Viranomaislautakunta 33 21.06.2016 Viranomaislautakunta 43 16.08.2016 Päätös Vehviläisen tilan sipulijätteen käsittelystä peltoon levittämällä Viromltk 21.06.2016 33 Valmistelija/lisätiedot: vs. ympäristönsuojelupäällikkö Matti Nousiainen, puh. 044 740 1421 Vehviläisen tilalla syntyy sipulijätettä sipulin jalostustoimintaan liittyen noin 1 000 tonnia vuodessa. Sipulin jalostustoiminnalla on Siilinjärven kunnan ympäristönsuojelulautakunnan 1.3.2011 myöntämä ympäristölupa. Luvassa on annettu lupamääräykset mm. sipulijätteen käsittelyyn liittyen. Lupamääräyksessä 14 todetaan mm., että Tilalla on oltava käytössä tiivispohjainen, katettu paikka sipulijätteen väliaikaiseen varastointiin tai sipulijäte on toimitettava käsiteltäväksi muuhun asianmukaiseen paikkaan, joka on etukäteen ilmoitettava ympäristönsuojelulautakunnalle. Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on hyväksynyt aiemmin sipulijätteen käytön peltojen lannoittamiseen siten, että lannoitekäyttöön on sovellettu nitraattiasetusta (931/2000). Tähän liittyen Pohjois-Savon ELY-keskus on antanut lausunnon 24.4.2012 sipulijätteen levityksestä peltoon kasvukauden ulkopuolella. Asetuksen (931/2000) on korvannut uusi nitraattiasetus (1250/2014). Ympäristöministeriö on antanut asetuksesta tulkintaohjeita (30.10.2016 päivitetty tulkintaohje), joiden mukaan mm. Orgaanisilla sivujakeilla tarkoitetaan maatilamittakaavassa syntyneitä muita orgaanisia jakeita, jotka eivät ole lannoitevalmistelain nojalla hyväksyttyjä lannoitteita. Sivujakeille ei ole olemassa hyväksymismenettelyä. Asetuksen mukaan orgaanisia sivujakeita ovat säilörehun puristeneste ja jaloittelualueilta kerätyt valumavedet. Asetusta ei sovelleta vanhoihin heinäpaaleihin, sipulinkuoriin, naatteihin tai muihin kasviperäisiin jätteisiin. Niistä on kuitenkin huolehdittava niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista. Eli tulkintaohjeen mukaan asetusta ei sovellettaisi jatkossa suoraan sipulijätteen levitykseen pellolle. Vehviläisen tila on käyttänyt levityspeltoina Siilinjärven kunnan alueella olevien peltojen lisäksi Kuopion kaupungin alueella olevia peltoja. Sipulijätteen käsittelystä pellolla on aiemmin aiheutunut kesäaikaan mm. hajuhaittoja, jos levityspelto on ollut asutuksen lähellä. Kuopion kaupungin ja Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille on tullut myös yhteydenottoja, joissa on epäilty, että sipulijätteen läjitys/levitys pelloille voisi aiheuttaa valumia pintavesiin. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on pyytänyt 12.2.2016 Vehviläisen tilalta selvityksen sipulijätteen käsittelystä ja esityksen peltoon levittämisen toteuttamisesta. Vehviläisen tilan selvitys ja esitys lannoitekäytöstä Vehviläisen tila on antanut sipulijätteen käsittelystä ja peltolevityksestä selvitykset 31.3.2016 saapuneessa vuotta 2015 koskevassa vuosiraportissa, 6.2.,11.3. ja 21.3.2016 saapuneissa selvityksissä sekä 16.6.2016 saapuneessa vastineessa. Sipulijätteen käsittelystä ja peltolevityksestä todetaan seuraavaa: Kiinteää sipulijätettä syntyy tilalla lajittelun yhteydessä ja jalostamon
kuorintaprosessissa. Kiinteää sipulijätettä käytetään tilalla sipulirouhe- ja sipulipellettituotantoon ja lannoitteena (lähinnä maanparannusaineena) tilan pelloilla. Sipulin kuoresta jalostettua täydennysrehua ja sipulirouhetta myydään asiakkaille. Kuiva kevyt kuorijäte poltetaan tilan hakelämpökeskuksessa. Tuotantovaihe Jätelaatu Käsittely Lajittelu Kuiva, kevyt kuorijäte Varastointi ja poltto tilalla hakelämpökeskuksessa / Jatkokäsittely kuivatuksi rouheeksi/pelletiksi Jalostamon kuorinta Puhdas sipulinkuori Lannoite- (maanparannusaine-) käyttö tilan hallinnoimilla pelloilla perusparannuksen yhteydessä / Jatkokäsittely