Tilanne ja näkymät 4/ ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS SUUNNITTELU JA KONSULTOINTI TIETOTEKNIIKKA-ALA Maailman ja Suomen talouden näkymät Euroopan elpymistä joudutaan odottamaan s. 3 Teknologiateollisuus Suomessa Tilaukset alkuvuoden tasolla, henkilöstömäärä vähenee s. 5
Sisällysluettelo Maailman ja Suomen talouden näkymät... 3 Teknologiateollisuus Suomessa... 5 Elektroniikka- ja sähköteollisuus Suomessa... 6 Kone- ja metallituoteteollisuus Suomessa... 7 Metallien jalostus Suomessa... 8 Suunnittelu ja konsultointi Suomessa... 9 Tietotekniikka-ala Suomessa... 1 2 Tilanne ja näkymät 4/
Maailman ja Suomen talouden näkymät Euroopan elpymistä joudutaan odottamaan Länsi-Eurooppa on jäämässä kroonisesti jälkeen maailmantalouden kasvuvauhdista. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi lokakuussa alueelle ainoastaan yhden prosentin kasvua vuonna 214. Itäisessä Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassa talouden ennakoidaan kasvavan kolme prosenttia, Pohjois-Amerikassa 2,5 prosenttia, Aasiassa kuusi prosenttia sekä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueella 3,5 prosenttia ja muualla Afrikassa kuusi prosenttia. Rakennemuutos Euroopan teollisuudessa on kohdellut eri maita epäyhtenäisesti. Talouskriisin seurauksena, alkuvuoden 28 jälkeen, teollisuustuotanto on supistunut EU-maissa kaikkiaan runsaat 1 prosenttia. Tuotanto Kreikassa on supistunut 29 prosenttia, Espanjassa 27 prosenttia, Italiassa 24 prosenttia ja Suomessa 19 prosenttia. Seuraavaksi eniten, 12-15 prosenttia tuotanto on supistunut Bulgariassa, Ranskassa, Ruotsissa, Sloveniassa, Tanskassa, Isossa-Britanniassa ja Norjassa. Kilpailukyvyltään Euroopan teollisuuden kärkimaissa Saksassa, Alankomaissa ja Itävallassa teollisuustuotanto on vähentynyt ainoastaan 1-4 prosenttia. Tätäkin parempaa kehitystä on ollut Puolassa, Virossa, Slovakiassa, Belgiassa, Latviassa ja Irlannissa, joissa tuotanto on kasvanut 2-16 prosenttia talouskriisiä edeltävästä ajankohdasta. Euroopan kone- ja metallituoteteollisuutta sekä elektroniikka- ja sähköteollisuutta edustavan Orgalimen ekonomistiryhmä piti lokakuussa Länsi-Euroopan kysyntätilannetta edelleen vaisuna. Investointien elpyminen ei ole lähtenyt käyntiin. Osasyynä tähän pidettiin rahoitusjärjestelmän sääntelyn tiukentumista ja yritysrahoituksen ehtojen kiristymistä. Myös näkymät vuodelle 214 nähtiin epävarmoina. Taloudessa ei ennakoida ainakaan merkittävää paranemista ensi vuodenkaan aikana. Myös Saksassa tahti on hiipunut Saksan suurimman teollisuuden toimialan koneteollisuuden liikevaihto ja vienti ovat supistuneet tänä vuonna kolme prosenttia viimevuotisesta. Tästä huolimatta henkilöstön määrä koneteollisuudessa on pysynyt ennätystasolla. Viime kuukausina vienti on supistunut kaikille päämarkkina-alueille. Koneiden ja laitteiden vienti suurimpaan vientimaahan Kiinaan on niin ikään supistunut jonkin verran. Eurooppa muodostaa Saksan koneteollisuuden viennistä 54 prosenttia. Uusien tilausten virta Saksan koneteollisuuteen ei ole osoittanut viime kuukausina varsinaista muutosta. Kesä-elokuussa yritykset saivat uusia tilauksia hieman vähemmin kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Kehittyvien maiden talouskasvun hidastuminen sekä investointien väheneminen Saksassa vaikuttaa koneteollisuuden saamiin tilauksiin. Vastaavasti Saksan elektroniikka- ja sähköteollisuudessa liikevaihto on supistunut tänä vuonna neljä prosenttia viimevuotisesta. Elokuussa liikevaihto jäi seitsemän prosenttia pienemmäksi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Yritykset saivat uusia tilauksia elokuussa kolme prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Saksan