Eläinten Body Worlds OPPIMATERIAALI. Alakoulu

Eläinten Body Worlds OPPIMATERIAALI Alakoulu

SISÄLLYS 1. Elämänmuotojen tutkiminen rakenteen ja toiminnan kautta 2. Liikkuminen ja ympäristö 3. Sopeumat: rastityöskentely 4. Sopeumat ihmisen arjessa 5. Paljon iloa rasvasta 6. Perittyä vai opittua: piirteiden sukupuu Sanasto 3 5 8 20 22 24 26 Kiitos Perot Museum of Nature and Science ja The Leonardo -museoille avusta oppimateriaalien kehittämisessä.

1 elämänmuotojen tutkiminen rakenteen ja toiminnan kautta YDINKYSYMYS Miten eri eläinten ruumiinrakenne auttaa niitä selviytymään? OPPIMISTUOKION TAVOITE Tavoitteena on tehdä havaintoja eläimistä ja niiden elinympäristöistä sekä yhdistää tiedekeskuksessa koettu luokassa opittuun. OHJEET Oppilas valitsee kolme erilaista eläintä ja tutkii niiden rakennetta esimerkiksi Eläinten Body Worlds -näyttelyn sivuilta, muista tietolähteistä tai Heureka-käynnillä näyttelyssä. Eläinten Body Worlds -näyttelyssä voi myös halutessaan ottaa kuvia plastinoiduista eläimistä, jolloin niiden tutkimiseen voi palata oppitunnilla. Koulussa oppilas analysoi valitsemiensa eläinten rakennetta ja toimintaa täyttämällä tehtäväsivun taulukon ja vastaamalla kysymyksiin. Eläimistä tunnistetaan jokin tietty rakenne ja kuvaillaan, miten kyseinen rakenne auttaa eläintä liikkumaan, miten rakenne liittyy eläimen elinympäristöön tai siihen, mitä eläin syö. Esimerkki: hain evät tai kasvinsyöjän hampaat. Tehtävä voidaan toteuttaa myös parityöskentelynä tai pienryhmissä. TIETEELLINEN SANASTO Rakenne Toiminta Selviytyminen Selviytyä Elinympäristö Eliö Sopeuma Katso s. 26 27 Opettajan sivu 3 Eläinten Body Worlds Alakoulu

1 tehtävälomake elämänmuotojen tutkiminen rakenteen ja toiminnan kautta Kirjaa alla olevaan taulukkoon: ELÄIMEN NIMI RAKENNE TOIMINTA Miten tarkastelemiesi eri eläinten rakenteet auttavat niitä selviytymään elinympäristössään? Luuletko, että eläin selviytyisi, jos se joutuisi erilaiseen elinympäristöön? 4 Eläinten Body Worlds Alakoulu

2 YDINKYSYMYS Miten elinympäristö vaikuttaa eläimen sopeutumiin? OPPIMISTUOKION TAVOITE Oppilas yhdistää tiedekeskuksessa koetun luokassa opittuun ja tutkii eri eläinten liikkumiseen ja ympäristöön liittyviä sopeumia. OHJEET Oppilas täyttää oheiseen taulukkoon näyttelyssä esitellyn eläimen, tunnistaa siitä jonkin tietyn rakenteen ja kuvailee, miten kyseinen rakenne auttaa eläintä liikkumaan. liikkuminen ja ympäristö TIETEELLINEN SANASTO Rakenne Toiminta Selviytyminen Selviytyä Elinympäristö Eliö Sopeuma Katso s. 26 27 Opettajan sivu 5 Eläinten Body Worlds Alakoulu

2 tehtävälomake 1/2 liikkuminen ja ympäristö Vertaile neljän eri eläimen ruumiin rakenteita: ELÄIN PIIRRÄ KUVA RAKENTEESTA, JONKA AVULLA ELÄIN LIIKKUU (4 jalkaa, 2 jalkaa, evät, siivet...) ELÄIMEN ELIN- YMPÄRISTÖ (maa/meri) HAI STRUTSI IHMINEN PORO 6 Eläinten Body Worlds Alakoulu

