RAKENNUSALAN PERUSTUTKINNON OPETUSSUUNNITELMA on käsitelty ja hyväksytty. Kouvolan seudun ammattiopisto / 2015

Transkriptio

1

2

3 KÄSITTELY Ammatillisen peruskoulutuksen koulutuksen järjestäjän tulee ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 14 :n mukaisesti hyväksyä näiden tutkinnon perusteiden mukainen opetussuunnitelma. RAKENNUSALAN PERUSTUTKINNON OPETUSSUUNNITELMA on käsitelty ja hyväksytty Kouvolan seudun ammattiopisto / 2015 Tapani Ranta, Koulutuspäällikkö, Kulttuuri ja tekniikka Rakennusalan jaoksen käsittelyssä / 2015 KSAOn ammatillisen neuvottelukunnan Rakennusalan jaoksen puheenjohtaja Näyttötoimikunnan käsittelyssä / 2015 Näyttötoimikunnan puheenjohtaja Hyväksytty Lasten ja nuorten lautakunnan käsittelyssä / 2015

4

5 SISÄLLYS 1 OPETUSSUUNNITELMAN MUODOSTUMINEN RAKENNUSALAN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN TUTKINNON RAKENNE JA TOTEUTTAMINEN TUTKINNON OSAT JA OPINTOJEN ETENEMINEN Opinnoissa eteneminen ja tukitoimet Työssäoppimisen suunnitelma Ammattiosaamisen näyttöjen suunnitelma AMMATILLISTEN TUTKINNON OSAT ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAIDOT AMMATILLISET PAKOLLISET TUTKINNON OSAT Perustustyöt 25 osp (3.2.1) Runkovaiheen työt 50 osp (3.2.2) AMMATILLISET VALINNAISET TUTKINNON OSAT Sisävalmistusvaiheen työt 15 osp (3.3.1) Ulkoverhous- ja kattotyöt 15 osp (3.3.2) Laatoitus 15 osp (3.3.3) Muuraus 15 osp (3.3.4) Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa 15 osp (3.3.5) YHTEISET TUTKINNON OSAT PAKOLLISET YHTEISET TUTKINNON OSAT Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen VALINNAISET YHTEISET TUTKINNON OSAT Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA, 10 OSP AMMATILLISIA TUTKINNON OSIA PAIKALLISIIN AMMATTITAITOVAATIMUKSIIN PERUSTUVIA TUTKINNON OSIA YHTEISIÄ TUTKINNON OSIA TAI LUKIO-OPINTOJA JATKO-OPINTOVALMIUKSIA TAI AMMATILLISTA KEHITTYMISTÄ TUKEVIA OPINTOJA LIITTEET...71 KÄSITTEIDEN JA LYHENTEIDEN SELITYKSET AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTUS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAT... 77

6 6 (78) 1 Opetussuunnitelman muodostuminen Rakennusalan valtakunnallisissa perustutkinnon perusteissa on kuvattu tutkinnon tavoitteet, tutkinnon muodostuminen, tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai tavoitteet, ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit sekä ammatillisten tutkinnon osien osalta myös ammattitaidon osoittamistavat. Lisäksi perusteet sisältävät muita ammatillista peruskoulutusta ja näyttötutkintoja koskevia määräyksiä. Rakennusalan perustutkinnon, talonrakennuksen osaamisala, talonrakentaja -tutkintonimikkeen opetussuunnitelma muodostuu kolmesta osasta: Kouvolan seudun ammattiopiston opetussuunnitelman yhteinen osa, jossa määritellään oppilaitoksen kaikille perustutkinnoille yhteiset periaatteet ja menettelytavat sekä kuvataan toimintaa ohjaavat strategiat. Tutkinnon oppilaitoskohtaisesta opetussuunnitelma (tämä asiakirja), jossa kuvataan tutkinnon muodostuminen ja opetuksen ajoitus, oppimisympäristöt sekä menetelmät, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet. Kouvolan seudun ammattiopiston Rakennusalan, talonrakennuksen osaamisala, talonrakentaja tutkintokohtaista opetussuunnitelmaa laadittaessa on oltu yhteistyössä työelämän kanssa selvittämällä heidän näkemyksiään tulevaisuuden rakennusalan työstä. Työelämän mielipiteitä on kuultu myös jatkuvassa ja monipuolisessa yhdessä tekemisessä opiskelija-arvioinnin, työssäoppimisen ohjaamisen ja työelämän koulutuksen yhteydessä. Kouvolan seudun ammattiopistossa toimii ammatillisen neuvottelukunnan rakennusalan jaos, jonka kokoonpanossa on työnantajien, työntekijöiden ja opettajien edustus. Jaos kokoontuu keskimäärin kahdesti lukuvuoden aikana. Kokouksissa käsitellään alueen rakennusalan sekä ammattiopiston ja Kouvolan Aikuiskoulutuskeskuksen toimintaa. Rakennusalan jaos on mukana opetussuunnitelman valmistustyössä. n henkilökohtainen opiskelusuunnitelma HOPS ohjaa opiskelijan opintoja. HOPS tehdään perustutkinnon opetussuunnitelman perusteella sekä opiskelijan omien tavoitteiden ja valintojen perusteella. HOPS voi pitää sisällään erilaisia oppimisen suoritustapoja ja tavoitteita, opintojen ajoitusta, alustavia valinnaisten opintojen valintoja sekä suunnitelman työssäoppimisesta. HOPSia tarkennetaan lukuvuosittain opintojen edetessä. Ammatilliset perustutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista, jotka voivat olla pakollisia tai valinnaisia. Lisäksi peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin sisältyy pakollisia ja valinnaisia yhteisiä tutkinnon osia. Tutkintoon voi myös yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia, jotka laajentavat suoritettua tutkintoa, silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista.

