KAUKOLÄMMÖN MITTAUS. Lämpölaitosyhdistys ry

KAUKOLÄMMÖN MITTAUS Lämpölaitosyhdistys ry Suositus K13/1994

LÄMPÖLAITOSYHDISTYS RY SUOSITUS K13/1994 Tämä suositus käsittelee asiakkaille toimitettavan kaukolämmön mittaamista. Suosituksessa määritellään lämmönmittauslaitteiden rakenne ja toiminta. Julkaisua on tarkoitettu käytettäväksi yleisenä ohjeena kaukolämpöenergian mittauksessa, mittarien hankinnan apuvälineenä ja mittaustoiminnan käyttöohjeena. Lisäksi julkaisussa on esitetty mittarivalmistajille mittauksen vaatimukset ja kuvattu olosuhteet, joissa mittarien on toimittava. Tämä suositus korvaa Lämpölaitosyhdistys ry:n kuluttajalaitekomitean "Kaukolämpöenergian mittaamista koskevan suosituksen" K1/85. Hyväksytty Lämpölaitosyhdistys ry:n hallituksessa 11.10.1994. Mittaustyöryhmä Lassi Metsälä Pekka Joutsenvirta Helge Lipponen Veli Mustonen Veli-Matti Mäkelä Mirja Tiitinen Helsingin kaupungin energialaitos Espoon Sähkö Oy Helsingin kaupungin energialaitos Vantaan Sähkölaitos Oy Lappeenrannan Energialaitos Lämpölaitosyhdistys ry Lisäksi suosituksen kappaletta 5 Ennakoiva kunnossapito on ollut valmistelemassa DI Katariina Muhonen. Copyright Lämpölaitosyhdistys ry ISSN 0784-0217 Viite: LLY-kansio 1/2

LÄMPÖLAITOSYHDISTYS RY SUOSITUS K13/1994 Lämmönkäyttötoimikunta KAUKOLÄMMÖN MITTAUS SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ............................ 1 1.1 Suosituksen tarkoitus.................. 1 1.2 Toimintaa säätelevät lait, asetukset ja määräykset.... 1 1.3 Rinnakkaiset Lämpölaitosyhdistys ry:n julkaisut..... 1 1.4 Tyyppihyväksynnät.................... 2 1.5 Määritelmiä....................... 2 1.6 Olosuhteet........................ 4 1.6.1 Paine ja lämpötila............... 4 1.6.2 Veden laatu.................. 5 1.6.3 Ulkoiset olosuhteet.............. 6 2 LÄMPÖENERGIAN MITTAAMINEN................... 7 2.1 Mittauslaitteiston osat................. 7 2.1.1 Rakenne.................... 7 2.1.2 Yhteensopivuus................. 7 2.1.3 Sinetöinti................... 7 2.2 Lämpömääränlaskin.................... 8 2.2.1 Toimintaperiaate................ 8 2.2.2 Tehonsyöttö.................. 8 2.2.3 Sähköiset liitännät.............. 8 2.2.4 Toiminta-alue................. 9 2.2.5 Lämpömääränlaskimen suurin sallittu virhe... 9 2.2.6 Näyttölaite, kapasiteetti, pysyvyys...... 9 2.2.7 Rakenne................... 10 2.2.8 Merkinnät.................. 10 2.2.9 Tekninen esite................ 10 2.3 Virtausanturi..................... 11 2.3.1 Toimintaperiaate............... 11 2.3.2 Rakenne................... 12 2.3.3 Lujuus ja rakenneolosuhteet......... 13 2.3.4 Ominaisuudet................. 13 2.3.5 Virtausanturin tarkkuusvaatimukset...... 13 2.3.6 Näyttölaite................. 14 2.3.7 Merkinnät.................. 14 2.3.8 Tekninen esite................ 15 2.4 Virtausanturiin sisäänrakennettu impulssilaite..... 16 2.4.1 Toimintaperiaate............... 16 2.4.2 Tekniset vaatimukset............. 16 2.4.3 Pulssivaste................. 16 2.4.4 Merkintä................... 16 2.4.5 Tekninen esite................ 16 2.5 Erillinen impulssilaite................ 17

2.6 Lämpötila-anturit................... 17 2.6.1 Toimintaperiaate............... 17 2.6.2 Toiminta-alue................ 17 2.6.3 Sallittu virhe................ 18 2.6.4 Tekniset vaatimukset............. 18 2.6.5 Aikavakio.................. 19 2.6.6 Asennustavat................. 19 2.6.7 Merkinnät.................. 19 2.6.8 Tekninen esite................ 20 2.7 Yhdistelmämittari................... 20 2.7.1 Yleistä................... 20 2.7.2 Tekniset vaatimukset............. 20 2.7.3 Merkinnät.................. 21 2.8 Asennus-, huolto- ja käyttö-ohjeet........... 21 2.9 Testaus ja kalibrointi................. 22 2.10 Korjauskäsikirja.................... 22 2.11 Varastointi...................... 22 3 MITTAUSKESKUS........................ 23 3.1 Omistus........................ 23 3.2. Asennus........................ 23 3.3 Rakenne ja tilantarve................. 23 3.4 Osat ja laitteet.................... 23 3.4.1 Sulkulaitteet................ 24 3.4.2 Lianerottimet................ 24 3.4.3 Virtauksen ja tehon rajoittimet....... 24 3.5 Putket, käyrät, kiintopisteet, liitokset........ 25 3.5.1 Putkiliitokset................ 25 3.5.2 Sähköiset liitännät............. 26 3.6 Eristys........................ 26 3.7 Sijainti, luoksepäästävyys ja huoltotilat....... 26 4 TIEDONSIIRTO JA KAUKOLUENTA................. 28 4.1 Mittarinlukujärjestelmät................ 28 4.1.1 Paikallisluenta............... 28 4.1.2 Paikallisväyläluenta............. 28 4.1.3 Kaukoluenta................. 29 4.2 Tiedonsiirto...................... 29 4.2.1 Siirrettävät tiedot............. 30 4.2.2 Tiedonsiirtoverkko.............. 30 5 ENNAKOIVA KUNNOSSAPITO.................... 32 5.1 Yleistä........................ 32 5.2 Mittaustoiminto.................... 32 5.3 Kunnontarkkailu.................... 33

5.4 Kalibrointi...................... 34 5.4.1 Yleisiä ohjeita............... 34 5.4.2 Uusien mittarien vastaanottotarkastus.... 35 5.4.3 Käytettyjen mittarien tarkastus ja kalibrointi................. 35 5.4.4 Virtausanturin kalibroinnissa käytettävän veden laatu................. 35 5.5 Kenttätestaus..................... 36 5.5.1 Lämpömääränlaskimen testaus asennuspaikalla. 36 5.5.2 Virtausanturin testaus asennuspaikalla.... 36 5.5.3 Impulssilaitteen testaus asennuspaikalla... 37 5.5.4 Lämpötila-anturien testaus asennuspaikalla.. 37 5.6 Huollot ja korjaukset................. 37 5.6.1 Huollot................... 37 5.6.2 Mittarikorjaamolla tarvittavia laitteita... 38 5.6.3 Varastointi................. 38 5.7 Määräaikaisvaihdot................... 39 5.8 Vikatilastointi.................... 39 5.9 Kunnossapidon huomioonottaminen investointien yhteydessä 40 5.10 Toiminnan laatu.................... 40 6 OHJEITA JA VINKKEJÄ..................... 42 6.1 Mittauskeskusesimerkkejä................ 42 6.2 Lämpöenergiamittarin asennus.............. 42 6.3 Virtausanturin valinta ja mitoitus........... 43 6.4 Magneettiset virtausanturit.............. 43 6.5 Mittarien lisäominaisuudet............... 46 6.6 Kalibrointivinkkejä.................. 47 6.7 Virtausanturin kenttätestausmenetelmät......... 47 6.7.1 Punnitusmenetelmä.............. 47 6.7.2 Vertailumittari............... 49 6.7.3 Merkkiainemenetelmä............. 51 KIRJALLISUUSLUETTELO..................... 53 LIITTEET 1... 9....................... 54

