja ja tietoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa. Hän pystyy näkemään työnsä osana suurempia tehtäväkokonaisuuksia ja pystyy ottamaan huomioon lähialojen ammattilaisten tehtävät omassa työssään. Rakennusalan ammattilainen tekee työnsä rakennusalan laatuvaatimusten mukaisesti sekä käsittelee materiaaleja huolellisesti ja taloudellisesti. Hän osaa suunnitella työnsä piirustuksien avulla, osaa tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmia sekä hän osaa esitellä ja arvioida omaa työtään. Rakennusalan perustutkinnon suorittanut osaa lukea sekä talonrakentamiseen että maarakentamiseen liittyviä piirustuksia. Hänellä on mittaustöissä ja rakennustyömaan laskentatehtävissä tarvittavat matemaattiset valmiudet. Hän osaa rakennusfysiikan perusteet, jotka tulevat entistä tärkeämmiksi korjausrakentamisen lisääntyessä. Laaja-alaisten elinkaaripalvelumallien yleistyessä rakennusalan yrityksissä, rakennusalan ammattilaisen on toimittava erilaisissa vuorovaikutustilanteissa yhteistyökykyisesti sekä ilmaistava näkökantoja selkeästi ja luottamusta herättäen. Rakennusalan perustutkinnon suorittanut ottaa erityisen tarkkaan huomioon työn turvallisuuden sekä työkyvyn edistämisen, koska rakennusala on työturvallisuudeltaan vaarallinen toimiala ja turvallisia työtapoja sekä oikeaa asennetta arvostava työturvallisuuskulttuuri on vasta kehittymässä rakennusalalle. Ympäristötietoisuus rakentamisessa edellyttää rakentajilta uusia tietoja esimerkiksi eri materiaalien ominaisuuksista. Rakennusalan ammattilainen osaa vastata asiakkaan kysymyksiin materiaalin tai tuotteen valmistuksen, käytön ja hävittämisen yhteydessä syntyvistä päästöistä ja jäteongelmista.
11 Rakennusalalla toimivat osaavat käyttää tietotekniikkaa. Lähitulevaisuudessa ollaan tilanteessa, jossa kaikki rakennusalan tieto voi olla ja liikkua osapuolten välillä sähköisenä. Tällaisen tiedonsiirron osaaja on alalla etulyöntiasemassa, koska sähköinen tiedonsiirto merkitsee nopeutta ja tietojen tehokasta hyödyntämistä. Kansainvälistyminen asettaa varsinaisen ammattitaidon lisäksi muita haasteita. Kansainvälisen rakentajan taitoja ovat vieraiden kielten hallinta, kohdemaan kulttuurin ymmärtäminen, palvelualttius, erilaisiin oloihin mukautuminen ja tietotekniikan hallinta oman ammatin lisäksi. Perustutkinnon suorittaneella on alan perusvalmiuksien lisäksi erikoistuneempi osaaminen talonrakennuksesta, maarakennuksesta tai maarakennuskoneenkuljetuksesta. Perustutkinnon suorittaneella on edellytykset kehittää itseään ja suorittaa ammattitutkinto työkokemusta saatuaan. 2.1.1 Talonrakennuksen koulutusohjelma Talonrakennuksen koulutusohjelman tai osaamisalan suorittanut talonrakentaja osaa tehdä talonrakennustyömaan perustusvaiheen töitä. Hän osaa tehdä ulko- ja väliseinätyöt sekä vesikaton runkotyöt eristystöineen suunnitelmien ja asiakirjojen mukaan. Talonrakentaja osaa käyttää rakennustyömaan perustyövälineitä, oikeita työtapoja ja materiaaleja. Talonrakennuksen koulutusohjelmassa voi erikoistua kirvesmiestöihin, muuraukseen, betonointiin, teräsrakentamiseen, korjausrakentamiseen, kivirakentamiseen, hirsirakentamiseen, mittaustöihin tai rakennusalan moniosaajaksi. Talonrakentaja kohtaa työssään yhä useammin asiakkaita ja hän tekee paljon yhteistyötä muiden ammattikuntien edustajien kanssa, joten hän osaa toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sujuvasti. Lisäksi ammatillisessa peruskoulutuksessa tulee tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista (L630/98 5 ). 2.2 Rakennusalan perustutkinnon muodostuminen talonrakentajan koulutusohjelmassa Talonrakentajan perustutkinto 120 ov muodostuu ammatillisista tutkinnon osista, joista ammatillisia pakollisia 50 ov ja ammatillisia valinnaisia 40 ov. Lisäksi peruskoulutuksena suoritettavaan tutkintoon sisältyy pakollisia ja valinnaisia ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteiset opinnot) 20 ov sekä vapaasti valittavia tutkinnon osia 10 ov. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia, jotka laajentavat suoritettua tutkintoa, silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista.