kuivatuksi rouheeksi/pelletiksi Kuopion Biotehdas Ky ottaa vastaan osan Vehviläisen tilan sipulijätteestä. Tehtaan kapasiteetti ei kuitenkaan riitä kaiken kuorijätteen käsittelyyn. Vuodelle 2016 on tehty sopimus, jolla Kuopion Biotehdas Ky ottaa vastaan ja käsittelee yrityksessä syntyvän kuorijätteen kelirikkoaikaan (keväällä huhti-toukokuu ja syksy). Sipulin peltolevitys on verrattavissa maanparannusaineisiin eli lannoitekäytössä kyse on pellon rakenteen parantamisesta. Sipulijätteen ravinnesisältöä ei oteta huomioon pellon ravinnetasetta laskettaessa. Kyse on ravinteiden kierrätyksestä ( vrt. kaalipelloille jätetään kerästä leikattava kanta). Tällä hetkellä on menossa selvitys jalostetun sipulirouheen täydennysrehukäytöstä. Selvityksen jälkeen pystytään arvioimaan paremmin viljelykiertoon palautuvan sipulin määrän. Peltolevityksen toteuttaminen Talviaikaan sipuli levitetään pellolle valmiiksi keväällä tehtävää kyntöä varten. Levitystä tehdään sellaisille peltoalueille, jossa siitä ei aiheudu esteettistä tai hajuhaittaa. Käytännössä levitys tehdään syrjässä oleville pelloille, joiden lähellä ei ole asutusta. Kesällä lannoitekäyttö kohdistetaan peltolohkoille, joiden logistinen sijainti on hyvä kesäaikaista levitystä varten. Matka tilalta pellolle ei ole liian pitkä ja pellolla liikkuminen on mahdollista taajaan levityksen jälkeisen multaamisen takia. Pelloille sipulijätteen ajo tulee tehdä talvella jäisen tai kesällä kantavan maan aikaan. Pellolla sipulijäte levitetään tasaiseksi ja määrältään sopivan paksuiseksi kerrokseksi ja mullataan kyntämällä. Talviaikaan sipulijätettä varastoidaan väliaikaisesti laitosalueella konteissa ja välivarastoidaan pellolla aumassa. Talvella sipulijäte levitetään pellolle ennen sipulin sulamista. Multaus tehdään kun maa on sulanut ja lohko kestää normaalit kevättyöt. Varastoidut sipulikuoret ajetaan pellolle talvella jäisen maan aikaan. Talvella suoritettava työ minimoi haju- ja kärpäshaitat tuotantolaitoksella ja levityspelloilla. Myös tiet pysyvät kunnossa, kun läjitykseen liittyvä raskasliikenne tehdään talviaikaan. Myöskään valumariskejä ei ole. Sipulijätteen kuljetukset laitosalueelta pellolle tapahtuvat klo 6-22, painottuen
ns. toimistoaikaan. Sulan maan aikaan sivuvirtoja syntyy yleensä 1-2 konttia /vk ja konttien levitys ja multaus pelloille pyritään tekemään viikoittain, poikkeuksena kelirikkoaika ja esim. poikkeuksellisen sateinen sää ja märät pellot. Levitys konteista tai väliaikaisista aumoista tehdään koneellisesti yrityksen omalla kalustolla, multaus pyritään tekemään mahdollisimman nopeasti levityksen jälkeen pelto-olosuhteet huomioiden. Sipulin kuorimassa on kevyttä ja ilmavaa, levitettävän kerroksen tulee olla normaalilla maatalouskalustolla mullattavissa. Heti levitettäessä sipulipatja on 10-20 cm, mutta ilmavuuden hävitessä ja multausta aloitettaessa huomattavasti ohkaisempi. Asian käsittely Viranomaislautakunta pyysi Vehviläisen tilan esityksestä lausuntoa 29.4.2016 Pohjois-Savon ELY-keskukselta ja Kuopion kaupungin alueellisilta ympäristönsuojelupalveluilta. ELY-keskus ilmoitti 10. 6.2016, että ELY-keskuksella ei ole lausuttavaa Vehviläisen sipulijätteen käsittelystä, varastoinnista tai peltoon levittämisestä. Kuopion kaupungin ympäristöjohtajan 9.5.2016 saapuneessa lausunnossa todetaan seuraavaa: "Vaikka sipulinjätteitä ei luetakaan orgaanisiin sivujakeisiin, ohjaa nitraattiasetus sen käyttöä lannoitteena. Lannoitteita ei saa levittää lumipeitteeseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan (Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014, 10 ). Nitraattiasetuksen rajoitukset koskien pellolla tapahtuvaa aumavarastointia eivät koske sipulijätettä, mutta auman