1 Seinäjoen ammattikorkeakoulustaa valmistuneet sijoittuvat ensisijaisesti maakunnan palvelukseen KTT, dosentti, tutkijayliopettaja Elina Varamäki, elina.varamaki(at)seamk.fi, Seinäjoen ammattikorkeakoulu & FM, lehtori Tarja Heikkilä, tarja..heikkila(at)seamk.fi, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tiivistelmä Seinäjoen ammattikorkeakoulusta valmistuneiden sijoittumistutkimus vahvistaa SeAMKin roolia yrittäjien tuottajana ja kouluttajana. Kolmen vuoden sisällä valmistuneista nuorista 6,5 % oli ryhtynyt yrittäjäksi. Tämä on noin kaksinkertainen ko ko Suomen korkeakouluj jen keskiarvoon verrattuna. Aikuisvalmistuneistaa yrittäjäksi oli ryhtynyt 10,5 %. Huomionarvoistaa oli myös se, että kymmenen vuotta aiemmin eli 1997 2000 valmistuneista nuorista 11 % toimi tutkimushetkellä yrittäjänä. Ylemmän tutkinnon suorittaneista yrittäjänää toimi lähes 8 %, mutta sen lisäksi peräti 18 % heistä toimi sivutoimisena yrittäjänä oman päätoimensa ohella. Tämä on vahva osoituss sivutoimiyrittäjyyden merkityksen kasvusta yhteiskunnallisena ilmiönä. SeAMKia voi kuvata ns. suihkukaivo metaforalla. Tämä tarkoittaa, että suurin osa opiskelijoista rekrytoituu omasta maakunnasta ja suurin osa myös jää omaan maakuntaan töihin, mikä on alueellisten ammattikorkeakoulujen tarkoituskin. Vuosina 2006 2008 valmistuneista nuorista 55 % oli jäänyt asumaan ja töihin omaan maakuntaan. Aikuisilla vastaava prosenttiosuus oli 68. Asiasanat: ammattikorkeakoulut, valmistuminen, työllistyminen, sijoittuminen, alumnit Abstractt The follow up study carried out among alumni of Seinäjoki University of Applied Science strengthens the role of SeAMK as a producerr and trainer of entrepreneurs. Of the young alumni, 6.5 per cent had become entrepreneurs within three years of graduation. This is about double of the average of all the Finnish institutions of higher education. Of the adult alumni, 10.5 per cent had become entrepreneurs. Another noteworthy result is that 11 per cent of the young alumni who had graduated ten years before, i.e. in 1997 to 2000, worked as entrepreneurs at the time of the study. Of the alumni with a Master s Degree earned at SeAMK, 8 per cent worked as entrepreneurs, but as many as 18 per cent also worked as part time entrepreneurs, besides their full time occupation. This is strong evidence of an increasee in the importance of part time entrepreneurship as a social phenomenon.
2 SeAMK can be described with the fountain metaphor. This means that most of the students are recruited from the region in which SeAMK operates and, correspondingly, most of the graduates stay to work in the region, whichh is also the objective of regional universities of applied sciences. Of the young alumni who had graduated in 2006 to 2008, 55 per cent had stayed to live and work in the region. Among the adult alumni the corresponding part was 68%. Keywords: universities of applied sciences, graduation, employment t, alumni * 1. Johdanto Seinäjoen ammattikorkeakoulun strategian 2015 visiona on olla menestyvä, kansainvälinen sekä yrittäjähenkinen korkeakoulu. Ammattikorkeakoulujen tavoitteeksi kuluvalla opetus ja kulttuuriministeriön sopimuskaudella on määritelty työelämään ja alueellisiin tarpeisiin kytkeytyvän opetuksen ja yrittäjyyden vahvistaminen. Tavoitteena on, että ammattikorkeakoulu turvaa oman profiilinsa mukaisen työvoiman saatavuuden. Seinäjoen ammattikorkeakoulusta valmistuu vuosittain noin 7000 osaajaa eri alojen tehtäviin kahdestakymmenestä ammattikorkeakoulututkintoon sekä seitsemään ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavasta koulutusohjelmasta. 