12 Opiskelija voi valita jatko-opintokelpoisuuden vahvistamiseksi lukio-opintoja ja suorittaa ylioppilastutkinnon. Nämä opinnot voivat korvata ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteisiä opintoja), muita valinnaisia tutkinnon osia ja vapaasti valittavia tutkinnon osia koulutuksenjärjestäjän opetussuunnitelman yhteisen osan linjausten mukaisesti. Toisen perustutkinnon suorittanut voi hyväksi lukea ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteisiä opintoja), muita valinnaisia tutkinnon osia ja vapaasti valittavia tutkinnon osia koulutuksenjärjestäjän yhteisen osan linjausten mukaisesti. Vapaasti valittaviin opintoihin tarjotaan ammattia tukevia opintoja. AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT OPINNOT 20 ov Pakolliset tutkinnonosat 16 ov Valinnaiset tutkinnonosat 4 ov AMMATILLISET TUTKINNONOSAT 90 ov Ammatilliset pakolliset tutkinnon osat 50 ov Perustustyöt Runkovaiheen työt 15 ov 35 ov Ammatilliset valinnaiset tutkinnon osat 40 ov Sisävalmistusvaiheen työt Ulkoverhous- ja kattotyöt Muuraus Laatoitus Raudoitus ja betonointi Korjausrakentaminen 10 ov 10 ov 10 ov 10 ov VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 10 ov
13 Tutkinnon osiin sisältyy yhteensä opinto-ohjausta vähintään 1,5 ov 2.3. Opintojen ohjeellinen suoritusajankohta Ammattiopistossa rakennusalan opetus pyritään mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti. 2.4. Opinnoissa eteneminen Opintojen normaali suoritusaika on kolme vuotta. Erityistä tukea vaativien opiskelijoiden opintoaika voidaan määritellä myös pidemmäksi ajanjaksoksi. Opiskelijan edistymistä seurataan ja tarvittaessa järjestetään tukiopetusta. Perusteltuna syynä voi olla esim. opiskelijalle laadittu henkilökohtainen opintojen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Siirtyminen luokalta toiselle edellyttää pakollisten ammatillisten tutkinnon osien vuosijaksojen hyväksytysti suorittamista. Kullekin vuosijaksolle on kirjattu erikseen osaamisen kriteerit. 3. HENKILÖKOHTAINEN OPINTOJEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Opiskelijoille, jotka tarvitsevat erityistä tukea opintojensa suorittamiseen, laaditaan henkilökohtainen opintojen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS, joka sisältää myös HOPS:in. HOJKS:in laatimisesta on annettu yksityiskohtaiset ohjeet erityisopetustiimin laatimassa erityisopetussuunnitelmassa. 4. TYÖSSÄOPPIMISEN SUUNNITELMA Työssäoppiminen tapahtuu rakennusalan yrityksissä. Työssäoppimista on vähintään 20 ov ja se sijoittuu toiselle ja kolmannelle opintovuodelle. Työpaikan hankkii pääsääntöisesti opiskelija, samalla koulutamme opiskelijoita itsenäiseen työnhakuun. Työssäoppiminen on valvottua oppimista, josta vastaa työpaikkaohjaaja sekä työssäoppimista ohjaava opettaja. Työssäoppimisen suunnitelma laaditaan työssäoppimispaikalla tapahtuvan opetuksen tavoitteista ja sisällöistä. Suunnitelma on opiskelijakohtainen ja se tehdään yhdessä työssäoppimispaikan työnohjaajan ja opiskelijan kanssa joko ennen työssäoppimisjaksoa tai välittömästi sen alettua. Työssäoppimisen arviointi on oppimisen arviointia josta ei anneta erillistä arvosanaa.
14 5. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA Näyttöjen toteutuksesta laaditaan suunnitelma. Suunnitelmassa huomioidaan näyttöjen olevan osa opetustapahtumaa. Näytöt suunnitellaan ja toteutetaan opiskelijakohtaisesti ja yhteistyössä alueen yritysten kanssa. Näytöt jakaantuvat koko opiskeluajalle kuitenkin painottuen enemmän viimeiseen opiskeluvuoteen. Alustavat näyttösuunnitelmat tutkinnon osien suunnitelmissa. 6. OPINNÄYTETYÖ Talonrakentajan koulutusohjelman opinnäytetyö, kaksi opintoviikkoa, sisältyy kolmannen vuoden ammatillisiin opintoihin. Opinnäyte sisältää ammatillisia valmiuksia kuvaavan selvitystyön sekä esittelyseminaarin. Selvitystyönä tehdään ammattialaan kuuluvan kokonaisuuden pienoistutkielma jossa paneudutaan syvällisemmin ko. kokonaisuuden erityispiirteisiin. Ohjaajana toimii ammattiaineen opettaja sekä äidinkielen opettaja. Päättötyöseminaarissa jokainen opiskelija esittelee oman työnsä. Seminaari on kaikille pakollinen. Työn tekijä(t) ja ohjaaja sopivat ohjausajat. Opiskelija laatii työstään runkosuunnitelman ja hyväksyttää se ohjaavalla opettajalla. Opinnäytetyö arvioidaan ja arviointi vaikuttaa sen tutkinnon osan arviointiin, mihin se sisällöllisesti kuuluu. Opinnäytetyöstä ei anneta erillistä arvosanaa tutkintotodistukseen, ainoastaan maininta mistä aiheesta opinnäytetyö on tehty. 7. ARVIOINTI 7.1 Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon perusteissa on tutkinnon osittain esitetty arvioinnin kohteet (mitä arvioidaan) ja arviointikriteerit (miten osataan) tyydyttävän T1, hyvän H2 ja kiitettävän K3 tasoille. Arviointi kohdistuu - työprosessin - työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin - työn perustana olevan tiedon ja - elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallintaan.
15 Elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka, terveys, turvallisuus ja toimintakyky, aloitekyky ja yrittäjyys, kestävä kehitys, estetiikka, viestintä- ja mediaosaaminen, matematiikka ja luonnontieteet, teknologia ja tietotekniikka sekä aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Arvioinnin kohteessa elinikäisen oppimisen avaintaidot arvioidaan seuraavat neljä avaintaitoa: oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka sekä terveys, turvallisuus ja toimintakyky. Muut avaintaidot arvioidaan työprosessin, työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin tai työn perustana olevan tiedon hallinnan yhteydessä. 7.2 Osaamisen tunnustaminen Osaamisen tunnustamisessa noudatetaan Kouvolan seudun ammattiopiston koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteiseen osaan kirjoitettuja periaatteita. Opiskelijan osaamisen tunnustamisen tavoitteena on poistaa päällekkäiset opinnot ja lyhentää näin opiskeluaikaa. Opiskelijalla on mahdollisuus hakea osaamisen tunnustamista niistä aikaisemmin suoritetuista opinnoista tai muutoin hankitusta osaamisesta, jotka vastaavat tutkinnon tavoitteita. Aikaisemman osaamisen arvioinnilla ja tunnustamisella voidaan korvata kaikkia opetussuunnitelman mukaisia opintoja: yhteiset opinnot, tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot, koulutusohjelmittain eriytyvät ammatilliset opinnot, pakolliset valinnaiset sekä vapaasti valittavat opinnot. Osaamista tunnustettaessa verrataan opiskelijan aikaisemmin hankittua osaamista opetussuunnitelman tavoitteisiin. Opiskelija hakee aikaisemman osaamisen tunnustamista kirjallisesti opinnoista vastaavalta opettajalta opintojakson alussa. Jos opiskelijalla ei ole todistusta tai muuta dokumenttia tunnustettavaksi haluamistaan opinnoista, järjestää opettaja osaamisen varmistamiseksi arvioinnin. Se voi olla kirjallinen tehtävä, erillinen koe, arviointikeskustelu tai osaamisen näyttö. Osaamisen tunnustamisen arvioi opettaja tai opettajat yhdessä ja päätöksen asiasta tekee koulutuspäällikkö. Hyväksytty aikaisempi osaaminen kirjataan henkilökohtaiseen HOPS:iin ja opintokorttiin. HOPS:in päivittämisestä vastaa opiskelija yhdessä ryhmänohjaajan ja opinto-ohjaajan kanssa. Opiskelija voi halutessaan valita hyväksyttyjen opintojen tilalle muita osaamista laajentavia tai syventäviä opintoja. Osaamisen tunnustamisen menettelyohjeista tiedotetaan opiskelijalle opinto-oppaissa ja opiskelijoiden perehdyttämistilanteissa. Osaamisen tunnustamiseen tyytymätön opiskelija voi hakea arvioinnin oikaisua arvosanan vastuuopettajalta tai rehtorilta.