1 1 YLEISTÄ 1.1 Suosituksen tarkoitus Suosituksessa käsitellään kaukolämmön toimitukseen liittyvien suureiden mittausta sekä siinä tarvittavia laitteita ja niille asetettavia vaatimuksia. Suosituksen loppuosassa käsitellään mittareiden luentaa, kunnossapitoa sekä mittaukseen liittyviä ohjeita ja esimerkkejä. Suosituksessa on mahdollisuuksien mukaan sovellettu muissa maissa voimassa olevia standardeja ja suosituksia sekä valmisteilla olevaa eurooppalaista standardia lämpöenergiamittareista. 1.2 Toimintaa säätelevät lait, asetukset ja määräykset Laitteiden tulee täyttää voimassaolevissa laeissa, asetuksissa ja muissa virallisissa määräyksissä asetetut vaatimukset. Näitä on mm. seuraavissa: - paineastialaki 98/73, muutokset 566/75, 464/87, 1350/91 - paineastia-asetus 549/73, muutokset 672/75, 636/77, 1106/81, 257/84, 506/87, 1024/91 - mittayksiköistä ja mittaamisvälineiden vakaamisesta annettu laki 219/1965, muutokset 321/92, 1157/93 - vakausasetus 370/92 - mittayksikköasetus 371/92 - teknillisen tarkastuskeskuksen (TTK) määräys V1-91 lämpöenergiamittarien tyyppitarkastuksesta - valtion maksuperustelaki (150/92) - Suomen Rakentamismääräyskokoelma - Sähkötarkastuskeskuksen sähköturvallisuusmääräykset - EN-standardit 1.3 Rinnakkaiset Lämpölaitosyhdistys ry:n julkaisut - Rakennusten kaukolämmitys. Määräykset ja ohjeet (Julkaisu K1/92)

2 - Lämpöenergiamittarien tarkistuksen yleisohjeet (Raportti K6/89) - Kaukolämpöjohdoissa käytettävien hitsattujen teräsputkien tekniset vaatimukset (Suositus L1/84) - Kaukolämpöjohdoissa käytettävien käyrien ja laippojen tekniset vaatimukset (Suositus L2/84) - Kaukolämpöjohdoissa käytettävien sulkulaitteiden teknilliset vaatimukset (Suositus L4/83) - Kaukolämpöverkon sulkulaitteiden käyttötekninen suunnittelu (Suositus KK11/1992) - Kaukolämmön kiertoveden käsittely (Suositus KK3/88) - Kaukolämmön kiertoveden käsittely (Raportti KK4/88) 1.4 Tyyppihyväksynnät Lämpöenergiamittarien tulee olla tyyppihyväksyttyjä Suomessa voimassa olevien määräysten mukaisesti. Tyyppihyväksymättömiä mittareita voidaan ottaa käyttöön (ensiasennus) ennen 1.7.1994. Ennen määräaikaa käyttöön otettuja lämpöenergiamittareita saa käyttää ilman tyyppihyväksyntää 30.6.2004 asti. /4/ 1.5 Määritelmiä Mittauskeskus käsittää asiakaskiinteistössä olevat lämmönmyyjän laitteet, joiden avulla asiakas kytketään kaukolämpöverkkoon, asiakkaan käyttämä lämpöenergia mitataan ja vesivirta ja/tai teho tarvittaessa rajoitetaan sopimuksen mukaiseksi. Lämmönmyyjän pääsulkuventtiilit luetaan mittauskeskukseen kuuluvaksi. Asiakas on tässä suosituksessa nimitys kaukolämmitettävästä rakennuksesta/rakennuksista tai niiden omistajasta/haltijasta. Lämpöenergiamittarin (tässä suosituksessa myös lyhyemmin mittarin) osat ovat: lämpömääränlaskin, virtausanturi, lämpötila-anturipari ja mahdollisesti erillinen impulssilaite. Virtausanturi mittaa asiakkaan kaukolämpölaitteiden läpi virtaavan veden määrää. Tilavuusvirta Q on virtausanturin läpi virranneen veden tilavuus aikayksikössä.

3 Suurin tilavuusvirta Q on tilavuusvirta, jolla virtausantumax rin on toimittava rajoitetun ajan ilman, että suurimmat sallitut virheet ja suurin sallittu painehäviö ylittyvät. Pienin tilavuusvirta Q on tilavuusvirta, jolla virtausanturi min toimii ilman, että suurimmat sallitut virheet ylittyvät. Tilavuusvirta-alue on suurimman ja pienimmän tilavuusvirran rajaama alue. Välirajan tilavuusvirta Q jakaa tilavuusvirta-alueen yläalueet seen ja ala-alueeseen, joille molemmille erikseen on määritelty suurin sallittu virhe. Nimellistilavuusvirta Q on puolet suurimman tilavuusvirran n arvosta. Nimellistilavuusvirralla virtausanturin täytyy toimia käyttöolosuhteissa sekä jatkuvassa että epäjatkuvassa käytössä ilman, että suurimmat sallitut virheet ylittyvät. Lämpötila-alueen yläraja on korkein veden lämpötila, jolla max suurin sallittu virhe ei ylity. Lämpötila-alueen alaraja on matalin veden lämpötila, jolla min suurin sallittu virhe ei ylity. Suurin lämpötilaero max, joka voi esiintyä tulo- ja paluuput- kissa olevien lämpötila-anturien välillä ilman, että suurin sallittu virhe ylitetään. Pienin lämpötilaero min, joka voi esiintyä tulo- ja paluuput- kissa olevien lämpötila-anturien välillä ilman, että suurin sallittu virhe ylitetään. Käyttöpaine on veden paine välittömästi virtausanturin edessä olevassa putkistossa. Suunnittelupaine on paine, jota käytetään laitteiden rakenteiden mitoittamiseen. Askel d on asteikon pienin merkitty väli, kun näyttö on analoginen. Kun näyttö on digitaalinen, askel on pienin mahdollinen kahden peräkkäisen näyttämän nollasta poikkeava ero. Tehonsyöttö on lämpömäärän laskimen normaali tehonsyöttötapa joko verkkovirtaa tai paristoa käyttäen. Yhdistelmämittari on sellainen rakenteellinen kokonaisuus, jossa lämpömääränlaskin ja virtausanturi sekä tarvittaessa myös lämpötila-anturit on tarkoitettu toimimaan yhtenä toisiinsa kuuluvana kokonaisuutena. Huoltovälillä tarkoitetaan valmistajan ilmoittamaa tai lämmönmyyjän kokemukseensa perustuen määrittelemää aikaa, anturin läpi virrannutta vesimäärää tms., jonka mittarin osan virhe on todennäköisesti sallittua pienempi ilman huoltoa normaaleissa käyttöolosuhteissa.

4 Suurin sallittu virhe on suurin sallittu poikkeama oikeasta arvosta sisältäen sekä systemaattiset että satunnaiset virheet. /5/ Epätarkkuudella tarkoitetaan mittarin tai sen osan tiettyjä käyttöolosuhteita vastaavaa kokonaisvirhettä, joka sisältää sekä systemaattiset että satunnaisvirheet. /6/ Mittausepävarmuus kuvaa mittaustulosten vaihtelua ja se määritellään virherajojen avulla. /6/ Kalibroinnilla tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden avulla annetuissa olosuhteissa saadaan mittauslaitteen, mittausjärjestelmän tai kiintomitan näyttämien arvojen ja mittaussuureen vastaavien arvojen välinen yhteys. /7/ Virityksellä tarkoitetaan toimenpidettä, jolla mittauslaite saatetaan toimintatilaan ja käyttötarkoitukseen nähden riittävän harhattomaksi. /7/ Jäljitettävyydellä tarkoitetaan mittaustuloksen yhteyttä katkeamattoman vertailuketjun kautta asianmukaisiin, yleensä kansallisiin tai kansainvälisiin mittanormaaleihin. /7/ Akkreditoinnilla tarkoitetaan testauslaboratorion toteamista päteväksi suorittamaan määrättyjä tai määrätynlaisia kokeita. /8/ Tyyppihyväksynnällä tarkoitetaan jatkuvasti valmistetun tuotteen tai tuoteryhmän hyväksyntää, joka perustuu hyväksymiselimen edustavaksi katsomaan näytteeseen. /8/ 1.6 Olosuhteet 1.6.1 Paine ja lämpötila Mittauskeskuksen ja sen eri laitteiden suunnittelulämpötila on 120 C, ellei erikseen ole toisin mainittu. Suunnittelupaine on 1,6 MPa.