elektroniikka- ja sähköteollisuuden kasvuodotukset heikkenivät syyskuussa jonkin verran, joskin edelleen suurempi osa vastaajayrityksistä odottaa lähimmän puolen vuoden aikana kasvua kuin supistumista liikevaihdossaan. Alankomaissa bruttokansantuotteen ennakoidaan supistuvan tänä vuonna runsaan prosentin viimevuotisesta. Yksityinen ja julkinen kulutus sekä investoinnit vetävät taloutta alaspäin, sen sijaan vienti lisääntyy noin kolme prosenttia. Talouden kehitys on siten vahvasti jakautunut. Asuntomarkkinoiden heikkous ja asuntojen hintojen putoaminen leikkaavat osaltaan kansalaisten ostovoimaa. 3 Tilanne ja näkymät 4/
Belgiassa teknologiateollisuuden liikevaihdon arvioidaan vähenevän tänä vuonna runsaat 4 prosenttia. Ensi vuodelle ennakoidaan vain prosentin kasvua. Rakennemuutos Belgian teollisuudessa on leikannut työpaikkoja vuoden 28 syksyn jälkeen peräti 37, mikä vastaa kaikkiaan noin 12 prosentin henkilöstövähennystä tähän päivään mennessä. Vastaavalla ajanjaksolla Suomessa teknologiateollisuuden henkilöstö on vähentynyt prosentuaalisesti suunnilleen saman verran. Ongelmat Suomessa vyöryvät päälle Suomen viennistä Eurooppaan menee noin 7 prosenttia ja siitä Länsi-Eurooppaan noin puolet. Länsi-Euroopan kehitys taas vaikuttaa osaltaan itäisen Euroopan talouteen. Edellä kuvatun kehityksen mukaisesti koko Euroopan tasolla ei ole odotettavissa kuin enintään heikkoa kasvua vuonna 214. Suomelle tämä merkitsee entistä kovempia vaatimuksia parantaa yritysten toimintaympäristön kilpailukykyä, jotta hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja ei murenisi entisestään. Jo nykyisellään on selvää, että valtion ja kuntien menoja on leikattava kaikkiaan noin 1 miljardia euroa, mikä vastaa 1 prosenttia julkisen sektorin menoista. Leikkaustarve on kasvamaan päin, koska teollisuuden heiken tynyt kustannus- ja muu kilpailukyky ja työmarkkinajärjestelmämme jäykkyydet ajavat teollisuutta kaiken aikaa pois Suomesta. Lokakuussa hyväksytty keskitetty työmarkkinaratkaisu on kustannusvaikutuksiltaan kohtuullinen. Sen mukaiset liittokohtaiset työehtosovellukset eivät kuitenkaan paranna työllisyyttä, koska viime vuosina heikentyneen kustannuskilpailukyvyn korjaaminen merkitsee työvoiman vähentämistä useissa yrityksissä. Suomen kannalta kohtalokasta on myös se, ettei toimialatason työehtosopimuksilla juurikaan parannettu yritys- ja toimipaikkatason neuvottelumahdollisuuksia ja siten myötävaikutettu paikallisen sopimisen kulttuurin vahvistumiseen Suomessa. Kriisitietoisuus Suomessa on ymmärretty puheiden tasolla, mutta välttämättömät rakenteelliset uudistukset työmarkkinoilla, julkisella sektorilla ja teollisuuspolitiikassa ovat edelleenkin toteuttamatta. Teollisuustuotannon määrä kuukausittain Teollisuustuotannon määrä kuukausittain EU-maissa 28 = 1 11 15 1 95 9 85 8 75 7 65 28 28 = 1 11 15 1 95 9 85 8 75 28 USA EU28-maat Suomi Japani EU28-maat Suomi Saksa Ruotsi Iso-Britannia Ranska Italia Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeisin tieto 8/. Lähde: Eurostat, Tilastokeskus, Federal Reserve (USA), Statistics Bureau and Statistics Center (Japani) Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeisin tieto 8/. Lähde: Eurostat, Tilastokeskus Teollisuustuotannon määrä kuukausittain EU-maissa Teollisuustuotannon määrä kuukausittain EU-maissa 28 = 1 115 11 15 1 95 9 85 8 75 7 28 125 12 115 11 15 1 95 9 85 8 75 7 28 = 1 28 Belgia Itävalta Alankomaat Portugali Tanska Suomi Espanja Puola Viro Romania Slovakia Tšekin tasavalta EU28-maat Suomi Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeisin tieto 8/. Lähde: Eurostat, Tilastokeskus Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeisin tieto 8/. Lähde: Eurostat, Tilastokeskus 4 Tilanne ja näkymät 4/
