EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 7. huhtikuuta 2003 (10.04) (OR. en,fr) 7038/03 PESC 111 FIN 92 PE 57

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 7. huhtikuuta 2003 (10.04) (OR. en,fr) 7038/03 PESC 111 FIN 92 PE 57 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: COREPER ja NEUVOSTO Ed. asiak. nro: 7330/02 PESC 100 FIN 108 PE 28 Asia: Neuvoston vuosittainen selvitys Euroopan parlamentille YUTP:n tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista ja niiden taloudellisista vaikutuksista Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon (6. toukokuuta 1999 tehdyn toimielinten sopimuksen H kohdan 40 kohta) 2002 1. Talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta 6. toukokuuta 1999 tehdyn toimielinten sopimuksen H kohdan 40 kohdan mukaisesti "neuvoston puheenjohtajavaltio kuulee Euroopan parlamenttia vuosittain neuvoston laatimasta asiakirjasta, jossa käsitellään YUTP:n tärkeimpiä näkökohtia ja perusvalintoja sekä niiden Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia". 2. Ulkosuhteiden neuvosten työryhmä tarkasteli kokouksissaan 31.3., 3. 4. ja 7.4.2003 neuvoston pääsihteeristön esittämää selvitysehdotusta ja päätti antaa liitteenä olevan tekstin Coreperin käsiteltäväksi. 7038/03 sj,pmm,rir,eho,tih,hkd,mmy/sj/sh 1 DG E Coord FI

3. Asiakirjassa on noudatettu seuraavia, aiempien selvitysten 1 mukaisia periaatteita: Siinä on rajoituttu kuvailemaan YUTP-toimia, esimerkiksi yhteisiä kantoja, yhteisiä toimintoja ja niiden täytäntöönpanosta tehtyjä päätöksiä, julkilausumia ja virallisia yhteydenottoja sekä poliittista vuoropuhelua (tarvittaessa ja silloin, kun on ollut välttämätöntä antaa laaja-alainen näkemys toiminnasta, on viitattu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston ulkopuolelle jääviin toimiin). Se täydentää ulkosuhteita koskevaa lukua, joka sisältyy parlamentille SEU:n 4 artiklan mukaisesti annettavaan, Euroopan unionin toteutunutta kehitystä käsittelevään vuosikertomukseen. Unionin ulkosuhteiden yleiset painopisteet, jotka on esitetty esimerkiksi Eurooppaneuvoston päätelmissä, kuuluvat ns. 4 artiklan mukaiseen kertomukseen. 4. Coreperia pyydetään vahvistamaan LIITTEESSÄ olevasta tekstiehdotuksesta vallitseva yhteisymmärrys suosittamaan neuvostolle, että se hyväksyisi A-kohtana 6. toukokuuta 1999 tehdyn toimielinten sopimuksen H kohdan 40 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille esitettävän asiakirjan YUTP:n tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista sekä niiden taloudellisista vaikutuksista yhteisöjen yleiseen talousarvioon. 1 7087/98 PESC 66 PE 23, 7051/99 PESC 71 FIN 91 PE 26, 5990/00 PESC 50 FIN 37 PE 8, 7853/01 PESC 130 FIN 117 PE 27 ja 7330/02 PESC 100 FIN 108 PE 28. 7038/03 sj,pmm,rir,eho,tih,hkd,mmy/sj/sh 2 DG E Coord FI

LIITE 6. TOUKOKUUTA 1999 TEHDYN TOIMIELINTEN SOPIMUKSEN H KOHDAN (40 KOHTA) MUKAISESTI EUROOPAN PARLAMENTILLE ESITETTÄVÄ NEUVOSTON ASIAKIRJA YUTP:n TÄRKEIMMISTÄ NÄKÖKOHDISTA JA PERUSVALINNOISTA SEKÄ NIIDEN TALOUDELLISISTA VAIKUTUKSISTA EUROOPAN YHTEISÖJEN YLEISEEN TALOUSARVIOON Taustaa 6. toukokuuta 1999 tehdyn toimielinten sopimuksen mukaisesti "neuvoston puheenjohtajavaltio kuulee Euroopan parlamenttia neuvoston asiakirjasta, jossa esitetään YUTP:n tärkeimpiä näkökohtia ja perusvalintoja sekä niiden Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia". Neuvosto hyväksyi ensimmäisen tällaisen selvityksen 30.3.1998 1. Se kattoi heinäkuun 1997 ja maaliskuun 1998 välillä hyväksytyt YUTP-toimet. Seuraava selvitys 2 kattoi koko kalenterivuoden 1998 (ja oli näin ollen päällekkäinen edellisen selvityksen kanssa vuoden 1998 ensimmäisen neljänneksen osalta), vuoden 1999 3 2000 4 ja 2001 5. Tämä selvitys kattaa vuoden 2002 ja siinä käsitellään myös tulevia toimintanäkymiä vuoden 1999 selvityksestä asti noudatetun käytännön mukaisesti. Selvityksessä on noudatettu seuraavia, aiempien selvitysten mukaisia periaatteita: Siinä on rajoituttu kuvailemaan YUTP-toimia, esimerkiksi yhteisiä kantoja, yhteisiä toimintoja ja niiden täytäntöönpanosta tehtyjä päätöksiä, julkilausumia ja virallisia yhteydenottoja sekä poliittista vuoropuhelua (tarvittaessa ja silloin, kun on ollut välttämätöntä antaa laaja-alainen näkemys toiminnasta, on viitattu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston ulkopuolelle jääviin toimiin). Se täydentää ulkosuhteita koskevaa lukua, joka sisältyy parlamentille SEU:n 4 artiklan mukaisesti annettavaan, Euroopan unionin toteutunutta kehitystä käsittelevään vuosikertomukseen. Unionin ulkosuhteiden yleiset painopisteet, jotka on esitetty esimerkiksi Eurooppaneuvoston päätelmissä, kuuluvat ns. 4 artiklan mukaiseen kertomukseen. Neuvoston Internet-sivustolla (http://ue.eu.int) on saatavilla seuraavia YUTP:tä koskevia tietoja: luettelo YUTP-alan säädöksistä, julkilausumia, tietoja EU:n erityisedustajista ja Euroopan unionin tarkkailujoukosta (EUMM), YUTP-toiminnan aikataulu mukaan lukien poliittiseen vuoropuheluun kuuluvat kokoukset kolmansien maiden kanssa sekä EU:n sotilaallisia rakenteita koskevia perustekstejä. 1 2 3 4 5 7087/98 PESC 66 PE 23. 7051/99 PESC 71 FIN 91 PE 26. 5990/00 PESC 50 FIN 37 PE 8. 7853/01 PESC 130 FIN 117 PE 27. 7330/02 PESC 100 FIN 108 PE 28. 7038/03 sj,pmm,rir,eho,tih,hkd,mmy/sj/sh 3 LIITE DG E Coord FI

I YUTP:N KESKEISET NÄKÖKOHDAT JA PERUSVALINNAT A. MAANTIETEELLISET PAINOPISTEALUEET 1. LÄNSI-BALKAN a) Alueelliset näkökohdat Kööpenhaminassa joulukuussa 2002 kokoontunut Eurooppa-neuvosto vahvisti Länsi-Balkanin viiden maan tavoitteen lähentyä Eurooppaa ja korosti jälleen kerran, että Euroopan unioni tukee päättäväisesti niiden pyrkimyksiä lähentyä Euroopan unionia mahdollisina ehdokasmaina. Vakautus- ja assosiaatioprosessi muodostaa yhä puitteet politiikalle, jolla näitä maita autetaan eteenpäin, ja koko kansainvälinen yhteisö ja kaikki alueen maat tunnustavat sen ja tukevat sitä. Se on liittymisstrategia, jossa Euroopan arvot, periaatteet ja normit otetaan käyttöön kyseisellä alueella siten, että nämä maat voivat aikanaan liittyä Euroopan unioniin. Prosessi ja sen avaamat tulevaisuudennäkymät toimivat Länsi-Balkanin uudistuksille kiintopisteenä samalla tavalla kuin liittymisprosessi on toiminut Keski- ja Itä-Euroopassa. Tarkoituksena antaa selvä signaali vakautus- ja assosiaatioprosessin maiden ja EU:n välisistä erityissuhteista, neuvosto sopi 13. toukokuuta myös uuden poliittisen korkean tason foorumin Zagrebin prosessin perustamisesta EU:n ja vakautus- ja assosiaatioprosessin maiden välille. Se totesi tyydytyksellä, että Kreikka oli valmis järjestämään Zagrebin huippukokouksen jatkotoimena omalla EU:n puheenjohtajakaudellaan Thessalonikissa korkean tason kokouksen EU:n jäsenvaltioiden ja vakautus- ja assosiaatioprosessin maiden välillä. Neuvosto seurasi edelleen tiiviisti horisontaalisia kysymyksiä, joilla on vaikutusta koko alueeseen: Neuvosto vahvisti useaan otteeseen antavansa täyden tukensa entisen Jugoslavian alueen kansainväliselle rikostuomioistuimelle ja ilmoitti selkeästi, että tuomioistuimen kanssa tehtävän yhteistyön laiminlyöminen vaarantaisi alueen maiden lähestymisen EU:hun. Vaikka maiden yhteistyö tuomioistuimen kanssa on parantunut, monissa alueen maissa siinä on vielä ongelmia. Neuvosto muistutti 15. huhtikuuta ja 22. syyskuuta, että kaikkien pakolaisten ja siirtymään joutuneiden henkilöiden oikeus paluuseen kuuluu perusihmisoikeuksiin. Se ilmaisi myös 19. marraskuuta vakavan huolensa asekaupasta, joka on selvästi YK:n asettamien pakotteiden vastaista. Neuvosto totesi, että järjestäytynyt rikollisuus, joka uhkaa alueen vakautta, vaurautta ja edistystä, mistä on vakavia seurauksia koko Euroopalle, on Länsi-Balkanin kanssa tehtävän yhteistyön keskeinen kohde. Se antoikin 9. joulukuuta täyden tukensa Lontoossa 25. marraskuuta kokoontuneen järjestäytynyttä rikollisuutta käsittelevän konferenssin onnistuneelle lopputulokselle. 7038/03 sj,pmm,rir,eho,tih,hkd,mmy/sj/sh 4 LIITE DG E Coord FI

