KIRJALLINEN KYSYMYS 960/2001 vp Työssäoppijoiden käyttäminen työvoimareservinä Eduskunnan puhemiehelle Sähköalalta tulee poistumaan noin 2 000 sähköasentajaa vajaan neljän vuoden sisällä, ja uusia alalle tulevia opiskelijoita harjaannutetaan työtehtäviin työssäoppimisen (työharjoittelun) avulla. Työssäoppimisen, erityisesti urakkaluonteisten töiden oppimisen, osalta on törmätty yhä useampiin ongelmiin, joihin tulisi löytää ratkaisut, ettei työssäoppijalta katoa mielenkiinto jo oppimisvaiheessa. Ongelma on myös yleisempi kuin vain sähköalaa koskeva. Yrityksiin ei ole koulutettu tai perehdytetty työpaikkaohjaajia. Työssäoppijalle ei ole laadittu opetussuunnitelmaa. Kukaan ei opasta tai kehitä työssäoppijan tulevia ammatillisia taitoja ja työsuojelullisia asenteita. Työssäoppijoilla teetetään työmailla ns. aputöitä, jolloin varsinaiseen työhön oppiminen jää jalkoihin. Kokemuksen mukaan useissa tapauksissa koululaitokset eivät valvo omalta osaltaan sitä, mitä töitä työssäoppijoilla teetetään ja vastaavatko ne tavoitteita, joita opetukselle on asetettu. Viranomaiset eivät vaadi säädetyn lain toteutumista. Pienet ja keskisuuret yritykset käyttävät työssäoppijoita työvoimareservinään. Työssäoppimisesta on tullut samanlainen vitsaus kuin aiemmin työllistämistukijärjestelmästä, jossa kuuden kuukauden jakson jälkeen työllistetty poistui työpaikasta ja tilalle otettiin toinen työllistetty ilman, että harkittiin edes vakituisen työsuhteen sopimista. Työssäoppimisen väärinkäyttö vääristää myös kilpailua, jossa järjestelmää väärin käyttävät yrittäjät hakevat vain lyhytnäköisesti taloudellista etua. Urakkatöihin on puolestaan kehitettävä järjestelmiä, joissa urakkatyöryhmälle korvataan ansionmenetys täyden korvauksen periaatteella, kun kyseessä on ensimmäisen tai toisen luokan oppilas urakkatyökohteessa. Eli käytännössä on korvattava se tuntimäärä, joka urakkatyökohteessa käytetään oppijan opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen. Eri aloilla on lähivuosina hyvinkin tärkeää, että tilalle saadaan uusia, ammattitaitoisia työntekijöitä työelämästä eläkkeelle siirtyvien tilalle. Tällöin ei voi jatkua tilanne, jossa työssäoppijoita ottavat urakkatyömaat, joissa työssäoppijat koulutetaan vastuullisesti koulutustaan vastaaviin tehtäviin, kärsivät esimerkillisestä toiminnastaan taloudellisesti. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä, että harjoittelija pystyy työssäoppimisen kautta oppimaan koulutustaan vastaavia töitä ilman, että työssäoppimispaikan muut työntekijät kärsivät esim. urakkatyöpaikoilla työssäoppijan opettamisesta, miten hallitus aikoo estää sen, ettei työssäoppijoita käytetä eri alojen kilpailua vääristävästi työvoimareservinä ja miten viranomaisvalvontaa tehostetaan? Versio 2.0
Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 2001 Pertti Turtiainen /vas 2
Ministerin vastaus KK 960/2001 vp Pertti Turtiainen /vas Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pertti Turtiaisen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 960/2001 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä, että harjoittelija pystyy työssäoppimisen kautta oppimaan koulutustaan vastaavia töitä ilman, että työssäoppimispaikan muut työntekijät kärsivät esim. urakkatyöpaikoilla työssäoppijan opettamisesta, miten hallitus aikoo estää sen, ettei työssäoppijoita käytetä eri alojen kilpailua vääristävästi työvoimareservinä ja miten viranomaisvalvontaa tehostetaan? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 16 :n mukaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävä koulutus perustuu koulutuksen järjestäjän ja työpaikan väliseen kirjalliseen sopimukseen. Ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (811/1998) 5 :n mukaan sopimuksessa sovitaan muun muassa osapuolten tehtävistä, opiskelijan ohjauksen ja arvioinnin järjestämisestä sekä työnantajalle mahdollisesti maksettavista korvauksista. Lisäksi sovitaan työpaikalla tapahtuvan koulutuksen osalta tarvittaessa kunkin opiskelijan kohdalla erikseen opintojen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä, kestosta ja ajoituksesta opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden määräykset huomioon ottaen. Koulutuksen järjestäjät valvovat työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvan opetuksen sisältöä ja tavoitteiden toteutumista. Työssäoppimisjakson toteutuksesta koulutuksen järjestäjän ja työnantajan tulee sopia edellä mainitulla kirjallisella sopimuksella. Ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (811/1998) 5 :n mukaan työpaikalla annettavan koulutuksen sopimuksen teon ehtona on, että koulutustyöpaikalla on opetuksen järjestämisen kannalta riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa, tarpeellinen työvälineistö sekä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa, joka voidaan määrätä opiskelijan vastuulliseksi kouluttajaksi. Lisäksi on syytä kiinnittää huomiota siihen, että valtio ja työmarkkinoiden keskusjärjestöt antoivat 21.1.1998 yhteisen suosituksen ja kannanoton, jolla kysymyksessä tarkoitettua mahdollisesti kilpailua vääristävää tilannetta on haluttu torjua. Suosituksessa todettiin: "ettei koulutuksen edellyttämän työssäoppimisen järjestämisellä, harjoittelulla tai työkokemuksen hankkimisella korvata yrityksen henkilöstöä. Niillä ei myöskään ole tarkoitus vaikuttaa yrityksen palveluksessa olevan henkilöstön työsuhteisiin. Nämä on tarpeellista paikallisesti yhteisesti todeta, joko ennen työssäoppimisjaksojen tai työharjoittelun järjestämistä taikka yhteistoimintalain tarkoittaman koulutus- ja henkilöstösuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Edellä olevaan liittyen järjestöt katsovat, että työsopimuslain ja voimassa olevien sopimusten työvoiman vähentämistä, lisätyön tarjoamisvelvollisuutta tai takaisinottoa koskevat määräykset eivät ole esteenä edellä mainittujen harjoittelupaikkojen tarjoamiselle, sikäli kun edellä olevaa menettelytapaa on noudatettu." 3
Ministerin vastaus Myös Suomen Kuntaliitto ja Suomen Yrittäjät antoivat vuonna 1998 keskinäisen suosituksen nuorten työssäoppimisesta pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Siinä korostetaan yhteistyön merkitystä työsäoppimispaikkojen saatavuuden turvaamiseksi ja työpaikkaohjauksen järjestämiseksi. Työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävä koulutus on vielä sisäänajovaiheessa. Siksi se vaatii erityisiä tukitoimenpiteitä, jotta sille asetetut tavoitteet savutettaisiin. Ammatillisen peruskoulutuksen työssäoppimisen tukiohjelmalla tuetaan tätä tavoitetta kouluttamalla vuosittain noin 4 000 työpaikkaohjaajaa ja 2 000 opettajaa. Tehokkaalla koulutusohjelmalla pyritään takaamaan työpaikalla tapahtuvan opetuksen laatu; oppilaitoksen ja opettajan riittävä tuki, osaava työpaikkaohjaus sekä koulutuksen järjestäjän ja työpaikan saumaton yhteistyö. Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 2001 Opetusministeri Maija Rask 4
Ministerns svar KK 960/2001 vp Pertti Turtiainen /vas Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Pertti Turtiainen /vänst undertecknade skriftliga spörsmål SS 960/2001 rd: Vad tänker regeringen göra så att en praktikant genom inlärning i arbetet kan lära sig arbeten som motsvarar utbildningen utan att de andra arbetstagarna på arbetsplatsen blir lidande t.ex. av att den som lär sig i arbetet undervisas där man arbetar på ackord, hur tänker regeringen förhindra att de som lär sig i arbetet inte utnyttjas som en arbetskraftsreserv inom olika branscher och snedvrider konkurrensen och hur effektiveras myndighetsövervakningen? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Enligt 16 i lagen om yrkesutbildning (630/1998) bygger utbildningen på en arbetsplats i samband med praktiska arbetsuppgifter på ett skriftligt avtal mellan utbildningsanordnaren och arbetsplatsen. Enligt 5 i förordningen om yrkesutbildning (811/1998) avtalas i detta avtal bl.a. om parternas uppgifter, om hur handledningen och bedömningen av den studerande skall ordnas och om ersättningar som eventuellt skall betalas till arbetsgivaren. I fråga om den utbildning som sker på en arbetsplats avtalas dessutom om studiernas mål och deras centrala innehåll, deras längd och hur de infaller med beaktande av bestämmelserna i grunderna för läroplanen eller grunderna för den fristående examen, vid behov särskilt för varje studerande. Utbildningsanordnarna övervakar att de krav på innehåll och mål som ställs på utbildningen i samband med de praktiska arbetsuppgifterna uppfylls. Hur perioden med inlärning i arbetet genomförs skall utbildningsanordnaren och arbetsgivaren komma överens om i ovan nämnda avtal. Enligt 5 i förordningen om yrkesutbildning (811/1998) är det ett villkor för att ett avtal skall ingås att arbetsplatsen där utbildningen sker har en tillräcklig produktions- och serviceverksamhet med tanke på att utbildningen skall kunna ordnas och nödvändig arbetsutrustning samt anställda vars yrkeskunskap, utbildning och arbetslivserfarenhet är sådan att de kan förordnas till ansvariga utbildare för studerande. Det är även skäl att fästa uppmärksamhet vid att staten och arbetsmarknadens centralorganisationer den 21.1.1998 meddelade en gemensam rekommendation och ett ställningstagande i syfte att förhindra sådana i spörsmålet avsedda situationer som eventuellt snedvrider konkurrensen. Rekommendationen konstaterar att ordnande av sådan inlärning i arbetet, praktik eller möjlighet att inhämta arbetserfarenhet som utbildningen förutsätter inte ersätter företagets personal. Arrangemangen skall inte heller inverka på arbetsförhållandena för företagets anställda. Det är nödvändigt att konstatera detta gemensamt på det lokala planet, antingen innan perioderna med inlärning i arbetet eller arbetspraktiken ordnas eller i samband med behandlingen av den utbildnings- och personalplan som avses i samarbetslagen. Vidare sägs det i rekommendationen att organisationerna i anslutning till det som anförts ovan anser att de bestämmelser i arbetsavtalslagen och i gällande avtal som rör nedskärning av arbetskraft, skyldigheten att erbjuda eller in- 5
Ministerns svar ställa extra arbete inte utgör något hinder för att erbjuda ovan nämnda praktikplatser, såvitt ovan angivna förfaringssätt har iakttagits. Även Finlands Kommunförbund och Finlands Företagare meddelade 1998 en ömsesidig rekommendation om inlärning i arbetet för unga i små och medelstora företag. I den betonas betydelsen av samarbete för att trygga tillgången på platser för inlärning i arbetet och för att kunna ordna handledningen på arbetsplatserna. Utbildningen på en arbetsplats i samband med praktiska arbetsuppgifter håller ännu på att köras in. Den kräver därför särskilda stödåtgärder så att de uppställda målen nås. Med stödprogrammet för inlärning i arbetet inom den grundläggande yrkesutbildningen stöds detta ändamål genom utbildning av ca 4 000 arbetsplatshandledare och 2000 lärare årligen. Med ett effektivt utbildningsprogram vill man garantera kvaliteten på undervisningen på arbetsplatserna; tillräckligt stöd till läroanstalten och läraren, kompetent arbetsplatshandledning och friktionsfritt samarbete mellan utbildningsanordnaren och arbetsplatsen. Helsingfors den 2 oktober 2001 Undervisningsminister Maija Rask 6