1
Kansalaistoiminnan tiedotuslehti Julkaisija Kansalaistoiminnan keskus Majakka Pohjoisrantakatu 5, 94100 Kemi Puhelin 050 409 9683 info(at)majakkatalo.fi www.majakkatalo.fi Painos 600 kpl Toimitus ja ulkoasu Tuula Huttunen Koivumaa Aineisto Tiedotteeseen tuleva aineisto toimitetaan aineistopäivään mennessä osoitteeseen info(at)majakkatalo.fi Materiaalia voidaan tarvittaessa lyhentää ja editoida Ilmestyminen Tiedote ilmestyy kaksi kertaa vuodessa Ilmestymisaikataulu 1/ 2011 vko 9 aineiston deadline 15.12.2010 2/2011 vko 35 aineiston deadline 15.8.2011. Osoitteenmuutokset ja tilaukset info(at)majakkatalo.fi Tiedotteen kuvat: majakkacrew ja artikkelin kirjoittajat Tässä numerossa Pääkirjoitus 3 Majakka juhlii vapaaehtoistoiminnan juhlavuonna 4 Punnittua Puhetta 5 Järjestöt ja yliopistot 6 Työn iloa etsimässä - Ammattikorkeakoulu järjestötyön voimaannuttajana 7 Aikuisopiskelijana Majakassa 8 Kokemuskouluttajat tapasivat 8 Länsi-Pohjan vammaispalveluiden kehittäjät verkostoituvat 9 Vapaaehtoistoiminta näkyviin vuonna 2011 10 Tapahtumat rytmittävät vuotta 11 Vuoden 2010 merilappilainen vapaaehtoistoimija 12 Majakka vuoteni 12 Rotinapullaa ja vapaaehtoistoimintaa 13 Vapaaehtoistoiminnan resurssi- ja tukikeskus kuulumisia 14 Lapin muistiverkostohanke esittelyssä 15 Kehitysvammaisten Tukiliitto aloittaa juhlavuoden 16 Lapin Kehitysvammaisten tukipiiri toimii 17 Kehitysvammaistuki 77 Kemi ry 18 Lapin Yhdistysnetti avaa uusia mahdollisuuksia! 19 Lehti on luettavissa myös osoitteessa lapinyhdistysnetti.fi Ajankohtaista 20 Kansalaistoiminnan keskus Majakka 21 2
PÄäkirjoitus Vuosi 2010 oli EU:n köyhyydenvastainen teemavuosi. Kaleva kirjoittaa 2. tammikuuta 2011: Leipäjonot ovat entistä pidempiä. Toimeentulotukiasiakkaiden määrä kasvoi köyhyyden vastaisena vuonna. Teemavuoden puheille odotetaan katetta. Vuosi 2011 on EU:n vapaaehtoisuuden teemavuosi. Toivoa sopii, että vapaaehtoisuuden teemavuoden lopussa emme saa lukea vastaavanlaisista tuloksista kuin edelliseltä vuodelta. Vapaaehtoistoiminta lähtee vapaaehtoisten vapaaehtoisuudesta. Siihen ei voida käskeä. Vapaaehtoisuuteen kuuluu ihmisen oikeus valita vapaasti, minkälaiseen toimintaan haluaa osallistua. Sellainen vapaaehtoisuus antaa sisältöä elämään. Viranomaisilla, valtiolla ja kunnilla, on vapaan talouden ahdingossa suuri houkutus määrittää ja ohjata ihmisten vapaaehtoistoimintaa. Tätä tapahtuu jo nyt. Järjestöiltä odotetaan vapaaehtoispanosta. Samaan aikaan karsitaan vapaaehtoisorganisaatioiden mahdollisuutta rahoittaa vapaaehtoistoimintaa perusteena mm. kilpailun vääristyminen. Käytännössä suurin uhka kilpailun vääristymiselle on eri viranomaistahojen tarve käyttää vapaaehtoistoimijoita korvaamaan yhteiskunnan tehtäviä. Tästä erinomainen esimerkki on ruoan jakaminen leipäjonoissa sitä eniten tarvitseville. Eikö tämän pitäisi olla osaltaan hälyttävä signaali siitä, miten ohueksi virallisen yhteiskuntamme rakenne on käymässä. Lapissa ja Pohjois-Suomessa yleisemminkin järjestöjen toimintaan liittyvä tulonhankinta tapahtuu sellaisilla sisältö- ja maantieteellisillä alueilla, joissa se ei todellisuudessa vääristä kilpailua - jota ei juuri ole. Toivottavasti EU:n vapaaehtoistoiminnan teemavuoden aikana löydetään vapaaehtoistoiminnan järkeviä