Neuvosto antoi 13. toukokuuta Kaakkois-Euroopan vakautus- ja assosiaatioprosessin toisesta arvioinnista päätelmät, joissa korostettiin, että "on tärkeää, että alueen väestö ymmärtää entistä paremmin vakautus- ja assosiaatioprosessia, sen edellytyksiä ja velvoitteita sekä sen näkymiä". Päätelmien jatkotoimena neuvosto hyväksyi 18. marraskuuta suuntaviivat EU:n Länsi-Balkanilla harjoittaman toiminnan operatiivisen koordinoinnin ja sitä koskevan tiedottamisen tehostamiseksi. Neuvosto hyväksyi 25. marraskuuta yhteisen toiminnan Euroopan unionin tarkkailuvaltuuskunnan (EUMM) ja sen johtajan suurlähettiläs Antóin MAC UNFRAIDHin toimeksiannon jatkamisesta. Kaakkois-Euroopan yhteistyöprosessin viides huippukokous pidettiin Tiranassa 28. maaliskuuta ja siihen osallistuivat yksi jäsenvaltio (Kreikka), ehdokasvaltioita (Slovenia, Romania, Bulgaria ja Turkki) ja EU:n vakauttamis- ja assosiaatioprosessiin osallistuvia maita (Albania, Jugoslavian liittotasavalta, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Bosnia ja Hertsegovina ja Kroatia tarkkailijana). Balkanin maiden johtajien lisäksi kokoukseen osallistuivat vakaussopimuksen erityiskoordinaattori Erhard Busek ja UNMIKin johtaja Michael Steiner. Alueellisen aloitteen puheenjohtajuus siirtyi seuraavaksi vuodeksi Jugoslavian liittotasavallalle. Neuvosto muistuttaa muiden alueellisten tai paikallisten aloitteiden arvokkaasta merkityksestä Balkanin vakaudelle. b) Vakaussopimus Neuvosto kannusti 11. maaliskuuta Kaakkois-Euroopan vakaussopimuksen erityiskoordinaattoria Erhard Busekia panemaan täytäntöön tämän raportissaan vuoden 2002 työtavoista ja ensisijaisista tavoitteista esittämät toimintaohjelmat. Neuvosto antoi 19. marraskuuta täyden tukensa erityiskoordinaattorille erityisesti tämän keskeisessä tehtävässä varmistaa, että toiminnalla täydennetään entistä paremmin EU:n vakautus- ja assosiaatioprosessia. Neuvosto pyysi erityiskoordinaattoria esittämään ennen kesäkuussa 2003 Thessalonikissa pidettävää Zagrebin prosessiin liittyvää huippukokousta selvityksen tulevasta tehtävästään sekä hyvissä ajoin selvityksen vakaussopimukseen liittyvän työn tavoitteista vuodelle 2003. Erhard Busekin toimikautta EU:n erityisedustajana jatkettiin 30. kesäkuuta 2003 saakka. c) Albania Neuvosto vahvisti 28. tammikuuta, että EU on halukas aloittamaan mahdollisimman pian neuvottelut vakaus- ja assosiaatiosopimuksesta Albanian kanssa. Vaikka neuvosto antoi tunnustusta Albanian hallituksen asian edistämiseksi toteuttamille toimille, se totesi kuitenkin, ettei niissä ole keskitetty riittävästi vakautus- ja assosiaatiosopimuksen edellyttämiin välttämättömiin uudistuksiin. Neuvosto totesi 17. kesäkuuta tyytyväisenä, että neuvotteluvaltuutuksen sisällöstä vakaus- ja assosiaatiosopimuksen neuvottelemiseksi Albanian kanssa oli päästy poliittiseen yhteisymmärrykseen. Koska kesäkuisten presidentinvaalien jälkeen vallitsi poliittinen vakaus, ja uusi hallitus oli sitoutunut tärkeisiin uudistuksiin, neuvosto valtuutti 21. lokakuuta komission aloittamaan neuvottelut Albanian kanssa. Samanaikaisesti neuvottelujen kanssa jatkettiin neuvoaantavan työryhmän kokouksia lisäuudistusten tukemiseksi. Albaniaa kehotettiin myös ryhtymään tarpeellisiin toimiin vakaus- ja assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanossa tarvittavien voimavarojen rakentamiseksi. 7038/03 sj,pmm,rir,eho,tih,hkd,mmy/sj/sh 5 LIITE DG E Coord FI

d) Bosnia ja Hertsegovina Lordi Ashdown nimitettiin 3. kesäkuuta korkeaksi edustajaksi Bosnia ja Hertsegovinaan Wolfgang Petritschin tilalle. Kun 11. maaliskuuta hyväksyttiin yhteinen toiminta Euroopan unionin poliisioperaatiosta, lordi Ashdown nimitettiin myös EU:n erityisedustajaksi Bosnia ja Hertsegovinaan erillisellä yhteisellä toiminnalla. Neuvosto ilmoitti 30. syyskuuta, että EU:n Bosniaa koskeva etenemissuunnitelma oli nyt pääosin loppuun saatettu. Erillisessä viestissä neuvosto kehotti myös Bosnia ja Hertsegovinan kansaa käyttämään 5. lokakuuta pidettävien vaalien suomaa tilaisuutta äänestää niitä, jotka ovat aidosti sitoutuneita Bosnia ja Hertsegovinassa kipeästi tarvittaviin taloudellisiin ja oikeudellisiin uudistuksiin. Vaalien jälkeen neuvosto vahvisti EU:n olevan sitoutunut edistyksen aikaansaamiseksi toimimaan aktiivisesti niiden uusien viranomaisten kanssa, jotka ovat sitoutuneet oikeudenmukaisuuteen, hyvinvointiin ja tiiviimpään yhdentymiseen Eurooppaan, johon pyritään toteuttamalla edelleen vakaus- ja assosiaatioprosessissa vahvistettuja uudistuksia. e) Kroatia Euroopan parlamentin annettua puoltavan lausuntonsa neuvosto päätti 28.1.2002 tehdä Kroatian kanssa 30.10.2001 allekirjoitetun väliaikaisen sopimuksen, joka on kyseiselle maalle merkittävä vaihe vakautus- ja assosiaatioprosessissa. Sopimus, jota on jo sovellettu väliaikaisesti 1.1.2002 alkaen, tuli voimaan 1.3.2002. f) Jugoslavia liittotasavalta Neuvosto antoi täyden tukensa korkean edustajan Javier Solanan toimille, joiden tarkoituksena on helpottaa Belgradin ja Podgorican välistä vuoropuhelua Jugoslavian liittotasavallan perustuslaillisesta tulevaisuudesta, vakuuttuneena siitä, että pysyminen yhtenä toimivana liittovaltiona on Serbialle ja Montenegrolle paras ja nopein tapa osallistua Euroopan integraatioon. Neuvosto pani 15. huhtikuuta tyytyväisenä merkille, että Serbian ja Montenegron parlamentit hyväksyivät etenemissuunnitelman Serbian ja Montenegron suhteiden uudelleenjärjestelylle, josta sovittiin Belgradissa 14.3.2002 pääsihteerin, EU:n ulkopoliittisen edustajan Javier Solanan aktiivisella välityksellä. Se kannusti sekä liittoparlamenttia että molempien tasavaltojen parlamentteja perustamaan mahdollisimman pian komitean, joka laatii viimeistään kesäkuun loppuun mennessä Serbia ja Montenegrolle peruslakiasiakirjan. Koska asiat edistyivät odotettua hitaammin, neuvosto kehotti toistuvasti joka kuukautisissa ulkopolitiikka käsittelevissä istunnoissaan osapuolia hyväksymään pikaisesti perustuslakiasiakirjan ja sisämarkkinoita sekä kauppaa ja tullia koskevat toimintasuunnitelmat, jotta lähentyminen EU:hun olisi mahdollista. i) Jugoslavian liittotasavalta / Serbia Neuvosto pahoitteli 21. lokakuuta, että Serbian 13.10.2002 pidettyjen presidentinvaalien äänestysprosentti oli liian alhainen uuden presidentin valitsemiseksi. Se kehotti kaikkia poliittisia puolueita varmistamaan, että Serbian uuden presidentin valinta sujuisi siten, että demokraattinen tasapaino turvataan siirtymäkauden aikana. 7038/03 sj,pmm,rir,eho,tih,hkd,mmy/sj/sh 6 LIITE DG E Coord FI