7 7 (78) 2 Rakennusalan perustutkinnon muodostuminen Ammattialan kuvaus Rakennusalaan kuuluvat rakennusten sekä infrarakenteiden rakentamisvaiheen toiminta kuten suunnittelu, rakentaminen ja materiaalituotetoimitukset sekä rakennetun ympäristön kunnossapito. Koko kiinteistö- ja rakennusklusteriin kuuluvat talonrakennuksen sekä maa- ja vesirakentamisen lisäksi tekniikan lisäksi kiinteistö- ja talotekniikka-alat sekä materiaalituoteteollisuus. Suomen kansallisvarallisuudesta 565 miljardia euroa on kiinni rakennuksissa, infrarakenteissa ja rakennetuissa maa-alueissa. Rakennetun ympäristön osuus Suomen kansallisvarallisuudesta on yli 70 %. Rakennusalan ammattilaiset vastaavat asuin-, työpaikka- ja vapaa-ajan tilojen ja rakennusten, liikenneverkkojen, erilaisten ympäristörakenteiden sekä vesihuoltoverkon ja energiahuoltoverkon uudisrakentamisesta ja jatkuvasta kunnossapidosta. Rakennusalan ammattilaiset toteuttavat yhteiskunnan eri alueilta tulevia rakennetun ympäristön muutostarpeita. Hyvinvointimme on riippuvainen rakentajien työstä ja ammattitaidosta. Toiminta sijoittuu perinteisesti kotimaahan, mutta nykyisin yhä suurempi osuus on kansainvälistä toimintaa. Rakennustyömaiden työt eroavat luonteeltaan oleellisesti massateollisuudesta. Yksilölliset rakennushankkeet toteutetaan suunnitelmapiirustusten ja -asiakirjojen mukaan lopullisissa paikoissaan. Projektin tultua valmiiksi työmaa vaihtuu. Työtehtävät ovat monipuolisia, ja työntekijät pääsevät vaikuttamaan työjärjestelyihin. Rakennustyömailla työskennellään ympäri vuoden vaihtelevissa sää- ja ympäristöoloissa. Työmenetelmien ja -välineiden kehittyminen on keventänyt kaikkein raskaimpia työvaiheita, mutta silti rakennustyömaalla työskentely edellyttää hyvää fyysistä kuntoa. Talonrakennustyömaalla työ alkaa perustustöistä ja etenee runko- ja vesikattotöiden kautta sisustus- ja viimeistelytöihin. Rakennus valmistetaan työmaalla erilaisista raaka-aineista, kuten puusta, luonnonkivestä, betonista, tiilestä ja teräksestä sekä tehdasvalmisteisista elementeistä ja osista. Rakentajalta edellytetään jokaisessa rakennusvaiheessa työmenetelmien hallintaa, työvälineiden käyttötaitoa ja rakennusmateriaalien tuntemista. Nykypäivän rakentajilla täytyy olla valmiudet työskennellä korjausrakennustyömaalla. Monet erikoistehtävät, joista esimerkkinä voidaan mainita rakennusten entisöintityöt, vaativat erityisen korkeaa ammattitaitoa. Maa- ja vesirakentamisen päätuotteita ovat tiet, kadut, rautatiet, vesiliikenneväylät ja - rakenteet, satamat, lentokentät, viestintäliikenteen maarakentaminen, vesihuollon rakentaminen, maisemarakentaminen, kalliorakennustyöt, energiaverkostot ja talonrakentamisen maatyöt. Rakentamisen jälkeiset kunnossa- ja puhtaanapitotyöt varmistavat rakenteiden toimivuuden ja palvelutason. Käytettävät työvälineet vaihtelevat elektronisista mittausvälineistä raskaisiin maanrakennuskoneisiin. Ammattialan arvoperusta Rakennetun ympäristön suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa ovat arvopäämäärinä korkea laatu, terveellisyys, turvallisuus, tarkoituksenmukaisuus ja toimivuus sekä asiakastyytyväisyys. Yhtä tärkeitä arvopäämääriä ovat viihtyisyys, ympäristöystävällisyys ja esteettisyys sekä rakennusperinteen vaaliminen ja ekologisen rakennuskulttuurin kehittäminen. Rakennusalalla on runsaasti rakennushankkeen eri osapuolien välistä yhteistyötä. Verkostoituminen ja menestyksellinen yhteistyö sekä kotimaisissa että kansainvälisissä hankkeissa perustuvat asiakkaiden ja kanssaihmisten kunnioittamiseen, toisen työn, perinteiden ja kulttuuriympäristön tuntemiseen ja arvostamiseen sekä tasa-arvoisuuteen ja suvaitsevaisuuteen. Suomalainen kiinteistö- ja rakennusala toimii kansainvälistyvässä ja globalisoituvassa maailmantaloudessa, eikä se voi vetäytyä kotimaisiin ympyröihin. Kansainvälistyminen vaikuttaa merkittävästi myös puhtaasti paikallisten toimijoiden arkeen. Menestyäkseen myös pienten ja keskisuurten yritysten on otettava osaa kansainvälisiin liiketoimintaverkostoihin.

8 8 (78) Rakennusalalla ollaan siirtymässä tuotantokulttuurista palvelukulttuuriin ja asiakasajatteluun. Kysyntää on yhä monipuolisemmalle palvelulle. Pitkäaikaiset ja laaja-alaiset elinkaaripalvelumallit yleistyvät rakennusalan yrityksissä. Niihin sisältyvät suunnittelun ja rakentamisen lisäksi rakennusten käyttöön ja ylläpitoon liittyvät palvelut. Elinkaariajattelu eli tuotteen koko elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten ja kustannusten merkitys korostuu. Tavoitteena on ekotehokkuuden parantaminen eli tuotteiden, palveluiden ja hyvinvoinnin aikaansaaminen mahdollisimman vähäisellä luonnonvarojen kulutuksella. Rakennusalan toimintaa ohjaavia periaatteita ovat ympäristötietoisuus, elinkaariajattelu ja vastuu rakennetusta ympäristöstä sekä luonnon elinkelpoisuudesta ja monimuotoisuudesta. Rakennusprosessin tiedonkulku paranee ja virheet vähenevät, kun hitaasta ja monta kertaa samoja vaiheita toistavasta perinteisestä suunnittelusta siirrytään tuotemallipohjaiseen tiedonsiirtoon. Sen avulla voidaan myös hallita entistä paremmin kiinteistöjen koko elinkaaren aikana tarvittavat tiedot. Täyden hyödyn saaminen tuotemallintamisesta edellyttää, että kiinteistö- ja rakennusalan koko arvoketjun kaikki osapuolet tiedostavat sen edut ja osallistuvat sen kehittämiseen. 2.1 Tutkinnon rakenne ja toteuttaminen Talonrakennuksen osaamisala Talonrakennuksen osaamisalan suorittanut talonrakentaja osaa tehdä talonrakennustyömaan perustusvaiheen töitä. Hän osaa tehdä ulko- ja väliseinätyöt sekä vesikaton runkotyöt eristystöineen suunnitelmien ja asiakirjojen mukaan. Talonrakentaja osaa käyttää rakennustyömaan perustyövälineitä, oikeita työtapoja ja materiaaleja. Talonrakennuksen koulutusohjelmassa voi erikoistua kirvesmiestöihin, muuraukseen, betonointiin, teräsrakentamiseen, korjausrakentamiseen, kivirakentamiseen, hirsirakentamiseen, mittaustöihin tai rakennusalan moniosaajaksi. AMMATILLISET TUTKINNON OSAT / Rakennusala Ammatilliset pakolliset tutkinnon osat Perustustyöt 25 Runkovaiheen työt 50 Ammatilliset valinnaiset tutkinnon osat* Sisävalmistusvaiheen työ 15 Ulkoverhous- ja kattotyöt 15 Laatoitus 15 Muuraus 15 Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa 15 YHTEISET TUTKINNON OSAT Pakolliset yhteiset tutkinnon osat Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen 8 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen 6 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen 5 Valinnaiset yhteiset tutkinnon osat Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen 3 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen 3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen 3 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen 7 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT 135 osp 75 osp 60 osp 35 osp 19 osp 16 osp 10 osp