perustamisessa on silti huomioitava se, ettei ympäristön pilaantumista pääse tapahtumaan. Näin ollen aumaa ei ole hyvä sijoittaa pohjavesialueelle tai tulvanalaiselle alueelle. Auman olisi myös hyvä sijaita 100 metrin päästä vesistöstä, valtaojasta tai talousvesikaivosta sekä 5 metrin päästä ojasta. Sipulijätteen aiheuttamista hajuhaitoista johtuen olisi suositeltavaa peittää auma. Peitteen ei tarvitsisi olla tiivis, esimerkiksi olkikerros auman päällä olisi riittävä. Toiminnassa tulee muistaa tilakohtaisen ympäristöluvan lupamääräykset, jossa on käsitelty sipulijätteiden varastointia. Ensisijaisesti sipulijäte tulee varastoida tiivispohjaisessa, katetussa varastossa tai toimittaa asianmukaiseen käsittelypaikkaan, kuten Biotehtaalle." Viranomaislautakunta pyysi Vehviläisen tilalta vastinetta 3.6.2016. Vehviläisen tila toteaa 16.6.2016 saapuneessa vastineessaan seuraavaa: " --- lannoitekäytöstä puhuttaessa ei ole tarkoitettu lannoitekäyttöä, jossa lannoitteen ravinnesisältö otettaisiin huomioon pellon ravinnetasetta laskettaessa. Samoin kuin 2012 sipulisadon jäätyä peltoon kosteiden nosto-olosuhteiden takia (parhaimmillaan/pahimmillaan yli 100 000kg / ha), ei tätä huomioitu seuraavan vuoden ravinnetaselaskelmissa. Tältä osin sipulin sivuvirtojen pellolle ajo on verrattavissa saven, hiekan, mudan tai turpeen pellolle ajoon; näitä levitetään pääosin maan rakenteen parantamiseksi (auttaa pieneliötoimintaa, mutta
ravinteita tästä ei juurikaan saada). Aumaaminen on havaittu kokonaisuus huomioiden ongelmalliseksi toimintatavaksi verrattuna talviaikaiseen levitykseen. Tosonsuon viimetalvinen toimintatapa osoitti, että kaikenlainen aumaaminen pellolla vaikeuttaa seuraavan kevään peltotöitä; niillä alueilla, missä sipulinkuori on levitetty kevättyöt olisi ollut mahdollista aloittaa normaalissa aikataulussa, mutta aumojen alla oleva maa oli yhä jäässä 10.6., mikä on lykännyt kyseisen peltoalueen peltotöitä. Levitetyn massan tulee olla niin ohut, että se ei hidasta maan normaalia sulamista. Aiemmin esittämämme toimintatapa (maantieteellisesti sopiva lohko; valuma-alueet & ympäröivä asutus huomioiden), on kokonaisuus huomioiden paras käytäntö. Muilta osin meillä ei ole aiempaan esitykseemme eikä kaupungin lausuntoon lisättävää. --- Ensisijaisesti sivuvirtojen käyttöjärjestys on seuraava: 1. oma jatkojalostuskäyttö, 2. yhteistyö Biotehtaan kanssa(kapasiteetti rajoitteet), 3. orgaanisen aineksen palauttaminen kiertoon peltolevityksen kautta (ei lannoitekäyttö). Jos jatkojalostuskäyttö osoittautuu jostain syystä ongelmalliseksi, todennäköisesti ensisijaiseksi ratkaisuksi haetaan kompostointia." Vs. ympäristönsuojelupäällikön päätösehdotus Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on antamassa vastaavaa määräystä sipulijätteen peltolevityksestä Kuopion kaupungin alueella oleville Vehviläisen tilan peltoalueille. Siilinjärven kunnan ja Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisten antamien määräysten sisällöt on tarpeen sovittaa yhteen, joten päätöksen antaminen asiasta siirretään seuraavaan kokoukseen. Päätös Viromltk 43 Hyväksyttiin. Valmistelija/lisätiedot: vs. ympäristönsuojelupäällikkö Matti Nousiainen, puh. 044 740 1421 Annettavien määräysten sisällöstä on neuvoteltu Kuopion kaupungin alueellisten ympäristönsuojelupalvelujen kanssa (11.8.2016 päivätty muistio). Lainsäädäntöä Ympäristönsuojelulain 32 :ssä säädetään poikkeuksesta eräiden jätteen käsittelytoimintojen luvanvaraisuudesta. Kyseisen lainkohdan 1. momentin 1) kohdan mukaan ympäristölupaa ei tarvita ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukossa 2 olevaan 13 kohdassa tarkoitettuun jätteen ammattimaiseen tai laitosmaiseen käsittelyyn mainitun kohdan perusteella silloin, kun kysymyksessä on maa- ja metsätaloudessa syntyvän ympäristölle ja terveydelle haitattomista luonnonaineksista koostuvan jätteen käyttö maa- ja metsätaloudessa. Ympäristönsuojelulain 180 :n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi toimittamansa tarkastuksen nojalla antaa ympäristön pilaantumisen vaaraa