Neuvosto ilmoitti 10. joulukuuta pitävänsä myönteisenä perustuslakiasiakirjaa koskevan ehdotuksen käsittelyssä viime aikoina saavutettua edistymistä ja toivoi, että parlamentti hyväksyisi sen lähiaikoina. Neuvosto pani huolestuneena merkille Serbiassa joulukuussa pidettyjen presidentinvaalien tuloksen. Se odotti kaikkien osapuolten ratkaisevan tämänhetkisen tilanteen perustuslain mukaisella, avoimella ja demokraattisella tavalla turvaten institutionaalisten rakenteiden vakauden ja uudistusten jatkamisen. ii) Jugoslavian liittotasavalta / Montenegro Neuvosto ilmaisi 21. lokakuuta tyytyväisyytensä siihen, että Montenegrossa pidetyt parlamenttivaalit sujuivat rauhallisesti ja järjestäytyneesti, ja ilmoitti odottavansa, että vaalien jälkeen muodostetaan pikaisesti hallitus, joka sitoutuu täysin Montenegron uudistusohjelmaan. iii) Jugoslavian liittotasavalta / Kosovo Neuvosto korosti useissa yhteyksissä, että Kosovon tulevaisuus perustuu edelleen Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan 1244. Neuvosto ilmaisi 28. tammikuuta tyytyväisyytensä siihen, että YK:n turvallisuusneuvosto on nimittänyt Kosovossa toimivaksi YK:n pääsihteerin erityisedustajaksi Michael Steinerin, ja ilmaisi arvostavansa suuresti edellisen erityisedustajan Hans Haekerrupin toimia ja saavutuksia. Neuvosto antoi 11. maaliskuuta tukensa erityisedustajan tavoitteelle vastata haasteisiin, jotka koskevat perustan luomista talouden kehitykselle, oikeusvaltion kehittämistä, rikollisuuden ja väkivallan torjuminen mukaan lukien, sekä oikeudenmukaisen, tasapuolisen ja kaikkien henkilöiden ihmisarvoa kunnioittavan yhteiskunnan luomista. Se kehotti kaikkia osapuolia täysimittaiseen yhteistyöhön UNMIKin ja KFORin kanssa näihin tavoitteisiin pyrittäessä. Lisäksi neuvosto odotti Belgradin viranomaisten jatkavan rakentavaa työtä Belgradin ja UNMIKin yhteisen asiakirjan pohjalta Neuvosto ilmaisi 19. marraskuuta tyytyväisyytensä 26. lokakuuta pidettyihin vapaisiin ja rehellisiin kunnallisvaaleihin Kosovossa. Se oli myös tyytyväinen 5.11.2002 pidettyyn onnistuneeseen avunantajien koordinointikokoukseen, jossa korostettiin, että kansainvälisen yhteisön ja paikallisten poliittisten johtajien on sitouduttava jatkuvasti monietnisen ja suvaitsevan yhteiskunnan rakentamiseen. g) Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia (fyrom) Neuvosto ilmaisi 11. maaliskuuta olevansa tyytyväinen siihen, että 12. maaliskuuta Brysselissä järjestetään entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa koskeva Euroopan komission ja Maailmanpankin isännöimä avunantajien kokous. Neuvosto kehotti kaikkia entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian osapuolia ja yhteisöjen johtajia kansainvälisen yhteisön tavoin osoittamaan vakaan aikomuksensa myötävaikuttaa maan talouden elpymiseen, etnisten ryhmien väliseen sovintoon ja maan vakauteen panemalla Ohridin sopimus täytäntöön täysimääräisesti sekä jatkamaan uudistusten toteuttamista vakautus- ja assosiaatioprosessin yhteydessä. Neuvosto pani 21. lokakuuta tyytyväisenä merkille yleisten vaalien jälkeisen sopimuksen Skopjen uuden hallituksen kokoonpanosta. Neuvosto kannusti uutta hallitusta asettamaan etusijalle Ohridin sopimuksen täysimääräisen täytäntöönpanon sekä vakautus- ja assosiaatioprosessin. 7038/03 sj,pmm,rir,eho,tih,hkd,mmy/sj/sh 7 LIITE DG E Coord FI

Neuvosto kiitti 30. syyskuuta EU:n erityisedustajaa Alain Le Royta, jonka toimikausi päättyi, hänen suurenmoisesta uskoutumisestaan vakauden ja demokratian asialle entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa. Se päätti nimetä suurlähettiläs Alexis Brouhnsin uudeksi EU:n erityisedustajaksi Skopjeen. Asiaa koskeva yhteinen toiminta hyväksyttiin 21. lokakuuta ja sitä jatkettiin vielä 10. joulukuuta kuudella kuukaudella. Vuonna 2002 valmisteltiin ensimmäistä EU:n sotilasoperaatiota, jonka on tarkoitus tulla Naton "Allied Harmony" -operaation jatkoksi. Operaation tarkoituksena on edistää vakaata ja turvallista ympäristöä entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa helpottaen näin kansainvälisen yhteisön kyseisessä maassa toteuttaman toiminnan kannalta ratkaisevan tärkeän Ohridin sopimuksen täytäntöönpanoa. 2. ITÄ-EUROOPPA JA KESKI-AASIA a) Venäjä EU:n ja Venäjän suhteiden tiivistyminen jatkui edelleen kaikilla yhteistyön aloilla. Toukokuussa järjestetyssä huippukokouksessa sovittiin käytännön toimista kriisinhallintaa ja turvallisuusasioita koskevan poliittisen vuoropuhelun ja yhteistyön kehittämiseksi. Tältä pohjalta aloitettiin neuvoston pääsihteeristön ja Venäjän välillä alustavat keskustelut EU:n mahdollisuudesta käyttää Venäjän pitkänmatkan lentokuljetuksia. Terrorismin torjunnalla oli edelleen tärkeä asema ja marraskuussa järjestetyssä huippukokouksessa hyväksyttiin sitä koskeva toimintasuunnitelma. Vuoden jälkipuoliskolla keskityttiin erityisesti molempia osapuolia tyydyttävän ratkaisun etsimiseen ihmisten ja tavaroiden kauttakulkuun Kaliningradin ja muun Venäjän välillä tulevan laajentumisen yhteydessä. Marraskuun huippukokouksessa sovittiin asiaa koskevasta kokonaisratkaisusta, jonka ensisijaisen tärkeänä pidetty toteuttaminen on aloitettu. EU tuki edelleen Venäjän talousuudistusta ja demokratian kehittämistä. Se esitti huolensa Tšetšenian tilanteesta ja kannusti Venäjää pyrkimään konfliktissa poliittiseen ratkaisuun. Se pahoitteli syvästi päätöstä Etyjin avustusryhmän toiminnan lopettamisesta Tšetšeniassa tämän vuoden loppuun mennessä. Marraskuussa 2002 EU päätti aloittaa poliittisen vuoropuhelun Venäjän kanssa Latinalaisesta Amerikasta. b) Ukraina EU jatkoi Ukrainan Eurooppa-myönteisen suhtautumistavan tukemista ja ilmoitti olevansa valmis vahvistamaan EU:n ja Ukrainan välisiä suhteita. Kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen puitteissa tehtävä yhteistyö on syventynyt entisestään. Edistystä on saavutettu muun muassa lainsäädännön lähentämisessä, energia-alalla ja ydinturvallisuus- sekä ympäristökysymyksissä. Kriisinhallintaa koskevan yhteistyön alalla neuvoston pääsihteeristö ja Ukraina ovat aloittaneet alustavat keskustelut EU:n mahdollisuudesta käyttää Ukrainan pitkänmatkan lentokuljetuksia. 7038/03 sj,pmm,rir,eho,tih,hkd,mmy/sj/sh 8 LIITE DG E Coord FI