9 9 (78) * lla on mahdollisuus painottua oman kiinnostuksen mukaan erilaisilla valintamahdollisuuksilla oman HOPSin mukaan. Kouvolan seudun ammattiopiston tuotteistut opintopolut varjoavat vaihtoehtoja suuntautua esim. yrittäjyyteen, kansainvälisyyteen. Tuotteistettujen polkujen valintojen esitellään KSAOn opetussuunnitelman yhteisen osan liitteenä sekä Kaikki opinnot ovat työvaltaistettavissa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman kautta. 2.2 Tutkinnon osat ja opintojen eteneminen Taulukossa on kuvattuna tutkinnon rakenne ja opintojen eteneminen: *Tutkinnon koko laajuus on 180 osaamispistettä, joka jakautuu tasaisesti kolmelle vuodelle. Yleisin opiskelijan eteneminen on noin osaamispistettä vuodessa, riippuen tutkintokohtaisista erityispiirteistä Opinnoissa eteneminen ja tukitoimet Opintojen suoritusaika on lähtökohtaisesti kolme vuotta. Opintojen kesto voi vaihdella opiskelijakohtaisesti henkilökohtaisten valintojen kautta. n edistymistä seurataan ja tarvittaessa järjestetään tukitoimia. Opiskelijoille, jotka tarvitsevat erityistä tukea opintojensa suorittamiseen, laaditaan henkilökohtainen opintojen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS, joka sisältää myös HOPSin. HOJKSin laatimisesta on annettu yksityiskohtaiset ohjeet erityisopetustiimin laatimassa erityisopetussuunnitelmassa Työssäoppimisen suunnitelma Työssäoppiminen tapahtuu rakennusalan, liike-elämän tai soveltuvissa muissa alan osaamista tukevissa yrityksissä. Oppilaitoksella on mahdollisuus tarjota kansainvälisiä työssäoppimisjaksoja. Työssäoppimista on vähintään 36 osp ja se sijoittuu toiselle ja kolmannelle opintovuodelle (12+24). Työpaikan hankkii pääsääntöisesti opiskelija, samalla koulutamme opiskelijoita itsenäiseen työnhakuun. Työssäoppiminen on valvottua oppimista, josta vastaa työpaikkaohjaaja sekä työssäoppimista ohjaava opettaja. Työssäoppimisen suunnitelma laaditaan työssäoppimispaikalla tapahtuvan opetuksen tavoitteista ja sisällöistä. Suunnitelma on opiskelijakohtainen ja se tehdään yhdessä työssäoppimispaikan työnohjaajan ja opiskelijan kanssa joko ennen työssäoppimisjaksoa tai välittömästi sen alettua. Työssäoppimisen arviointi on oppimisen arviointia josta ei anneta erillistä arvosanaa Ammattiosaamisen näyttöjen suunnitelma Näyttöjen toteutuksesta laaditaan suunnitelma. Suunnitelmassa huomioidaan näyttöjen olevan osa opetustapahtumaa. Näytöt suunnitellaan ja toteutetaan opiskelijakohtaisesti ja yhteistyössä alueen yritysten kanssa. Näytöt jakaantuvat koko opiskeluajalle kuitenkin painottuen kyseisen opintojakson suoritusajankohtaan. Alustavat näyttösuunnitelmat ovat tutkinnon osien suunnitelmissa. Näyttöjen alustava suunnitelma on allekirjoituksineen liitteessä.

10 10 (78) 3 Ammatillisten tutkinnon osat Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja on kuvattu tutkinnon osittain. Opetussuunnitelmaa täydentävät tutkinnon osien toteuttamissuunnitelmat, joissa on tarkemmin kuvattu mm. tutkinnon osan toteutustapa, oppimisympäristöt, hyödynnettävät oppimismenetelmät sekä osaamisen ohjaaminen. 3.1 Elinikäisen oppimisen avaintaidot KSAOn elinikäisen oppimisen avaintaidot on esitelty opetussuunnitelman yhteisessä osassa. Alla on kuvattu miten elinikäisen oppimisen avaintaidot näkyvät talonrakentajan työssä. Oppiminen ja ongelmanratkaisu tai tutkinnon suorittaja suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. Vuorovaikutus ja yhteistyö tai tutkinnon suorittaja toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. Ammattietiikka tai tutkinnon suorittaja toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky tai tutkinnon suorittaja toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. Aloitekyky ja yrittäjyys tai tutkinnon suorittaja edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. Kestävä kehitys tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia.

11 11 (78) Estetiikka tai tutkinnon suorittaja ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä. Viestintä ja mediaosaaminen tai tutkinnon suorittaja viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Hän havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita, käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineistoja. Matematiikka ja luonnontieteet tai tutkinnon suorittaja käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja - ongelmien ratkaisemisessa ja hän soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. Teknologia ja tietotekniikka tai tutkinnon suorittaja hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit tai tutkinnon suorittaja käyttää hyödykseen tietoa yhteiskunnan perusrakenteista ja toimintavoista sekä osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän pyrkii aktiivisella toiminnalla vaikuttamaan epäkohtien poistamiseen. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa.