16 7.3 Arvioinnin tehtävä Arviointi perustuu ammattiopiston tutkintokohtaisen opetussuunnitelmaan ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteiseen osaan kirjoitettuihin periaatteisiin. Arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelijaa rehellisesti ja myönteisesti omien oppimistavoitteiden saavuttamiseen. Arvioinnissa toimitaan tavoilla, jotka edistävät opiskelijan itsearviointitaitoja. Arviointimenetelmien tulee olla monipuolisia. Arviointitapojen valinnassa kiinnitetään huomiota myös opiskelijan analysointitaitojen kehittymiseen ja vertaisarvioinnin oppimiseen. Arviointi on avointa, oikeudenmukaista ja kannustavaa. Arvioitavat suoritukset, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit sekä arvosanan muodostuminen on kirjoitettu opintokokonaisuuksittain opetussuunnitelmaan. Tällä varmistetaan, että kaikilla osapuolilla on tiedossa arvioinnin perusteet. Opiskelijoita kohdellaan oikeudenmukaisesti arvioinnista sovittujen yhteisten käytänteiden mukaisesti. Ohjaavan arvioinnin avulla opiskelijaa ohjataan tiedostamaan se, mitä hän jo osaa ja mitä hänen tulisi vielä oppia päästäkseen opintokokonaisuuden tavoitteisiin. Arviointi toteutetaan opettajien, työpaikkaohjaajien ja opiskelijoiden yhteistyönä. 7.4 Arvioinnista tiedottaminen Opiskelijan arvioinnista tiedotetaan opiskelijoille opiskeluun perehdyttämisen yhteydessä sekä opiskelijan oppaissa ja huoltajille vanhempainilloissa. Arvioinnin yleisistä periaatteista tiedottavat opinto - ohjaajat sekä ryhmänohjaajat. Jokaisen opintojakson ja lukujärjestysjakson alussa opinnoista vastaavat opettajat keskustelevat opiskelijoiden kanssa opintojakson ja tutkinnon osan arvioinnista. 7.5 Arvioinnin toteuttaminen Arviointi perustuu aina tutkinnon osan arvioinnista laadittuihin kriteereihin. Ammatillisten tutkinnon osien keskeisen osaamisen opiskelija osoittaa ammattiosaamisen näytöillä, jotka on ajoitettu tutkinnon osan loppuosaan. Arviointiin voi vaikuttaa myös mahdollinen muu arviointi. Jäljempänä tutkinnon osien lomakkeissa ovat opiskelijan arvioinnin toteuttamissuunnitelmat koko koulutuksen ajalle. Tutkinnon osista on määritelty arvosanojen perustaksi vaadittavat opintosuoritukset. Lisäksi tutkinnon osista on kirjoitettu arvosanan muodostumisen periaatteet, arviointimenetelmät sekä arviointipäätökseen osallistuvat henkilöt.
17 Tutkinnon osien jaksoista on myös laadittu arviointisuunnitelmat, joissa on määritelty arvosanan saamiseksi vaadittavat arvioinnin kohteet ja -kriteerit. Ammattiosaamisen näyttöjen lisäksi arviointi perustuu mm. oppimistehtäviin, kirjallisiin tehtäviin, portfolioihin, oppimispäiväkirjoihin, kokeisiin, projektitöihin sekä opinnäytetyöhön. Lukio-opintojen arvioitaessa noudatetaan valtakunnallisia lukiotutkinnon arviointiohjeita. Arvosanat muunnetaan ammatillisen koulutuksen arvosanoiksi. Muuntotaulukko on opetussuunnitelman perusteissa. Yhteisten aineiden arvioinnissa noudatetaan tutkintokohtaisen opetussuunnitelman yhteisen osan periaatteita. 7.6 Oppimisen ja osaamisen arviointi Opiskelijan arviointi on kriteeriperusteista, jolloin opiskelijan oppimista ja osaamista verrataan aina joko ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin tai ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteiset opinnot) tavoitteisiin sekä niiden pohjalta laadittuihin arviointikriteereihin. Opiskelijalla on oikeus oppia ennen kuin ammattitaitovaatimuksissa ja tavoitteissa määriteltyä osaamista arvioidaan tutkintotodistukseen tulevan arvosanan saamiseksi. 7.6.1 Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnissa opettajan tai työpaikkaohjaajan tulee käyttää opiskelijaa motivoivia ja aktivoivia menetelmiä. Niiden avulla tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden saavuttamisessa sekä kehitetään opiskelijan itsearviointitaitoja. Opiskelija arvioi oppimistaan tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten, tavoitteiden ja arviointikriteereiden perusteella. Oppimista arvioidaan koko koulutuksen ja opiskelun ajan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista palautetta oppimisen etenemisestä. Numeerista arviointia ei oppimisen arvioinnissa tarvita. Palautteella tuetaan ja ohjataan opiskelijaa mahdollisimman hyviin suorituksiin tuomalla esille opiskelijan vahvuudet. Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään tarvittavat muutokset opiskelijan opetukseen ja oppimisen tukemiseen. Muutokset kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. 7.6.2 Osaamisen arviointi Osaamisen arviointiin perustuen opiskelijalle annetaan todistukseen tulevat arvosanat voimassa olevan asetuksen ammatillisesta koulutuksesta mukaisella arviointiasteikolla.