2 tehtävälomake 2/2 liikkuminen ja ympäristö Miten eläimen liikkumistapa auttaa eläintä selviytymään? Vaikuttaako elinympäristö siihen, millaisia liikkumiseen liittyviä sopeumia eläimellä on? Merkitse ympyröihin meritursaan ja poron yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia (elollinen tai eloton, selkärankainen tai selkärangaton, elinympäristö, liikkuminen ja niin edelleen). MERITURSAS PORO Mitä opit, kun teit tämän tehtävän? 7 Eläinten Body Worlds Alakoulu

3 sopeumat rastityöskentely YDINKYSYMYS Millaisia sopeumia eliöille on kehittynyt, jotta ne selviytyvät ympäristössään? OPPIMISTUOKION TAVOITE Oppilaat tutustuvat eliöiden erilaisiin sopeumiin ja pohtivat niiden yhteyttä kyseisen lajin elinympäristöön. Oppilaat analysoivat, miten eliöt selviytyvät suojavärityksen, muuttoliikkeen, talvihorroksen ja muiden sopeumien avulla. Sopeumiin tutustutaan rastityöskentelyn avulla. Rasteilla on seuraavanlaisia tehtäviä: luetun ymmärtäminen, eliöiden kuvien ja kuvausten yhdistäminen, sopeumien vertailu ja termien ja selitysten yhdistäminen. OHJEET Valmistele rastit etukäteen. Luokan koosta riippuen voit tehdä useita samoja rasteja eri puolille luokkaa, jotta kaikki oppilaat mahtuvat työskentelemään samanaikaisesti. Oppilaita voi ohjeistaa tekemään jokaisella rastilla muistiinpanoja vihkoonsa. ESIMERKKIKYSYMYKSIÄ OPPIMISTUOKION LOPPUUN 1. Keksittekö tapoja, joilla ihmiset sopeutuvat joihinkin ympäristöihin? 2. Sopeutuvatko eläimet nopeasti muutoksiin elinympäristössä, vai kestääkö eläimillä kauan sopeutua? TIETEELLINEN SANASTO Sopeutua Sopeumat Muuttoliike Talvihorros Suojaväritys Selviytyminen Selviytyä Katso s. 26 27 Opettajan sivu 8 Eläinten Body Worlds Alakoulu

sopeumat ohjeet rasteille RASTI 1 Tulosta luetun ymmärtämisen teksti Selviytyminen vaatii sopeutumista ja siihen liittyvät kysymykset riittävän monena kappaleena. Kiinnitä teksti useana kappaleena seinälle tai pöytään, jotta kaikki rastilla olevat mahtuvat lukemaan sen. Kysymyslomakkeita voi tulostaa jokaiselle oppilaalle, parille tai ryhmälle, riippuen siitä, toteutetaanko tehtävä yksilötyöskentelynä vai pareittain / pienryhmissä. RASTI 2 Tulosta ja laminoi eläinten kuvat ja kuvaukset ja leikkaa ne irti toisistaan, jotta niitä voi yhdistellä. Sekoita kortit ja aseta ne kahteen kasaan. RASTI 3 Tulosta, laminoi ja leikkaa irti toisistaan sammakon, perhosen ja käärmeen kuvat ja niiden sopeumien kuvaukset. Varaa rastille kyniä sekä teippiä tai sinitarraa, jolla kortit kiinnitetään diagrammiin. Piirrä isolle paperille tai fläppitaululle kolme ympyrää niin, että ne menevät osittain päällekkäin (Venn-diagrammi). Nimeä ympyrät: Suojaväri, muuttoliike, talvihorros. RASTI 4 Tulosta, laminoi ja leikkaa irti toisistaan termit ja niiden selitykset. Huom! Kortteja on kaksi kappaletta kutakin. Aseta ne kahteen kasaan. Rastin voi toteuttaa myös muistipelinä, jossa termi ja sen selitys ovat parit. Tällöin kortit levitetään nurin päin pöydälle. Opettajan sivu 9 Eläinten Body Worlds Alakoulu