12 12 (78) 3.2 Ammatilliset pakolliset tutkinnon osat Perustustyöt 25 osp (3.2.1) Talonrakentaja, ammattitaitovaatimukset ammatillisen perustutkinnon perusteiden mukaan: tai tutkinnon suorittaja osaa suunnitella oman työnsä piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla vastaanottaa, varastoida ja suojata perustustöissä tarvittavia materiaaleja työmaasuunnitelman mukaan lukea rakennuspiirustuksia ja tehdä perustustöihin liittyviä materiaalilaskelmia tehdä rakennuksen perustuksiin liittyviä täyttö-, tiivistys-, salaoja-, viemäri-, lämmöneristys- ja vedeneristystöitä toimia avustajana kaivuvaiheessa ja tehdä mittauksia perusmittavälineillä tehdä perustuksiin liittyviä anturoiden muotti-, raudoitus-, betonointi-, -purku- ja jälkihoitotöitä sekä asentaa perustuselementtejä ja tehdä perustusten harkko-muurauksia tehdä työhönsä liittyviä aloitus- ja lopetustöitä huolehtia väliaikaisten LVIS-asennusten kunnosta sekä avustaa LVIS-asennustöissä lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja toimia rakennustyömaan muuttuvissa olosuhteissa ottaa huomioon työmaan muut urakoitsijat ja toimijat sekä rakentamisen laatuvaatimukset kehittää omia vahvuuksiaan tuottavaan toimintaan hyödyntäen työyhteisön asiantuntemusta toimia työntekijänä oikeuksiensa, etujensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja erilaisten perustusrakenteiden toiminnan pääperiaatteet käyttää perustustöiden vaatimia tavallisia työkaluja käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä. tai tutkinnon suorittaja osaa käyttää seuraavia työkaluja: betonintiivistin (vibra) kulmahiomakone laastin sekoitin maantiivistin moottorisaha tai ketjusaha nostoapuvälineet työmaasirkkeli teräsleikkuri teräksen taivutin paineilmanaulain ja kompressori porakone poravasara tai piikkauskone pyörösaha. lla tai tutkinnon suorittajalla on voimassa oleva tulityökortti työturvallisuuskortti perustaidot ensiavun antamisesta. Tutkinnon toteutus KSAOssa Teoreettinen opiskelu, harjoitustyöt työsaleissa ja koulun harjoitustyömailla. Oppimista syvennetään työssäoppimispaikoilla rakennusteollisuudessa. Turvakorttikoulutukset suoritetaan osana tätä tutkintoa. (työturva, tulityö, ensiapu) Tutkinnon osan osia Mittaus- ja maanrakennustyöt 13osp Perustus- ja muottityöt 12 osp Integroidut ja muut YTO jakson aikana 1. äidinkieli 2. ruotsi 5. fysiikka/kemia 6. matematiikka Oppimisen arviointi Oppimista tapahtuu lähiopetuksessa oppilaitoksessa, sekä oppilaitosympäristön ulkopuolisissa työkohteissa, työssäoppimiskohteet, asiakastyöt yms. Oppimista arvioidaan työntekoa seuraamalla, työmenetelmiin ja työturvallisuuteen erityishuomiota kiinnittäen. Lisäksi arvostelua suoritetaan teoriakokeista ja työn tuotoksista Palautetta annetaan suullisesti toiminnan aikana, ja sen jälkeen, kokeet arvioidaan numeroilla 1 3 Tutkinnon osan arviointi tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä perustustöitä rakennustyömaalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.

13 13 (78) TUTKINTOKOHTAINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTTAMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Rakennusalan perustutkinto Talonrakentajan koulutusohjelma Ammattiosaamisen näyttö 1, Perustustyöt Näyttö voidaan antaa, joko: Tekemällä perustustöitä rakennustyömaalla riittävässä laajuudessa tai: Oppilaitosnäyttönä koulun harjoitustyömaalla tai harjoitustyösalissa. Perustustöiden näyttö järjestetään kahtena osanäyttönä. Näyttö voidaan antaa joko yksilösuorituksena tai työryhmän jäsenenä. Näytön työosio koostuu 1) mittaosiosta - merkitsemällä maastoon asemapiirroksen mukainen rakennuspaikka korkoineen 2) perustusmuotin laudoituksesta ja raudoituksesta. - tekemällä n. 5 m pitkän seinäanturamuotin matalalla sokkelinostolla raudoituksineen - tekemällä seinäanturamuottinurkan sokkelinostolla raudoituksineen - muuraamalla pienen rakennuksen perustusharkkomuurauksen Ammattiosaamisen näytössä osoitetaan vähintään: 1. Työprosessin hallinta 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Näyttöympäristö ja arvioijat Näyttöympäristö työssäoppimispaikka, Arvioijina Työssäoppimista ohjaava työelämän edustaja Työssäoppimista ohjaava opettaja Näyttöympäristö oppilaitos Arvioijina Ohjaava opettaja Näytön ajankohta 1. opiskeluvuosi