aiheuttavaa toimintaa koskevan yksittäisen määräyksen, joka on tarpeen pilaantumisen ehkäisemiseksi. Määräys voi koskea toimea tai rajoitusta, toiminnan tarkkailua tai tiedottamista taikka valvontaa varten tarpeellisten tietojen antamista. Määräys ei voi koskea luvanvaraista toimintaa eikä rekisteröitävää toimintaa. Määräyksen on oltava kohtuullinen ottaen huomioon toiminnan luonne ja ympäristön pilaantumisen merkittävyys. Vs. ympäristönsuojelupäällikön päätösehdotus Viranomaislautakunta antaa ympäristönsuojelulain 180 :n nojalla Vehviläisen tilalla syntyvän sipulijätteen peltoon levittämisestä seuraavan määräyksen: 1. Vehviläisen tilan tulee esittää vuosittain suunnitelma sipulijätteen levityspelloista, määristä ja levitysaloista. Suunnitelma tulee esittää kunakin vuonna vähintään kaksi viikkoa ennen levitystoiminnan aloittamista. 2. Levitys tai pellolle aumaus on sallittua talvella tammi-maaliskuussa, kun pelto on kantava ja levitys teknisesti mahdollista. Sipulijätettä aumattaessa tulee auman pohja puhdistaa lumesta. 3. Talvella sipulijätettä ei saa levittää pohjavesialueille eikä vesistöihin rajoittuville peltolohkoille. Levitysmäärä tulee olla sellainen, ettei sipulijäte haittaa pellon normaalia sulamaista. 4. Levitystä tai aumausta ei saa tehdä kevätsulamisen aikaan. 5. Pellolle levitetty sipulijäte on mullattava kyntämällä. Talvella pellolle levitetty tai aumattu sipulijäte tulee mullata keväällä heti, kun maan kantavuus mahdollistaa kyntämisen. 6. Sulan maan aikaan levitetty sipulijäte on mullattava viimeistään vuorokauden kuluessa levittämisestä 7. Sulan maan aikaan sipulijätettä voidaan varastoida pellolla aumassa 1 2 viikkoa ennen levittämistä edellytyksellä, ettei aumasta aiheudu valumia eikä hajuhaittaa 8. Vesistöjen ja valtaojien varteen on jätettävä vähintään 5 metrin suojakaistat, joille sipulijätettä ei levitetä 9. Pellolle voidaan sipulijätettä levittää vain määrä, joka saadaan mullattua hyvin kyntämällä (talvilevityksessä huomioitava myös kohdan 3. määräys). 10. Pehmeälle tai veden kyllästämälle pellolle sipulijätettä ei saa levittää. Syksyllä sipulijätteen levitys on kielletty marras-joulukuussa, mikäli pelto on veden kyllästämä tai lumipeitteinen ja peltoa ei voi kyntää. 11. Levityspellot tulee valita siten, ettei toiminta aiheuta asutukselle kohtuutonta hajuhaittaa. Jos kohtuutonta hajuhaittaa ilmenee, on levitys ko. levityspellolle keskeytettävä. Perustelut: Sipulijätteen käsittely peltoon levittämällä ei vaadi ympäristölupaa ympäristönsuojelulain 32 :n nojalla. Vehviläisen tilan sipulin käsittely ja jalostustoiminta on ympäristöluvanvaraista, mutta ympäristölupa ei koske jätteen peltoon levittämistä, joten määräys voidaan antaa ympäristönsuojelulain 180 :n nojalla. Peltolevitys on Vehviläisen tilan selvityksen mukaan sipulijätteen käsittelyssä viimesijainen käsittelyvaihto. Peltolevityksestä on aiemmin aiheutunut lähinnä asutukselle hajuhaittoja, jos levityspellot ovat olleet liian lähellä asutusta ja/tai levitysmäärä on ollut liian suuri (paksu kerros). Määräyksellä estetään ympäristön pilaantumista kuten erityisesti hajuhaittaa ja myös ravinnevalumia vesistöihin ja pohjaveteen. Talvilevityksen ei
katsota muodostavan vaaraa pinta- tai pohjavesien pilaantumiselle, kun toimitaan määräyksen mukaisesti. Päätöksestä voidaan valittaa Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Päätös Hyväksyttiin.