sopeumat ohjeet rasteille RASTI 1 Lue tekstikatkelma Selviytyminen vaatii sopeutumista. Vastaa kolmeen kysymykseen, jotka liittyvät tekstiin. RASTI 2 Yhdistä eläinten kuvat niitä vastaaviin kuvauksiin. RASTI 3 Tarkastele monarkkiperhosen, härkäsammakon ja pytonin kuvia ja lue niihin liittyvät tekstit. Kiinnitä eläimet Venn-diagrammiin sen mukaan, mitä sopeumia niillä on. Pohdi, onko eläimillä useita sopeumia, eli voitko sijoittaa eläimen kahden tai kolmen ympyrän leikkauskohtaan. Keksitkö muita eläimiä, joilla on kyseisiä sopeumia? Jos keksit, kirjoita eläinten nimiä ympyröihin. RASTI 4 Yhdistä termit ja niiden selitykset. Kun osaat termit tarpeeksi hyvin, voit pelata muiden rastilla olevien kanssa muistipeliä, jossa parina on termi ja sen oikea selitys. Laittakaa kortit nurinpäin pöydälle ja sekoittakaa ne. Jokainen nostaa vuorollaan kaksi korttia. Jos ne vastaavat toisiaan, pelaaja saa parin ja uuden vuoron. Eniten pareja saanut pelaaja voittaa. 10 Eläinten Body Worlds Alakoulu

3 tekstiaineisto sopeumat rasti 1 SELVIYTYMINEN VAATII SOPEUTUMISTA Eliöt selviytyvät sopeutumalla ympäristöönsä. Eliö sopeutuu joko alkamalla käyttäytyä tavalla, jonka avulla sen selviytymismahdollisuudet paranevat, tai kehittämällä jonkin fyysisen ominaispiirteen tai ruumiinosan, joka auttaa sitä selviytymään. Metsässä jotkin puut kasvavat korkeammiksi kuin muut kasvit niiden ympärillä. Ne saavat siten enemmän auringonvaloa. Tällaiset puut ovat siis sopeutuneet selviytymään metsäympäristössä kasvamalla korkeiksi. Myös matalien kasvien on täytynyt sopeutua. Ne ovat sopeutuneet selviytymään varjossa ja tulemaan toimeen vähällä auringonvalolla. Metsän eläimillä voi olla monenlaisia sopeumia. Esimerkiksi monilla apinoilla on pitkät hännät. Jotkut apinalajit voivat käyttää häntää melkein kuin kättä. Hännän avulla apinat voivat heilauttaa itsensä nopeasti puun oksalta toiselle. Ne voivat liikkua hännän avulla, vaikka ne pitelisivät käsillään kiinni poikasista tai keräisivät ruokaa. Kirahvien ei tarvitse kurkotella saadakseen lehtiä korkeiden puiden latvuksista. Niiden pitkä kaula on sopeutuma, jonka avulla ne voivat syödä lehtiä korkealta. Joillakin eläimillä on sellaisia sopeumia, joiden ansiosta muut eläimet eivät halua syödä niitä. Haisunäätä pystyy suihkuttamaan kauhean hajuista eritettä, mikä saa saalistajat etsimään mieluummin jotain muuta syötävää. Myös jotkin kasvit suojelevat itseään syömiseltä. Ruusuissa ja akaasioissa on terävät piikit. Piikit estävät eläimiä syömästä niiden lehtiä. 11 Eläinten Body Worlds Alakoulu

3 tehtävälomake sopeumat rasti 1 kysymykset oppilaan nimi Vastaa seuraaviin kysymyksiin, jotka liittyvät luettuun tekstiin. Voit palata lukemaan tekstiä uudelleen tarvittaessa, tai kun haluat tarkistaa vastauksesi. 1. Millä kahdella tavalla eliöt voivat sopeutua olosuhteisiin? 2. Mainitse yksi tekstissä mainittu eläimen sopeuma. 3. Mainitse yksi tekstissä mainittu kasvin sopeuma. 12 Eläinten Body Worlds Alakoulu

3 tehtävälomake sopeumat rasti 1 vastaukset 1. Millä kahdella tavalla eliöt voivat sopeutua olosuhteisiin? Vastaus: Muuttamalla joko käyttäytymistään tai fyysisiä piirteitään. 2. Mainitse yksi tekstissä mainittu eläimen sopeuma. Vastaus: Apinan häntä, kirahvin kaula tai haisunäädän haju 3. Mainitse yksi tekstissä mainittu kasvin sopeuma. Vastaus: Puut kasvavat korkeiksi tai lyhyet kasvit sopeutuvat selviytymään vähällä auringonvalolla, ruusuissa ja akaasioissa kasvaa piikkejä. Opettajan sivu 13 Eläinten Body Worlds Alakoulu