Unioni kannusti Ukrainan uutta hallitusta jatkamaan talous- ja rakenneuudistuksia. Se tuki edelleen demokratian kehittämistä Ukrainassa. EU otti poliittisen vuoropuhelun puitteissa eri tasoilla järjestetyissä kokouksissa esille tiedotusvälineiden heikentyneen aseman Ukrainassa ja erityisesti lehtimiehiin kohdistuneet hyökkäykset. Se vaati nopeaa ratkaisua ongelmassa, joka koskee Koltšuga-tutkien vientiä Irakiin, ja on ilmaissut huolensa aseidenviennistä Afrikkaan. Unioni kehotti Ukrainaa myös tukemaan pyrkimyksiä Transnistrian konfliktin ratkaisemiseksi. c) Valko-Venäjä EU on edelleen vakavasti huolestunut demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden murenemisesta Valko-Venäjällä sekä siitä, että Valko-Venäjä ei noudata kansainvälisiä sitoumuksiaan. EU on toistuvasti kehottanut Valko-Venäjän viranomaisia parantamaan oppositiopoliitikkojen, kriittisten lehtimiesten ja älymystön edustajien asemaa ja pahoitellut omantunnonvapautta ja uskonnollisia ryhmittymiä koskevan lain hyväksymistä. Valko-Venäjän johdon suhtautuminen on estänyt EU:n vertailuarviointiin perustuvan lähestymistavan käytön neuvoston 1997 asettamien EU:n rajoitusten vähittäiseksi poistamiseksi. Tässä tilanteessa ja erityisesti Etyjin neuvoa-antavan Minskin seurantaryhmän toiminnan lopettamisesta lokakuussa 2002 johtuen useimmat jäsenvaltiot päättivät toteuttaa tarvittavat kansalliset toimenpiteet, joilla ne estävät Valko-Venäjän presidentin, presidentin hallinnon päällikön, pääministerin ja neljän hallituksen ministerin sekä valtionturvallisuuskomitean puheenjohtajan pääsyn alueelleen. Tämän jälkeen onnistuttiin pääsemään yhteisymmärrykseen Etyjin läsnäolosta Minskissä. EU on edelleenkin sitoutunut tukemaan ja antamaan apua Valko- Venäjän kansalaisyhteiskunnalle. EU toisti odottavansa, että Valko-Venäjä jatkaa uudistusten toteuttamista ja noudattaa täysin kansainvälisiä sitoumuksia ja kunnioittaa demokratiaa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia koskevia yhteisiä arvoja. d) Moldova EU tuki edelleen Moldovan valintaa lähestyä Eurooppaa ja ilmaisi olevansa valmis vahvistamaan EU:n ja Moldovan välisiä suhteita. Huhtikuussa järjestetty neljäs yhteistyöneuvoston kokous tarjosi tilaisuuden tarkastella kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen täytäntöönpanon edistymistä ja sisällytti siihen uuden ensisijaisen yhteistyöalan tarkoituksena lisätä ponnisteluja investointi-ilmapiirin parantamiseksi Moldovassa. Valtiosihteerien troikka vieraili kesällä Moldovassa. Pääsihteeri lähetti Moldovaan tilanteenkartoitusvaltuuskunnan, joka antoi suosituksensa siitä, miten EU:n Moldovan politiikkaa olisi tehostettava. EU harkitsi Moldovan-politiikkansa uudelleen arviointia maan elinkelpoisuuteen liittyvien näkymien parantamiseksi. Se sitoutui lisäämään ponnisteluja nopean ratkaisun löytämiseksi Transnistrian konfliktiin kunnioittaen täysin Moldovan alueellista koskemattomuutta. EU valitti, ettei Venäjä ollut täyttänyt sitoumustaan tuhota tai vetää pois Transnistriassa olevat Venäjän sotilasvarusteet ja aseet määräaikaan 31.12.2002 mennessä, ja korosti Venäjän vastuuta asiassa. 7038/03 sj,pmm,rir,eho,tih,hkd,mmy/sj/sh 9 LIITE DG E Coord FI

e) Laajempi Eurooppa Uudet naapurit -aloite Kööpenhaminassa kokoontunut Eurooppa-neuvosto tarkasteli laajentuneen unionin ja sen naapureiden suhteita ja korosti, että laajentuminen tarjoaa merkittävän tilaisuuden viedä eteenpäin suhteita naapurimaiden kanssa yhteisten poliittisten ja taloudellisten arvojen pohjalta. Eurooppaneuvosto keskittyi suhteisiin Länsi-Balkanin maiden, Venäjän, Itä-Euroopan maiden ja Välimeren eteläpuolisten maiden kanssa. Eurooppa-neuvosto vahvisti vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvien Länsi-Balkanin maiden tavoitteen lähentyä Eurooppaa. Se oli vakuuttunut siitä, että Venäjän suhteet vahvistuisivat laajentumisen jälkeen. Se toivoi myös suhteiden, myös Uudet naapurit -aloitteen, kehittämistä Ukrainan, Moldovan, Valko-Venäjän ja eteläisen Välimeren maiden kanssa noudattaen pitkän aikavälin lähestymistapaa, jolla edistetään poliittisia ja taloudellisia uudistuksia, kestävää kehitystä ja kauppaa. Neuvosto pyysi komissiota ja korkeaa edustajaa laatimaan yksityiskohtaisia ehdotuksia näiden prosessien edistämiseksi. f) Pohjoinen ulottuvuus Keskustelut pohjoisen ulottuvuuden kehittämisestä edelleen vuodesta 2003 eteenpäin alkoivat vuonna 2002. Luxemburgissa 21.10.2002 kokoontunut ulkoministerikokous laati Grönlannissa 28.8.2002 pidetyn pohjoista ulottuvuutta ja arktista ikkunaa käsitelleen ministerikonferenssin tulosten pohjalta täsmällisemmät suuntaviivat vuonna 2003 hyväksyttävälle uudelle toimintasuunnitelmalle, jonka on määrä tulla voimaan vuonna 2004. Komissio toimitti Kööpenhaminan Eurooppa-neuvostolle vuosittaisen tilannekatsauksen pohjoista ulottuvuutta koskevan toimintasuunnitelman toteuttamisesta, kuten Göteborgissa oli päätetty. g) Kaukasia Vuoden 2002 alkaessa EU:n päätavoitteena Etelä-Kaukasiassa oli jatkaa työtä edellisen vuoden aloitteiden pohjalta. Mutta kun komission työntekijä kaapattiin Georgiassa, EU:n apua erityisesti Georgialle arvioitiin perusteellisesti uudelleen samalla, kun jatkettiin EU:n Etelä-Kaukasian politiikan kehittämistä. Vaikka alueen eri konfliktien ratkaisussa ei vuoden aikana edistytty, EU korosti edelleen painokkaasti Georgian alueellista koskemattomuutta ja Vuoristo-Karabahin konfliktin ratkaisemista. EU jatkoi myös käytännön apuaan Etyjin yhteiselle valvontakomitealle Etelä-Ossetiassa ja Georgian tasavallan ja Venäjän federaatioon kuuluvan Tšetšenian tasavallan rajalla olevalle Etyjin rajavalvonta- ja tarkkailijaryhmälle. Brysselissä lokakuussa pidettyihin yhteistyöneuvostojen kokouksiin kokoontuivat Armenian, Azerbaidžanin ja Georgian ulkoministerit puheenjohtajavaltion, korkean edustajan Javier Solanan ja komission jäsenen Chris Pattenin kanssa. Lisäksi syyskuussa poliittisten osastojen päälliköiden troikka teki ensimmäisen vierailun kaikkiin kolmeen alueen maahan. Sen lisäksi, että troikka tapasi presidentti Eduard Shevardnadzen, se kävi ministeritasolla useita hyödyllisiä keskusteluja. 7038/03 sj,pmm,rir,eho,tih,hkd,mmy/sj/sh 10 LIITE DG E Coord FI