18 Osaamista arvioitaessa arviointimenetelmät valitaan siten, että ne mittaavat asetettujen ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opiskelumenetelmiin ja tukevat opiskelijan oppimista. Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamisensa monipuolisesti ja arvioida myös itse osaamistaan. Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaito arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan mahdollisimman laajasti ammattitaitovaatimuksissa määritelty osaaminen, mutta vähintään se, mitä tutkinnon perusteissa on määrätty. Tarvittaessa muu osaamisen arviointi täydentää ammattitaitovaatimuksissa edellytettyä osaamista.
19 TUTKINTO: Rakennusalan perustutkinto KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: TALONRAKENNUKSEN KOULUTUSOHJELMA, TALONRAKENTAJA TUTKINNON OSA: PERUSTUSTYÖT LAAJUUS: 15 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINNON OSIEN TOTEUTUS Opintojaksot Toteutustapa laajuudet ARVIOINTI Ammattiosaamisen Muu osaamisen Oppimisen näyttö arviointi arviointi AJOITUS PERUSTUSTYÖT Mittaus- ja maanrakennustyöt Opiskelija osaa vastaanottaa, varastoida ja suojata perustustöissä tarvittavia materiaaleja työmaasuunnitelman mukaan toimia avustajana kaivuvaiheessa ja tehdä mittauksia perusmittavälineillä lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja käyttää perustustöiden vaatimia tavallisia työkaluja käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä. Mittaus- ja maanrakennustyöt 8 ov - työvälineiden turvallinen käyttö - henkilökohtaiset suojaimet - perusmittausvälineiden käyttö - materiaalin vastaanotto - jätteiden lajittelu ja uusiokäyttö Opiskelija suorittaa tulityökortin, työturvallisuuskortin ja perustaidot ensiavun annosta. Ammattitaitoa täydentävät opinnot: Teoreettinen opiskelu, harjoitustyöt työsaleissa ja harjoituskentällä. Ei ammattiosaamisen näyttöä opintojaksosta Teoriakokeet ja harjoitustöiden arvioinnit Opiskelijan oppimisen arvioinnissa ja hänen itsearvioinnissa kiinnitetään huomio hänen tiedolliseen ja taidolliseen kehittymiseen sekä näiden soveltamiseen käytännössä. Tutkinnon osan loppuvaiheessa arviointi painottuu hänen itsenäiseen työskentelyyn sekä toimintaan työryhmän 1. opiskeluvuosi
20 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa käyttää seuraavia työkaluja: betonintiivistin (vibra) kulmahiomakone laastin sekoitin maantiivistin moottorisaha tai ketjusaha nostoapuvälineet työmaasirkkeli teräsleikkuri teräksen taivutin paineilmanaulain ja kompressori porakone poravasara tai piikkauskone pyörösaha. Opiskelijalla tai tutkinnon suorittajalla on voimassa oleva tulityökortti, työturvallisuuskortti ja perustaidot ensiavun antamisesta. perusmitat 1 ov (Matematiikka) jäsenenä. PERUSTUSTYÖT Perustus- ja muottityöt Opiskelija osaa suunnitella oman työnsä piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla Perustus- ja muottityöt, 7 ov - rakennuspiirustusten luku ja materiaali-laskelmat - perustusten täyttö-, tiivistys-, salaoja-, Teoreettinen opiskelu, harjoitustyöt työsaleissa ja harjoituskentällä. Näyttö tutkinnon osasta, ei opintojaksosta. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaami sen näytössä tai Opiskelijan oppimisen arvioinnissa ja hänen itsearvioinnissa kiinnitetään huomio hänen tiedolliseen ja taidolliseen 1. opiskeluvuosi
21 lukea rakennuspiirustuksia ja tehdä perustustöihin liittyviä materiaalilaskelmia tehdä rakennuksen perustuksiin liittyviä täyttö-, tiivistys-, salaoja-, viemäri-, lämmöneristysja vedeneristystöitä tehdä perustuksiin liittyviä anturoiden muotti-, raudoitus-, betonointi-,purku- ja jälkihoitotöitä sekä asentaa perustuselementtejä ja tehdä perustusten harkkomuurauksia tehdä työhönsä liittyviä aloitus- ja lopetustöitä huolehtia väliaikaisten LVIS -asennusten kunnosta sekä avustaa LVIS -asennustöissä toimia rakennustyömaan muuttuvissa olosuhteissa ottaa huomioon työmaan muut urakoitsijat ja toimijat sekä rakentamisen laatuvaatimukset kehittää omia vahvuuksiaan tuottavaan toimintaan hyödyntäen työyhteisön asiantuntemusta toimia työntekijänä oikeuksiensa, etujensa ja viemäri-, lämmöneristys- ja vedeneristystyöt - perustusanturoiden muotti-, raudoitus-, betonointi-, purku- ja jälkihoitotyöt, perustuselementtien asennus ja harkkomuuraustyöt - väliaikaisten LVISasennusten avustavat työt Näyttö: Oppilaitosnäyttönä koulun harjoitustyömaalla tai harjoitustyösalissa. Näyttö voidaan antaa tutkintosuorituk sessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. kehittymiseen sekä näiden soveltamiseen käytännössä. Tutkinnon osan loppuvaiheessa arviointi painottuu hänen itsenäiseen työskentelyyn sekä toimintaan työryhmän jäsenenä.