3 tehtäväkortit 1/4 sopeumat rasti 2 eliöiden kuvat ja kuvaukset RUKOILIJASIRKKA KARHU KANADANHANHI PÖLLÖ KIRAHVI KAKTUS 14 Eläinten Body Worlds Alakoulu

3 tehtäväkortit 2/4 sopeumat rasti 2 eliöiden kuvat ja kuvaukset MAJAVA LEHTISAMMAKKO KAMELEONTTI VYÖTIÄINEN SAUKKO TYYNENMERENLOHI 15 Eläinten Body Worlds Alakoulu

3 tehtäväkortit 3/4 sopeumat rasti 2 eliöiden kuvat ja kuvaukset Minun alusturkkini on hyvin tuuhea ja pitää iholla ilmakerroksen, joka on hyvä eriste. Selviydyn talvella syömällä puiden kuorta. Teen luolan kaivautumalla suuren puun juurakon alle. Teen sinne tilaa puremalla rikki tielle tulevat juuret ja heittämällä ulos turhat kivet ja mullan. Selviydyn talvikuukausista syömällä niin paljon, että saan varastoitua elimistööni valtavan määrän rasvaa. Menen lokakuun lopulla luolaan ja olen siellä viidestä kuuteen kuukautta. Muutan tuhansien kilometrien matkan. Meitä vaeltaa yhdessä miljoonia Alaskanlahdelle sitä ympäröivistä joista. Elän maalla ja vedessä. Minulla on paksu turkki, joka pitää vettä. Olen hyvä uimari, koska minulla on räpyläjalat. Elän lämpimässä ilmastossa. Ihonvärini vaihtelee ja sulautuu ympäristöön. Voin myös viestiä väreillä muille kaltaisilleni. Minulla on hyvin pitkä ja tahmea kieli. Silmäni voivat liikkua eri suuntiin toisiinsa nähden. Minulla on väritys, jonka avulla voin sulautua täydellisesti puun lehtiin. Minulla on sukulaisia, jotka näyttävät oksilta, puun kuorelta tai kuihtuvilta kukilta. 16 Eläinten Body Worlds Alakoulu

3 tehtäväkortit 4/4 sopeumat rasti 2 eliöiden kuvat ja kuvaukset Kun seison, päälakeni voi olla jopa kuuden metrin korkeudessa. Minulla on pitkä kaula, jonka ansiosta voin syödä puista lehtiä, joihin muut eläimet eivät yllä. Muutan talveksi etelään, mutta kesäajan elän Suomessa. Meidät tunnetaan siitä, että lennämme aurassa, ja voit kuulla huutomme, kun lennämme ylitsesi. Vaikka kaulani on pitkä, minulla on silti saman verran kaulanikamia kuin useimmilla nisäkkäillä eli seitsemän. Olen nisäkäs, mutta minulla on selässäni suojaava kilpi. Jotkin sukulaisistani osaavat kiertyä palloksi. Minulla on eturaajoissa pitkät kynnet, joilla kaivan hyönteisiä syötäväksi. Minulla on pieni suu, joka riittää hyvin hyönteisten syöntiin. Elän metsässä. Minulla on väritys, jonka avulla voin sulautua täysin puihin. Metsästän ilta- tai aamuhämärän aikaan. Olen piikikäs. Piikit suojaavat minua kasvinsyöjiltä, mutta auttavat myös säästämään vettä. Voin selviytyä erittäin kuumissa ja kuivissa ilmastoissa. Minulla on paksu ja vahamainen ulkopinta, joka sekin auttaa säästämään vettä. Elän yleensä korkeissa puissa tai muussa korkeassa kasvillisuudessa. Pystyn naamioitumaan ympäristööni erinomaisesti. Minulla on jaloissani pienet tarttumalevyt, joilla voin pitää kiinni oksista ja kasveista. 17 Eläinten Body Worlds Alakoulu

3 aineisto sopeumat rasti 3 sopeumien vertailu Osaksi maalla ja osaksi vedessä elävät sammakot kaivautuvat vesistöjen pohjamutiin ja viettävät siellä talven horroksessa. Eräät sammakot jopa jäätyvät talven aikana, ja ne näyttävät jäisiltä ja kuolleilta. Sammakoilla on soluissaan suuri pitoisuus glukoosia, mikä estää soluja jäätymästä. Kun kevät koittaa, sammakon jäätyneet osat sulavat ja sydän ja keuhkot alkavat taas toimia normaalisti. Monarkkiperhoset selviytyvät muuttamalla joka talvi Yhdysvalloista Meksikon alueelle. Ne eivät selviydy kylmässä. Monarkkiperhoset lentävät jopa 4 000 kilometriä päästäkseen lämpimään. Ne ovat ainoita hyönteisiä, joiden muuttomatka on näin pitkä. Pytoneilla on selässään suojaväritys, jonka avulla ne pystyvät maastoutumaan metsänpohjan kuolleiden lehtien sekaan. 18 Eläinten Body Worlds Alakoulu