rahoitusmuotoja, jotka voisivat kohdistua monimuotoisiin tarpeisiin tasapuolisesti. Toivottavasti vapaaehtoisvuoden aikana näemme ja kuulemme muutakin kuin juhlapuheita ja vapaaehtoistoimijoita kosiskelevaa hymistystä. Suuri osa maamme sosiaali-, nuoriso- ja kulttuurityöstä tehdään vapaaehtoisjärjestöjen vapaaehtoisten toimesta. Toivottavasti vapaaehtoiset itse näkevät työnsä tärkeyden ja mielekkyyden ja osaavat arvostaa työtään, jota he tekevät omasta riippumattomasta halustaan. Vapaaehtoisuus on harrastus, jolla voidaan tuottaa mielihyvää muille, mutta myös itselle. Hyvinvointimme perusta on siinä, että voimme elää laadukasta elämää, johon meillä kaikilla on oikeus. Vapaaehtoista EU:n vapaaehtoisuuden teemavuotta toivottaa Kari Lunnas Puheenjohtaja Meri-Lapin Majakka ry 3
Majakka juhlii vapaaehtoistoiminnan vuonna Vuotta 2011 juhlitaan Euroopan laajuisesti vapaaehtoistoiminnan teemavuotta. Lähes kymmenen vuotta sitten aikaansa edellä oleva yhdistystoimijajoukko istui Majakan perustamiskokouksessa. Tuolla joukolla oli unelma jostain jota lähdettiin yhdessä tavoittelemaan. Itse lupauduin vuonna 2004 järjestötoiminnasta tarpeeksi saaneena toiminnanjohtajaksi puoleksi vuodeksi, kunnes hanke saataisiin käyntiin ja uusi ihminen remmiin. Vuodet ovat vierineet, vuodet, jotka ovat olleet ovat olleet haasteellisia, mutta antoisia. Toiminnan voimavarana ovat olleet paikallisyhdistykset ja niiden vapaaehtoistoimijat. Voimia ponnistella eteenpäin olemme saaneet kuullessamme ihanaa, että jaksatte ja olette olemassa. Olen usein kuvannut kansalaistoiminnan kehittämisverkoston rakentumista matkapurjehduksena. Suunnittelemme reitin ja matkaamme etapilta etapille, välillä kurssia tarkistaen. Välillä on purjehdittu myötätuulessa, välillä myrskyn kourissa, joskus seilattu tuulta vastaan tai kelluttu ankkurissa ja usein on luovittu, mutta eteenpäin on menty. Kuluvina vuosina vahvuudeksemme on muodostunut yhdistysten yhteinen osallisuutta lisäävä Meri-Lapin Majakka ry. Se on otettu vastaan neutraalina yhdistysten toimintaa tukevana yhteistyön areenana. Vuosien kuluessa verkoston toiminta on laajentunut koko Lapin maakunnan alueelle. Osallistumme myös aktiivisesti Kansalaisareena ry:n koordinoiman vapaaehtoistoiminnan kehittämisverkoston toimintaan. Kuluvana keväänä on lisäksi aika saattaa päätökseen Majakan nimija sääntöuudistus. Majakka tunnetaan kansalaistoiminnan kehittämisverkoston rakentajana, jossa on rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla ja taitoa toimia yhteistyössä erilaisissa verkostoissa. Meiltä löytyy kokeilunhalua ja kykyä uudistua. On tärkeää seurata jatkuvasti ja ymmärtää toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. Se on vaatinut aikaa ja jatkuvaa vuoropuhelua järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Purjehdus jatkuu ja vapaaehtoistoiminnan vuosi tuo tullessaan monia mielenkiintoisia yhteistyön paikkoja ja haasteita. Tulemme panostamaan erityisesti kansalaisjärjestöjen ja vapaaehtoistoiminnan näkyvyyteen sekä sen merkitykseen ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden sekä osallisuuden lisääjänä. Lisäksi vahvistamme kansalaistoiminnan kehittämisverkoston toimivuutta ja rakennamme kansalaisjärjestötoimintaa vahvistavia