5 TAULUKKO 1 Kaukolämpöveden käyttöolosuhteet, joissa mittarin eri osien on mitattava oikein ja kestettävä vaurioitumatta. Kaukolämpöveden olosuhteet jatkuvasti hetkellisesti (laskenta toimii (kestettävä rikkouvirherajojen sisäl- tumatta) lä) Virtausanturi 15 C < t 90 C 0 C < t 120 C 0 MPa < p 1,6 MPa (ylipainetta) Lämpömääränlaskin Lämpötila-anturi 0 C < t 120 C 0 C < t 120 C 1.6.2 Veden laatu Lämpöenergian mittari on suunniteltava siten, että ne toimivat LLY:n suosituksen KK3/88 mukaisissa kaukolämpöveden olosuhteissa. TAULUKKO 2. Kaukolämmön kiertovesianalyysin ohjearvot. /9/ Ominaisuus Ohjearvosuositus ph-arvo (ph 25) 9...10 Kokonaiskovuus dh < 0,8 Happipitoisuus mgo /kg < 0,02 Happea sitova kemikaali esim. hydratsiini mgn H /kg < 0,2 Ammoniakkipitoisuus mgnh /kg < 5 Kokonaisrautapitoisuus mgfe/kg < 0,1 Kokonaiskuparipitoisuus mgcu/kg < 0,02 Öljypitoisuus mg/kg < 1 Kloridipitoisuus mgcl /kg < 50 Vetykarbonaattipitoisuus mghco /kg < 60 2 2 4 3 3

6 Kaukolämmön kiertoveden sähkönjohtavuus vaihtelee yleensä välillä 2...600 µs/cm. Magneettisten virtausanturien valinnasta sekä veden ominaisuuksien vaikutuksesta sen käyttöön ja mittausepätarkkuuteen kerrotaan tarkemmin kohdassa 6. Kiintoaineiden hiukkaskoko virtausanturin läpi virtaavassa vedessä voi olla enintään suodatinverkon läpäisemän hiukkaskoon (enintään 1 mm) suuruinen. 1.6.3 Ulkoiset olosuhteet Mittauskeskus sijoitetaan yleensä rakennuksen tekniseen laitetilaan, missä sijaitsevat myös rakennuksen kaukolämpölaitteet. Mittarin on toimittava +5 C...55 C:en ympäristön lämpötiloissa (ympäristöluokitus A) /10/. Teknisen laitetilan sisälämpötila on 10 C...35 C. Tekninen laitetila varustetaan tarvittaessa lämmityslaitteella ja riittävällä ilmanvaihdolla. Lämpötilan nousu estetään ensisijaisesti putkistojen ja laitteiden tehokkaalla eristyksellä. /11/

7 2 LÄMPÖENERGIAN MITTAAMINEN Lämpöenergiamittariin kuuluvat seuraavat osat: lämpömääränlaskin, virtausanturi, lämpötila-anturipari sekä tarvittaessa erillinen impulssilaite, jonka avulla vesimäärään verrannolliset pulssit siirretään lämpömääränlaskimelle. Osat voivat olla joko erillisiä tai useammasta osasta yhteen koottuja kokonaisuuksia, ns. yhdistelmämittareita. Seuraavassa on käsitelty ensin erillislaitteet ja sen jälkeen kohtaan 2.7 on koottu yhdistelmämittareita koskevat poikkeukset ja lisäykset. Virtausantureita on toimintatavaltaan erityyppisiä. Kaukolämpökäytössä käytetään nykyään yleisesti mekaanisia siipipyörämittareita, magneettisia mittareita, ultraäänimittareita sekä erilaisia paine-eroon ja värähtelyyn perustuvia mittareita. 2.1 Mittauslaitteiston osat 2.1.1 Rakenne Mittari voi olla erillisistä osista koottu tai yhdysrakenteinen, ns. yhdistelmämittari. Liitettäessä yhteen virtausanturi ja lämpömääränlaskin tulee kertoimina käyttää ainoastaan 10 n - johdannaisia (n = kokonaisluku). 2.1.2 Yhteensopivuus Erilliset lämpömääränlaskimet, virtausanturit ja lämpötilaanturit tulee konstruoida siten, että ne ovat yhteensopivia myös toisten valmistajien laitteiden kanssa. 2.1.3 Sinetöinti Virtausanturi, impulssilaite, lämpömääränlaskin, lämpötilaanturit ja sähkönsyöttö tulee varustaa luotettavalla sinetöintimahdollisuudella. Ne sinetöidään kukin erikseen tämän suosituksen ja valmistajan antamien ohjeiden mukaan. Lämpömääränlaskin, virtausanturi ja lämpötila-anturit tulee voida asentaa, ottaa käyttöön ja huoltaa ilman, että tarvitsee tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka vaikuttavat kalibrointiin ja/tai tehtaan sinetöintiin.

8 2.2 Lämpömääränlaskin Kaukolämpöenergian mittaamisessa käytettävien lämpömääränlaskimien on oltava TTK-määräyksen V1-91 mukaisesti tyyppihyväksyttyjä. 2.2.1 Toimintaperiaate Lämpömääränlaskin vastaanottaa virtausanturin läpi virranneeseen vesimäärään verrannolliset pulssit. Samanaikaisesti tuloja paluulämpötila-antureilta mitataan järjestelmässä vallitseva lämpötilaero. Veden entalpiaeron ja em. mittaussuureiden tulona saatu energiamäärä tulostetaan laskimen näyttöön. Lämpömääränlaskin on voitava liittää tässä suosituksessa mainittuihin virtausantureihin. Virtausanturilta saadaan taulukon 3 mukaiset pulssit. 2.2.2 Tehonsyöttö Lämpömääränlaskimen tehonsyöttötapa on normaalisti joko verkkovirta ja/tai paristo. Verkkojännitekäyttöisen lämpömääränlaskimen tulee toimia, kun verkkojännite on 230 VAC +10/-15 % ja taajuus 50 Hz ± 1 Hz. Paristokäyttöisenä lämpömääränlaskimen tulee toimia oikein silloinkin, kun pariston jännite on +10...-30 % nimellisjännitteestä. Lämpömääränlaskimen valmistajan tulee antaa takuu toimittamiensa paristojen käyttöiälle. Pariston varastoinnista on annettava ohjeet toimituksen yhteydessä. 2.2.3 Sähköiset liitännät Lämpömääränlaskin tulee varustaa asynkronisella RS-232 sarjaja/tai ns. meter-bus (European Standard, pren 1434-3, luonnos) liitännällä. Liityntä voi olla induktiivinen tai optinen. Mittaustiedot tulee olla saatavissa myös laskimen riviliittimeltä. Lämpömääränlaskin tulee tarvittaessa (esim. kiinteistövalvontajärjestelmään liitettäessä) varustaa energia- ja vesimäärän aktiivisella ( 3 V) tai potentiaalivapaalla lähdöllä, joiden pulssinkestot t 1 ja t 2 ovat vähintään 100 ms (kuva 1). Liitännät on merkittävä selvästi.

9 +))))), +))))), +))))), * * * * * * ))-.))))-.))))-.)) T t T T t T 1 2 Kuva 1. Pulssin kestot t ja t. 1 2 2.2.4 Toiminta-alue Lämpömääränlaskimen lämpötilaeroalue on min 2 C ja max 100 C. Laskimen on toimittava sallittujen virherajojen sisällä, kun ympäristön lämpötila vaihtelee välillä 5...55 C. Laskimen on kyettävä rekisteröimään kaikki virtausanturilta Q max virtaamalla tulevat pulssit, kun pulssin kestot 1t ja 2t ovat vähintään 50 ms (vrt. kuva 1). Ajat t 1 ja t 2 voivat erota suuruudeltaan toisistaan. 2.2.5 Lämpömääränlaskimen suurin sallittu virhe /5/ Suurin sallittu virhe suurimmalla lämpötilaerolla saa tarkkuusluokan 0,5 lämpömääränlaskimella olla ± 0,5 % ja tarkkuusluokan 1,0 lämpömääränlaskimella ± 1 %. Virhe saa lämpötilaeron pienetessä kasvaa seuraavasti: ± 0,005 (0,8 0,2 max ) 100 %, luokka 0,5 ± 0,01 (0,8 0,2 max ) 100 %, luokka 1,0 kun min max siten, että virhe ei kuitenkaan saa ylittää ±2,5 % luokalle 0,5 ja ± 5 % luokalle 1,0. Lisäksi vaaditaan, että max / min 10. 2.2.6 Näyttölaite, kapasiteetti, pysyvyys Lämpömääränlaskimen näytössä on esitettävä ainakin * kulunut lämpömäärä (MWh) * virtausanturin läpi virrannut vesimäärä (m ) * hetkellinen kaukolämpöveden jäähdytys ( C tai K) Lämpömääränlaskin on varustettava vähintään kuusi (6) numeroisella näyttöyksiköllä sekä lämpömäärää että vesimäärää varten.