3 termikortit sopeumat rasti 4 SOPEUMA Syvää unta muistuttava tila talvella. SUOJAVÄRI Toimintamalli tai ruumiinosa, joka auttaa eläintä selviytymään. MUUTTOLIIKE Eläimen väri tai kuviointi, jonka avulla se pystyy sulautumaan ympäristöönsä. TALVIHORROS Säännönmukainen siirtyminen paikasta toiseen, usein ravinnon vuoksi. SOPEUMA Syvää unta muistuttava tila talvella. SUOJAVÄRI Toimintamalli tai ruumiinosa, joka auttaa eläintä selviytymään. MUUTTOLIIKE Eläimen väri tai kuviointi, jonka avulla se pystyy sulautumaan ympäristöönsä. TALVIHORROS Säännönmukainen siirtyminen paikasta toiseen, usein ravinnon vuoksi. 19 Eläinten Body Worlds Alakoulu

4 sopeumat ihmisen arjessa TIETEELLINEN SANASTO Sopeuma Rakenne Jäljitellä Selviytyä Katso s. 26 27 YDINKYSYMYS Mitkä eläinten sopeumat tekisivät ihmisenkin elämästä helpompaa? OPPIMISTUOKION TAVOITE Oppilaat tutustuvat siihen, miten ihmiset käyttävät esineitä jäljitelläkseen eläinten sopeumia. Esimerkki: uimaräpylät. Oppilaat ymmärtävät, että sopeumien ansiosta eläimet selviytyvät ja menestyvät ympäristössään. Opitaan nimeämään esimerkkejä fyysisistä ominaisuuksista, joiden avulla tietyt kasvit ja eläimet pystyvät elämään omissa ympäristöissään. OHJEET Tulosta ja leikkaa kortit eläimistä ja ihmisen apuvälineistä ja jaa ne kullekin ryhmälle. Opasta oppilaita yhdistämään eläinkortit ihmisen vastaavaan apuvälineeseen. Ohjaa oppilaat keskustelemaan parin kanssa siitä, miten ihmiset ja eläimet toimivat kunkin sopeuman osalta. Opasta oppilaita kirjoittamaan lyhyet kuvaukset eläimen rakenteesta ja rakenteen käytöstä sekä ihmisen keinosta jäljitellä eläimen sopeumaa. Kysy oppilailta, keksivätkö he muita ihmisen kehittämiä apuvälineitä, joilla matkitaan luonnossa esiintyviä sopeumia. Keskustelkaa niistä. Esimerkkejä: lentokone, sukellusvene, tarranauha, maastopuku. ESIMERKKIKYSYMYKSIÄ OPPIMISTUOKION LOPPUUN 1. Jos eläimellä on uimiseen soveltuvat räpyläjalat, liikkuuko se yhtä tehokkaasti maalla juosten kuin uimalla? 2. Miksi ihmiset jäljittelevät näitä sopeumia? Auttaako se meitä joissakin toimissamme? 3. Keksitkö jonkin eläimellä olevan sopeuman, jonka itsekin haluaisit? Perustele. OPPIMISTA SYVENTÄVÄ PROJEKTI Oppilaat voivat luoda uuden eläinlajin valikoimalla eläinten erilaisia sopeumia, piirtää kuvan eläimestään ja kirjoittaa lyhyesti valitsemistaan sopeumista. Opettajan sivu 20 Eläinten Body Worlds Alakoulu

4 tehtäväkortit sopeumat ihmisen arjessa TOPPATAKKI VALKOPÄÄMERIKOTKA MIEKKAVALAS KIIKARIT SAUKKO UIMARÄPYLÄT 21 Eläinten Body Worlds Alakoulu