neuvonta- ja tukipalveluita. Olemme vastanneet kuntien tarpeeseen tavoittaa järjestökentän toimijat. Seuraavaksi lisäämme järjestöjen kuntien toiminnan tuntemusta, mutta myös kunnat tarvitsevat tietoa järjestöjen toiminnasta muuten yhteistyössä ei päästä kovin pitkälle. Vapaaehtoistoiminnan vuosi antaa lisäksi hyvän lähtölaukauksen myös järjestöjen ja yritysten yhteistyön kehittämiselle oppilaitoksia unohtamatta. Näemme tärkeäksi järjestökentän eri sektoreiden välisen yhteistyön lisäämisen ja tähän on hyvät edellytykset kansalaistoiminnan verkoston avulla, joka on avoin kaikille toimijoille. Oli avartavaa osallistua eräänä tammikuun iltana Tornion kylien neuvoston kokoukseen. Paikalla oli mieltä lämmittävän suuri joukko kylien edustajia. Mielenkiintoista oli huomata, että siellä keskusteltiin samoista asioista kuin sosiaali- ja terveysalan järjestöissä. Jäin miettimään, että mikä voimavara niissä yhdessä löytyisikään. Olemme tähän asti pärjänneet hyvin, kehittämisverkoston toimijajoukko on sitoutunut, toiminnalle on saatu julkisen sektorin tuki, olemme olleet maakunnallinen edelläkävijä, olemme tehneet sen mitä on sovittu. Tulevaisuuden turvaamiseksi pidämme aloitteen omissa käsissä ja pidämme sen mistä on yhdessä sovittu ja päätetty. Järjestöjen Lappia tulemme rakentamaan yhdessä kanssanne ja ennakoivasti uusia avauksia tekemällä. Lämmin kiitos koko majakkamiehistölle, hallitukselle, johto- ja kehittämistiimeille sekä laajalle joukolle järjestötoimijoita, yhteistyökumppaneita ympäri Suomea ja sidosryhmien edustajia ja tietysti Raha-automaattiyhdistykselle, joita ilman emme olisi tässä missä nyt olemme. Oikein innostavaa vapaaehtoistoiminnan vuotta kaikille! Tuula Huttunen Koivumaa Toiminnanjohtaja Meri-Lapin Majakka ry 4
Punnittua Puhetta Kansalais- ja järjestötoiminta on tuotu esiin sosiaali- ja terveyspoliittisessa keskustelussa viime vuosina julkisen ja yksityisen palveluntarjonnan rinnalle ei vain yksittäisten ryhmien edunvalvojana tai palvelujen tuottajana vaan yhä laajemmin ja kokonaisvaltaisemmin. Tästä on konkreettisena osoituksena esimerkiksi se, että yhä enenevässä määrin yhdistykset ja järjestöt on alettu huomioida kuntien ja maakuntien sekä oppilaitosten strategisessa suunnittelussa ja käytännön yhteistyökumppaneina. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysala on tehnyt suunnitelmallista yhteistyötä Majakan ja Meän talon kanssa jo usean vuoden ajan niin opetukseen kuin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaankin liittyen. Meri-Lapin Majakka ry on ammattikorkeakoulun strateginen kumppani. Nykyään opiskelijoiden asiantuntijuutta tuetaan enenevässä määrin luokkahuoneopetuksen lisäksi uuden aikaisilla avoimilla oppimisympäristöillä ja työvälineillä. Yhteistyö Majakan kanssa on tarjonnut tähän monia mahdollisuuksia. Tästä on eräänä esimerkkinä JOP -netti, jossa on luotu uudenlaista mallia ja mahdollisuuksia yhdistysten ja opiskelijoiden väliseen tiedonvaihtoon reaaliajassa. JOP:n kautta opiskelijat ovat voineet olla yhteydessä yhdistyksiin, kysyä heiltä opintokokonaisuuksiin kytkettäviä harjoittelu- ja käytännön toiminnan mahdollisuuksia sekä opinnäytetöiden aiheita. Eri yhdistyksissä toteutettu käytännön harjoittelu tarjoaa oppimisen paikkoja