Teknologiateollisuus Suomessa Tilaukset alkuvuoden tasolla, henkilöstömäärä vähenee Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa oli 67,1 miljardia euroa vuonna. Tämän vuoden tammi-kesäkuussa liikevaihto oli seitsemän prosenttia pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 liikevaihtoa kertyi Suomessa runsaat 81 miljardia euroa. Teknologiateollisuudessa liikevaihdon laskusuunta jatkui kesällä. Yritysten saamat uudet tilaukset sekä tilauskanta olivat heinäsyyskuussa selvästi alemmalla tasolla kuin vuosi sitten samaan aikaan. Toimialojen ja erityisesti yritysten välillä tilanteet poikkesivat huomattavasti toisistaan. Markkinatilanteen epävarmuuden jatkumisesta kertoo se, että tarjouspyyntöjen kehityksessä ei tapahtunut käännettä parempaan lokakuun aikana. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia heinä-syyskuussa euromääräisesti 24 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna ja 23 prosenttia vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä huhti-kesäkuussa. Yrityksistä 63 prosenttia raportoi uusien tilausten vähentyneen kesäkuun jälkeen, 31 prosenttia kasvaneen ja 6 prosenttia pysyneen ennallaan. Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa 1 prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuonna ja kahdeksan prosenttia pienempi kuin kesäkuun lopussa. Yrityksistä 52 prosenttia raportoi tilauskannan vähentyneen kesäkuun jälkeen, 36 prosenttia kasvaneen ja 12 prosenttia pysyneen ennallaan. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan loppuvuonna alemmalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Liikevaihto supistuu tänä vuonna jopa 1 prosenttia viimevuotisesta ja on merkittävästi pienempi kuin ennen talouskriisiä vuonna 28. Teknologiateollisuuden yrityksissä Suomessa oli henkilöstöä syyskuun lopussa noin kolme prosenttia eli 9 vähemmän kuin keskimäärin vuonna. Henkilöstöä oli kaikkiaan noin 288, josta noin 15 oli lomautusjärjestelyjen piirissä. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 teknologiateollisuuden yritykset työllistivät Suomessa kaikkiaan 32 ihmistä. Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 28 = 1 28 Elektroniikka- ja sähköteollisuus -14 % Kone- ja metallituoteteollisuus -1 % Metallien jalostus - 8 % Suunnittelu ja konsultointi +3 % Tietotekniikka-ala +11% Lähde: Tilastokeskus Muutos: 1-6, / 1-6, Kausipuhdistetut liikevaihdon arvoindeksit, viimeisin tieto 4-6 /. Osuudet yritysten liikevaihdosta : - kone- ja metallituoteteollisuus 41 % - elektroniikka- ja sähköteollisuus 26 % - metallien jalostus 14 % - tietotekniikka-ala 11 % - suunnittelu ja konsultointi 8 %. Teknologiateollisuuden henkilöstö 34 32 3 28 26 24 22 2 18 16 14 28 Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Henkilöstöstä noin 15 lomautusjärjestelyjen piirissä Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 Kotimaahan Vientiin Yhteensä Muutos: III, / III, III, / II, Vientiin: -3 % -24 % Kotimaahan: +1 % -21 % Yhteensä: -24 % -23 % *) Pl. metallien jalostus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto heinä-syyskuu Teknologiateollisuuden* tilauskanta Suomessa 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 25 26 27 Kotimaahan 28 Vientiin Yhteensä Muutos: 3.9. / 3.9. 3.9. / 3.6. Vientiin: -12 % -1 % Kotimaahan: -3 % -2 % Yhteensä: -1 % -8 % *) Pl. metallien jalostus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto 3.9. 5 Tilanne ja näkymät 4/