5 YDINKYSYMYS Miten kylmissä ympäristöissä elävät eläimet, kuten hylkeet ja valaat, ovat sopeutuneet kylmyyteen? OPPIMISTUOKION TAVOITE Oppilaat oppivat rasvakerroksesta, joka toimii eristeenä. Eristävä rasvakerros estää eläimen ruumiinlämmön eli lämpöenergian siirtymisen eläimestä ympäristöön. Siten eläimet selviytyvät jäätymättä pakkaslämpötiloissa. Oppilaat työskentelevät pareittain ja kirjaavat muistiin, miten kauan kestää tuntea kylmyys ihoa edustavan pussin lävitse verrattuna pussiin, joka on vuorattu rasvakerrosta edustavalla leivontamargariinilla. paljon iloa rasvasta ESIMERKKIKYSYMYKSIÄ OPPIMISTUOKION LOPPUUN 1. Kumman käden arvioit pysyvän lämpimämpänä? 2. Miten rasva auttaa joitakin eläimiä pysymään lämpimänä? 3. Miten eläimet, joilla on sopeuma kylmissä ääriolosuhteissa selviytymiseen, selviytyisivät lämpimissä olosuhteissa? Perustele. OPPIMISTA SYVENTÄVÄ PROJEKTI Piirtäkää koko luokan ajanottotuloksista kaavio. Laittakaa lämpömittareita erilaisiin pusseihin. Asettakaa ajastimeen 30 sekuntia. Tarkastelkaa, näyttävätkö lämpömittarit samaa arvoa, kun ne ovat olleet jäävedessä 30 sekunnin ajan. TIETEELLINEN SANASTO Sopeuma Rasvakerros Lämpö Kylmyys Eriste Ruumiinlämpö Katso s. 26 27 Opettajan sivu 22 Eläinten Body Worlds Alakoulu

5 tehtävä paljon iloa rasvasta MATERIAALIT OHJEET Kullakin parilla: Leivontamargariinia Liukuvalla suljinmekanismilla suljettavia suuria pakastepusseja (kolme pussia paria kohden) Suuri ämpäri tai vati Jäitä Vettä Lämpömittari Ajastin Lusikka tai kuppi margariinin käsittelyyn Käsienpesuastia Saippuaa Sanomalehtipaperia pöydän suojaamiseen 1. Ota toinen suurista suljettavista pakastepusseista (nro 1) ja lisää pussiin noin kupillinen leivontamargariinia. 2. Ota toinen suurista suljettavista pakastepusseista (nro 2) ja käännä se ympäri. 3. Aseta pussi nro 2 pussin nro 1 sisään. 4. Liitä pussien 1 ja 2 suljinmekanismit kiinni toisiinsa. 5. Puristele margariini tasaisesti pussien väliin. 6. Lisää ämpäriin tai vatiin vettä ja jäitä. 7. Aseta veteen lämpömittari. Merkitse veden lämpötila muistiin. 8. Laita toinen käsi margariinilla vuorattuun pussiin ja toinen käsi tavalliseen pakastepussiin. 9. Parin ensimmäinen oppilas laittaa molemmat kädet veteen yhtä aikaa (toinen käsi on tavallisessa pakastepussissa ja toinen margariinilla vuoratussa pussissa). 10. Parin toinen oppilas käynnistää ajastimen ja merkitsee muistiin ajan, jolloin ensimmäinen oppilas tuntee kylmyyttä pakastepussin lävitse ja margariinilla vuoratun pussin lävitse. 23 Eläinten Body Worlds Alakoulu