10 Desimaalipilkun paikka on merkittävä näyttöön. Mikäli laskin varustetaan muulla kuin rullalaskimella, tulee lukemien säilyä laskimen muistissa 12 kuukauden ajan. Vikatapauksissa lukemat on voitava rekisteröidä vaikka näyttölaite olisi vioittunut. Sähköverkon jännitevaihtelut ja häiriöt eivät saa aiheuttaa vaurioita näyttölaitteeseen tai muistiyksiköihin. Näyttölaitteen lisätoimintoja voivat olla esimerkiksi * hetkellinen teho (kw) * 3 hetkellinen virtaus (m /h) * suurin esiintynyt teho (kw) * 3 suurin esiintynyt virtaus (m /h) * virheilmoitukset 2.2.7 Rakenne Lämpömääränlaskimen tulee olla koteloinniltaan kestävää ja kosketussuojaista rakennetta, jotta se voidaan asentaa ilman erillistä koteloa. SFS-standardin mukaisen asennusalustan käyttö on suositeltavaa. Laitteiden tulee olla helposti ja luotettavasti sinetöitävissä. 2.2.8 Merkinnät Lämpömääränlaskimessa tulee olla seuraavat merkinnät: * valmistajan nimi tai liikemerkki * valmistusvuosi * tyyppimerkintä * viranomaisen tyyppihyväksymismerkintä * tarkkuusluokka * valmistusnumero * käyttöjännite ja tehonsyöttö * lämpötila-anturin tyyppi * virtausanturin pulssivaste * pienin ja suurin lämpötilaero * maininta tulo- tai paluuputkiasennuksesta * käyttölämpötila-alue * varaus käyttäjän omalle mittaritunnukselle Merkintöjen tulee olla pysyviä ja selvästi luettavia. Laskimen mukana on toimitettava asiakkaalle annettava mittarin käyttöohje. 2.2.9 Tekninen esite Valmistajan tulee teknisessä esitteessä antaa seuraavat tiedot asiakkaan haluamalla kotimaisella kielellä:

11 * valmistajan nimi tai liikemerkki * tyyppimerkintä * tarkkuusluokka * mitat * käyttöjännite ja tehonsyöttö * sallitut jännite- ja taajuusvaihtelut * suojausluokka * tehontarve * suurin virta lämpötila-anturien kautta (enintään 10 ma) * virtausanturin pulssivaste * tiedot kaukosiirron potentiaalivapaan lähdön suurimmasta sallitusta kuormituksesta, kestosta ja jännitetasosta * testiulostulojen pulssivaste, jännite ja kesto * sallittu ympäristön lämpötila * pienin ja suurin lämpötilaero * lämpötila-alue * epätarkkuus virhekäyrän muodossa * suositus lämpötila- ja pulssisisäänmenojen tasoista * näytön toiminnot * toimintakuvaus * selvitys hetkellisarvojen laskennasta ja aseteltavuudesta * maininta tarvittavista testauslaitteista * valmistajan suositus huolto- ja kalibrointivälistä * lämpötila-anturin tyyppi * takuuaika Teknisen esitteen tulee vastata kulloinkin myytävää laitetta. 2.3 Virtausanturi Tässä suosituksessa esitetään ensisijaisesti vaatimukset kaukolämpöenergian mittaamisessa käytettyjen virtausanturien osalta. Vaatimukset pätevät soveltuvilta osiltaan kaikille mittarityypeille. Virtausanturin, jonka putkiyhteiden nimellissuuruus (DN) on 50 mm tai sitä pienempi, tulee olla TTK:n tyyppihyväksyntämääräyksen V1-91 mukaisesti tyyppihyväksytty. Virtausanturin, jonka putkiyhteet ovat yli DN 50, tulee täyttää ominaisuuksiltaan TTK-määräyksen V1-91 ehdot. Virtausanturi asennetaan paluujohtoon vaaka- tai pystyasentoon tyyppihyväksynnän mukaisesti. 2.3.1 Toimintaperiaate Virtausanturi tuottaa vesimäärään verrannollisia pulsseja tunnetussa suhteessa taulukon 3 mukaisesti. Pulssien tulee soveltua sellaisenaan käyttämään tässä suosituksessa esitettyjä lämpömääränlaskimia.

12 2.3.2 Rakenne Virtausanturi on valmistettava korroosionkestävästä materiaalista ja se on tarvittaessa suojattava asianmukaisella pintakäsittelyllä. Kestäväksi materiaaliksi virtausanturin pesässä katsotaan mm. teräs, pallografiittivalurauta tai valurauta. Muiden materiaalien osalta on tarvittaessa esitettävä erillinen todistus korroosion kestosta. Virtausanturissa ei saa olla sellaisia kuluvia osia, jotka edellyttävät mekaanisten anturien määräaikaisvaihtoa useammin kuin kerran viidessä vuodessa ja staattisten anturien määräaikaisvaihtoa useammin kuin kerran kymmenessä vuodessa. Ne virtausanturin rakenneosat, jotka vaikuttavat mittausominaisuuksiin, tulee varustaa sinetöintimahdollisuudella. Mikäli anturin liittäminen mittauskeskukseen edellyttää lisäosien (esim. supistusten) käyttöä, on niiden vaikutuksesta mittausepätarkkuuteen annettava selvitys. Virtausanturin osat, jotka on asennettava määrätyllä tavalla toisiinsa nähden, jotta mittari toimii oikein, on voitava asentaa vain tällä tavalla ohjaimien tai vastaavien avulla. Virtausanturin rakennepituuden tulee olla taulukon 3 mukainen. TAULUKKO 3. Virtausanturin pulssivaste, rakennepituus ja liitostavat. DN Litraa/pulssi Liitostapa Rakennepituus [mm] 15 1 tai 10 Kierre R ¾ 130 20 10 Kierre R 1 130 tai 190 25 10 Kierre R 1¼ 260 25 10 Laippa SFS 2154 260 40 10 Laippa SFS 2154 300 50 100 Laippa SFS 2154 270 80 100 Laippa SFS 2154 300 100 100 Laippa SFS 2154 360

13 2.3.3 Lujuus ja rakenneolosuhteet Virtausanturit on mitoitettava 120 C käyttölämpötilaa ja 1,6 MPa:n ylipaineen käyttöpainetta varten. Virtausanturin normaalit käyttöolosuhteet ovat: * Anturit toimivat vedessä, joka on kohdassa 1.6.2 esitetyn analyysin mukaista. * Anturin on mitattava annettujen virherajojen sisällä jatkuvasti veden lämpötilassa, joka vaihtelee välillä 15...90 C. Anturin on kestettävä rikkoutumatta veden lämpötila, joka vaihtelee välillä 0...120 C * Nimellistilavuusvirralla Q on mittarin suurin sallittu n painehäviö 25 kpa. 2.3.4 Ominaisuudet Jos tilavuusvirta ylittää virtausanturin Qmax-virtaaman, tulee anturin osoittaa vähintään virtaamaa Q max. Jos anturin ominai- suudet sallivat suuremman tilavuusvirran kuin Qmax-virtaaman sallittujen virherajojen (± 2 %) sisällä, voidaan tämä ominaisuus hyödyntää mittauksessa. Virtauksen osoitusta ei saa asettaa 0:ksi, jos Q ylitetään. max -virtaama Anturit eivät saa vaatia edellään virtaussuunnassa yli 10xD ja jälkeensä yli 5xD häiriöttömiä putkiosuuksia, missä D on putken sisähalkaisija. Virtausanturin on mitattava ± 2 % tarkkuudella, kun anturi on asennettu kappaleen 3 mukaiseen mittauskeskukseen ja tilavuusvirta vaihtelee välillä Q t...q max. 2.3.5 Virtausanturin tarkkuusvaatimukset Virtausanturin suurin sallittu virhe eri tarkkuusluokissa on taulukon 4 mukainen. TAULUKKO 4. Virtausanturien tarkkuusluokat /5/ Tarkkuusluokka Ala-alue Yläalue (Q Q < Q ) (Q Q < Q ) min t t max 2 ± 5 % ± 2 % 3 ± 5 % ± 3 %