h) Keski-Aasia Neuvosto päätti joulukuussa 2001 kehittää aktiivisemmat suhteet Keski-Aasian maihin, ja sen mukaisesti Brysselissä toteutettiin useita toimia. Tavanomaisten Uzbekistanin, Kazakstanin ja Kirgisian kanssa järjestettyjen kahdenvälisten yhteisneuvostojen lisäksi lokakuussa järjestettiin Keski-Aasian huumausaineita koskevan toimintasuunnitelman (jossa on mukana myös Tadžikistan) virallinen allekirjoitustilaisuus. Komissio hyväksyi myös lokakuussa uuden alueelle vuosiksi 2002 2006 myönnettyä apua koskevan strategian Tacis-rahoituksen kaksinkertaistamisen tultua voimaan. EU kiinnitti vuonna 2002 paljon huomiota Keski-Aasiassa erityisesti muiden lahjoittajien kanssa suoritettavaan koordinointiin. Komissio järjesti heinäkuussa kokouksen kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa ja osallistui aktiivisesti koordinointiin muiden järjestöjen kanssa. Myös Etyjin kanssa toimittiin hyvässä yhteistyössä. EU korosti yhteyksissään Keski-Aasian hallituksiin alueellisen yhteistyön kehittämisen hyödyllisyyttä. EU lisäsi edelleen läsnäoloaan alueella osallistuakseen poliittiseen ja taloudelliseen uudistusprosessiin. Kesäkuussa alueellisten johtajien troikka vieraili Kazakstanissa, Kirgisiassa ja Uzbekistanissa. Komissio ilmoitti silloin päätöksestä avata toimistot Biškekissa ja Dušanbessa. Joulukuussa järjestettiin hyvin onnistunut EU:n ja Tadžikistanin välisen sekakomitean toinen kokous, joka kokoontui ensimmäistä kertaa Tadžikistanissa. 3. KESKI- JA ITÄ-EUROOPPA Poliittista yhteyksiä Keski- ja Itä-Euroopan assosioituneiden maiden kanssa vahvistettiin edelleen seuraavissa kokouksissa: valtion- ja hallitusten päämiesten sekä ulkoasiainministerien kokoukset Barcelonan, Sevillan ja Kööpenhaminan Eurooppa-neuvostojen yhteydessä. ministeritason kokoukset assosiaationeuvostojen yhteydessä Viron, Latvian ja Liettuan (19. helmikuuta), Romanian ja Slovakian (12. maaliskuuta)ja Slovenian (15. huhtikuuta), sekä Bulgarian, Tšekin tasavallan, Unkarin ja Puolan (18. marraskuuta) kanssa. poliittisten johtajien tason kokoukset Budapestissa 1. maaliskuuta ja Vilnassa 18. lokakuuta. troikan asiantuntijatason kokoukset, joita pidetään säännöllisesti seuraavilla aloilla: Länsi- Balkan, Itä-Eurooppa ja Keski-Aasia, Yhdistyneet Kansakunnat, ydinsulku, tavanomaisten aseiden vienti, Etyj, terrorismi, aseriisunta, ihmisoikeudet ja konsuliasiat. Assosioituneet maat yhtyivät edelleenkin säännöllisesti YUTP:n alalla annettuihin julkilausumiin (131:een kaikkiaan 202:sta) ja EU:n yhteisiin kantoihin (9) julkilausumien muodossa. Yhteistyötä assosioituneiden maiden kanssa jatkettiin kansainvälisissä järjestöissä ja kansainvälisillä foorumeilla, kuten Yhdistyneissä Kansakunnissa ja Etyjissä. 7038/03 sj,pmm,rir,eho,tih,hkd,mmy/sj/sh 11 LIITE DG E Coord FI

4. KAAKKOIS-EUROOPPA a) Turkki EY Turkki-assosiaationeuvoston 41. istunto pidettiin 16. huhtikuuta Luxemburgissa. Ministerit kävivät perusteellisen keskustelun EU:n ja Turkin suhteista sekä muista yhteisesti kiinnostavista aiheista. He tarkastelivat erityisesti Turkin edistymistä liittymistä edeltävän strategian täytäntöönpanossa ja liittymiskumppanuuden ensisijaisten tavoitteiden saavuttamisessa sekä selvittivät assosiaatiosopimuksen puitteissa tapahtuvan työskentelyn prioriteetteja. Kokoukseen sisältyi ministeritasolla käyty poliittinen vuoropuhelu, jossa keskityttiin Kyproksen kysymykseen, kiistojen rauhanomaiseen ratkaisemiseen ja Lähi-idän poliittiseen tilanteeseen. Vahvistetun poliittisen vuoropuhelun alalla pidettiin kokouksia poliittisten osastojen päälliköiden tasolla 8. tammikuuta ja 17. toukokuuta Madridissa, 12. heinäkuuta Rungstedissa ja 31. lokakuuta Ankarassa. Keskustelut keskittyivät EU:n ja Turkin välisiin suhteisiin, mutta myös molempia osapuolia kiinnostavia alueellisia kysymyksiä tuotiin esiin. Näissä kokouksissa Turkkia kannustettiin jatkamaan ripeästi uudistusprosessiaan ja pyrkimään kaikin tavoin noudattamaan Kööpenhaminan poliittisia kriteerejä myös täytäntöönpanon osalta. Erityisesti korostettiin sitä, että Turkin olisi parannettava ihmisoikeustilannetta ja suhtauduttava rakentavasti mahdollisuuksiin löytää kokonaisvaltainen ratkaisu Kyproksen ongelmaan sekä pyrkiä panemaan täytäntöön Helsingin päätelmien 4 kohta. Turkki osallistui myös vuoropuheluun liittyviin kokouksiin EU:n ehdokasvaltioiden kanssa. Neuvosto pani elokuussa merkille ilmoituksen Turkin parlamentin hyväksymistä lainsäädännöllisistä muutoksista. Kööpenhaminan Eurooppa-neuvosto totesi joulukuussa, että liittymisneuvottelut Turkin kanssa aloitetaan viipymättä, jos joulukuussa 2004 kokoontuva Eurooppa-neuvosto päättää, että Turkki täyttää Kööpenhaminan poliittiset kriteerit. b) Kypros Neuvosto antoi voimakkaan tukensa koko vuoden jatkuneille Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin ponnisteluille kokonaisratkaisun löytämiseksi Kyproksen ongelmaan ja kannusti molempien Kyproksen yhteisöjen johtajia näiden välisissä keskusteluissa. YK:n pääsihteerin esitettyä marraskuussa suunnitelmansa kokonaisratkaisuksi neuvosto kannusti osapuolia pyrkimään neuvotteluratkaisuun suunnitelman pohjalta. Kun liittymisneuvottelut Kyproksen kanssa oli saatu päätökseen joulukuussa, Kööpenhaminan Eurooppa-neuvosto päätti, että Kypros hyväksytään uutena jäsenvaltiona Euroopan unioniin. Euroopan unioni toisti kuitenkin pitävänsä ehdottomasti suotavana, että Kypros liittyisi unioniin yhdistyneenä. Se kehotti osapuolia tarttumaan tähän ainutlaatuiseen tilaisuuteen ja jatkamaan neuvotteluja YK:n pääsihteerin ehdotusten pohjalta sopimukseen pääsemiseksi 28.2.2003 mennessä. Samassa yhteydessä muistutettiin, että EU on valmis sisällyttämään ratkaisun ehdot liittymissopimukseen. Kypros osallistui vuoropuheluun liittyviin kokouksiin muiden ehdokasvaltioiden kanssa. 7038/03 sj,pmm,rir,eho,tih,hkd,mmy/sj/sh 12 LIITE DG E Coord FI