niin asiakastyöhön kuin yhteiskunnalliseen vaikuttamiseenkin liittyen. Tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa yhteistyö Majakan kanssa on toteutunut pääasiassa yhteisten kehittämishankkeiden muodossa. Ammattikorkeakoulu on voinut tarjota Majakan hankkeille omaa osaamistaan esimerkiksi opettajien asiantuntemuksen kautta eri teemoihin liittyen ja hankkeiden arvioinnissa ja ammattikorkeakoulun vetämät hankkeet ovat saaneet Majakan kautta tärkeän yhdistystoiminnan näkökulman ja asiantuntijuuden. Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan näkökulmasta tulevaisuuden kehittämiskohteina voidaan tuoda esille sen oman toiminnan kehittäminen erityisesti opetussuunnitelmien osalta, että ne mahdollistaisivat nykyistä joustavammin yhteistyön järjestökentän kanssa. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan näkökulmasta lupaavia mahdollisuuksia tulevaisuudessa yhteistyön kehittämiseen ja syventämiseen tarjoavat erilaiset käyttäjien osallistumista painottavat systemaattiset kehittämismenetelmät. Esimerkiksi Majakan ympärille rakentuva systeemi voisi tarjota yhdistyksille ja järjestöille mahdollisuuden osallistua käyttäjinä, ammattikorkeakoulu olisi mukana kehittäjänä ja kunnat ja yritykset systeemin hyödyntäjinä omien tarpeidensa pohjalta. Näin rakentuisi oma malli kehittämistyölle, josta hyötyisivät eri osapuolet. Yhdistysten jäsenet saisivat äänensä kuuluviin asiassa, ammattikorkeakoulun opiskelijat ja opettajat voisivat hyödyntää asiantuntemustaan ja kunnat ja yritykset saisivat hyödyllistä tietoa omien palveluidensa ja tuotteidensa kehittämiseen. Tähän liittyy myös palvelujen tarjoajien oman laatutyön kehittäminen, jossa yhdistysten jäsenet voisivat muodostaa yhden luonnollisen palautekanavan. Kansainvälistyminen ja yhteistyö kansainvälisessä toiminnassa voisi myös olla eräs yhteisen kehittämisen alue tulevaisuudessa. Martti Ainonen Vs. kehityspäällikkö, YTM Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu/sosiaali- ja terveysala 5
Järjestöt t ja yliopisto Ajattelen järjestöjen ja yliopiston yhteistyötä Lapin yliopiston sosiaalityön koulutuksen näkökulmasta, jossa erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen kanssa tehtävä monensuuntainen yhteistoiminta on vuosien ajan ollut aktiivista. Lapissa meillä on pitkistä maantieteellisistä etäisyyksistä huolimatta, tai ehkä myös niiden vuoksi, lyhyet ihmisten väliset sosiaaliset etäisyydet. Kun on vähemmän toimijoita, voimme tuntea toisemme usein henkilökohtaisesti tai yhteinen tekeminen samoilla tehtäväalueilla yhdistää. Tällainen yhteisyys on molemmille osapuolille merkittävä voimavara. Järjestöt mahdollistavat yliopiston opettajille, tutkijoille ja opiskelijoille tärkeän reitin käytännön arkeen ja auttamiseen. Sosiaalityön opettajat toimivat eri järjestöjen jäseninä ja aktiiveina sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Samoin opiskelijat osallistuvat varsin yleisesti myös järjestötoimintaan. Sosiaali- ja terveysjärjestöille yhteistyö alan opiskelijoiden ja samalla tulevien työntekijöiden kanssa on tärkeää aikaa, jolloin puhutaan paljon vapaaehtoisten ja osallistuvien toimijoiden vähenemisen uhkasta. Käytänkin tässä tilaisuutta hyväkseni ja esitän järjestötoimijoille kutsun: tulkaa yliopistolle, tuokaa toimintaanne tutuksi opiskelijoille. Tätä tuttuutta pyrimme tarjoamaan myös opetuksessamme. Olemme hyödyntäneet järjestöjen kokemuskouluttajien elämäntietoa kursseillamme. Lisäksi opiskelijat voivat suorittaa käytännön opetuksen jaksoja järjestöissä, joissa on mahdollista tarjota heille ohjaaja. Erilaisia opintoihin kuuluvia seminaaritöitä on mahdollista tehdä järjestöjen toimintakenttään kiinnittyen ja myös järjestöjen kanssa yhdessä sopien niitä hyödyttävien sisältöjen analysoimisesta. Henkilökohtaisesti toivoisin järjestöjen toimijoilta lisää heidän tärkeäksi kokemiaan tutkielmien aiheita opiskelijoille. Kokoamme opiskelijoita varten sosiaalityön gradunaihepankkia, johon käytäntöä palvelevia tutkimusaiheita voi toimittaa yliopistolle (tarja.kemppainen(at)ulapland.fi). Koemme vuoropuhelun käytännön toimijoiden kanssa olennaisen tärkeänä opetuksessamme ja tutkimuksessamme. Ajattelisin, että olemme järjestöjen ja kuntien kanssa yhteisessä veneessä. Käytännön kentällä tarvitaan koulutettuja asiantuntijoita erilaisiin toimintoihin sekä toimintaa tukevaa tutkimustietoa. Yliopisto puolestaan tarvitsee opetuksen ja tutkimuksen kiinnittämistä elävästi alan käytäntöihin. Tutkimusyhteistyö tuottaa samanaikaisesti tietoa yliopiston opetukseen, mutta se antaa myös järjestöjen toiminnan kehittämiselle tietoperustan ja uusia näkökulmia. Yliopiston sosiaalityön koulutukseen sekä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosionomikoulutukseen on syksyllä 2010 perustettu käytännön toimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön tiivistämistä varten Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus. Tavoitteena on yhdessä järjestöjen, kuntien ja muiden toimijoiden kanssa luoda siitä uusi yhteistyön areena, joka tukee opetusta ja tutkimusta sekä niiden aikaisempaa parempaa yhteistyösuhdetta sosiaalialan käytäntöihin. Toivomme tässä kehittelyssä tiivistä yhteistoimintaa eri toimijatahojen kanssa (yllä oleva sähköpostiosoite). Toinen keskeinen käytännön yhteistyön areena on Raha-automaattiyhdistyksen tuella 2010 toimintansa aloittanut Lapin järjestötoiminnan kehittämisrakenne, jota Lapin Sosiaali- ja terveysturvayhdistys koordinoi (www.sosiaaliturvayhdistys.fi/lappi/lapin kehittämisrakenne), joka toimii kiinteässä yhteistyössä Lapin Sosiaalialan osaamiskeskus Posken kanssa. Tämä areena tarjoaa koko maakuntaa koskevan yhteistyörakenteen järjestöjen keskinäisen yhteisen toiminnan lisäksi myös oppilaitosten yhteistyölle. Sen rakentamisessa yliopiston opettajat ovat olleet aktiivisia, koska näemme järjestöyhteistyön erittäin tärkeänä sosiaali- ja terveysalan kehitykselle. Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Lapin yliopisto 6
Työn iloa etsimässä Ammattikorkeakoulu järjestötyön voimaannuttajana! Miten hoidan hyvinvointiani onko hyvinvointi tahdon asia. Mitä keinoja oman hyvinvoinnin edistämiseksi voisi olla. Näitä kysymyksiä pohdin mielenterveysseuran Pohjois-Suomen aluetyössä, jossa käynnistyi jo yhdestoista vuosi. Millä varmistan, että työn innostuksen liekki palaa. Innostava työ on herkku toivottavasti ei harvinainen herkku vaan arjen ilo! Järjestötyössä on mahdollisuus kehittää työtä. Kehittäminen yksin onnistuu harvoin ja kehittäminen on mitä suurimmassa määrin ryhmätyötä ja yhteisöllisyyttä. Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulu sosiaali- ja terveysala on tarjonnut työn kehittämiseen terveyden edistämisen koulutusohjelmaa. Opintokokonaisuus on tutkintoon johtava ylempi ammattikorkeakoulututkinto; nimike suomeksi ylempi amk, englanniksi Master of Health care. Opiskelu terveyden edistäjäksi oli antoisa matka. Mielenterveyden edistäminen painottaa osallistumista, voimavarojen lisäämistä. Voimaantumisen keskeisenä ajatuksena on, että voimaantuminen lähtee ihmisestä itsestään. Ryhmätoiminta on mielenterveysseuran toiminnassa keskeinen toiminnan muoto. Ryhmätoiminnan tueksi opinnäytetyönä valmistui ryhmätoiminnan malli, joka helpottaa ryhmän ohjaamista. Ryhmätoiminnassa on herännyt tarve positiivisille ja voimavaroja lisääville kokonaisuuksille. Opinnäytetyönä kehitin ryhmänohjaajakansion myönteisistä, voimavarakeskeisistä teemoista. Teemat ovat mielenterveys, liikunta, uni, stressi, yksinäisyys, huolettomuus, hyvät teot, tekemisen taito, kiitollisuus ja kulttuuri. Ryhmän tavoitteena on vahvistaa tietoisuutta omista mahdollisuuksista vaikuttaa hyvinvointiin. Merkittävä toinen tavoite on, että ryhmään osallistujien yksinäisyys vähenee ja yhteisöllisyys lisääntyy. Ydinsanat: voimaantuminen, hyvinvointi, mielenterveys, ryhmänohjaaminen. Hyvinvoinnin kuntokortti Opinnäytetyön aikana synnytin idean ja kehitin liikuntakortin kaltaisen hyvinvoinnin kuntokortin. Hyvinvoinnin kuntokorttiin merkitään päivittäin yksi kulloisenkin päivän tärkein hyvinvointia tukeva tapahtuma. Hyvinvoinnin kuntokorttiin on merkitty kuusi eri kokonaisuutta. Nämä ovat: yleinen hyvinvointi, läheiset/ystävät/yhteisöt, kulttuuri/luonto, mielenrauha, hyvät teot ja myönteinen muutos. Alkaessaan pohtia myönteisiä hyvinvoinnin lähteitä, esimerkiksi kiitollisuutta tai hyviä tekoja, tulee tietoiseksi näistä asioista ja huomaa ne helpommin. Kiinnittäessään huomiota esimerkiksi edellä mainittuihin asioihin, ne voivat tulla osaksi hyvinvointia elämäniloa! Opiskelu ei onnistu ilman yhteistyötä ryhmää ja ryhmän tukea. Ammattikorkeakoulun merkitys työni kehittämisessä on merkittävä, kiitän kannustavia opettajiani. Opiskelu ei myöskään onnistu ilman yhteistyökumppaneita. Kiitän hyvinvointiryhmäläisiäni, jotka innostivat ryhmämallin kehittämisessä. Kiitän myös kriisikeskus Turvapoijua ja Majakkaa opiskeluni tukemisesta sekä mielenterveysseuraa, jossa on mahdollista työssä ollessa opiskella ja kehittää osaamista ja työtä. Hyvinvointiterveisin! Sinikka Kähkönen Aluekoordinaattori, Suomen Mielenterveysseura www.mielenterveysseura.fi 7
Aikuisopiskelijana Majakassa Aloitin Kuntoutuksen ohjaajan opinnot Oulun seudun ammattikorkeakoulussa 2008 tammikuussa. Vuodet ovat vierineet nopeasti ja useita harjoittelupaikkoja olen käynyt läpi. Pääsääntöisesti kokemukseni harjoittelupaikoista ovat olleet positiivisia. Kaksi viimeisintä harjoittelujaksoa olen suorittanut Majakassa. Koen harjoittelujen kokonaisuudessaan onnistuneen hyvin, sillä niiden sisällöt ovat ylittäneet asettamani tavoitteet. Syksyn harjoitteluni on sisältänyt vapaaehtoistoiminnan vuoden 2011 suunnittelua. Vapaaehtoistoimintaan sisällytetään mm. vertaistuki ja tukihenkilö, jotka