14 Virtausanturin alaluokka määräytyy lisäksi pienimmän tilavuusvirran ja välirajan tilavuusvirran mukaan taulukon 5 mukaisesti. TAULUKKO 5. Virtausanturien tarkkuusluokkien alaluokat /5/ 3 3 Alaluokka Qn < 15 m /h Qn 15 m /h A Qmin 0,04 Qn 0,08 Q Qt 0,10 Qn 0,20 Q B Qmin 0,02 Qn 0,04 Q Qt 0,08 Qn 0,15 Q C Qmin 0,01 Qn 0,02 Q Q 0,06 Q 0,10 Q t n D Qmin 0,01 Qn 0,01 Qn Qt 0,015 Qn 0,025 Qn E Q min < 0,01 Q n < 0,01 Qn Q < 0,015 Q < 0,025 Q t n n n n n n n n Virtausanturiksi suositellaan vähintään tarkkuusluokkaan 2B tyyppihyväksyttyä anturia. Valmistaja on velvollinen toimittamaan kalibrointituloksen jokaisesta toimitetusta virtausanturista. Kalibrointi suoritetaan vähintään kolmessa pisteessä. Pisteet sijoittuvat ala- ja yläalueelle siten, että kalibrointipiste(itä) sijoittuu molemmille alueille. Kalibrointi tulee suorittaa 20 ± 5 C tai 45 ± 5 C lämpöisellä vedellä. Veden lämpötila tulee mainita tuloksissa. Kalibrointitulokset voidaan toimittaa joko paperilla tai levykkeellä. Edellä mainitut tarkkuusvaatimukset tulee saavuttaa impulssilaitteen ollessa kiinnitettynä virtausanturiin. 2.3.6 Näyttölaite Jos virtausanturissa on vesimäärän kokonaislaskuri, tulee sen kapasiteetin olla vähintään kuusi (6) numeroa. 2.3.7 Merkinnät Virtausanturissa tulee olla seuraavat merkinnät: * valmistajan nimi tai liikemerkki * valmistusvuosi * tyyppimerkintä * viranomaisen tyyppihyväksymismerkintä * tarkkuusluokka

15 * valmistusnumero * nimelliskoko, DN * käyttöpaine * käyttölämpötila * asennusasento, H=vaaka, V=pysty * nimellisvirtaus * virtaussuunta * pulssivaste * varaus käyttäjän omalle mittaritunnukselle * suositeltava: testipulssin arvo, esim pulssia/l Merkintöjen tulee olla pysyviä ja selvästi luettavissa. 2.3.8 Tekninen esite Valmistajan tulee teknisessä esitteessä antaa seuraavat tiedot asiakkaan haluamalla kotimaisella kielellä: * valmistajan nimi tai liikemerkki * tyyppimerkintä * tarkkuusluokka * käyttöalue * käyttölämpötila-alue * käyttöpaine * kokomerkintä, DN, Qn * mittausaluerajat * painehäviöt * toimintaperiaate * asennusasento, H=vaaka, V=pysty * materiaalit * mitat * takuuaika * rajoitukset käyttöolosuhteissa * anturin käyttäytyminen anturin ollessa tyhjä mitattavasta nesteestä * anturin käyttäytyminen tilavuusvirran ylittäessä anturin Q max virtaaman * testiulostulon pulssivaste, pulssinkestoaika ja jännite * mittausalueen aseteltavuus ja sen vaikutus mittaustarkkuuteen * maininta tarvittavista testauslaitteista * valmistajan suositus huolto- ja kalibrointivälistä * asennusvaatimukset Teknisen esitteen tulee vastata kulloinkin myytävää laitetta.

16 2.4 Virtausanturiin sisäänrakennettu impulssilaite 2.4.1 Toimintaperiaate Impulssilaite tuottaa virtausanturin läpi virtaavan vesimäärään verrannollisia pulsseja ennalta tunnetussa suhteessa. 2.4.2 Tekniset vaatimukset Impulssilaitteen tulee olla luotettavasti sinetöitävissä. Impulssilaitteen tulee kestää +80 C lämpötila. Impulssilaite ei saa estää virtausanturin näytön lukemista. 2.4.3 Pulssivaste Impulssilaitteen pulssivasteen on vastattava lämpömääränlaskimen pulssivastetta, vrt. taulukko 3. 2.4.4 Merkintä Merkintöjen tulee olla pysyviä ja selvästi luettavia. Impulssilaitteissa tulee olla seuraavat merkinnät: * valmistajan nimi tai liikemerkki * valmistusnumero ja -vuosi * tyyppimerkintä * pulssivaste 2.4.5 Tekninen esite Valmistajan tulee teknisessä esitteessä antaa seuraavat tiedot asiakkaan haluamalla kotimaisella kielellä: * valmistajan nimi tai liikemerkki * valmistusvuosi * tyyppimerkintä * materiaalitiedot * mitat * kiinteän kytkentäjohdon pituudet * pulssivaste * jaksojen jakautuminen kiinni/auki vaiheisiin * vääntömomentti käyntiinlähdössä ja liikkeellä ollessa * tekninen käyttöikä * kytkentävastus * suurin sallittu ympäristön lämpötila * toimintakuvaus

17 Teknisen esitteen tulee vastata kulloinkin myytävää impulssilaitetta. 2.5 Erillinen impulssilaite Lämpömääränlaskin on varustettava erillisellä impulssilaitteella, jos se on tarkoitettu liitettäväksi sellaiseen virtausanturiin, jossa ei ole kiinteästi pulsseja tuottavaa ominaisuutta. Impulssilaite toimitetaan yhdessä laskimen kanssa. Erillisen impulssilaitteen vaatimukset ovat samat kuin virtausanturin sisäänrakennetulla impulssilaitteella. Vaatimukset on esitetty kohdassa 2.4. Erillisen impulssilaitteen tulee sopia tyyppihyväksyttyyn virtausanturiin. 2.6 Lämpötila-anturit 2.6.1 Toimintaperiaate Lämpötila-anturit ovat laitteita, jotka mittaavat lämmönsiirtoaineen lämpötilaa tulo- ja paluuputkissa ja jotka tuottavat lämpötilaan verrannollisen viestin. 2.6.2 Toiminta-alue Anturien edellytetään toimivan seuraavissa käyttöolosuhteissa: * lämpötila vaihtelee 0...120 C * anturien edellytetään toimivan kohdan 1.6.2 mukaisessa kaukolämpövedessä Lämpötilaero vaihtelee välillä min 2 C ja max 100 C. Mittausalueet on spesifioitava esitteiden teknisissä tiedoissa. Lämpötila-anturin on kestettävä 10 ma:n mittausvirta niin, että anturin lämpeneminen ei aiheuta sallitun virheen ylittymistä.

18 2.6.3 Sallittu virhe /5/ Lämpötila-anturiparin lämpöenergian määrän mittaukseen aiheuttama suurin sallittu virhe on: ±(0,004 0,1 K ) 100 % kun min max siten, että virhe ei kuitenkaan saa ylittää ± 4 %. Lämpötila-anturit toimitetaan pääsääntöisesti valikoituina anturipareina. Anturien tulee täyttää seuraavat ehdot: * Paritettuina, mutta ilman sijoituspaikkamerkintää (tulo/paluuputki) toimitettujen anturiparien virheen tulee alittaa sallittu virheraja myös epäsuotuisimmalla sijoitusvaihtoehdolla. * Anturiparin tulee alittaa sallittu virheraja myös silloin, kun anturit toimitetaan parittamattomina. 2.6.4 Tekniset vaatimukset Anturikaapeleina käytetään johtimia, joiden poikkipinta ja enimmäispituudet on esitetty taulukossa 6. Johtimen pituus on oltava vähintään 1,5 m. TAULUKKO 6. Pt 100-lämpötila-anturien johtimien maksimipituudet 2-johdinmittauksessa. Poikkipinta-ala 2 mm Enimmäispituus m 0,22 2,5 0,50 5,0 0,75 7,5 1,50 15,0 Asennuksessa on käytettävä 4-johdinmittausta, mikäli taulukossa 6 esitetyt pituudet joudutaan ylittämään. Suositeltava johtimien poikkipinta-ala on tällöin 0,5 mm 2. Johtimet on voitava kytkeä varmasti ja turvallisesti liittimiin. Verkkojänniteliittimien on oltava erikseen kosketussuojaisia. Käytettyjen holkkitiivisteiden kooksi tulee olla valittavissa joko PG11 tai PG13,5.