c) Malta Kööpenhaminan Eurooppa-neuvosto päätti, että Malta hyväksytään uutena jäsenvaltiona Euroopan unioniin. Malta osallistui vuoropuheluun liittyviin kokouksiin muiden ehdokasvaltioiden kanssa. 5. LÄHI-IDÄN RAUHANPROSESSI Israelin ja palestiinalaisten välinen konflikti paheni entisestään. Väkivallan kierre jatkui, ja yhä suurempi joukko siviilejä molemmin puolin kuoli tai haavoittui. Barcelonassa maaliskuussa kokoontunut Eurooppa-neuvosto toi selkeästi esille, että EU:n perimmäinen tavoite Israelin ja Palestiinan välisessä konfliktissa on kaksitahoinen: toisaalta pyritään luomaan demokraattinen, elinkelpoinen ja itsenäinen Palestiinan valtio ja lopettamaan vuonna 1967 alkanut miehitys ja toisaalta takaamaan kansainvälisen yhteisön ja varsinkin arabimaiden sitoumuksella Israelille oikeus elää turvallisten ja varmojen rajojen sisällä. EU oli tyytyväinen Beirutissa järjestetyssä Arabiliiton huippukokouksessa hyväksyttyyn Saudi-Arabian aloitteeseen. Kansainvälinen yhteisö etsi edelleen ulospääsyä kriisistä. EU toimi tässä yhteydessä aktiivisesti EU:n, Venäjän, Yhdysvaltojen ja YK:n muodostamassa kvartetissa pääasiassa korkean edustajan Javier Solanan ja lähettilästasolla Euroopan unionin erityisedustajan Miguel Angel Moratinosin osallistuessa. EU esitti muille kvartetin jäsenille yhteisen etenemissuunnitelman, joka sisältää selkeän aikataulun Palestiinan valtion luomiselle vuoteen 2005 mennessä. Etenemissuunnitelman täytäntöönpanon pohjana on oltava samanaikainen edistyminen turvallisuuden, politiikan ja talouden aloilla, ja kvartettiryhmän olisi valvottava täytäntöönpanoa tarkasti. Etenemissuunnitelma hyväksyttiinkin Washingtonissa 20.12.2002 pidetyssä kvartetin kokouksessa, mutta sitä ei julkistettu. EU vastasi moniin muihin konkreettisiin haasteisiin paikan päällä. Yhtenä esimerkkinä oli Kristuksen syntymäkirkon piiritys Betlehemissä: neuvosto määritteli 21.5.2002 yhteisen kannan tiettyjen kriisin osapuolina olleiden palestiinalaisten tilapäisestä vastaanottamista Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Palestiinalaishallinnon uudistusten tukeminen oli EU:n tärkeimpiä prioriteetteja: EU osallistui kvartetin uudistustyöryhmään, joka arvioi säännöllisesti edistymistä ja uudistusten tiellä olevia esteitä. EU osallistui ad hoc -yhteyskomitean puitteissa Oslossa 24. ja 25. huhtikuuta järjestettyyn kansainvälisten avunantajien kokoukseen, jossa korostettiin myös miehitettyjen alueiden hälyttävää humanitaarista tilannetta. EU antoi edelleen palestiinalaisviranomaisille rahoitusapua, johon liittyy selkeät tavoitteet ja ehdot. EU totesi toistuvasti virallisissa yhteydenotoissaan ja julkilausumissaan tuomitsevansa voimakkaasti ja ehdottomasti kaikki terroriteot. Itsemurhaiskut tekevät korjaamatonta vahinkoa palestiinalaisten asialle. Samalla kun EU tunnusti Israelin oikeutetun huolen turvallisuudestaan, se kehotti Israelia lopettamaan liiallisen voimankäytön ja ilman oikeudenkäyntiä toimeenpannut teloitukset, jotka eivät tuo turvallisuutta Israelin asukkaille. Joulukuussa kokoontunut Kööpenhaminan Eurooppa-neuvosto oli myös hyvin huolestunut siitä, että laiton siirtokuntaasuttaminen jatkuu, mikä uhkaa tehdä koko kahteen valtioon perustuvan ratkaisun täysin mahdottomaksi toteuttaa. 7038/03 sj,pmm,rir,eho,tih,hkd,mmy/sj/sh 13 LIITE DG E Coord FI

EU:n eritysedustajan Miguel Angel Moratinosin toimeksiantoa jatkettiin 10. joulukuuta kuudella kuukaudella. 6. VÄLIMEREN ALUE Euro Välimeri-kumppanuus Barcelonan prosessi Puheenjohtajavaltio Espanja järjesti Valenciassa 22. ja 23. huhtikuuta viidennen ulkoministerikokouksen, jossa uudistettiin yhteiset sitoumukset ja syvennettiin Euro Välimerikumppanuutta vakauden ja rauhan edistämiseksi alueella erityisesti vahvistamalla yhteisen vastuun tuntemista Barcelonan prosessista. Syyria ja Libanon eivät osallistuneet kokoukseen. Kokouksessa hyväksyttiin toimintasuunnitelma, jonka politiikkaa ja turvallisuutta koskevassa luvussa otettiin huomioon prosessin kokonaisvaltaisuus. Ministerit sopivat poliittisen vuoropuhelun vahvistamisesta puolustusasiat mukaan luettuna. He sopivat yhteisestä lähestymistavasta vuoropuheluun ja yhteistyöhön kansainvälisen terrorismin torjumisessa, kannustivat ihmisoikeuksia koskevan vuoropuhelun syventämiseen ja hahmottelivat kumppanuuden rakentamistoimenpiteitä koskevan tulevan työn päälinjat. Lisäksi ministerit toistivat olevansa lujasti sitoutuneita demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioon alueella ja päättivät kehittää edelleen kumppanuuden parlamentaarista ulottuvuutta. He panivat tyytyväisinä merkille, että Euro Välimeri-alueen parlamenttien edustajat kokoontuivat helmikuussa Ateenassa, tunnustivat olemassa olevien parlamentaaristen Euro Välimeri-foorumien arvon sekä päättivät suositella Euroopan parlamentin ehdottaman parlamentaarisen Euro Välimeriedustajakokouksen perustamista. Erityiset poliittisia ja turvallisuusasioita koskevan kumppanuuden osalta Valencian toimintasuunnitelmassa todettiin, että poliittisessa vuoropuhelussa olisi keskityttävä muun muassa seuraavaan: todellinen vuoropuhelu poliittisista ja turvallisuusasioista yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka mukaan luettuna vakauden edistäminen ja demokraattisten instituutioiden vahvistaminen konfliktinehkäisy, kriisinhallinta ja epävakauden syiden pohdinta säännöllinen tiedottaminen EU:n laajentumisesta ja sen vaikutuksista Euro Välimerikumppanuuteen ottaen huomioon Välimeren alueen kumppaneiden etunäkökohdat. 7. MASHREK JA MAGHREB a) Algeria Euro Välimeri-sopimus allekirjoitettiin 22. huhtikuuta Valenciassa (Espanjassa) Euro Välimeriministerikokouksen yhteydessä pääministeri José-Maria Aznarin ja presidentti Abdelaziz Bouteflikan läsnäollessa. Kun kaikki sopimuspuolet ovat ratifioineet sopimuksen, se vakiinnuttaa poliittisen vuoropuhelun ja tarjoaa mahdollisuuden kahdenväliseen yhteistyöhön monilla aloilla, mukaan lukien yhteistyö terrorismin torjunnassa. 7038/03 sj,pmm,rir,eho,tih,hkd,mmy/sj/sh 14 LIITE DG E Coord FI

Yksi poliittiseen vuoropuheluun kuuluva kokous pidettiin ministeritasolla 5. kesäkuuta Algiersissa. Osallistujat keskustelivat Algerian ihmisoikeustilanteesta ja toukokuun vaalien jälkeisestä tilanteesta. Lisäksi keskusteluissa käsiteltiin Länsi-Saharaa ja Pohjois-Afrikan arabivaltioiden liittoa. Algeria korosti, että yhteistyötä olisi lisättävä viisumiasioissa ja Euroopassa ilmenevän rasismin torjunnassa. b) Tunisia Assosiaationeuvosto piti Brysselissä 29. tammikuuta kolmannen kokouksensa, jossa käytiin ministeritason poliittinen vuoropuhelu EU:n laajenemisesta, Barcelonan prosessista, Lähi-idän tilanteesta, terrorismin torjunnasta, demokratiaprosessin lujittamisesta ja alueellisista kysymyksistä (Pohjois-Afrikan arabivaltioiden liitto, Agadirin prosessi). Assosiaatiokomitean kolmas kokous pidettiin Tunisissa, jossa osapuolet keskustelivat poliittisista kysymyksistä. c) Länsi-Sahara EU seurasi edelleen säännöllisesti tilannetta ja antoi täyden tukensa YK:n pääsihteerille ja tämän henkilökohtaiselle edustajalle James Bakerille näiden pyrkiessä löytämään oikeudenmukaista ja kestävää ratkaisua konfliktiin. EU kannusti yhteydenottoihin, jotka auttavat luottamuksen palauttamisessa osapuolten välille, ja antoi tukensa humanitaarisille toimille, jotka oli määrä toteuttaa viipymättä. Se oli tyytyväinen Tindoufin leirillä pidätettynä olleiden 101 sotavangin vapauttamisesta heinäkuussa. d) Libya Libya kutsuttiin edelleenkin joihinkin Barcelonan prosessin kokouksiin. Se osallistui puheenjohtajavaltion vieraana Valenciassa (Espanjassa) 21. ja 22. huhtikuuta pidettyyn Euro Välimeri-konferenssiin. e) Israel Assosiaationeuvosto piti 21. lokakuuta Luxemburgissa kolmannen kokouksensa, jossa käytiin poliittista vuoropuhelua Iranista, Irakista, terrorismin torjunnasta ja alueellisista kysymyksistä. Lounaskeskusteluissa keskityttiin Lähi-idän tilanteeseen. Assosiaationeuvoston kokousta valmisteltiin assosiaatiokomitean kolmannessa kokouksessa Jerusalemissa 8. lokakuuta. Osapuolet keskustelivat silloin yhteistä etua koskevista poliittisista kysymyksistä. Molemmat osapuolet totesivat jälleen sitoutuneensa saavuttamaan tyydyttävän ratkaisun israelilaisissa siirtokunnissa valmistettujen tuotteiden osalta sovellettavia alkuperäsääntöjä koskevassa kysymyksessä assosiaatiosopimuksen mukaisesti. f) Libanon Luxemburgissa allekirjoitettiin 17. kesäkuuta Euro Välimeri-assosiaatiosopimus ja sopimus terrorismin torjuntaa koskevasta kirjeenvaihdosta. Samassa yhteydessä allekirjoitettiin myös väliaikainen sopimus assosiaatiosopimuksen kaupallista yhteistyötä koskevien osien täytäntöön panemisesta odottamatta ratifiointimenettelyn saattamista päätökseen. 7038/03 sj,pmm,rir,eho,tih,hkd,mmy/sj/sh 15 LIITE DG E Coord FI