ovat merkittävää kuntoutumista tukevaa toimintaa. Vapaaehtoistoimintaan on helppo osallistua, sillä siihen ei tarvita vaikeita pääsykokeita. Puhdas kiinnostus, motivaatio ja halu tehdä hyvää riittävät. Koen saaneeni järjestötoiminnasta sellaista työkokemusta mitä missään muualla en saa. Pelkän tarkkailijan sijaan olen saanut oikeaa tekemistä. Olen pyrkinyt pitämään mielessä, että harjoittelu on kahden kauppa ja myös oma aktiivisuus on harjoittelussa kultaakin kalliimpaa. Majakassa olen saanut vapaasti vaikuttaa asioihin ja myös minun mielipidettäni on kysytty ja osaamistani arvostettu. Jätän Majakan haikeana, sillä valmistun ensi keväänä ja siirryn opiskelijan roolista takaisin työelämään. Odotan innolla uusia haasteita, joissa voin hyödyntää harjoitteluissa oppimaani teoriaa ja käytäntöjä. Kuntoutuksen ohjaajaopiskelija Maarit Orasvuo Kokemuskouluttajat tapasivat Reumaliiton hallinnoiman kokemuskouluttajahankkeen Koko-koulutus pidettiin Kemissä syksyllä 2009 ja sen toteuttivat yhteistyössä Keminseudun Reuma ry, Länsi-Pohjan Omaiset ja Läheiset ry, Majakka sekä Kemi- Tornion ammattikorkeakoulun sosiaalialan yksikkö. Koulutuksesta valmistui 19 kokemuskouluttajaa Rovaniemeltä, Torniosta, Kemistä, Oulusta ja Ylivieskasta. Majakassa kokoontui lauantaina 27.11.2010 kokemuskouluttajiksi pätevöityneet kertomaan kuulumisiaan ja havaintojaan. Keskustelussa suurena huolenaiheena oli kokemuskoulutuksen vähäinen tunnettavuus. Kokemuskouluttajatoiminnalla tarkoitetaan toimintaa, jossa sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa käytetään kokemustietoa muuta opetusta täydentämässä. Kokemuskoulutus antaa mahdollisuuden oppia pitkäaikaissairailta ja vammaisilta, mitä on elää sairauden tai vamman kanssa ja heidän läheisiltään, mitä vaikea sairaus tai vamma tuo läheisen ihmisen elämään. Tulevien ammattilaisten ote omaan työhönsä syvenee, kun kokemustieto antaa tieteellisen tiedon rinnalle näkökulman sairastuneen tai vammautuneen arkeen. Kaikilla kokemuskouluttajilla on oma tarina kerrottavanaan. Yhtä kokemuskouluttajan prototyyppiä ei ole, vaan kokemuskouluttajina toimii hyvinkin erilaisia ihmisiä. Kunkin kokemuskouluttajan on kuitenkin täytettävä tietyt soveltuvuuskriteerit. Lisätietoja: Marke Martimo Puh. 050 569 4568 S-posti: marke.martimo(at)pp.inet.fi 8
Länsi-Pohjan vammaispalveluiden kehittäjät verkostoituvat Länsi-Pohjan seutukunnan verkostoitunut vammaispalvelujen kehittämishanke on käynnistynyt VASPA- Vammaispalvelujen kehittäminen Länsi-Pohjassa on Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hallinnoima ESR-hanke. Hankkeessa yhteistoimintakumppaneina ovat Kemin, Keminmaan, Simon, Tervolan, Tornion ja Ylitornion kunnat, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Meri-Lapin Majakka ry/majakka- Kansalaistoiminnan kehittämisverkosto sekä Kehitysvammaisten Palvelusäätiö KVPS Tukena ry/pohjantähden palvelukoti, hoiva-alan yrityksiä ja Meri- Lapin Työhönvalmennussäätiö. Keskeisinä tavoitteina ja toimintamuotoina ovat: * seutukunnallisten vammaispalvelujen rakentaminen ja koordinointi verkostoyhteistyönä * yhteisten toimintakäytäntöjen muodostaminen ja * henkilöstön ja työyhteisöjen osaamisen vahvistaminen koulutuksen ja konsultaation avulla Hankkeessa mallinnetaan