19 Suunnittelulämpötilan on oltava vähintään 120 C ja anturien on täytettävä IEC-751 vaatimukset /12/ ja vähintään viiden vuoden pitkäaikaisstabiliteetti. Mikäli johtimet kuuluvat toimitukseen, tulee näiden olla 2- johdin mittauksessa samanpituiset ja laadultaan sellaiset, että ympäristöhäiriöt eivät haittaa mittausta. Eristysvastuksen anturin metallikuoren ja kunkin liitosjohtimen välillä tulee olla suurempi kuin 100 M. 2.6.5 Aikavakio Anturin aikavakion tulee olla 20 s, kun anturi on asennettuna mittauskeskukseen mitattuna 50 % lämpötilanmuutoksesta virtausnopeuden ollessa 0,5 m/s. 2.6.6 Asennustavat Antureihin ja impulssilaitteeseen liittyvien johtimien tulee kestää +80 C lämpötila. Anturit asennetaan suojataskuihin, joiden on oltava korroosion kestävää materiaalia. Suojataskun kierreliitännän tulee olla Rp ½ tai Rc ½ /13/. Suojatasku suositellaan asennettavaksi putkeen vastavirtaan tai putken akselin suuntaisesti vastavirtaan (kts. liite 1). Pintalämpötila-antureita ei saa käyttää 1.7.1994 jälkeen asennettavissa uusissa lämpömääränmittauksissa. 2.6.7 Merkinnät Lämpötila-antureissa tulee olla seuraavat merkinnät: * valmistaja tai liikemerkki * valmistusvuosi * tyyppimerkintä * anturiparin valmistusnumero * viranomaisten tyyppihyväksyntämerkki * mittausalueen rajat min ja max * sijoituspaikkamerkintä (tulo/paluu), jos sillä on vaikutusta mittausvirheeseen. Merkintöjen tulee olla pysyviä ja selvästi luettavia. Merkinnät on voitava lukea, kun laite on asennettu ja käytössä.

20 2.6.8 Tekninen esite Valmistajan tulee teknisessä esitteessä antaa seuraavat tiedot asiakkaan haluamalla kotimaisella kielellä: * valmistajan nimi tai liikemerkki * tyyppimerkintä * käyttöalue * max. ympäristön lämpötila * suunnittelulämpötila ja -paine * anturiparin pienin ja suurin lämpötilaero * toimintaperiaate * käytetyt materiaalit * takuuaika * mitat * johtimien pituudet * suurin sallittu mittausvirta anturin läpi * aikavakio (50 % lämpötilamuutokselle) täydelliselle anturille. Teknisen esitteen tulee vastata kulloinkin myytävää lämpötilaanturiparia. 2.7 Yhdistelmämittari 2.7.1 Yleistä Yhdistelmämittarin tulee olla TTK:n tyyppihyväksyntämääräyksen V1-91 mukaisesti tyyppihyväksytty. Yhdistelmämittari mittaa virranneen vesimäärän ja tulo- ja paluulämpötila-antureilta samanaikaisesti vallitsevan lämpötilaeron. Veden entalpiaerotuksen ja em. mittaussuureiden tulona saatava energiamäärä on luettavissa mittarin näytöstä. 2.7.2 Tekniset vaatimukset Yhdistelmämittarien eri osien tekniset vaatimukset vastaavat erillisten osien vaatimuksia tässä kappaleessa esitettyjä poikkeuksia ja lisäyksiä lukuunottamatta. Yhdistelmämittarin rakenteelliset ominaisuudet ovat kohdan 2.3.2 mukaiset lukuunottamatta taulukon 3 pulssivasteita. Jos laskin/vahvistin-yksiköitä on sijoitettu virtausanturin yhteyteen, on lämpötilan kesto mitoitettava vastaavaksi.

21 Yhdistelmämittarien esitteissä on oltava selvästi mainittuna, onko virtausanturiosa ja laskinosa (mahdollisesti myös lämpötila-anturit) aina käytettävä määrättynä numeroituna parina. Jos virtausanturi ja laskin ovat viritettävissä eri pareille, on ohjeet viritystä ja/tai asettelua varten oltava selkeästi esitettyjä. Yhdistelmämittarin eri osat tulee voida kalibroida erikseen. Yhdistelmämittareissa, joissa virtausanturi- ja lämpömääränlaskinosa sijaitsevat erillään, on välijohdon oltava ainakin toisesta laitteesta irrotettavissa liittimin ja johdon on oltava vähintään 1,5 metrin pituinen. 2.7.3 Merkinnät Yhdistelmämittarin merkinnät ovat kohtien 2.2.8 ja 2.3.7 mukaiset poislukien kohdat: * virtausanturin pulssivaste * testipulssin arvo, esim p/l 2.8 Asennus-, huolto- ja käyttö-ohjeet Myyjän on toimitettava mittarin tai sen osien mukana asennus-, huolto- ja käyttöohjeet asiakkaan haluamalla kotimaisella kielellä. Mittarin mukana on oltava myös käyttöohje kaukolämpöasiakkaalle. Asiakkaan käyttöohjeesta on ilmettävä ainakin: * mittarin luentaohje * näytön toiminnot * näytössä olevien virheilmoituksien selitykset ja toimintaohjeet Huolto-ohjeessa on esitettävä ainakin: * maininta tarvittavista testauslaitteista * ohjeet kalibroinnin suorittamiseksi * viritysohje * puhdistusohjeet * pariston vaihto-ohje Asennusohjeessa on esitettävä ainakin: * kytkennät * käyttöasento * käyttöönotto

22 Luotettavan toiminnan takaamiseksi on asennuksessa noudatettava valmistajan antamia asennus- ja käyttöohjeita. 2.9 Testaus ja kalibrointi Virtausanturin ja lämpömääränlaskimen tulee sisältää testiulostulo kalibrointia varten. Pulssivasteen tulee olla riittävän suuri erottelukyvyn saavuttamiseksi. Virtausanturin ja lämpömääränlaskimen tulee olla sellaisia, että niiden osoitusta voidaan muuttaa vastaamaan kalibrointilaitteen arvoa. Lämpöenergiamittarien ja sen osien teknisissä esitteissä tulee olla maininta tarvittavista testauslaitteista ja ohjeet kalibroinnin suorittamiseksi. Jos laitteen kalibrointi on mahdollista vain sen oman testauslaitteen avulla, on tästä oltava maininta teknisessä esitteessä. Kaikissa virtausantureissa tulee olla viritysmahdollisuus. Sähköiset virtausanturit tulee varustaa joko automaattisella tai käsikäyttöisellä 0-pisteen asettelumahdollisuudella. Kaikki mittausominaisuuksiin vaikuttavat säätöelimet on varustettava sinetöinnillä. Yhdistelmämittari tulee olla varustettu viritysmahdollisuudella joko yhteisellä koko mittaukselle tai erillisillä virtausanturille ja laskinosalle. 2.10 Korjauskäsikirja Lämpöenergiamittarin tai sen eri osien toimittajan on takuuajan umpeuduttua pyydettäessä toimitettava laitteen korjauskäsikirja asiakkaan haluamalla kotimaisella kielellä. 2.11 Varastointi Lämpömääränlaskimet ja lämpötila-anturipari sekä mahdollinen impulssilaite toimitetaan kosteuden- ja iskunkestävästi yhteen pakattuna sisätiloissa (t 0 C) tapahtuvaa varastointia varten. Virtausanturit ja virtauksen osoittimet toimitetaan kosteudenja iskunkestävästi yhteen pakattuna sisätiloissa (t 0 C) tapahtuvaa varastointia varten.