14 14 (78) ARVIOINNIN KOHDE ARVIOINTIKRITEERIT: perustustyöt (3.2.1) 1. Työprosessin hallinta Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen Työn kokonaisuuden hallinta Taloudellinen ja laadukas toiminta tai tutkinnon suorittaja suunnittelee ohjattuna omaa työtään noudattaa työaikoja ja toimii ohjattuna työohjeiden mukaisesti toimii ohjattuna asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti. suunnittelee annettujen ohjeiden mukaan oman työnsä noudattaa työaikoja ja annettuja työohjeita toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti. tekee toteuttamiskelpoisen työsuunnitelman itsenäisesti noudattaa työaikoja ja työohjeita sekä neuvottelee mahdollisista poikkeamista toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja kehittää omaa toimintaansa laatutavoitteiden saavuttamiseksi. 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Perustustyömenetelmien hallinta Perustuselementtien asennuksen hallinta Työvälineiden ja materiaalin hallinta Jätteiden lajittelu tai tutkinnon suorittaja tekee tavallisimpia perustustöihin liittyviä maarakennus-, viemäri-, salaojaja eristystöitä ohjattuna avustaa mittaustöissä tekee tavanomaisten anturoiden muotti-, raudoitus-, betonointi-, purku- ja jälkihoitotöitä työryhmän jäsenenä aiheuttamatta häiriötilanteita toimii muuraustyöryhmän jäsenenä aiheuttamatta häiriötilanteita tekee perustuselementtityöhön liittyviä avustavia tehtäviä käyttää perustustöissä käytettäviä keskeisimpiä työvälineitä ja materiaaleja tutuissa työtilanteissa, mutta tarvitsee välillä ohjausta suojaa ja varastoi materiaaleja opastettuna lajittelee jätteet opastettuna. tekee tavallisimpia perustustöihin liittyviä maarakennus-, viemäri-, salaoja- ja eristystöitä annettujen ohjeitten perusteella tekee mittaustöitä perusmittavälineillä ohjattuna tekee tavanomaisten anturoiden muotti-, raudoitus-, betonointi-, purku- ja jälkihoitotöitä työryhmän jäsenenä annettujen ohjeiden perusteella muuraa ohjattuna perustusharkkoja valmiiden johteiden mukaisesti toimii ohjattuna työryhmän jäsenenä perustuselementtejä asennettaessa aiheuttamatta häiriötilanteita käyttää perustustöissä käytettäviä keskeisimpiä työvälineitä ja materiaaleja tutuissa työtilanteissa käyttää materiaaleja huolellisesti ja taloudellisesti ohjeiden mukaan lajittelee jätteet ohjeiden mukaan. tekee tavallisimpia perustustöihin liittyviä maarakennus-, viemäri-, salaoja- ja eristystöitä piirustusten mukaisesti lähes itsenäisesti käyttää perusmittavälineitä perustöiden eri vaiheissa tekee tavanomaisten anturoiden muotti-, raudoitus-, betonointi-, purku- ja jälkihoitotöitä työryhmän jäsenenä piirustusten mukaan muuraa perustusharkkoja valmiiden johteiden mukaisesti toimii työryhmän jäsenenä perustuselementtejä asennettaessa valitsee työhön sopivat työvälineet sekä käyttää työvälineitä ja materiaaleja vaihtelevissa työtilanteissa käyttää materiaaleja huolellisesti ja taloudellisesti itsenäisesti pitää työympäristön puhtaana ja järjestyksessä koko työvaiheen ajan ottaen huomioon kierrätyksen ja lajittelun merkityksen.

15 15 (78) 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Rakennustyömaan vaiheiden tunteminen Työmaalla toimiminen Materiaalien ominaisuuksien tunteminen Piirustusten tulkitseminen 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky tai tutkinnon suorittaja tuntee pääpiirteittäin rakennustyömaan valmistumisen vaiheet perustustöistä aina valmiiseen rakenteeseen selvittää opastettuna rakennusalan tyypillisiä yhteistyökumppaneita arvioi opastettuna työteon ja yrittäjyyden merkitystä rakennusalalla tietää, miten rakentamisen laatu määritellään ja toimii ohjattuna laatumääräysten mukaisesti osaa tehdä työsopimuksen tunnistaa yleisimmät perustustöissä käytettävät materiaalit tunnistaa yleisimmät maalajit ja tietää niihin sopivat yleisimmät perustamis- ja rakennuspohjan vahvistamistavat osaa rakennustyömaan yleisimmät piirustusmerkinnät. tunnistaa rakennustyömaan eri vaiheet siten, osaa varustautua tuleviin työtehtäviin selvittää rakennusalan tyypillisiä yhteistyökumppaneita arvioi työteon ja yrittäjyyden merkitystä rakennusalalla tuntee laatukäsitteen ja tietää, miten oma työ vaikuttaa laatuun tuntee työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia siinä määrin, että tietää omat oikeutensa ja velvollisuutensa tietää materiaalien käyttökohteet ja osaa käsitellä niitä tuntee eri materiaalien vaikutuksen kuivatukseen, routimiseen, tiivistettävyyteen ja kantavuuteen etsii itsenäisesti piirustuksista omiin työtehtäviinsä liittyviä yksityiskohtia. tai tutkinnon suorittaja suhtautuu myönteisesti vastaa toimintansa turvallisuudesta turvalliseen toimintaan sekä välttää riskejä työssään noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä ottaa ohjattuna huomioon toiminta- ja työkyvyn ylläpitämisen työssään. noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa huomioon työssään työyhteisön muut jäsenet varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden sekä poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet on motivoitunut terveellisten elintapojen sekä toiminta- ja työkyvyn ylläpitämiseen. tuntee työmaan organisaation sekä perustamisen ja ylläpidon niin laajasti, että osaa työskennellä työnjohdon ohjeiden mukaan työtehtävissään selvittää rakennusalan tyypillisiä yhteistyökumppaneita ja rakennusalan yritystoiminnan rakenteen arvioi kansainvälistyvän talouden vaikutuksia rakennusalan yritystoiminnalle tuntee rakennustyötä ohjaavia määräyksiä ja lainsäädäntöä ja hyödyntää niitä omassa työssään tuntee työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia ja osaa hyödyntää niitä työssään tuntee materiaalien teknisiä ja fysikaalisia ominaisuuksia tuntee routa- ja kosteuseristyksen fysikaalisen toiminnan laatuvaatimukset lukee perustusrakenteisiin liittyviä rakennuspiirustuksia siten, että pystyy niiden perusteella tekemään yksinkertaisia materiaalilaskelmia lukee työmaan aluesuunnitelmaa siten, että pystyy toimimaan sen mukaisesti. kehittää toimintaansa turvallisemmaksi havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä arvioi suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön ja huolehtii itsenäisesti työympäristönsä työturvallisuudesta on motivoitunut terveellisten elintapojen sekä toiminta- ja työkyvyn itsenäiseen ylläpitämiseen ja edistämiseen.