1.1 Seurantatutkimuksen taustaa ja tavoitteet Monipuolinen arviointitoiminta on kiinteä osa Seinäjoen ammattikorkeakoulun ( SeAMK) laadunvarmistusprosessia. Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) auditoi Seinäjoen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän hyväksytysti vuonna 2009 kansainvälisenä auditointina. SeAMK:n laadunvarmistusjärjestelmä on otettu käyttöön vuonna 2005 ja se perustuu Euroopan laatupalkinto (EFQM) malliin. Yksi tärkeä osa Seinäjoen ammattikorkeakoulun laatu ja itsearviointityötä on kartoittaa kolmen vuoden välein valmistuneidenn opiskelijoiden sijoittumista työelämään ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen. Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden sijoittumista työelämään seuraavat Tilastokeskuksen ohella eri alojen ammattijärjestöt, ja lisäksi monissa ammattikorkeakoulussa seurataan hiljattain valmistuneiden työllistymistä omin seurantatutkimuksin. Myös SeAMK on saanut tunnustusta aktiivisuudesta ja systemaattisuudesta valmistuneiden sijoittumisinformaation keräämisessä. Ensimmäinen valmistuneiden seurantatutkimus toteutettiin vuonna 1999, minkä jälkeen seuranta on toteutettu kolmen vuoden välein siten, että kaikki valmistuneet on kartoitettu 1 3 vuotta valmistumisen jälkeen. Keväällä 2011 valmistunut tutkimus on viides SeAMKista valmistuneiden sijoittumista käsittelevä selvitys. Seurantatutkimuksen päätavoitteena oli selvittää, miten ja millaisiin työtehtäviin opiskelijat ovat sijoittuneet valmistumisensa jälkeen. Lisäksi alatavoitteena oli selvittää, miten koulutus on vastannut työelämän vaatimuksia sekä miten tulokset eroavat neljästi aiemmin tehtyjen tutkimusten tuloksista. Tutkimuksen tuloksia käytetään ensisijaisesti koulutusohjelmien ja niissä tarjottavien opintojen edelleen kehittämiseen työelämän tarpeita vastaaviksi.
3 1.2 Tutkimuksen kohderyhmä ja aineisto Tutkimus suoritettiin kokonaistutkimuksena neljään eri kohderyhmä än kuuluville: (1) amk tutkinnon v. 2006 2008 suorittaneet nuoret, (2) amk tutkinnon v. 2006 2008 suorittaneett aikuiset, (3) ylemmän amk tutkinnon v. 2003 2008 suorittaneet sekä (4) amk tutkinnon v. 1997 2000 suorittaneet nuoret. Kymmenenn vuotta tai sitä aiemmin valmistuneet (v. 1997 2000) otettiin mukaan nyt ensimmäistä kertaa sen selvittämiseksi, miten jo pidempään töissä olleet ovat sijoittuneet työelämässä. Strukturoituun lomakekyselyyn loppuvuodesta 2010 vastasi yhteensä 1 858 valmistunutta vastausprosentin vaihdellessa kohderyhmittäin 50 75 välillä. Lomakekyselyn lisäksi alumnejaa tavoiteltiin myös puhelimitse. Tutkimustulosten luotettavuutta arvioitaessa verrattiin eri vastaajaryhmien osalta karhuamisen jälkeen vastanneiden ja oma aloitteisesti vastanneiden profiilia esimerkiksi työllistymisen suhteen. Erot eivät olleet kuitenkaan näiden ryhmien välillä tilastollisesti merkitseviä. Vastaajat olivat valmistuneet Seinäjoen ammattikorkeakoulun viidestä eri yksiköstä (SeAMK Kulttuuri, SeAMK Liiketoiminta, SeAMK Maa ja metsätalous, SeAMK Sosiaali ja terveysala, SeAMK Tekniikka). Taulukosta 1 käyvät ilmi seurantatutkimuksen eri kohderyhmät, tavoitellut vastaajat sekä vastausprosentit. 