Kun kaikki sopimuspuolet ovat ratifioineet sopimuksen, se vakiinnuttaa poliittisen vuoropuhelun ja tarjoaa mahdollisuuden kahdenväliseen yhteistyöhön monilla aloilla, mukaan lukien yhteistyö terrorismin torjunnassa. g) Jordania Euro Välimeri-sopimuksen tultua 1. toukokuuta voimaan Luxemburgissa järjestettiin 10. kesäkuuta ensimmäinen assosiaationeuvoston kokous, jossa käytiin poliittista vuoropuhelua Barcelonan prosessista, Agadirin julistuksesta, Lähi-idän tilanteesta, Irakin tilanteesta ja demokratian kehityksestä alueella. Ensimmäinen assosiaatiokomitean kokous pidettiin Brysselissä 7. marraskuuta, jolloin osapuolet keskustelivat yhteistä etua koskevista poliittisista kysymyksistä. h) Syyria Neuvotteluja Euro Välimeri-sopimuksesta jatkettiin järjestämällä kaksi neuvottelukierrosta, 5. ja 6. kesäkuuta Damasissa ja 11. ja 12. marraskuuta Brysselissä. 8. LÄHI-ITÄ JA PERSIANLAHDEN ALUE a) Persianlahden yhteistyöneuvosto (GCC) Kahdestoista EU:n ja Persianlahden yhteistyöneuvoston välinen ministerikokous pidettiin 28. helmikuuta Granadassa, Espanjassa. Keskusteluissa käsiteltiin lukuisia aiheita, mukaan lukien molempia osapuolia kiinnostavat poliittiset kysymykset, kuten ihmisoikeudet, Lähi-idän rauhanprosessi, terrorismin torjunta ja joukkotuhoaseiden leviämisen estäminen. EU:n ulkoministeritroikka ja Persianlahden yhteistyöneuvoston troikka tapasivat myös syyskuussa YK:n yleiskokouksen yhteydessä, jolloin EU ilmoitti yhteistyöneuvostolle, että se aikoo sisällyttää terrorismin torjuntaa koskevia määräyksiä kaikkiin kolmansien maiden kanssa tehtäviin sopimuksiin, myös parhaillaan yhteistyöneuvoston kanssa neuvoteltavana olevaan vapaakauppasopimukseen. b) Iran EU:n ja Iranin väliset suhteet syvenivät huomattavasti vuonna 2002. Neuvosto pääsi 17. kesäkuuta poliittiseen sopimukseen neuvottelujen aloittamisesta Iranin kanssa kauppa- ja yhteistyösopimuksesta ja poliittista vuoropuhelua ja terrorismin torjuntaa koskevista määräyksistä. Komissiolle ja puheenjohtajavaltiolle annettavat neuvotteluohjeet hyväksyttiin 12. heinäkuuta ja neuvottelut aloitettiin kaikilta osin virallisesti Brysselissä 12. joulukuuta, jonka jälkeen puheenjohtajavaltion johdolla käytiin ensimmäiset neuvottelukierrokset poliittisista kysymyksistä ja komission johdolla kaupasta ja yhteistyöstä. Ne ovat EU:n ja Iranin suhteiden perustana olevan laaja-alaisen lähestymistavan toisistaan riippuvaisia ja erottamattomia sekä toisiaan vahvistavia osioita. EU ja Iran kävivät Teheranissa 10. syyskuuta yhdeksännen kokonaisvaltaisen poliittisen vuoropuhelun valtiosihteerien tasolla. Kokouksessa, joka tarjosi tilaisuuden käsitellä taloudellisia ja poliittisia kysymyksiä, sovittiin EU:n ja Iranin välisen vuoropuhelun aloittamisesta ihmisoikeuksista EU:n Kiinan kanssa käymän ihmisoikeusvuoropuhelun tapaan. Ensimmäinen vuoropuhelu ihmisoikeuksista käytiin Teheranissa joulukuussa. 7038/03 sj,pmm,rir,eho,tih,hkd,mmy/sj/sh 16 LIITE DG E Coord FI

c) Irak EU alkoi heinäkuussa omalta osaltaan toteuttaa uutta 'öljyä ruokaa vastaan' -ohjelmaa, joka toi huomattavaa helpotusta pakotejärjestelmään tarkoituksena parantaa Irakin kansan tilannetta. Neuvosto ilmaisi 19. marraskuuta tyytyväisyytensä siihen, että YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1441, jossa Irakille annettiin viimeinen mahdollisuus täyttää aseriisuntaa koskevat velvoitteensa, oli hyväksytty yksimielisesti. Kööpenhaminan Eurooppa-neuvosto hyväksyi 12. ja 13. joulukuuta julkilausuman, jossa se korosti kannattavansa täysin ja varauksetta turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa 1441 ja totesi, että Euroopan unionin tavoitteena oli edelleenkin YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien mukainen Irakin riisuminen joukkotuhoaseista. Se totesi myös, että Irakilla oli nyt viimeinen mahdollisuus täyttää kansainväliset velvoitteensa. Eurooppa-neuvosto korosti lisäksi, että asetarkastajien olisi sallittava hoitaa tärkeä tehtävänsä rauhassa kaikkia päätöslauselman 1441 mukaisesti heille annettuja keinoja käyttäen. Se totesi lisäksi EU:n odottavan mielenkiinnolla arviota Irakin joukkotuhoaseita koskevasta selvityksestä, jonka Irak on antanut YK:n tarkastajille päätöslauselman 1441 mukaisesti. 9. AASIA JA OSEANIA Monenväliset suhteet a) Kaakkois-Aasian maiden järjestö (ASEAN) ja ASEANin alueellinen foorumi (ARF) EU päätti helmikuussa 2002 ulottaa vuonna 1980 tehdyn EY ASEAN-yhteistyösopimuksen koskemaan Laon demokraattista kansantasavaltaa. EU kiinnitti vuonna 2002 edelleenkin erityistä huomiota EU:n ja ASEANin välisiin suhteisiin ja edisti EU:n ja ASEANin välistä vuoropuhelua Euroopan ja Aasian strategisen kumppanuuden perustekijänä. Tässä tarkoituksessa EU oli yhteydessä ASEAN-valtioihin Brysselissä 27. ja 28.1.2003 pidetyn EU:n ja ASEANin neljännentoista ministerikokouksen valmistelemiseksi. ARFin merkitys Aasian ja Tyynenmeren alueen turvallisuuskysymyksiä koskevan vuoropuhelun ja yhteistyön kannalta lisääntyy edelleen. EU osallistui aktiivisesti Bruneissa heinäkuussa 2002 järjestettyyn ARFin ministerikokoukseen ja luottamusta lisääviä toimia käsittelevän, istuntojen välillä kokoontuvan työryhmän kahteen kokoukseen, jotka pidettiin huhtikuussa Hanoissa ja marraskuussa Wellingtonissa. EU on jatkuvasti kannustanut tämän foorumin vahvistamista entisestään, erityisesti tehostamalla luottamusta lisääviä toimia, ehkäisevää diplomatiaa ja käytännön yhteistyötä yhteisten uhkien ja ongelmien selvittämiseksi. b) ASEM Vuosi 2002 oli tapahtumarikas ja onnistunut ASEM-prosessin kannalta. Useita tärkeitä kokouksia pidettiin Kööpenhaminassa 23. ja 24. syyskuuta pidetyn ASEM 4 -huippukokouksen valmistelemiseksi. 7038/03 sj,pmm,rir,eho,tih,hkd,mmy/sj/sh 17 LIITE DG E Coord FI