16 16 (78) Runkovaiheen työt 50 osp (3.2.2) Talonrakentaja, ammattitaitovaatimukset ammatillisen perustutkinnon perusteiden mukaan: tai tutkinnon suorittaja osaa suunnitella työnsä piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmia sekä runkorakentamiseen liittyviä mittauksia käyttäen perusmittavälineitä, esim. mittanauhaa, vesivaakaa, vaaituskonetta, tasolaseria ja putkilaseria tehdä ulko- ja väliseinätyöt sekä vesikaton runkotyöt eristystöineen suunnitelmien ja asiakirjojen mukaan vastaanottaa, siirtää ja työstää runkotöissä käytettäviä materiaaleja, joita ovat betoni, tiili, puu, teräs tms. yleisesti käytettävä ja rakennusmääräykset täyttävä materiaali asentaa puuikkunoita ja -ovia suullisesti esitellä ja arvioida omaa työtään ja oman työnsä laatua tehdä työhönsä liittyviä aloitus- ja lopetustöitä lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja materiaalien yhteistoiminnan ottaa huomioon rakenteen toiminnan pääperiaatteet ja kosteuden sekä ilmaston että vuodenajan vaikutuksen materiaalin toimintaan ottaa huomioon myös työmaan muut urakoitsijat ja toimijat ottaa huomioon työssään LVIS-järjestelmät käyttää runkotöiden vaatimia tavallisia työkaluja käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä asentaa harjakattokaiteet käyttää henkilönostimia asentaa holvireunakaiteet käyttää nosturin ohjausmerkkejä pystyttää kaksi metriä korkean telineen käyttää tiilileikkuria. Tutkinnon osan osia Puurunkotyöt, 20 osp (1. vuosi) Lämmöneriste- ja väliseinätyöt, 18 osp (2. vuosi) Runkoa täydentävät rakenteet, 12 osp (2. vuosi) TUTKINNON TOTEUTUS KSAOssa* teoreettinen opiskelu, harjoitustyöt työsaleissa ja koulun harjoitustyömailla. Oppimista syvennetään työssäoppimispaikoilla rakennusteollisuudessa. Oppimisen arviointi Oppimista tapahtuu lähiopetuksessa oppilaitoksessa, sekä oppilaitosympäristön ulkopuolisissa työkohteissa, työssäoppimiskohteet, asiakastyöt yms. Oppimista arvioidaan työntekoa seuraamalla, työmenetelmiin ja työturvallisuuteen erityishuomiota kiinnittäen. Lisäksi arvostelua suoritetaan teoriakokeista ja työn tuotoksista Palautetta annetaan suullisesti toiminnan aikana, ja sen jälkeen, kokeet arvioidaan numeroilla 1 3 Tutkinnon osan osaamisen arviointi Ammattitaidon osoittamistavat tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä rakennustyömaalla tai elementtitehtaalla runkotöitä yksin tai työryhmässä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. *lle laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma, jossa määritellään osaamisen tavoitteet, oppimismenetelmät, tutkinnon osien suorittaminen, suoritustavat ja ajoitus sekä osaamisen arviointi. Tätä tarkastellaan ja päivitetään tarvittaessa.

17 17 (78) TUTKINTOKOHTAINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTTAMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Rakennusalan perustutkinto Talonrakentajan koulutusohjelma Ammattiosaamisen näyttö 2, Runkovaiheen työt Runkovaiheen töiden näyttö järjestetään: 1) Tekemällä runkotöitä rakennustyömaalla, tai elementtitehtaalla (työssäoppiminen) 2) Tekemällä leikkimökin (tms.) rungon kattotuoleineen (koulun harjoitushalli) Tekemällä seinänosan ovi- ja ikkunaaukolla levytyksineen, sekä ovi- ja ikkunaasennuksineen (koulun harjoitushalli) Näyttöympäristö ja arvioijat Näyttöympäristö työssäoppimispaikka, Arvioijina Työssäoppimista ohjaava työelämän edustaja Työssäoppimista ohjaava opettaja Ammattiosaamisen näytössä osoitetaan vähintään: 1. Työprosessin hallinta 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Näyttöympäristö oppilaitos Arvioijina Ohjaava opettaja 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Näytön ajankohta 2. Vuosi

18 18 (78) ARVIOINNIN KOHDE ARVIOINTIKRITEERIT: runkovaiheen työt (3.2.2) 1. Työprosessin hallinta Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen Työn kokonaisuuden hallinta Taloudellinen ja laadukas toiminta tai tutkinnon suorittaja suunnittelee ohjattuna omaa työtään noudattaa työaikoja ja toimii ohjattuna työohjeiden mukaisesti toimii ohjattuna asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti. suunnittelee annettujen ohjeiden mukaan oman työnsä noudattaa työaikoja ja annettuja työohjeita toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti. tekee toteuttamiskelpoisen työsuunnitelman itsenäisesti noudattaa työaikoja ja työohjeita sekä neuvottelee mahdollisista poikkeamista toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja kehittää omaa toimintaansa laatutavoitteiden saavuttamiseksi. 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Runkotyömenetelmien hallinta Ovi- ja ikkunaasennusten hallinta Työvälineiden ja materiaalin hallinta 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten tulkitseminen Materiaalien ominaisuuksien tunteminen LVIS-järjestelmien tunteminen tai tutkinnon suorittaja toimii avustavana työryhmän jäsenenä aiheuttamatta häiriötilanteita tekee mittauksia, mutta luotettavuudessa on vielä puutteita tekee ovi- ja ikkunaasennuksiin liittyviä avustavia töitä käyttää tavallisia talonrakennustyömaan työvälineitä ja materiaaleja tutuissa työtilanteissa mutta tarvitsee välillä ohjausta suojaa ja varastoi materiaaleja opastettuna. tekee annettujen ohjeiden mukaan yksinkertaista, laatumääräykset täyttävää runkorakennetta tekee mittauksia ja toimii mittaryhmän jäsenenä sekä ottaa huomioon moduulimitoituksen periaatteen asentaa ovia ja ikkunoita ohjattuna käyttää oikeita materiaaleja ja työkaluja työvaiheen mukaisesti tutuissa tilanteissa käyttää materiaaleja huolellisesti ja taloudellisesti ohjeiden mukaan. tekee piirustusten sekä annettujen ohjeiden mukaan yksinkertaista, laatumääräykset täyttävää runkorakennetta tekee mittauksia itsenäisesti ja luotettavasti asentaa ikkunoita ja ovia työryhmässä tai tutkinnon suorittaja tuntee keskeisimmät piirrosmerkinnät tuntee yleisimmät runko- ja lämmöneristysmateriaalit sekä niiden pääasialliset käyttökohteet toimii LVIS-aputöissä annettujen ohjeiden mukaan. osaa piirustusmerkinnät hakee ohjattuna lupaasiakirjoista omassa työssään tarvitsemansa tiedot tuntee yleisimpien runkoja eristysmateriaalien fysikaalisia ominaisuuksia valitsee työhön sopivat työvälineet sekä käyttää työvälineitä ja materiaaleja vaihtelevissa olosuhteissa käyttää materiaaleja huolellisesti ja taloudellisesti itsenäisesti. ottaa huomioon talon tekniset järjestelmät (sähkö-, lämmitys-, viemäröin- osaa piirustusmerkinnät ja osaa laskea piirustuksista materiaalimenekkiä tuntee talonrakentamisessa tarvittavien lupa-asiakirjojen ja toteutusasiakirjojen sisällön ja osaa hakea niistä omassa työssään tarvitsemansa tiedot tuntee materiaalien fysikaalisia ja paloteknisiä ominaisuuksia siinä määrin, että ymmärtää huolellisen työn merkityksen ja tunnistaa eristystyön kriittiset kohdat ottaa huomioon talon tekniset järjestelmät (sähkö-, lämmitys-, viemäröinti- ja ilmas-