1. Seurantatutkimuksen kohderyhmät ja vastaajat. Kohderyhmä nuoret amk v. 2006 2008 aikuiset amk v. 2006 2008 Mitkä yksiköt tai koulutusalat mukana? Kulttuuri Liiketoiminta Maa ja metsätalous Kulttuuri Liiketoiminta Maa ja metsätalous Sosiaali ja Sosiaali ja terveysala terveysala Tekniikka Tekniikka Valmistumisesta aikaa 1,5 3,5 1,5 3,5 Lomakkeita lähetettiin Vastauksia saatiin Vastausprosentti 1842 923 50% 2822 1444 51% ylempi tutkinto v. 2003 2008 Liiketalouden ala Maa ja metsätalouden ala Sosiaaliala Tekniikan ala 1,5 6,55 69 52 75% nuoret amk 1997 20000 Liiketalouden ala Maatalouden ala Sosiaali ja terveysala Tekniikan ala 9,5 12,5 1363 739 54% Kyselylomakkeen sisältö rakennettiin kunkinn vastaajaryhmän osalta seuraavien teemojen ympärille: 1. Vastaajan taustatiedot ( sukupuoli, ikä. yksikkö ja koulutusohjelma, valmistumisvuosi, työskentely opintojen ohella) 2. Nykyinen elämäntilanne (asuinpaikka, elämäntilanne, työtehtävien sisältö, työsuhteen ja työpaikan luonne, palkka, työtehtävien vastaavuus koulutukseen, etenemismahdollisuudet työssä, odotukset vs. toteutuma koulutuksen osalta, kiinnostus jatkokoulutukseen, työtehtävien liittyminen kansainvälistymiseen 3. Koulutuksen vastaavuuss työelämän vaatimuksiin (työelämävalmiuksien tärkeys nykyisessä työssä, miten amk opinnot kehittivät niitä, kuinka tärkeitä ovat tulevaisuudessa, eri
4 opetusmenetelmien riittävyys, tutkinnon tunnettuus työelämässä, Seinäjoen ammattikorkeakoulun imago työelämässä) Tutkimusaineisto käsiteltiin tilastollisesti PASW Statisticss 18 ohjelmistolla. Eri tekijöiden välisten yhteyksien ja edellisen tutkimuksen tuloksiin tapahtuneiden muutosten tilastollinen merkitsevyys selvitettiin ristiintaulukoinninn yhteydessä x² riippumattomuus testillä ja keskiarvovertailujen yhteydessä t testillä tai varianssianalyysilla. Mikäli keskiarvotestien oletukset eivät olleet voimassa, käytettiin erojen ja muutosten toteamiseen vastaavia ei parametrisia testejä (Mann Whitneyn U testi ja Kruskal Wallisin testi). 2. Tulokset SeAMKISTA valmistuneiden sijoittumisesta 2.1 Maantieteellinen sijoittuminenn Taulukossa 2 on vertailtu neljän alumniryhmän asuinseutua tutkimushetkellä. Tulosten perusteella Seinäjoen ammattikorkeakouluaa voi kuvata ns. suihkukaivo metaforalla. Tämä tarkoittaa, että suurin osa opiskelijoista rekrytoituu omasta maakunnasta ja suurin osa myös jää omaan maakuntaan töihin, mikä on alueellisten ammattikorkeakoulujen tarkoituskin. Vuosina 2006 2008 valmistuneistaa nuorista 55 % oli jäänyt asumaan ja töihin omaan maakuntaan joko Seinäjoen seudulle tai muualle Etelä Pohjanmaalle. Samaan aikaan valmistuneista aikuisista Etelä Pohjanmaalla asui ja työskenteli peräti 68 % ja ylemmän amk tutkinnon suorittaneista 45 %. Reilu kymmenen vuotta sitten valmistuneista nuorista lähes 50 % asui Etelä Pohjanmaalla. Pohjanmaalla tai Keski Pohjanmaalla asui tutkimushetkellä eri alumniryhmistä noin kymmenesosa tai alle sen, samoin pääkaupunkiseudulla. Muualla Suomessa asuvien osuus vaihteli 19 39 prosentin välillä valmistumisryhmästä riippuen. 2. Neljän alumniryhmän asuinpaikka.