Tärkeimmät kokoukset olivat ympäristöasioita käsittelevä ASEM-ministerikokous (Beijing, 17. 18. tammikuuta), ASEM-ministerikokous, jossa käsiteltiin maahanmuuttovirtojen hallintaa (Lanzarote 4. 5. huhtikuuta), ASEM-ulkoasiainministerikokous (Madrid 6. 7.kesäkuuta) ja ASEM-talousministerikokous 19. syyskuuta. ASEM 4 -huippukokouksessa johtajat totesivat tyytyväisinä ASEMin poliittisella, talous- ja sosiaalialalla tapahtuneen edistyksen ja vahvistivat edellisissä huippukokouksissa sovitut periaatteet. Tärkeimpinä päätöksinään he sopivat muun muassa terrorisminvastaisen seminaarin pitämisestä sekä epävirallista neuvoa-antavaa ad hoc -mekanismia koskevan työn aloittamisesta ASEMin sisällä. Johtajat sopivat myös kansainvälisen terrorismin vastaista yhteistyötä koskevasta julkilausumasta. Kahdenväliset suhteet a) Afganistan Neuvosto korosti edelleen Bonnin sopimuksen mukaista rauhan ja demokratian palauttamisen sekä ihmisoikeuksien kunnioittamisen merkitystä Afganistanissa. Se oli tyytyväinen Petersbergissä järjestettyyn toiseen konferenssiin, joka avasi tietä Bonnin sopimuksen vertailuarvioinnille. Neuvosto oli myös tyytyväinen Afganistanin kansallisen armeijan perustamiseen ja joulukuussa Afganistanin ja sen kuuden naapurin välillä allekirjoitettuun julistukseen hyvästä naapuruudesta. EU oli vuonna 2002 suurin Afganistanin avunantajista. EU teki Afganistanin viranomaisten kanssa yhteistyötä tärkeimmillä politiikan aloilla, kuten ihmisoikeudet, oikeusjärjestelmän uudistaminen, poliisikoulutus ja koulutus. EU:n jäsenvaltiot osallistuivat merkittävällä tavalla kansainvälisten turvallisuusjoukkojen (ISAF) toimintaan, ja Saksa ja Alankomaat ilmoittivat päättäneensä ottaa vastatakseen ISAFin johdosta helmikuusta 2003 alkaen. Neuvosto ilmaisi useissa tilaisuuksissa huolensa Afganistanista peräisin olevasta huumausaineuhkasta, joka liittyy erityisesti unikon viljelyn huomattavaan lisääntymiseen. Neuvosto päätti 17. kesäkuuta uuden Euroopan unionin erityisedustajan, Francesc Vendrellin nimittämisestä. Erityisedustajan asemapaikkana on Afganistan, ja hän toimii korkean edustajan alaisena. Erityisedustaja Vendrellin toimeksiantoa jatkettiin 10. joulukuuta kuudella kuukaudella. b) Australia ja Uusi Seelanti Edellisten vuosien tapaan EU piti ministerikokouksen Australian kanssa (Madridissa 31.1.2002). Se piti ministerikokouksen Uuden Seelannin kanssa (Madridissa 6.5.2002). c) Bangladesh Neuvosto seurasi tiiviisti Bangladeshin tilannetta. Se vaati hallitusta noudattamaan ihmisoikeuksia, erityisesti rikoksenvastaisen "Clean Heart" -kampanjan täytäntöönpanoa. 7038/03 sj,pmm,rir,eho,tih,hkd,mmy/sj/sh 18 LIITE DG E Coord FI

d) Burma/Myanmar Euroopan unioni jatkoi vuonna 2002 toimiaan demokratiaan palaamisen, kansallisen sovinnon rakentamisen ja ihmisoikeuksien suojelemisen edistämiseksi Burmassa/Myanmarissa. EU ilmaisi toistuvasti vakavan huolensa jatkuvista ihmisoikeusrikkomuksista Burmassa/Myanmarissa ja totesi jälleen antavansa tukensa ihmisoikeustilannetta käsittelevälle YK:n erityisedustajalle Paolo Sergio Pinheirolle. Neuvosto ilmaisi myös vakavan huolensa Burman/Myanmarin humanitaarisesta tilanteesta ja kehotti viranomaisia varmistamaan, että humanitaarinen apu tavoittaa heikoimmassa asemassa olevat väestönosat. EU seurasi edelleen tiiviisti maan tapahtumia, ja lähetti maahan sekä maaliskuussa että syyskuussa 2002 troikan, joka tapasi hallituksen edustajia, opposition johtajan Daw Aung San Suu Kyin ja Kansallisen demokraattisen liiton (NLD) jäseniä, etnisten vähemmistöjen edustajia, Rangoonissa sijaitsevia edustustojen päälliköitä sekä YK:n virastojen ja valtioista riippumattomien järjestöjen edustajia. EU tuki edelleen YK:n pääsihteerin erityisedustajan Sri Razalin toimintaa. Vaikka EU piti myönteisenä kehityksenä sitä, että Aung San Suu Kyi vapautettiin kotiarestista toukokuussa 2002 ja että eräitä poliittisia vankeja on vapautettu, unioni oli kuitenkin pettynyt siihen, etteivät nämä lupaavat ensiaskeleet ole johtaneet laajempaan poliittiseen kehitykseen. Euroopan unioni tuomitsi syksyllä poliittisin perustein suoritetut pidätykset ja vangitsemiset ja kehotti Burman/Myanmarin viranomaisia aloittamaan viipymättä ja vakavissaan opposition ja etnisten vähemmistöjen kanssa poliittisen kehityksen, jolla varmistetaan kansallinen sovinto ja siviilihallintoon siirtyminen. Koska tuntuvaa edistystä ei ollut tapahtunut, EU päätti kahdesti, 22. huhtikuuta ja 21. lokakuuta, jatkaa Burmaa/Myanmaria koskevan EU:n yhteisen kannan voimassaoloa vielä kuudella kuukaudella ja seurata tarkasti maan poliittisen tilanteen kehittymistä. EU vahvisti myös olevansa valmis reagoimaan Burman/Myanmarin tapahtumiin sen mukaan ovatko ne myönteisiä vai kielteisiä. EU teki myös virallisia yhteydenottoja maan poliittisten vankien vuoksi ja esitti Burmaa koskevan päätöslauselman YK:n yleiskokouksen kolmannessa komiteassa ja YK:n ihmisoikeustoimikunnassa. e) Kiina Suhteet Kiinaan laajenivat edelleen vakaasti vuonna 2002. Kööpenhaminassa pidettiin 24.9.2002 viides EU:n ja Kiinan huippukokous, jossa molemmat osapuolet korostivat päättäväisyyttään laajentaa ja syventää entisestään EU:n ja Kiinan välistä yhteistyötä kaikilla aloilla ja edistää kattavan kumppanuuden kehittämistä. EU ja Kiina sopivat erityisesti vahvistavansa poliittista vuoropuheluaan tiheiden virallisten ja epävirallisten yhteydenottojen välityksellä. EU piti kiinalaisen vastapuolen kanssa useita poliittiseen vuoropuheluun kuuluvia kokouksia, joissa käsiteltiin lukuisia eri asioita, kuten Lähi-idän tilannetta, Irakia, Korean niemimaata, terrorismin torjuntaa, aseidenriisuntaa ja asesulkua, laitonta maahanmuuttoa ja kansainvälistä rikollisuutta sekä ihmisoikeuksia. EU jatkoi myös yhteistyötään Kiinan kanssa monenvälisissä puitteissa, kuten Aasian ja Euroopan huippukokouksessa (ASEM) ja ASEANin alueellisessa foorumissa (ARF). EU oli tyytyväinen Kiinan liittymiseen Maailman kauppajärjestöön (WTO) ja seurasi tiiviisti Kiinan kommunistipuolueen 16:tta puoluekokousta, joka nimesi maan uuden poliittisen johdon. Kiinan kanssa käytävän ihmisoikeusvuoropuhelun osalta käytiin kaksi keskustelukierrosta, Madridissa 5. ja 6. maaliskuuta ja Beijingissä 13. ja 14. marraskuuta. Molemmat osapuolet vahvistivat sitoumuksensa pyrkiä saavuttamaan merkityksellisiä ja myönteisiä tuloksia. EU toi esiin 7038/03 sj,pmm,rir,eho,tih,hkd,mmy/sj/sh 19 LIITE DG E Coord FI