19 19 (78) ti- ja ilmastointityöt) pääpiirteissään. tointityöt) siten, että osaa työssään varautua näiden järjestelmien asennukseen. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö tai tutkinnon suorittaja noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä tuntee runkotyöhön liittyvät turvavaatimukset ja osaa asentaa työssään tarvittavia suojakaiteita, telineitä ja suojauksia ohjeiden ja määräysten mukaisesti asennoituu myönteisesti turvalliseen toimintaan sekä välttää riskejä työssään noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä tuntee runkotyöhön liittyvät turvavaatimukset ja osaa asentaa työssään tarvittavia suojakaiteita, telineitä ja suojauksia ohjeiden ja määräysten mukaisesti ottaa oman työn suunnittelussa huomioon turvallisuus- ja terveysnäkökohtia sekä ylläpitää työympäristön turvallisuutta ja ergonomisuutta tutuissa tilanteissa laskee työ- ja materiaalimenekit ohjattuna ottaa ohjeiden mukaisesti huomioon rakennustyömaan muiden ammattiryhmien toiminnan toimii yhteistyössä työryhmän jäsenten kanssa. noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa huomioon työssään työyhteisön muut jäsenet varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden sekä poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet työskentelee turvallisesti ja ottaa huomioon itsenäisesti työympäristössä olevat riskitekijät vastaa toimintansa turvallisuudesta noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa huomioon työssään työyhteisön muut jäsenet varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden sekä poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet työskentelee turvallisesti ja ottaa huomioon itsenäisesti työympäristössä olevat riskitekijät ottaa oman työn suunnittelussa huomioon turvallisuus- ja terveysnäkökohtia sekä ylläpitää työympäristön turvallisuutta ja ergonomisuutta laskee työ- ja materiaalimenekit, mutta toteutumassa on vielä poikkeamia ottaa huomioon rakennustyömaan muiden ammattiryhmien toiminnan toimii rakentavassa yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmässä aktiivisena jäsenenä. havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä arvioi suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön huolehtii itsenäisesti työympäristönsä työturvallisuudesta kehittää toimintaansa turvallisemmaksi havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä arvioi suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön huolehtii itsenäisesti työympäristönsä työturvallisuudesta ottaa oman työn suunnittelussa huomioon turvallisuusja terveysnäkökohtia sekä ylläpitää työympäristön turvallisuutta ja ergonomisuutta sekä soveltaa oppimaansa yllättävissäkin tilanteissa toteuttaa työn laskettujen menekkien mukaisesti ottaa huomioon työssään työmaan muun toiminnan ja osaa etsiä tietoa esim. varauksista ja asennuksista toimii rakentavassa yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmässä aktiivisena jäsenenä sekä edistää työryhmän toimintaa.

20 20 (78) 3.3 Ammatilliset valinnaiset tutkinnon osat Sisävalmistusvaiheen työt 15 osp (3.3.1) Talonrakentaja, ammattitaitovaatimukset ammatillisen perustutkinnon perusteiden mukaan: tai tutkinnon suorittaja osaa suunnitella työnsä piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla ja tehdä materiaali ja työmenekkilaskelmia tehdä sisävalmistusvaiheen töitä, kuten seinien ja kattojen levytys- ja panelointityöt sekä lattioiden parketti-, laminaatti- ja lautalattiatyöt ja listoitukset, sekä tehdä sisävalmistusvaiheen töihin liittyvät mittaustyöt vastaanottaa, siirtää ja työstää sisävalmistusvaiheessa käytettäviä materiaaleja tehdä työhönsä liittyviä aloitus- ja lopetustöitä lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja suullisesti esitellä ja arvioida omaa työtään ja oman työnsä laatua ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja materiaalien yhteistoiminnan sekä pintarakenteen edellyttämät vaatimukset käyttää sisävalmistusvaihetöiden vaatimia tavallisia työkaluja käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä. Tutkinnon osan arviointi Ammattitaidon osoittamistavat osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä rakennustyömaalla yksin tai työryhmässä sisävalmistusvaiheen töitä. Tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa tutkintotilaisuudessa tekemällä rakennustyömaalla yksin tai työryhmässä sisustusvaiheen kirvesmiehen töistä vähintään kahta seuraavista kokonaisuuksista: sisäseinien ja - kattojen levytystyöt tai sisäseinien ja -kattojen panelointityöt tai lauta- tai laminaattilattiatyöt listoituksineen, tai väliovien asennusta listoituksineen. TUTKINNON TOTEUTUS KSAOssa Teoreettinen opiskelu, harjoitustyöt työsaleissa ja koulun harjoitustyömailla. Oppimista syvennetään työssäoppimispaikoilla rakennusteollisuudessa. Oppimisen arviointi Oppimista tapahtuu lähiopetuksessa oppilaitoksessa, sekä oppilaitosympäristön ulkopuolisissa työkohteissa, työssäoppimiskohteet, asiakastyöt yms. Oppimista arvioidaan työntekoa seuraamalla, työmenetelmiin ja työturvallisuuteen erityishuomiota kiinnittäen. Lisäksi arvostelua suoritetaan teoriakokeista ja työn tuotoksista Palautetta annetaan suullisesti toiminnan aikana, ja sen jälkeen, kokeet arvioidaan numeroilla 1 3 Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.

21 21 (78) TUTKINTOKOHTAINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTTAMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Rakennusalan perustutkinto Talonrakentajan koulutusohjelma Ammattiosaamisen näyttö 6, Sisävalmistusvaiheen työt Näyttöympäristö ja arvioijat Näyttö: Työssäoppimisjaksolla rak. teollisuudessa tai vaihtoehtoisesti oppilaitosnäyttönä oppilaitoksen työmaalla tai tarvittaessa harjoitustyösalissa. Näyttö voidaan antaa joko yksilösuorituksena tai työryhmän jäsenenä. Näytön työosio voi koostua joko lattian, katon tai seinän sisävalmistusvaiheen verhousten asennustyöstä. Näyttöympäristö työssäoppimispaikka, Arvioijina Työssäoppimista ohjaava työelämän edustaja Työssäoppimista ohjaava opettaja Näyttöympäristö oppilaitos Ammattiosaamisen näytössä osoitetaan vähintään: 1. Työprosessin hallinta Arvioijina Ohjaava opettaja 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Näytön ajankohta 3.vuosi

22 22 (78) ARVIOINNIN KOHDE ARVIOINTIKRITEERIT: sisävalmistusvaiheen työt (3.3.1) 1. Työprosessin hallinta Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen Työn kokonaisuuden hallinta Taloudellinen ja laadukas toiminta 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työmenetelmien hallinta Työvälineiden ja materiaalin hallinta 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten tulkitseminen Materiaalien ominaisuuksien tunteminen 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu tai tutkinnon suorittaja suunnittelee ohjattuna omaa työtään noudattaa työaikoja ja toimii ohjattuna työohjeiden mukaisesti toimii ohjattuna asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti. suunnittelee annettujen ohjeiden mukaan oman työnsä noudattaa työaikoja ja annettuja työohjeita toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti. tai tutkinnon suorittaja tekee ohjattuna yksinkertaisia sisustuskirvesmiehen töitä käyttää sisustuskirvesmiehen töiden keskeisimpiä työvälineitä ja materiaaleja tutuissa työtilanteissa, mutta tarvitsee välillä ohjausta tekee annettujen ohjeiden perusteella helpoimpia sisustuskirvesmiehen töitä käyttää sisustuskirvesmiehen töiden keskeisimpiä työvälineitä ja materiaaleja tutuissa työtilanteissa tai tutkinnon suorittaja lukee piirustuksista sisustusvaiheen rakenteet ja materiaalit tunnistaa yleisimmät sisäverhousmateriaalit ja kiinnikkeet sekä niiden pääasialliset käyttökohteet. valitsee materiaalit piirustusten perusteella ottaa huomioon ohjattuna työssään sisäverhousmateriaalien fysikaaliset ominaisuudet. tai tutkinnon suorittaja asennoituu myönteisesti vastaa toimintansa turvallisuudesta turvalliseen toimintaan sekä välttää riskejä työssään noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä laskee työ- ja materiaalimenekit ohjattuna. arvioi ohjattuna omaa työtään. noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa huomioon työssään työyhteisön muut jäsenet varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden sekä poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet laskee työ- ja materiaalimenekit mutta toteutumassa on vielä poikkeamia. arvioi omaa työtään. tekee toteuttamiskelpoisen työsuunnitelmanitsenäisesti noudattaa työaikoja ja työohjeita sekä neuvottelee mahdollisista poikkeamista toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja kehittää omaa toimintaansa laatutavoitteiden saavuttamiseksi. tekee annettujen suunnitelmien perusteella sisustuskirvesmiehen töitä valitsee työhön sopivat työvälineet sekä käyttää työvälineitä ja materiaaleja vaihtelevissa työtilanteissa tekee piirustusten pohjalta sisustusvaiheen kirvesmiehen työt ja osaa laskea piirustusten pohjalta työhön tarvittavan materiaalin ottaa työssään huomioon materiaalien fysikaaliset ominaisuudet. kehittää toimintaansa turvallisemmaksi havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä arvioi suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön toteuttaa työn laskettujen menekkien mukaisesti. arvioi omaa työtään laatuvaatimusten mukaisesti.

23 23 (78) Ulkoverhous- ja kattotyöt 15 osp (3.3.2) Talonrakentaja, ammattitaitovaatimukset ammatillisen perustutkinnon perusteiden mukaan: tai tutkinnon suorittaja osaa suunnitella työnsä piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla ja tehdä materiaali ja työmenekkilaskelmia tehdä ulkoverhoustöitä kuten puuverhoukset tuulensuojasta valmiiseen pintaan sekä pieli- ja räystään aluslaudoitukset tehdä vesikattojen pinnoitukset tiilellä, profiilipellillä tai palahuovalla kattotuolista valmiiseen pintaan vastaanottaa, siirtää ja työstää työssään käytettäviä materiaaleja tehdä työhönsä liittyviä aloitus- ja lopetustöitä lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja suullisesti esitellä ja arvioida omaa työtään ja oman työnsä laatua ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet, erilaiset kiinnitystarvikkeet ja tarvittavat tukirakenteet käyttää ulkoverhous- ja kattotöiden vaatimia tavallisia työkaluja käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä. TUTKINNON TOTEUTUS KSAOssa* Teoreettinen opiskelu, harjoitustyöt työsaleissa ja koulun harjoitustyömailla. Oppimista syvennetään työssäoppimispaikoilla rakennusteollisuudessa. Tutkinnon osan arviointi Oppimisen arviointi tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa toimimalla ammattialan ammattitaitovaatimusten mukaisissa tilaustyötehtävissä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Oppimista tapahtuu lähiopetuksessa oppilaitoksessa, sekä oppilaitosympäristön ulkopuolisissa työkohteissa, työssäoppimiskohteet, asiakastyöt yms. Oppimista arvioidaan työntekoa seuraamalla, työmenetelmiin ja työturvallisuuteen erityishuomiota kiinnittäen. Lisäksi arvostelua suoritetaan teoriakokeista ja työn tuotoksista. Palautetta annetaan suullisesti toiminnan aikana, ja sen jälkeen, kokeet arvioidaan numeroilla 1 3 Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla *lle laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma, jossa määritellään osaamisen tavoitteet, oppimismenetelmät, tutkinnon osien suorittaminen, suoritustavat ja ajoitus sekä osaamisen arviointi. Tätä tarkastellaan ja päivitetään tarvittaessa.