5 Koulutusyksiköittäin tarkasteltuna Etelä Pohjanmaan alueella asui runsas kaksi kolmasosaa sosiaali ja terveysalan sekä tekniikan valmistuneista, yli puolet liiketoiminnan, runsas kolmasosa maa ja metsätalouden ja vajaa kolmasosa kulttuurin alalta vuosina 2006 2008 valmistuneista nuorista ja aikuisista. 2.2 Työllistyminen ja yrittäjyys Tämäkin sijoittumistutkimus vahvistaa SeAMKin korkeaaa yrittäjäintensiteettiä. Kolmen vuoden sisällä valmistuneista nuorista 6,5 % oli ryhtynyt yrittäjäksi (taulukko 3). Tämä on noin kaksinkertainen koko Suomen korkeakoulujen keskiarvoon verrattuna. Aikuisvalmistuneista yrittäjänä toimi 10,4 %. Huomionarvoista oli myös se, että kymmenen vuotta aiemmin eli 1997 2000 valmistuneista nuorista peräti 11,2 % toimi tutkimushetkellä yrittäjänä. Ylemmän tutkinnon suorittaneista yrittäjänä toimi 7,7 %, mutta sen lisäksi peräti 18 % heistä toimi sivutoimisena yrittäjänä oman päätoimensa ohella. Tämä on vahva osoitus sivutoimiyrittäjyyden merkityksen kasvusta yhteiskunnallisena ilmiönä (ks. 4). V. 2006 2008 valmistuneista nuorista 74 % oli töissä toisen palveluksessa. Työttömänä työnhakijana oli 2,6 % ja lisäksi työvoimapoliittisessa koulutuksessa oli 0,9 %. Päätoimisena opiskelijana oli 5,9 % ja erilaisillaa äitiys ja perhevapailla 10,2 %. Kulttuurista valmistuneilla vastaajilla ei ollut korkea työttömyysaste, mutta heikoista työnsaantimahdollisuuksista kertooo mitä todennäköisimminn se, että peräti 17,1 % heistä oli päätoimisia opiskelijoita tutkimushetkellä. Aikuisista amk tutkinnon suorittaneista 82 % oli töissä toisen palveluksessa tutkimushetkellä. Yrittäjänä toimi 10,4 %. Työttömänä oli 1,4 % ja lisäksi työvoimapoliittisessa koulutuksessa 0,,7 %. Ylemmän tutkinnon suorittaneista vastaajista töissä toisen palveluksessa oli lähes 85 %. Yrittäjänä toimi 7,77 %. Työttömänä oli 3,8 %, päätoimisena opiskelijana 1,9 % ja äitiys tai muilla vanhempainvapailla 1,9 %. Lisäksi sivutoimisena yrittäjänä toimi peräti 18 % ylemmän tutkinnon suorittaneista. Taulukossa 3 on vertailtu neljän alumniryhmän elämäntilannetta tutkimushetkellä ja taulukossa 4 sivutoimiyrittäjyyden roolia kussakin alumniryhmässä. 3. Neljän alumniryhmän elämäntilanne tutkimushetkellä.
6 4. Neljän alumniryhmän sivutoimiyrittäjyys. Vaikka tutkimushetkellä hyvin harva oli työttömänä, yli kolmasosa (37 %) nuorista v. 2006 2008 valmistuneista oli kokenut työttömyyden jossain vaiheessa. Positiivista oli kuitenkin se, että 85 % nuorista oli työllistynyt kuukauden sisällä valmistumisesta. 2.3 Työnantajat Työnantajissa oli huomattavia eroja eri alumniryhmien välillä. Nuorten valmistuneiden työnantajat olivat pääasiassa yrityksiä, kun taas sekä aikuisvalmistuneissa että ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneissa suurimmalla osalla työnantaja oli kunta tai kuntayhtymä. Tulos ehkä kertooo siitä, että julkisen sektorin työntekijät ovat halukkaampia opiskelemaan työn ohessa ja/tai julkisella sektorilla suhtaudutaan positiivisemmin työntekijöiden jatkokoulutukseen kuin yksityisellä sektorilla. 5. Neljän alumniryhmän työnantajat. Työpaikkojen koot myötäilivät osittain edellä mainittua työnantajapr rofiilia. Hiljattain valmistuneet nuoret työskentelivät keskimäärin pienemmissä organisaatioissa kuin muut alumniryhmät. Toisaalta kymmenen vuotta sitten tai sitä aiemmin valmistuneidenn nuorten sijoittuminen on ollut hyvin polarisoitunutta; he ovat toisaalta sijoittuneet pieniin ja toisaalta isoimpiin organisaatioihin.