22 velvollisuuksiensa mukaisesti ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja erilaisten perustusrakenteiden toiminnan pääperiaatteet joko yksilösuorituksena tai työryhmän jäsenenä. Näytön työosio koostuu mittaosiosta ja perustusmuotin laudoituksesta ja/tai raudoituksesta. Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Teoreettiset kokeet sekä harjoitustöistä saadut arvioinnit. Työaikojen noudattaminen.
23 Tutkinnon osan arviointi Mittaus- ja maanrakennustyöt 8 ov Arvioinnin kohteet Arviointikriteerit Tyydyttävä (T1) Hyvä (H2) Kiitettävä (K3) Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Opiskelija tai tutkinnon suorittaja 1. Työprosessin hallinta Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen suunnittelee ohjattuna omaa työtään suunnittelee annettujen ohjeiden mukaan oman työnsä tekee toteuttamiskelpoisen työsuunnitelman itsenäisesti Työn kokonaisuuden hallinta noudattaa työaikoja ja toimii ohjattuna työohjeiden mukaisesti noudattaa työaikoja ja annettuja työohjeita noudattaa työaikoja ja työohjeita sekä neuvottelee mahdollisista poikkeamista Taloudellinen ja laadukas toiminta toimii ohjattuna asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti. toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti. toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja kehittää omaa toimintaansa laatutavoitteiden saavuttamiseksi. 2. Työmenetelmien, - välineiden ja materiaalin hallinta Perustustyömenetelmien hallinta tekee tavallisimpia perustustöihin liittyviä maarakennus-, viemäri-, salaoja ja eristystöitä ohjattuna tekee tavallisimpia perustustöihin liittyviä maarakennus-, viemäri-, salaoja ja eristystöitä annettujen ohjeitten perusteella tekee tavallisimpia perustustöihin liittyviä maarakennus-, viemäri-, salaoja ja eristystöitä piirustusten mukaisesti lähes itsenäisesti
24 avustaa mittaustöissä tekee mittaustöitä perusmittavälineillä ohjattuna käyttää perusmittavälineitä perustöiden eri vaiheissa Työvälineiden ja materiaalin hallinta käyttää perustustöissä käytettäviä keskeisimpiä työvälineitä ja materiaaleja tutuissa työtilanteissa, mutta tarvitsee välillä ohjausta käyttää perustustöissä käytettäviä keskeisimpiä työvälineitä ja materiaaleja tutuissa työtilanteissa valitsee työhön sopivat työvälineet sekä käyttää työvälineitä ja materiaaleja vaihtelevissa työtilanteissa suojaa ja varastoi materiaaleja opastettuna käyttää materiaaleja huolellisesti ja taloudellisesti ohjeiden mukaan käyttää materiaaleja huolellisesti ja taloudellisesti itsenäisesti Jätteiden lajittelu lajittelee jätteet opastettuna. lajittelee jätteet ohjeiden mukaan. pitää työympäristön puhtaana ja järjestyksessä koko työvaiheen ajan ottaen huomioon kierrätyksen ja lajittelun merkityksen. 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Materiaalien ominaisuuksien tunteminen tunnistaa yleisimmät perustustöissä käytettävät materiaalit tietää materiaalien käyttökohteet ja osaa käsitellä niitä tuntee materiaalien teknisiä ja fysikaalisia ominaisuuksia tunnistaa yleisimmät maalajit ja tietää niihin sopivat yleisimmät perustamis- ja rakennuspohjan vahvistamistavat tuntee eri materiaalien vaikutuksen kuivatukseen, routimiseen, tiivistettävyyteen ja kantavuuteen tuntee routa- ja kosteuseristyksen fysikaalisen toiminnan laatuvaatimukset Piirustusten tulkitseminen osaa rakennustyömaan yleisimmät piirustusmerkinnät. etsii itsenäisesti piirustuksista omiin työtehtäviinsä liittyviä yksityiskohtia. lukee perustusrakenteisiin liittyviä rakennuspiirustuksia siten, että pystyy niiden perusteella tekemään yksinkertaisia materiaalilaskelmia
25 lukee työmaan aluesuunnitelmaa siten, että pystyy toimimaan sen mukaisesti. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen suhtautuu myönteisesti turvalliseen toimintaan välttää riskejä työssään vastaa toimintansa turvallisuudesta kehittää toimintaansa turvallisemmaksi noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa huomioon työssään työyhteisön muut jäsenet havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden sekä poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet arvioi suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön ja huolehtii itsenäisesti työympäristönsä työturvallisuudesta ottaa ohjattuna huomioon toiminta- ja työkyvyn ylläpitämisen työssään. on motivoitunut terveellisten elintapojen sekä toiminta- ja työkyvyn ylläpitämiseen. on motivoitunut terveellisten elintapojen sekä toiminta- ja työkyvyn itsenäiseen ylläpitämiseen ja edistämiseen.