23 3 MITTAUSKESKUS 3.1 Omistus Lämmönmyyjä asentaa, omistaa ja pitää kunnossa mittauskeskuksen ja mittauslaitteet. Mittauslaitteiden tulee olla rakenteeltaan, toiminnaltaan ja tarkkuudeltaan tämän suosituksen mukaiset. 3.2 Asennus Mittauskeskus voidaan asentaa joko vaaka- tai pysty-asentoon. Asennettaessa mittauskeskus pystyasentoon on huomioitava seuraavat seikat: * virtausanturin soveltuvuus pystyasennukseen sekä mahdollinen virtaussuunnan rajoitus alhaalta ylös ja/tai ylhäältä alas * lianerottimen ja virtauksen rajoittimen toiminta * tyhjennys siten, että virtausanturin vaihdon yhteydessä kaukolämpöjohdon eristykseen ei joudu vettä. Mittauskeskuksen pystyasennus on joillekin virtausanturityypeille paras mahdollinen asennusasento ja tilantarve on pieni. Virtausanturin ja lämpömääränlaskimien asennuksessa tulee käyttää suojauksella varustettuja viestijohtimia (esim. KJAAM). Ensisijaisesti noudatetaan kuitenkin valmistajan antamia ohjeita. Asennuksessa on huomioitava, etteivät mahdolliset ulkopuoliset sähköiset häiriöt aiheuta virhettä mittaustulokseen. 3.3 Rakenne ja tilantarve Mittauskeskuksen peruskytkentä ja laitteiden mitoitus sekä niiden tarvitsemat tilantarpeet on esitetty liitteessä 2. 3.4 Osat ja laitteet Mittauskeskus sisältää seuraavat laitteet ja varusteet: kaukolämpöenergian mittauslaitteet, venttiilit, lianerottimet, tyhjennykset, testaus- ja puhdistusyhteet, putkistot ja putkistovarusteet, kannatus- ja kiintopisteet, mahdollisen virtauksen rajoittimen ja muut tarvittavat osat.

24 Mittauskeskuksen suunnittelulämpötila on 120 C ja suunnittelupaine 1,6 MPa, ellei erikseen ole toisin mainittu. 3.4.1 Sulkulaitteet DN 200 ja sitä pienemmät sulkulaitteet ovat palloventtiilejä. Suurempien sulkulaitteiden tulee olla palloventtiilejä, läppäventtiilejä tai käyttöarvoltaan vastaavia. Sulkulaitteet ovat joko hitsattavia, laipallisia tai laippojen väliin asennettavia. DN 20 ja sitä pienemmät liitokset voidaan tehdä myös kierreliitoksilla. Sulkuventtiileinä suositellaan käytettäväksi vain hitsattavia palloventtiilejä. Tilan säästämiseksi lämpötila-anturi voidaan asentaa venttiilin palloon (esimerkkejä liitteissä 1 ja 3). Materiaalien tulee olla sellaisia, että ne käyttöolosuhteissa kestävät riittävän pitkän, laitteen sopivan uusimisvälin ajan aiheuttamatta laitteen lujuuden heikkenemistä tai toiminnallista haittaa. Suositeltavia materiaaleja ovat ruostumaton teräs ja haponkestävä teräs. Valmistajan/maahantuojan tulee pyydettäessä antaa selvitys materiaalianalyyseistä. 3.4.2 Lianerottimet Mekaanisten epäpuhtauksien erottamista varten tulee mittauskeskuksessa olla lianerotin tulo- ja paluuputkessa. Paluupuolen lianerotin voi olla myös virtausanturin yhteyteen rakennettu. Lämpötila-anturi voidaan sijoittaa myös lianerottimeen (esimerkki liitteessä 3). Lianerottimien tulee olla hitsattavia tai laipallisia. Sihdin reikäkoko on enintään 1,0 mm. Lianerottimen rungon rakenneaine on terästä, pallografiittivalurautaa tai valurautaa. DN 20 ja sitä pienempien lianerottimien runko voi olla myös sinkinkadon kestävää messinkiä. Sihdin rakenneaineen tulee olla haponkestävää terästä. 3.4.3 Virtauksen ja tehon rajoittimet Virtaus tai teho voidaan rajoittaa halutuksi mittauskeskuksessa olevalla rajoittimella, joka asennetaan kaukolämmön ensiöpuolen paluuputkeen. Rajoitus voi perustua joko mekaaniseen virtauksen rajoittamiseen tai elektroniseen tehon tai virtauksen säätämiseen.

25 Mekaanisen virtauksenrajoittimen rungon tulee olla terästä, pallografiittivalurautaa tai valurautaa. Rajoitin toimii samoissa olosuhteissa kuin kohdassa 2.3 määritelty virtausanturi. Rajoittimen tulee olla laipallinen tai laippojen väliin asennettava. Tehon tai virtauksen rajoitus voidaan tehdä myös elektronisena säätönä kiinteistöautomaatioon liittyvänä ominaisuutena. Virtauksen tai tehon rajoitin voi olla joko lämmönmyyjän tai asiakkaan omaisuutta. Virtauksen tai tehon rajoitin suositellaan asennettavaksi paluuputkeen. Asennuksessa on huomioitava, että virtausprofiilin häiriintyminen ei aiheuta virhettä virtausanturin mittaustulokseen. 3.5 Putket, käyrät, kiintopisteet, liitokset Putkien, käyrien ja laippojen osalta noudatetaan Lämpölaitosyhdistys ry:n asiaa koskevia suosituksia. /13, 14/ Lämpötila-anturien, verkkojännitesyötön, virtausanturien ja ym. lisälaitteiden liitäntöjen tulee olla siten luoksepäästävissä, että asennustyö voidaan suorittaa tehtaan sinetöintiä purkamatta. Kiinnitys-, kiintopiste- ja ohjauslaitteiden tulee kestää ne voimat, momentit ja liikkeet, jotka aiheutuvat mittauskeskuksen putkiin lämpölaajenemisesta ja verkon paineesta. 3.5.1 Putkiliitokset DN 40 ja sitä suurempien virtausanturien tulee soveltua liitettäviksi putkistoon standardin SFS 2154 mukaisin laippaliitoksin /14/. DN 25 anturit voidaan liittää putkistoon joko laippaliitoksin tai kierreliittimillä. DN 20 ja sitä pienemmät mittarit tulee varustaa kierreliittimillä. Liitoksissa käytettävien tiivisteiden tulee säilyttää tiiveytensä kaikissa tässä suosituksessa mainituissa olosuhteissa. Liitoksissa käytettävät tiivisteet eivät saa sisältää asbestia. Virtausanturien kierreliitosten tiivistämiseen tulee käyttää päittäistiivisteitä.

26 3.5.2 Sähköiset liitännät Verkkokäyttöiset laskimet toimivat 230 VAC +10 %/-15 % jännitteellä ja 50 Hz ± 1 Hz taajuudella. Mittauskeskuksen sähköistys suoritetaan liitteen 4 mukaisesti. Mikäli jännite mittarille otetaan ennen pääkytkintä, mittarin läheisyyteen on kiinnitettävä sähköturvallisuusmääräysten mukainen varoituskilpi. Kilvessä varoitetaan jännitteen jäämisestä päälle, vaikka jännite on muuten katkaistu pääkytkimestä. Rakennusvaiheen aikainen tilapäinen syöttökaapeli voidaan kytkeä lämmönjakokeskuksen ryhmäkeskukseen ennen pääkytkintä. Antureihin ja impulssilaitteisiin liittyvien johtimien tulee kestää +80 C lämpötila. Lämpötila-anturien kytkentäjohtimien tulee 2-johdinkytkennässä olla samanpituiset. Sähköisten liitosjohtojen päät on varustettava asennusvalmiilla päätteillä. Johtojen läpivienneissä käytetään ao. suojausluokan mukaisia PG11 tai PG13,5 holkkitiivisteitä. Putkistot on yhdistettävä maadoitusjohtimella maadoituskiskoon. rakennuksen 3.6 Eristys Mittauskeskuksen putkistot ja venttiilit lämpöeristetään. Eristykset tulee pinnoittaa kauttaaltaan yhtenäisesti ja siististi. Eristettyjen pintojen pintalämpötila ei saa ylittää +35 C:tta /11/. 3.7 Sijainti, luoksepäästävyys ja huoltotilat Lämmönmyyjä asentaa mittauskeskuksen hyväksymäänsä lämmönluovutuspaikkaan kiinteistössä. Sisäänkäynti mittauskeskukselle järjestetään suoraan ulkoa uudisrakennuksissa ja mahdollisuuksien mukaan myös vanhoissa rakennuksissa. Tiloihin, joissa lämpölaitoksen laitteet sijaitsevat, järjestetään pääsy paikallisen lämpölaitoksen hyväksymällä tavalla. Mittauskeskuksessa suoritettavaa huoltoa varten tulee sen eteen varata työskentelytilaa vähintään 800 mm koko sen pituudelta. Huoltotilan korkeuden on oltava vähintään 2000 mm. Sähkölaitteille on varattava sähköturvallisuusmääräysten mukainen huoltotila.