7 Ylemmän tutkinnon suorittaneett ovat sijoittuneet suhteellisesti eniten 11 50 tai 51 100 työntekijän organisaatioihin. Neljästä alumniryhmästä toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita oli eniten niillä, joiden valmistumisesta oli ehtinyt kulua pidempi aika. Näin ollen kymmenen vuotta tai sitä aiemmin valmistuneilla nuorilla voimassa olevia työsuhteita oli 90 prosentilla, kun 3,5 vuotta tai sitä vähemmän aikaa sitten valmistuneilla nuorilla vakituisia työsuhteita oli 73:lla prosentilla. Seurantatutkimuksissa määräaikaisten työsuhteiden osuus on koko ajan laskenut ja toistaiseksi voimassa olevien vastaavasti kasvanut. Esimerkiksi vuoden 2007 tutkimuksessa voimassa olevia työsopimuksia oli 64 %:lla ja vuonna 1999 vain 47 %:lla. Kokopäiväisesti tai osapäiväisesti työskentelevien osuudessa ei ollut juurikaan eroja neljänn eri alumniryhmän kesken. 2.4 Työtehtävien vastaavuus koulutukseen nähden Sekä nuorista että aikuisista valmistuneista noin puolet (49 %) oli oman arvionsa mukaan täysin tutkintoa vastaavissaa työtehtävissä. 39 % teki osittain tutkintoa vastaavia työtehtäviä, mutta kymmenellä prosentilla työtehtävät ja tutkinto eivät vastanneet lainkaan toisiaan. Parhaiten nykyiset työtehtävät ja suoritettu amk tutkinto vastasivat toisiaan sosiaali ja terveysalan vastaajilla. 75 % yksiköstä valmistuneista nuorista oli sitä mieltä, että ne vastaavat täysin toisiaan. Kulttuurissa oli selkeästi eniten niitä (27 %), joiden työtehtävät eivät lainkaan vastanneet tutkintoa. Taulukossa 6 on kuvattu, millaisiin työtehtäviin neljä eri alumniryhmää ovat sijoittuneet. Ylemmän tutkinnon suorittaneet ovat sijoittuneet selvästi eniten vaativampiin tehtäviin (esimies, ylimmän johdon sekä asiantuntijatehtäviin). Hiljattain valmistuneista nuorista 54 % oli erilaisissa suoritusasteen tehtävissä, mutta kymmenenn vuotta tai sitä aiemmin valmistuneista suoritustason tehtävissä oli selkeästi vähemmän, 32 %. Edelleen tulokset osoittavat, että kymmenen vuotta tai sitä aiemmin valmistuneista nuorista vain kaksi prosenttiyksikköä enemmän oli esimiestehtävissää ja samoin kaksi prosenttiyksikköä enemmän ylimmän johdon tehtävissää kuin 3,5 vuotta tai sitä vähemmän aikaa sitten valmistuneista. Tämän perusteella voidaan päätellä, että eteneminenn esimies vaikuttaa luonnollisesti se, että suurin osa pidempäänkinn valmistuneista on jäänyt Etelä ja johtotehtäviin ei ole kovin tyypillistä tai ainakaan nopeaa nuorilla valmistuneilla. Tähän Pohjanmaalle ja pienissä yrityksissä, jotka ovat nuorten valmistuneid den tyypillisiä työnantajia, ei esimiestason tehtäviä ole kovin paljon tarjolla. Asiantuntija ja projektitehtävissää kymmenen vuotta tai sitä aiemmin valmistuneista työskenteli 31 %, kun vastaava osuuss hiljattain valmistuneillaa nuorilla oli 22 %. Kun verrataan samaan aikaan 2006 2008 valmistuneita nuoria ja aikuisia, työskentelee aikuisvalmistuneista selkeästi pienempi osa suoritustason tehtävissä. Nuoriin verrattuna aikuisista suurempi osa työskentelee esimiestehtävissä, asiantuntijatehtävissä ja opetustehtävissä.
8 6. Neljän alumniryhmän pääasialliset työtehtävät. 2.5 Palkat Kuviossa 1 on vertailtu neljän eri alumniryhmän palkkoja. Selkeästi korkein keskipalkka oli ylemmän tutkinnon suorittaneilla, yli 3 3000 euroa. Toiseksi korkein oli kymmenen vuotta tai sitä aiemmin valmistuneilla nuorilla, lähes 3 000 euroa. 2006 2008 valmistuneilla aikuisilla (2 598 ) oli parisataa euroa parempi keskipalkka kuin samaan aikaan valmistuneilla nuorilla (2 335 ). Suurimmat keskihajonnat palkoissa olivat ylemmän tutkinnon suorittaneilla ja kymmenen vuotta tai sitä aiemmin valmistuneilla nuorilla eli näissä kahdessa ryhmässä olivat suurimmat erot palkoissa. Kummassakin ryhmässä maksimipalkat olivat noin 8 000 euroa. Koulutusaloittain tarkasteltuna eniten ansaitsivat tekniikan alalta valmistuneet. Kaikkiaan SeAMKista valmistuneet eivät ole pärjänneet valtakunnallisissa palkkavertailuissa johtuen todennäköisesti alumnien suuresta sijoittumisesta omaan pienyritysvaltaiseen maakuntaan, missä palkkataso ei ole verrattavissaa esimerkiksi pääkaupunkiseudun palkkoihin.