26 Tutkinnon osan arviointi Perustus- ja muottityöt 7 ov Arvioinnin kohteet Arviointikriteerit Tyydyttävä (T1) Hyvä (H2) Kiitettävä (K3) Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Opiskelija tai tutkinnon suorittaja 1. Työprosessin hallinta Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen suunnittelee ohjattuna omaa työtään suunnittelee annettujen ohjeiden mukaan oman työnsä tekee toteuttamiskelpoisen työsuunnitelman itsenäisesti Työn kokonaisuuden hallinta noudattaa työaikoja ja toimii ohjattuna työohjeiden mukaisesti noudattaa työaikoja ja annettuja työohjeita noudattaa työaikoja ja työohjeita sekä neuvottelee mahdollisista poikkeamista Taloudellinen ja laadukas toiminta toimii ohjattuna asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti. toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti. toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja kehittää omaa toimintaansa laatutavoitteiden saavuttamiseksi. 2. Työmenetelmien, - välineiden ja materiaalin hallinta
27 Perustustyömenetelmien hallinta tekee tavanomaisten anturoiden muotti-, raudoitus-, betonointi-, purku- ja jälkihoitotöitä työryhmän jäsenenä aiheuttamatta häiriötilanteita tekee tavanomaisten anturoiden muotti-, raudoitus-, betonointi-, purku- ja jälkihoitotöitä työryhmän jäsenenä annettujen ohjeiden perusteella tekee tavanomaisten anturoiden muotti-, raudoitus-, betonointi-, purku- ja jälkihoitotöitä työryhmän jäsenenä piirustusten mukaan toimii muuraustyöryhmän jäsenenä aiheuttamatta häiriötilanteita muuraa ohjattuna perustusharkkoja valmiiden johteiden mukaisesti muuraa perustusharkkoja valmiiden johteiden mukaisesti Perustuselementtien asennuksen hallinta tekee perustuselementtityöhön liittyviä avustavia tehtäviä toimii ohjattuna työryhmän jäsenenä perustuselementtejä asennettaessa aiheuttamatta häiriötilanteita toimii työryhmän jäsenenä perustuselementtejä asennettaessa 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Rakennustyömaan vaiheiden tunteminen tuntee pääpiirteittäin rakennustyömaan valmistumisen vaiheet perustustöistä aina valmiiseen rakenteeseen tunnistaa rakennustyömaan eri vaiheet siten, osaa varustautua tuleviin työtehtäviin tuntee työmaan organisaation sekä perustamisen ja ylläpidon niin laajasti, että osaa työskennellä työnjohdon ohjeiden mukaan työtehtävissään selvittää opastettuna rakernusalan tyypillisiä yhteistyökumppaneita selvittää rakennusalan tyypillisiä yhteistyökumppaneita selvittää rakennusalan tyypillisiä yhteistyökumppaneita ja rakennusalan yritystoiminnan rakenteen Työmaalla toimiminen arvioi opastettuna työteon ja yrittäjyyden merkitystä rakennusalalla arvioi työteon ja yrittäjyyden merkitystä rakennusalalla arvioi kansainvälistyvän talouden vaikutuksia rakennusalan yritystoiminnalle
28 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen suhtautuu myönteisesti turvalliseen toimintaan sekä välttää riskejä työssään vastaa toimintansa turvallisuudesta kehittää toimintaansa turvallisemmaksi noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa huomioon työssään työyhteisön muut jäsenet havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden sekä poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet arvioi suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön ja huolehtii itsenäisesti työympäristönsä työturvallisuudesta ottaa ohjattuna huomioon toimintaja työkyvyn ylläpitämisen työssään. on motivoitunut terveellisten elintapojen sekä toiminta- ja työkyvyn ylläpitämiseen. on motivoitunut terveellisten elintapojen sekä toiminta- ja työkyvyn itsenäiseen ylläpitämiseen ja edistämiseen.
29 TUTKINTO: Rakennustekniikan perustutkinto KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: TALONRAKENNUKSEN KOULUTUSOHJELMA, TALONRAKENTAJA TUTKINNON OSA: RUNKOVAIHEEN TYÖT LAAJUUS: 35 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINNON OSIEN TOTEUTUS Opintojaksot Toteutustapa laajuudet ARVIOINTI Ammattiosaamisen Muu osaamisen Oppimisen näyttö arviointi arviointi AJOITUS RUNKOVAIHEEN TYÖT Puurunkotyöt Opiskelija osaa tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmia sekä runkorakentamiseen liittyviä mittauksia käyttäen perusmittavälineitä, esim. mittanauhaa, vesivaakaa, vaaituskonetta, tasolaseria ja putkilaseria vastaanottaa, siirtää ja työstää runkotöissä käytettäviä materiaaleja, joita ovat betoni, tiili, puu, teräs tms. yleisesti käytettävä ja rakennusmääräykset täyttävä materiaali lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja Puurunkotyöt 12 ov - mitoituksen periaatteet ja laskelmat - varastointi - maailmapelastuu ajattelu - turvallinen työkoneiden käyttö - telinetyöt Ammattitaitoa täydentävät opinnot: Ongelman ratkaisu ja perusmatematiikka, 1 ov Teoreettinen lähiopiskelu: - työturvallisuus - työturvallisuuskortti - tulityökortti Etä- ja verkkoopetusta: satunnaisesti Työsalissa: perustyömenetelmillä harjoitustyöt eri harjoiteilla ja tiilen katkaisuharjoitusta Ei ammattiosaamisen näyttöä opintojaksossa. Teoreettiset ko-keet ja/tai harjoitustöistä saadut arviot. Opiskelijan itsearviointi sekä palautekeskustelut, kolmikantakeskustelu. 1. opiskeluvuosi
30 ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja materiaalien yhteistoiminnan käyttää runkotöiden vaatimia tavallisia työkaluja käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä asentaa holvireunakaiteet käyttää nosturin ohjausmerkkejä pystyttää kaksi metriä korkean telineen käyttää tiilileikkuria. RUNKOVAIHEEN TYÖT Lämmöneriste- ja väliseinätyöt Opiskelija osaa suunnitella työnsä piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla tehdä ulko- ja väliseinätyöt sekä vesikaton runkotyöt eristys-töineen suunnitelmien ja asiakirjojen mukaan suullisesti esitellä ja Lämmöneriste- ja väliseinätyöt 15 ov - piirustusten luku - runkotyöt - väliseinätyöt - rakenteen toiminta - osaa aloittaa ja lopettaa työnsä Teoreettinen lähiopiskelu: - piirustukset - työturvallisuus - rakenteen fysiikka Etä- ja verkkoopiskelu: satunnaisesti Työsalissa: Perustyömenetelmillä harjoitustyöt eri harjoitteilla Osaa runko- sekä väliseinätöitä. Toteutus: Työssäoppimispaikka tai oppilaitos Harjoitustyöt ja/tai koe. Opiskelijan itsearviointi sekä palautekeskustelut, kolmikantakeskustelu. 2. opiskeluvuosi