27 Tekninen laitetila varustetaan riittävällä kiinteästi asennetulla valaistuksella, jonka voimakkuus mittareiden ja säätölaitteiden läheisyydessä mitattuna on vähintaan 150 luxia.

28 4 TIEDONSIIRTO JA KAUKOLUENTA Kaukolämmön asiakkaan ja myyjän välillä siirretään erilaista tietoa. Yksinkertaisimmillaan tietoa siirretään, kun asiakas lähettää lämmönmyyjälle tiedon kulutetusta energiasta esimerkiksi postitse. Kehittyneemmässä muodossa lämmönmyyjän ja asiakkaan välillä on sähköinen tiedonsiirtoyhteys joko yksisuuntaisena (asiakkaalta myyjälle) tai kaksisuuntaisena. 4.1 Mittarinlukujärjestelmät Perinteisesti asiakkaat ovat itse lukeneet lämpöenergiamittarinsa ja lähettäneet lukemat lämmönkäytön ilmoituskortilla lämmönmyyjälle. Luentatapa on edullinen sekä soveltuu nykyisin käytössä oleviin laskutusjärjestelmiin ja tariffeihin. Laskutuksen kulutustietona voidaan käyttää laskimelta saatavaa pulssitietoa. Tällöin on kuitenkin muistettava, että "virallinen" lukema on laskimen näyttämä kulutus. Mittarien luenta voidaan jakaa kolmeen tapaan: paikallisluenta, paikallisväyläluenta ja kaukoluenta. 4.1.1 Paikallisluenta Paikallisluenta suoritetaan joko käsin paperille tai käsipäätteellä, jolloin mittarin lukemat joko näppäillään tai puretaan liitännän kautta mittarilta käsipäätteelle. Luennan voi suorittaa joko asiakas tai lämmönmyyjä, mahdollisesti myös jokin ulkopuolinen palveluyritys. Mittarilukemien lähettäminen on mahdollista myös näppäinpuhelimella. 4.1.2 Paikallisväyläluenta Paikallisväyläluennassa yhden tai useamman rakennuksen eri mittarien tiedot siirretään kiinteän kaapelin tai tiedonsiirtoverkkokaapelin (esim. kiinteistövalvontajärjestelmät) välityksellä keruuyksikölle. Keruuyksiköltä mittarien lukemat siirretään lämmönmyyjälle joko paperilla tai kaukoluentaa hyväksi käyttäen.

29 Kuva 2. Esimerkki paikallisväyläluennasta. 4.1.3 Kaukoluenta Kaukoluennassa mittarien lukemat kerätään keskitetysti lämmönmyyjälle. Tiedonsiirto voi tapahtua seuraavilla tavoilla: * puhelinverkko (valintainen puhelinverkko, kiinteät vuokrajohdot) * ISDN-verkko (digitaalinen monipalveluverkko, tulevaisuudessa) * kiinteät vuokrayhteydet (2-johdinyhteydet, 4-johdinyhteydet) * ilmoituksensiirtojärjestelmä, DOV-tekniikka (tiedonsiirto normaalin puhetaajuuden yläpuolella) * omat tiedonsiirtokaapelit * sähköverkko * radioyhteydet * kaapeli-tv, Datex, Diginet, Datel, Datapak, DataNet, jne. Esimerkkejä kaukoluentajärjestelmien toteuttamisesta on liitteessä 5. Mittarien luennan ja tietojen siirron voi lämmönmyyjälle tehdä myös jokin palveluyritys. 4.2 Tiedonsiirto Tiedonsiirtoa kaukolämpöenergian mittauslaitteiden ja muiden järjestelmien välillä voidaan tarvita useista eri syistä. Lämpömääränlaskimelta saatavia tietoja voivat hyödyntää sekä lämmönmyyjä että asiakas.

30 Sähköisen tiedonsiirron antamia mahdollisuuksia lämmönmyyjälle ovat * kulutuslukemien luenta laskutusta varten * tariffiohjaus, uudet tariffijärjestelmät * kulutuskäyttäytymisen selvittäminen * tehon/virtauksen mittaus ja säätö. Asiakas voi käyttää tiedonsiirtoa * tehon/vesivirran optimointiin * energian käytön optimointiin * lämpötilan mittaustietojen hyödyntämiseen. 4.2.1 Siirrettävät tiedot Lämpömääränlaskimelta voi olla luettavissa: * kulutustiedot/kulutuslukemat * lämpötilat ja lämpötilaero * huipputeho ja -virtaus * hetkellinen teho ja virtaus * käyttötunnit * talletetut historiatiedot * parametrien arvot * virhetiedot Lämpömääränlaskimelle voidaan siirtää seuraavia tietoja tai tehdä seuraavia toimintoja: * tariffitiedot * päiväys, kellon aika * huippuarvojen nollaus 4.2.2 Tiedonsiirtoverkko Tiedonsiirto kaukolämpöenergian mittauslaitteiden ja muiden järjestelmien välillä tulee toteuttaa siten, että kansainvälisten määräysten ja standardien vaatimukset tulevat huomioitua mahdollisimman hyvin. Tiedonsiirtojärjestelmä voidaan toteuttaa joko yksisuuntaisena tietojen luentana mittauslaitteilta tai kaksisuuntaisena, jolloin mittauslaitteille voidaan myös lähettää tietoja. Tiedonsiirtoverkon välityksellä ei saa tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka vaikuttavat mittaustuloksen mittausepätarkkuuteen tai asiakkaalta laskutetun energiamäärän oikeellisuuteen. Lämmönmyyjä ei saa myöskään tehdä sellaisia muutoksia, joista ei jää "merkkiä" mittauslaitteeseen.

31 Tiedonsiirtoverkon välityksellä ei saa muuttaa: * kulutuslukemia * mittaustarkkuuteen vaikuttavat parametreja * mittarikertoimia * asiakas-, osoite-, yms tietoja Tiedonsiirrossa kaukolämpöenergian mittauslaitteiden ja muiden järjestelmien välillä suositellaan toteutettavaksi galvaanisesti erotetulla asynkronisella RS-232 liitännällä. Vaihtoehtoisesti tiedonsiirto voidaan toteuttaa standardiluonnoksessa pren1434-3 esitetyllä tavalla. Liitäntä voidaan toteuttaa optisesti, induktiivisesti tai riviliittimeltä.

32 5 ENNAKOIVA KUNNOSSAPITO 5.1 Yleistä /15/ Kunnossapidon tavoite on varmistaa tuotantolaitteiston käytettävyys huolto- ja korjaustoimenpiteillä niin, että kunnossapidosta ja sen puutteesta johtuvien kustannusten summa minimoituu. Laitteiston elinkaaren kustannukset muodostuvat seuraavista osakustannuksista: * Hankintavaiheen kustannukset - suunnittelukustannukset - asennuskustannukset * Käyttövaiheen kustannukset: - puutekustannukset (esim. varaosan puutteen aiheuttamat kustannukset) - käyttökustannukset - kunnossapitokustannukset * Romutusvaiheen kustannukset Kokonaisvaltainen kunnossapito: * käyttö + kunnossapito = käynnissäpito Laadun ylläpidolla tarkoitetaan seisokki- ja laatuhäviöiden minimointia. Tuottavan kunnossapidon tehtävät ja työlajit: * kunnossapitotarpeen vähentäminen hankinnan ja suunnittelun yhteydessä * kehittävä/parantava kunnossapito * laatua parantava kunnossapito (0-virheajattelu) * ennalta ehkäisevä kunnossapito (kunnontarkkailu) * korjaava kunnossapito toimintahäiriön sattuessa. 5.2 Mittaustoiminto Mittaustoiminto muodostuu seuraavista osista: * hankinta * mitoitus * hallinta * kunnossapito * testaus * kalibrointi * tarkastus * hyväksyminen * varastointi * käyttö * romutus.