9 Kuvio 1. Neljän alumniryhmän palkat. 2.6 Tutkinnon tunnettuus työelämässä ja kiinnostus jatko opintoihin Kuviossa 2 on vertailtu kolmen eri alumniryhmän mieliteitä oman tutkintonsa tunnettuudesta. Tässä asiassa ylemmän tutkinnon suorittaneet olivat kaikkein kriittisimpiä. Heistä vain 6 % piti oman tutkintonsa tunnettuutta hyvänä, kun aikuisvalmistuneista tutkinnonn tunnettuutta piti hyvänä 49 % ja nuorista valmistuneista 41 %.
10 Tutkinnonn tunnettuus työelämässä Nuoret 06 08 (n=911) 41 41 17 Aikuiset 06 08 (n=142) 49 39 12 YAMK 03 08 (n=52) 6 29 65 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % p=0,000 Hyvä Kohtalainen Heikko Kuvio 2. Kolmen alumniryhmän tutkinnon tunnettuus Valmistuneilta kysyttiin keskeisiä työelämävalmiuksia koskien, kuinka tärkeinä he pitivät valmiuksia nykyisessä työssä, miten amk opiskelu kehitti niitä ja kuinka tärkeitä he arvelivat niiden olevan tulevaisuudessa. Alun perin työelämävalmiuksia oli 23, mutta niistä pystyttiin muodostamaan viisi eri faktoria eli kattavampaa työelämävalmiuden kokonaisuutta. Taulukossa 7 on vertailtu neljän alumniryhmän mielipiteitä työelämävalmiuksien tärkeydestä. Lähes jokaisen työelämävalmiuden suhteet erot eri alumniryhmien kesken olivat tilastollisesti merkitseviä. Nykyisessä työssä kansainvälistymisvalmiuksia pitivät tärkeimpänä kymmenen vuotta sitten tai sitä aiemmin valmistuneet nuoret. Yrittäjyysvalmiuksia, sosiaalisia ja esimiestaitoj a sekä yleisiä työelämävalmiuksia pitivät tärkeimpinä nykyisessä työssään ylemmän tutkinnon suorittaneet. Vertailu osoittaa, että hiljattain valmistuneet nuoret eivät omasta mielestään tarvinneet nykyisessä työssään niin paljon erilaisia työelämävalmiuksia kuin muut alumniryhmät arvioivat tarvitsevansa, mutta toisaalta hiljattain valmistuneet nuoret arvioivat erilaisten valmiuksien tarpeiden kasvavan eniten tulevaisuudessa. Tämä kertonee hiljattain valmistuneiden nuorten käsityksestä työtehtäviensä sisällön kehittymisestä vaativampaan suuntaan. Vuosina 1997 2000 valmistuneilta ei kysytty, kuinka amk opiskelu kehitti näitä valmiuksia, koska valmistumisesta oli kulunut jo yli 10 vuotta. Tutkimustulokset osoittivat myös, että ammattikorkeakoulusta valmistuneet ovat edelleen erittäin kiinnostuneita erilaisista jatko opinnoista. Nuorista 2006 2008 valmistuneista 42 % oli kiinnostunut ylemmistä amk tutkinnoista. Myös yliopisto opinnoista yli kolmasosa (35 %) oli kiinnostunut yliopistojen tieteellisistä jatkotutkinnoista eli lisensiaatin ja tohtorintutkinnoista. oli kiinnostunut yli kolmannes (34 %). Ylemmän amk tutkinnon suorittaneista 2.7 Valmistuneiden arvio työelämävalmiuksien tärkeydestä
11 7. Neljän alumniryhmän työelämävalmiudet asteikolla kehittänyt lainkaan, 5=erittäin tärkeä/kehitti erittäin paljon). 