Elektroniikka- ja sähköteollisuus Suomessa Copyright Ensto Liikevaihto supistuu merkittävästi Elektroniikka- ja sähköteollisuuden (tietoliikennelaitteet, sähkökoneet, instrumentit) yritysten liikevaihto Suomessa oli 16,3 miljardia euroa vuonna. Tämän vuoden tammi-kesäkuussa liikevaihto oli 14 prosenttia pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 liikevaihtoa kertyi Suomessa 27 miljardia euroa. Tietoliikennelaiteteollisuuden toimialalla tilanne jatkui haastavana heinä-syyskuussa. Erityisesti tämän toimialan painamana myös koko elektroniikka- ja sähköteollisuuden saamat uudet tilaukset ja tilauskanta vähenivät merkittävästi. Heikosta kokonaiskehityksestä riippumatta terveysteknologia-alan myönteinen kehitys Suomessa jatkui. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia heinä-syyskuussa euromääräisesti 48 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna ja 39 prosenttia vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä huhti-kesäkuussa. Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa 41 prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuonna ja 32 prosenttia pienempi kuin kesäkuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan loppuvuonna selvästi alemmalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yrityksissä Suomessa oli henkilöstöä syyskuun lopussa lähes 4 vähemmän kuin keskimäärin vuonna. Henkilöstöä oli kaikkiaan noin 46. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 alan yritykset työllistivät Suomessa kaikkiaan 62 ihmistä. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset Suomessa 7 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 25 26 27 28 8 75 7 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Kotimaahan Vientiin Yhteensä Muutos: III, / III, III, / II, Vientiin: -51 % -42 % Kotimaahan: -1 % -11 % Yhteensä: -48 % -39 % 25 26 27 28 Kotimaahan Vientiin Yhteensä Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto heinä-syyskuu Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta Suomessa Muutos: 3.9. / 3.9. 3.9. / 3.6. Vientiin: -43 % -33 % Kotimaahan: -18 % -1 % Yhteensä: -41 % -32 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto 3.9. 6 Tilanne ja näkymät 4/
Kone- ja metallituoteteollisuus Suomessa Copyright Ponsse Kone- ja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset Suomessa 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 25 26 27 28 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kotimaahan Vientiin Yhteensä Muutos: III, / III, III, / II, Vientiin: +4 % % Kotimaahan: -8 % -26 % Yhteensä: +1 % -7 % 25 26 27 28 Kotimaahan Vientiin Yhteensä Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto heinä-syyskuu Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta Suomessa Muutos: 3.9. / 3.9. 3.9. / 3.6. Vientiin: +5 % +1 % Kotimaahan: -5 % +1 % Yhteensä: +3 % +1 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto 3.9. Tilaukset viimevuotisella tasolla, henkilöstömäärä vähenee Kone- ja metallituoteteollisuuden (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) yritysten liikevaihto Suomessa oli 27,9 miljardia euroa vuonna. Tämän vuoden tammi-kesäkuussa liikevaihto oli kahdeksan prosenttia pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Liikevaihto supistui koneiden ja metallituotteiden valmistuksessa, mutta kasvoi kulkuneuvojen valmistuksessa. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 liikevaihtoa kertyi Suomessa kaikkiaan 32 miljardia euroa. Kone- ja metallituoteteollisuuden toimialalla sekä uudet tilaukset että tilauskanta olivat heinä-syyskuussa suunnilleen samalla tasolla kuin viime vuonna samaan aikaan. Uudet tilaukset vähenivät kuitenkin huhti-kesäkuun tilanteesta. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia heinä-syyskuussa euromääräisesti hieman enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna, mutta seitsemän prosenttia vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä huhti-kesäkuussa. Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa kolme prosenttia suurempi kuin samaan aikaan vuonna ja hieman suurempi kuin kesäkuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan loppuvuonna hieman alemmalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Kone- ja metallituoteteollisuuden yrityksissä Suomessa oli henkilöstöä syyskuun lopussa noin 5 vähemmän kuin keskimäärin vuonna. Henkilöstöä oli kaikkiaan noin 129. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 alan yritykset työllistivät Suomessa kaikkiaan 149 ihmistä. 7 Tilanne ja näkymät 4/
Metallien jalostus Suomessa Copyright Componenta Liikevaihto ja henkilöstömäärä vähentyneet Metallien jalostusyritysten (terästuotteet, värimetallit, valut, metallimalmikaivokset) liikevaihto Suomessa oli 1,2 miljardia euroa vuonna. Tämän vuoden tammi-kesäkuussa liikevaihto oli 1 prosenttia pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 27 liikevaihtoa kertyi Suomessa 12,7 miljardia euroa. Terästuotteiden, värimetallien, valujen ja metallimalmien tuotannon määrä Suomessa oli tammi-syyskuussa neljä prosenttia suurempi kuin vuosi sitten vastaavalla ajanjaksolla. Terästuotteiden ja värimetallien tuotanto lisääntyi, mutta valujen ja metallimalmien tuotanto supistui. Terästuotanto maailmanlaajuisesti kasvoi tammi-syyskuussa kolme prosenttia viimevuotisesta. Syyskuussa tuotanto oli kuitenkin kuusi prosenttia suurempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Tuotanto Aasiassa kasvoi alkuvuoden aikana kuusi prosenttia, mutta supistui EU-maissa neljä prosenttia. Pohjois-Amerikassa tuotanto supistui niin ikään neljä prosenttia. Ylivoimaisesti suurimman tuotantomaan Kiinan osuus maailman terästuotannosta oli syyskuussa 49 prosenttia. Metallien jalostusyrityksissä Suomessa oli henkilöstöä syyskuun lopussa lähes 1 5 vähemmän kuin keskimäärin vuonna. Henkilöstöä oli kaikkiaan noin 16. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 alan yritykset työllistivät Suomessa kaikkiaan 18 ihmistä. Metallien jalostuksen liikevaihto Suomessa 28 = 1 12 Muutos: 1-6, / 1-6,, % 11 1 9-1 % 8 7 6 5 4 28 Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi, viimeisin tieto 4-6 /. Lähde: Tilastokeskus Metallien jalostuksen tuotannon määrä Suomessa 28 = 1 Muutos: 1-9, / 1-9,, % 12 +4 % 115 11 15 1 95 9 85 8 75 7 28 Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeisin tieto 7-9 /. Lähde: Tilastokeskus 8 Tilanne ja näkymät 4/
Suunnittelu ja konsultointi Suomessa Copyright Vahanen Suunnittelu- ja konsultointialan uudet tilaukset Suomessa 32 3 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 25 26 27 28 Kotimaahan Vientiin Yhteensä Muutos: III, / III, III, / II, Vientiin: -1 % -23 % Kotimaahan: +9 % -4 % Yhteensä: +6 % -7 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto heinä-syyskuu Suunnittelu- ja konsultointialan uudet tilaukset Suomessa 6 55 5 Yhteensä 45 4 35 3 25 2 15 1 5 25 26 27 28 Kotimaahan Vientiin Muutos: 3.9. / 3.9. 3.9. / 3.6. Vientiin: -3 % -13 % Kotimaahan: +22 % -3 % Yhteensä: +16 % -5 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto 3.9. Markkinatilanne vaikeutunut Suunnittelu- ja konsultointialan (teollisuuden, yhteiskunnan ja rakentamisen asiantuntijapalvelut) liikevaihto Suomessa oli 5,2 miljardia euroa vuonna. Tämän vuoden tammi-kesäkuussa liikevaihto oli kolme prosenttia suurempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 liikevaihtoa kertyi Suomessa niin ikään 5,2 miljardia euroa. Suunnittelu- ja konsultointialalla uusien tilausten saaminen on ollut viime kuukausina aiempaa vaikeampaa. Markkinatilanteen arvioidaan jatkuvan vaikeana myös lähikuukausina. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat suunnittelu- ja konsultointialan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia huhti-kesäkuussa euromääräisesti kuusi prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna, mutta seitsemän prosenttia vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä huhti-kesäkuussa. Uudet tilaukset vähenivät huhti-kesäkuusta eniten teollisuussektorilla (-24 %), mutta merkittävästi myös talonrakennussektorilla (-14 %) ja yhdyskuntasektorilla (-7 %). Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa 16 prosenttia suurempi kuin samaan aikaan vuonna, mutta viisi prosenttia pienempi kuin kesäkuun lopussa. Suunnittelu- ja konsultointialan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan loppuvuonna suunnilleen samalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Suunnittelu- ja konsultointialan yrityksissä Suomessa oli henkilöstöä syyskuun lopussa noin 1 5 enemmän kuin keskimäärin vuonna. Henkilöstöä oli kaikkiaan noin 43. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 alan yritykset työllistivät Suomessa kaikkiaan 4 ihmistä. 9 Tilanne ja näkymät 4/
Tietotekniikka-ala Suomessa Pelialan yritykset liikevaihdon kasvun takana Tietotekniikka-alan (tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot) yritysten liikevaihto Suomessa oli 7,5 miljardia euroa vuonna. Tämän vuoden tammi-kesäkuussa liikevaihto oli 11 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Alan liikevaihtoa Suomessa ovat kasvattaneet tänä vuonna erityisesti pelialan yritykset. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 liikevaihtoa kertyi Suomessa kaikkiaan 6,4 miljardia euroa. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat tietotekniikka-alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia heinäsyyskuussa euromääräisesti 29 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna, mutta 18 prosenttia vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä huhti-kesäkuussa. Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa kolme prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuonna ja kaksi prosenttia pienempi kuin kesäkuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella tietotekniikka-alan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan loppuvuonna suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Tietotekniikka-alan yrityksissä Suomessa oli henkilöstöä syyskuun lopussa suunnilleen saman verran kuin keskimäärin vuonna. Henkilöstöä oli kaikkiaan noin 54. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 alan yritykset työllistivät Suomessa kaikkiaan 51 ihmistä. Tietotekniikka-alan uudet tilaukset Suomessa 8 75 7 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 25 26 27 28 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Muutos: III, / III, III, / II, Yhteensä: +29 % -18 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto heinä-syyskuu Tietotekniikka-alan tilauskanta Suomessa 27 28 Muutos: 3.9. / 3.9. 3.9. / 3.6. Yhteensä: -3 % -2 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto 3.9. 1 Tilanne ja näkymät 4/
TILANNE JA NÄKYMÄT 4/ Tiedot perustuvat tilanteeseen 1.11. Pääekonomisti Jukka Palokangas, p. (9) 1923 358, 4 75 5469 Ekonomisti Petteri Rautaporras, p. (9) 1923 357, 5 34 222 Lisätietoa teknologiateollisuuden liikevaihdon, viennin, investointien, henkilöstön, tuottajahintojen ja metallien hintojen kehityksestä Teknologiateollisuus ry:n kotisivulta: www.teknologiateollisuus.fi
Teknologiateollisuus ry Eteläranta 1, PL 1, 131 Helsinki puhelin (9) 19231, faksi (9) 624 462 www.teknologiateollisuus.fi Kansikuvat: Copyright Ponsse