31 arvioida omaa työtään ja oman työnsä laatua tehdä työhönsä liittyviä aloitus- ja lopetustöitä ottaa huomioon rakenteen toiminnan pääperiaatteet ja kosteuden sekä ilmaston että vuodenajan vaikutuksen materiaalin toimintaan asentaa harjakattokaiteet Ammattitaitoa täydentävät opinnot: Opinnäytetyö ja sen esitys, 2 ov Rakennusfysiikka (fysiikka), 1 ov RUNKOVAIHEEN TYÖT Runkoa täydentävät rakenteet Opiskelija osaa asentaa puuikkunoita ja - ovia ottaa huomioon myös työmaan muut urakoitsijat ja toimijat ottaa huomioon työssään LVIS-järjestelmät käyttää henkilönostimia Runkoa täydentävät rakenteet 8 ov - puuikkuna ja -ovi asennus - yhteistoiminta - LVIS järjestelmien tunteminen Ammattitaitoa täydentävät opinnot: Henkilönostinkurssi, 1 ov Tutustuminen työelämään, 1 ov Teoreettinen lähiopiskelu: - yhteistoiminta - lvi asennukset Etä- ja verkkoopiskelu: satunnaisesti. Työsalissa: perusmenetelmillä harjoitustyöt eri harjoitteilla. Ei ammattiosaamisen näyttöä opintojaksossa. Harjoitustyöt ja/tai koe. Opiskelijan itsearviointi sekä palautekeskustelut, kolmikantakeskustelu. Oppimisen arvioinnissa ja itsearvioinnissa huomioidaan tiedollinen ja taidollinen kehittyminen sekä 3. opintovuosi
32 käytäntöön soveltaminen. Loppuvaiheen arviointi painottuu itsenäisen työskentelyn taitoihin. Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä ja kolmannen opintovuoden ammatillisesta muusta osaamisesta
33 Tutkinnon osan arviointi Puurunkotyöt 12 ov Arvioinnin kohteet Arviointikriteerit Tyydyttävä (T1) Hyvä (H2) Kiitettävä (K3) Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Opiskelija tai tutkinnon suorittaja 1. Työprosessin hallinta Työn kokonaisuuden hallinta noudattaa työaikoja ja toimii ohjattuna työohjeiden mukaisesti noudattaa työaikoja ja annettuja työohjeita noudattaa työaikoja ja työohjeita sekä neuvottelee mahdollisista poikkeamista Taloudellinen ja laadukas toiminta toimii ohjattuna asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti. toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti. toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja kehittää omaa toimintaansa laatutavoitteiden saavuttamiseksi. 2. Työmenetelmien, - välineiden ja materiaalin hallinta Runkotyö-menetelmien hallinta tekee mittauksia, mutta luotettavuudessa on vielä puutteita tekee mittauksia ja toimii mittaryhmän jäsenenä sekä ottaa huomioon moduulimitoituksen tekee mittauksia itsenäisesti ja luotettavasti Työvälineiden ja materiaalin hallinta suojaa ja varastoi materiaaleja opastettuna käyttää materiaaleja huolellisesti ja taloudellisesti ohjeiden mukaan. käyttää materiaaleja huolellisesti ja taloudellisesti itsenäisesti.
34 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Materiaalien ominaisuuksien tunteminen tuntee yleisimmät runko- ja lämmöneristys-materiaalit sekä niiden pääasialliset käyttökohteet tuntee yleisimpien runko- ja eristysmateriaalien fysikaalisia ominaisuuksia tuntee materiaalien fysikaalisia ja paloteknisiä ominaisuuksia siinä määrin, että ymmärtää huolellisen työn merkityksen ja tunnistaa eristystyön kriittiset kohdat 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveyden, -turvallisuuden ja toimintakyvyn -huomioon ottaminen asennoituu myönteisesti turvalliseen toimintaan sekä välttää riskejä työssään vastaa toimintansa turvallisuudesta kehittää toimintaansa turvallisemmaksi noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa huomioon työssään työyhteisön muut jäsenet havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden sekä poistaa ja vie huoltoon vialliset arvioi suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön Oppiminen ja ongelmanratkaisu laskee työ- ja materiaalimenekit ohjattuna laskee työ- ja materiaalimenekit, mutta toteutumassa on vielä poikkeamia toteuttaa työn laskettujen menekkien mukaisesti
35 Tutkinnon osan arviointi Lämmöneriste- ja väliseinätyöt 15 ov Arvioinnin kohteet Arviointikriteerit Tyydyttävä (T1) Hyvä (H2) Kiitettävä (K3) Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Opiskelija tai tutkinnon suorittaja 1. Työprosessin hallinta Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen suunnittelee ohjattuna omaa työtään suunnittelee annettujen ohjeiden mukaan oman työnsä tekee toteuttamiskelpoisen työsuunnitelman itsenäisesti Työn kokonaisuuden hallinta noudattaa työaikoja ja toimii ohjattuna työohjeiden mukaisesti noudattaa työaikoja ja annettuja työohjeita noudattaa työaikoja ja työohjeita sekä neuvottelee mahdollisista poikkeamista Taloudellinen ja laadukas toiminta toimii ohjattuna asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti. toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti. toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja kehittää omaa toimintaansa laatutavoitteiden saavuttamiseksi. 2. Työmenetelmien, - välineiden ja materiaalin hallinta Runkotyö-menetelmien hallinta toimii avustavana työryhmän jäsenenä aiheuttamatta häiriötilanteita tekee annettujen ohjeiden mukaan yksinkertaista, laatumääräykset täyttävää runkorakennetta tekee piirustusten sekä annettujen ohjeiden mukaan yksinkertaista, laatumääräykset täyttävää runkorakennetta