6 perittyä vai opittua: piirteiden sukupuu YDINKYSYMYS Mitä piirteitä perimme biologisesti vanhemmiltamme ja mitä opimme katselemalla vanhempiemme toimintaa? OPPIMISTUOKION TAVOITE Oppilaat ymmärtävät, että piirteet siirtyvät yksilön vanhemmilta jälkeläisille ja, että jälkeläisillä on näistä piirteistä eri variaatioita. Opitaan myös, että piirteet voivat olla joko perittyjä tai opittuja. Oppilaat tekevät sukupuun geneettisesti perityistä fyysisistä piirteistä ja opituista piirteistä. Muut perheenjäsenet ovat sukupuun oksia. Näin oppilas voi verrata omia piirteitään muiden perheenjäsentensä piirteisiin ja päätellä, mitkä piirteistä ovat synnynnäisiä (perittyjä) ja mitkä vanhemmilta, sisaruksilta tai ystäviltä opittuja. Halutessa sukupuuhun voidaan ottaa myös muita sukulaisia, kuten isovanhemmat, serkut, tädit, sedät jne. HUOM. Jos luokassa on esimerkiksi adoptoituja lapsia, opettajan on hyvä harkita, sopiiko tehtävä ryhmälle. ESIMERKKIKYSYMYKSIÄ 1. Onko sinulla samoja perittyjä tai opittuja piirteitä kuin muilla perheenjäsenilläsi? 2. Näytätkö samalta kuin joku perheenjäsenistäsi? 3. Oletko oppinut perinnölliset piirteesi katselemalla muita? Entä opitut piirteesi? OPPIMISTA SYVENTÄVÄ PROJEKTI Piirtäkää kaavio koko luokan fyysisistä ominaisuuksista ja analysoikaa, mitkä niistä ovat yleisimpiä. TIETEELLINEN SANASTO Perinnöllinen Opittu Piirre Geeni Perinnöllisyystiede Katso s. 26 27 Opettajan sivu 24 Eläinten Body Worlds Alakoulu

6 tehtävä perittyä vai opittua: piirteiden sukupuu MATERIAALIT Kullakin oppilaalla: Suuri paperi- tai kartonkiarkki Värillistä paperia (yksi väri kutakin perheenjäsentä varten) Sakset Teippiä tai liimaa Kyniä OHJEET 1. Piirrä jokaisen perheenjäsenen oikean ja vasemman kämmenen ääriviivat värilliselle paperille myös omasi. 2. Leikkaa kädenjäljet paperista. 3. Kirjoita vasemman kädenjälkesi sormiin luettelo fyysisistä ominaisuuksista, jotka olet perinyt (yhteensä enintään viisi piirrettä, yksi sormea kohden): suorat vai kiharat hiukset, silmien väri, hymykuopat vai ei, pisamia, nipukalliset vai nipukattomat korvalehdet, suora vai V:n muotoinen hiusraja otsassa, vasen- vai oikeakätisyys, kielen rullautuminen. 4. Kirjoita oikean kädenjälkesi sormiin luettelo oppimistasi ominaisuuksista (yhteensä enintään viisi piirrettä): kirjoittaminen, piirtäminen, suosikkiharrastus tai -urheilulaji, suosikkiaine koulussa, pyörällä ajaminen, mielimusiikki, lukutaito, suosikkieläin, lempiväri, pesäpalloon osuminen, pallon koppaaminen, uintitaito ja niin edelleen. 5. Toista vaiheet 3 ja 4 kunkin perheenjäsenen osalta. 6. Piirrä suurelle paperi- tai kartonkiarkille puunrunko. 7. Liimaa tai teippaa kädenjäljet rungon päälle. Ne edustavat puun oksia. Sijoita vanhimman henkilön kädenjäljet puun alaosaan ja nuorimman kädenjäljet puun yläosaan. Aseta kaikki vasemman käden jäljet puun vasemmalle puolelle ja oikean käden jäljet puun oikealle puolelle. 8. Lopuksi oppilaat vertailevat omia oppimiaan ja perimiään piirteitä perheenjäsentensä piirteisiin. 25 Eläinten Body Worlds Alakoulu