1 5 (1=ei lainkaan tärkeä / ei 2.7 SeAMKin imago työmarkkinoilla Vastaajat arvioivat myös Seinäjoen ammattikorkeakoulun imagoa yhdeksän adjektiiviparin avulla. Vastaajia pyydettiin asteikolla 1 5 ottamaan kantaa, onko Seinäjoen ammattikorkeakoulu tuntematon vai tunnettu, laatutietoinen vai laadusta piittaamaton jne. Tulokset on esitetty keskiarvoina eli mitä korkeampi keskiarvo on, sitä positiivisemman arvion vastaajat ovat keskimäärin antaneet. Taulukossa 8 on vertailtu vuosina 2006 2008 valmistuneid den nuorten ja aikuisten käsityksiä Seinäjoen ammattikorkeakoulun imagosta työmarkkinoilla. Nuoret ja aikuiset pitivät SeAMKia erityisesti hyvämaineisena, laatutietoisena ja aaja alaisena. Kukin näistä sai keskiarvon 3,7. Kuten taulukko osuudesta näkyy, oli aikuisvalmistuneillaa lähes kaikista adjektiivikuvaajista parin kymmenyksen positiivisempi käsitys kuin nuorten tutkinnosta valmistuneilla. Seinäjoen ammattikorkeakoulun imagoa koskevat ominaisuudet korreloivat kaikki keskenään. Näin pystyttiin muodostamaan yhteismuuttuja SeAMKin imago, jossa on mukana kaikki yhdeksän ominaisuutta. Kokonaisimagoa kuvaavan muuttujan keskiarvot on esitetty taulukon viimeisenä rivinä. Nuorten imagomuuttuja sai arvon 3,5 ja aikuisten arvon 3,7. Tämä ero on myös tilastollisesti merkitsevä.
12 8. SeAMKin imago kahden alumniryhmän näkemyksenä. 2.8 Lopuksi Viidennen SeAMKista valmistuneiden sijoittumistutkimuksen tulokset vahvistavat omalta osaltaan ammattikorkeakoulujen merkitystä oman alueen työvoiman sekä yrittäjien tuottajana. Ammattikorkeakouluilla on aluevaikuttavuutta sekä opetuksen että TKI toiminnan kautta, mutta yksittäisistä suoritteista ja prosesseista asiantuntevan ja ammattitaitoisen työvoiman tuottaminen omalle alueella on kiistatta aluevaikuttamisen tehtävistää merkittävin. Omalle alueelle palkkatyöhön sijoittumisen lisäksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun sijoittumistuloksissa on erityisen ilahduttavaa yrittäjäksi ryhtyneiden osuus. Etelä Pohjanmaalla, kuten kaikissa muissakin Suomen maakunnissa, suurena haasteena on, miten löytää jatkajia alueen pk yrityksiin suurten ikäluokkien eläköityessä. Yrittäjäidentiteetistään tunnettuu Etelä Pohjanmaa ei ole viime vuosina pystynyt kasvattamaan yritysten ja yrittäjien nettomäärää samassa suhteessa kuin moni muu maakunta. On erityisen tärkeää, että ammattikorkeakoulussa opiskeleville tarjotaan jo opintojen aikana mahdollisuuksia arvioida omaa yrittäjäidentiteettiään, tarjotaan yrittäjyysuraa tukevia opintopolkuja ja että opiskelijoille tuodaan todeksi yrittäjäksi ryhtymisen eri vaihtoehdot uusperustannasta ja sukupolvenvaihdoksista aina yritys ja liiketoimintaostoihin saakka. Edelleen olisii tärkeää, että ammattikorkeakouluu myös valmistumisen jälkeen pystyisi tarjoamaan tukea omien alumnienn yrittäjyyspyrkimyksille ja heidän yritystoimintansa kehittämiseen erilaisten koulutus sekä TKI palvelujen kautta. Tulokset osoittavat, että vaikka todennäköisesti kukin ammattikorkeakoulu Suomessa on vajaan 20 vuoden aikana saavuttanut merkittävän aseman oman alueensa kehittäjänä, on eri koulutusalojen tutkintojen tunnettuudessa edelleen paljon tekemistä. Tällä saralla riittää työtä kullekin suomalaiselle ammattikorkeakoululle, sen henkilökunnalle ja alumneille. Ei kannata pitää itsestään selvänä, että jokainen työnantaja automaattisesti tietää, mistä ammattikorkeakoulututkinnoissa on kyse, mitä ne sisältävät ja minkälaista osaamista tutkinnon suorittaneella on.