36 tekee mittauksia, mutta luotettavuudessa on vielä puutteita tekee mittauksia ja toimii mittaryhmän jäsenenä sekä ottaa huomioon moduulimitoituksen tekee mittauksia itsenäisesti ja luotettavasti Työvälineiden ja materiaalin hallinta käyttää tavallisia talonrakennustyömaan työvälineitä ja materiaaleja tutuissa työtilanteissa mutta tarvitsee välillä ohjausta käyttää oikeita materiaaleja ja työkaluja työvaiheen mukaisesti tutuissa tilanteissa valitsee työhön sopivat työvälineet sekä käyttää työvälineitä ja materiaaleja vaihtelevissa olosuhteissa 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten tulkitseminen tuntee keskeisimmät piirrosmerkinnät osaa piirustusmerkinnät hakee ohjattuna lupa-asiakirjoista omassa työssään tarvitsemansa tiedot osaa piirustusmerkinnät ja osaa laskea piirustuksista materiaalimenekkiä tuntee talonrakentamisessa tarvittavien lupa-asiakirjojen ja toteutusasiakirjojen sisällön ja osaa hakea niistä omassa työssään tarvitsemansa tiedot Materiaalien ominaisuuksien tunteminen tuntee yleisimmät runko- ja lämmöneristys-materiaalit sekä niiden pääasialliset käyttökohteet tuntee yleisimpien runko- ja eristysmateriaalien fysikaalisia ominaisuuksia tuntee materiaalien fysikaalisia ja paloteknisiä ominaisuuksia siinä määrin, että ymmärtää huolellisen työn merkityksen ja tunnistaa eristystyön kriittiset kohdat 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot
37 Terveyden, -turvallisuuden ja toimintakyvyn -huomioon ottaminen asennoituu myönteisesti turvalliseen toimintaan sekä välttää riskejä työssään vastaa toimintansa turvallisuudesta kehittää toimintaansa turvallisemmaksi noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa huomioon työssään työyhteisön muut jäsenet havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden sekä poistaa ja vie huoltoon vialliset arvioi suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön tuntee runkotyöhön liittyvät turvavaatimukset ja osaa asentaa työssään tarvittavia suojakaiteita, telineitä ja suojauksia ohjeiden ja määräysten mukaisesti työskentelee turvallisesti ja ottaa huomioon itsenäisesti työympäristössä olevat riskitekijät huolehtii itsenäisesti työympäristönsä työturvallisuudesta ottaa oman työn suunnittelussa huomioon turvallisuus- ja terveysnäkökohtia sekä ylläpitää työympäristön turvallisuutta ja ergonomisuutta tutuissa tilanteissa ottaa oman työn suunnittelussa huomioon turvallisuus- ja terveysnäkökohtia sekä ylläpitää työympäristön turvallisuutta ja ergonomisuutta ottaa oman työn suunnittelussa huomioon turvallisuus- ja terveysnäkökohtia sekä ylläpitää työympäristön turvallisuutta ja ergonomisuutta sekä soveltaa oppimaansa yllättävissäkin tilanteissa Oppiminen ja ongelmanratkaisu laskee työ- ja materiaalimenekit ohjattuna laskee työ- ja materiaalimenekit, mutta toteutumassa on vielä poikkeamia toteuttaa työn laskettujen menekkien mukaisesti Vuorovaikutus ja yhteistyö toimii yhteistyössä työryhmän jäsenten kanssa. toimii rakentavassa yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmässä aktiivisena jäsenenä. toimii rakentavassa yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmässä aktiivisena jäsenenä sekä edistää työryhmän toimintaa.
38 Tutkinnon osan arviointi Runkoa täydentävät rakenteet 8 ov Arvioinnin kohteet Arviointikriteerit Tyydyttävä (T1) Hyvä (H2) Kiitettävä (K3) Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Opiskelija tai tutkinnon suorittaja 1. Työprosessin hallinta Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen suunnittelee ohjattuna omaa työtään suunnittelee annettujen ohjeiden mukaan oman työnsä tekee toteuttamiskelpoisen työsuunnitelman itsenäisesti Työn kokonaisuuden hallinta noudattaa työaikoja ja toimii ohjattuna työohjeiden mukaisesti noudattaa työaikoja ja annettuja työohjeita noudattaa työaikoja ja työohjeita sekä neuvottelee mahdollisista poikkeamista Taloudellinen ja laadukas toiminta toimii ohjattuna asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti. toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti. toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja kehittää omaa toimintaansa laatutavoitteiden saavuttamiseksi. 2. Työmenetelmien, - välineiden ja materiaalin hallinta Ovi- ja ikkuna- asennusten hallinta tekee ovi- ja ikkuna-asennuksiin liittyviä avustavia töitä asentaa ovia ja ikkunoita ohjattuna asentaa ikkunoita ja ovia työryhmässä 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten tulkitseminen (Lvi - tuntee keskeisimmät osaa piirustusmerkinnät hakee osaa piirustusmerkinnät ja osaa
39 kuvat) piirrosmerkinnät ohjattuna lupa-asiakirjoista omassa työssään tarvitsemansa tiedot laskea piirustuksista materiaalimenekkiä LVIS-järjestelmien tunteminen toimii LVIS-aputöissä annettujen ohjeiden mukaan. ottaa huomioon talon tekniset järjestelmät (sähkö-, lämmitys-, viemäröinti- ja ilmastointityöt) pääpiirteissään. ottaa huomioon talon tekniset järjestelmät (sähkö-, lämmitys-, viemäröinti- ja ilmastointityöt) siten, että osaa työssään varautua näiden järjestelmien asennukseen. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveyden, -turvallisuuden ja toimintakyvyn -huomioon ottaminen asennoituu myönteisesti turvalliseen toimintaan sekä välttää riskejä työssään vastaa toimintansa turvallisuudesta kehittää toimintaansa turvallisemmaksi noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa huomioon työssään työyhteisön muut jäsenet havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden sekä poistaa ja vie huoltoon vialliset arvioi suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön ottaa oman työn suunnittelussa huomioon turvallisuus- ja terveysnäkökohtia sekä ylläpitää työympäristön turvallisuutta ja ergonomisuutta tutuissa tilanteissa ottaa oman työn suunnittelussa huomioon turvallisuus- ja terveysnäkökohtia sekä ylläpitää työympäristön turvallisuutta ja ergonomisuutta ottaa oman työn suunnittelussa huomioon turvallisuus- ja terveysnäkökohtia sekä ylläpitää työympäristön turvallisuutta ja ergonomisuutta sekä soveltaa oppimaansa yllättävissäkin tilanteissa