SANASTO Sopeuma Rakenteellinen piirre tai toimintamalli, jonka ansiosta eliö selviytyy paremmin tietyssä ympäristössä. Analoginen rakenne Analogiset rakenteet ovat toiminnaltaan samankaltaisia, mutta niillä ei ole geneettistä yhteyttä. Suojaväri Eläimen väri tai kuviointi, jonka avulla se pystyy sulautumaan ympäristöönsä. Verenkierto Sydämestä ja verisuonista koostuva järjestelmä, jonka avulla veri kiertää elimistössä. Tieteellinen luokittelu Eliöiden ryhmittely niiden evolutiivisten suhteiden perusteella. Ruoansulatusjärjestelmä Ruoansulatuskanava sekä sylkirauhaset, maksa, haima ja muut ruoansulatukseen osallistuvat elimet. Umpieritysjärjestelmä Elimistön järjestelmä, joka koostuu umpirauhasista ja niiden erittämistä hormoneista. Ympäristö Kaikki eliöön, populaatioon tai eliöyhteisöön ja niiden selviytymiseen ja kehittymiseen vaikuttavat elolliset ja elottomat tekijät. Eritysjärjestelmä Järjestelmä, joka erittää kuona-aineet ulos elimistöstä. Esimerkiksi elimistön veden määrää säätelevä ja aineenvaihdunnan tuottamia kuona-aineita verestä suodattava ja poistava elinjärjestelmä. Eritysjärjestelmän tärkeimmät elimet ovat munuaiset, virtsanjohtimet, virtsaputki ja virtsarakko. Fysiologia Eliöiden mekaaniset, fysikaaliset ja biokemialliset toiminnot. Elinympäristö Luonnonympäristö tai muu alue, jolla eliö tai eläinkanta normaalisti elää. Elinympäristö koostuu sekä elottomista tekijöistä, kuten maaperästä, kosteudesta, lämpötilasta ja valon saatavuudesta, että elollisista tekijöistä, kuten ravinnon saatavuudesta ja saalistajista. Talvihorros Syvää unta muistuttava säännelty alilämpöisyyden tila, jonka avulla jotkin eläimet selviytyvät talven yli. Homeostaasi Eliön tai solun taipumus säännellä ulkoisista olosuhteista riippumatta sisäisiä olosuhteitaan, kuten elimistön nesteiden kemiallista tasapainoa, terveyden ja toimintakyvyn säilyttämiseksi. Homologinen rakenne Elimistön osat, jotka ovat sekä rakenteellisesti että geneettisesti samankaltaisia kuin verrattavien lajien osat. 26 Eläinten Body Worlds Alakoulu

Perinnölliset piirteet Geneettisesti määrittyneet ominaisuudet tai tilat. Integumentti Ruumiinpeite, joka koostuu ihosta ja siihen liittyvistä rakenteista, kuten hiuksista, kynsistä ja hiki- ja talirauhasista. Opitut piirteet Toimintamalli, jonka eläin on kehittänyt tarkkailemalla muita eläimiä tai joka on opetettu sille. Nivelside Säikeinen, kova sidekudos, joka yhdistää kaksi luuta toisiinsa tai pitää elimen oikealla paikallaan. Muuttoliike Säännönmukainen siirtyminen paikasta toiseen, usein ravinnon vuoksi. Lihaksisto Kaikki elimistön lihakset yhdessä, etenkin tahdonalaiset luustolihakset. Luonnonvalinta Prosessi, jossa sukupolvien saatossa eliöiden hyödylliset perinnölliset ominaisuudet säilyvät populaatiossa haitallisia paremmin. Johtaa ajan myötä uusien sopeumien ja lopulta lajien muodostumiseen. Hermosto Hermosolujen ja kudosten järjestelmä, joka säätelee selkärankaisten ja myös useiden selkärangattomien toimintaa ja reaktioita. Selkärankaisten hermosto on monimutkainen tiedonkäsittelyjärjestelmä, joka koostuu pääasiassa aivoista, selkäytimestä, autonomisesta hermostosta ja ääreishermostosta. Eliö Yksittäinen elämänmuoto, joka kykenee kasvamaan, käyttämään ravintoa aineenvaihdunnassaan ja yleensä myös lisääntymään. Eliöt voivat olla yksi- tai monisoluisia. Hengityselimistö Hengityselimistö koostuu hengityselimistä ja muista hengitysrakenteista, joissa tapahtuu kaasujenvaihto. Hengityselimistö koostuu ilmaa hengittävillä selkärankaisilla keuhkoista ja ilmateistä, kaloilla ja monilla selkärangattomilla kiduksista, madoilla elimistön ulkopinnasta ja hyönteisillä erikoistuneista ilmatiehyistä. Luusto Elimistön järjestelmä, joka koostuu luista ja niihin liittyvistä rustoista ja nivelistä. Luusto toimii elimistön tuki- ja suojarakenteena, tuottaa verisoluja ja varastoi kivennäisaineita. Rakenne Eliön elin tai muu osa. Tieteellinen luokittelu Eläinten ja kasvien luokittelujärjestelmä, jonka avulla ne jaetaan luonnollisiin, toisiinsa liittyviin ryhmiin yhteisen evoluutiohistoriallisen alkuperän perusteella. Nykyisin käytetyt perustaksonit ovat suurimmasta yksiköstä pienimpään: kunta, pääjakso (kasvitieteessä kaari), luokka, lahko, heimo, suku ja laji. 27 Eläinten Body Worlds Alakoulu