seutukunnalliset kehitysvammahuollon ja vammaispalvelujen tuottamistavat sekä kuvataan yhdessä laaditut palvelu- ja työprosessit ja toimintakäytännöt. Tätä kehittämistyötä tehdään normaalina arkityönä, jonka vetureina työskentelevät teemoittain nimetyt työryhmät. Hyvinvointi- ja tietoteknologiaa käyttäen vakiinnutetaan yhtenäisiä verkostomaisia yhteistyö- ja toimintatapoja sekä parannetaan toimijoiden verkkoasiointivalmiuksia. VASPA- hankkeessa eräänä tavoitteena on ottaa nykyistä paremmin haltuun palveluohjaukseen liittyviä työmenetelmiä ja malleja sekä edistää palveluohjauksellisen työotteen käyttämistä vammaispalveluissa. Erityisesti v. 2009 perustetun LPSHP:n erityispoliklinikan toiminnan vakiinnuttaminen ja kehittäminen on hankkeen yksi yhteistoiminnallinen kehittämisen painopiste. Länsi-Pohjan alueelta puuttuu tällä hetkellä taho, joka koordinoisi henkilökohtaisen avun palveluja. Hankkeen puitteissa tullaan luomaan julkisten palvelutuottajien, järjestöjen ja hoiva-alan yritysten yhteistyönä vammaispalveluiden verkostomainen henkilökohtaisen avun asiantuntijayksikkö ns. Länsi-Pohjan resurssikeskuksena. Toimintapiste tullee olemaan Majakassa. Henkilökohtaisen avun resurssikeskuksen toiminta tulee sisältämään työantajapalvelut, avustajien rekrytoinnin, ohjauksen, koulutusta, työnohjausta jne. Ajankohtainen tarve alueella onkin kouluttaa henkilökohtaisen avun palveluita tuottava ammattikunta ja järjestää sille perus- ja täydennyskoulutusta. Kaiken kaikkiaan ollaan yhdessä luomassa uusia innovatiivisia toimintamalleja ja yhteistyömuotoja sekä näitä tukevia toimintarakenteita vammaispalvelujen työkentälle. Hanke haastaa perustamaan vammaistyömarkkinoille myös uusia seudullisia hoiva-alan yrityksiä ja palveluseteliyrityksiä. Hankkeessa toteutettava tarvelähtöinen koulutus lisää ja vahvistaa vammaispalvelu- ja kehitysvammahuollon henkilöstön työssä tarvittavaa ammatillista erityisosaamista ja tiivistää yhteistyötä. Sen avulla kehitetään yhdessä myös ammatillisen koulutuksen sisältöjä ja toteuttamistapoja. Lisätietoja: Rauni Räty Projektipäällikkö Puh. 050 310 9356 S-posti: rauni.raty(at)tokem.fi 9
Vapaaehtoistoiminta näkyviin vuonna 2011 Vuosi 2011 on EU:n vapaaehtoistoiminnan vuosi, joka nostaa esiin vapaaehtoistoimijat ympäri Euroopan. Suuri osa järjestötoiminnasta nojaa vapaaehtoistyöhön ja yli kolmasosa suomalaisista aikuisista tekee vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistoiminnan vuosi 2011 tarjoaa mahdollisuuden tuoda yhdessä esiin vapaaehtoistoiminnan suurta yhteiskunnallista merkitystä ja volyymia. Vuoden tavoitteena on edistää vapaaehtois- ja järjestötoiminnan toimintaedellytyksiä lisätä vapaaehtoistoiminnan arvostusta sekä saada uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan. Teemavuoden suojelija on tasavallan presidentti Tarja Halonen. Komissio toteuttaa teemavuonna Euroopan laajuisen viestintäkampanjan. Lisäksi jäsenmailla on omat, kansallisista tarpeista lähtevät tavoitteet ja teemavuoden toiminnot. Teemavuotta Suomessa koordinoivat Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE ja Suomen Nuorisoyhteistyö- Allianssi. Vuosi tuo vapaaehtoistoimintaa esiin Suomessa erityisesti seuraavista näkökulmista: yhteiskunnallinen merkitys. Vapaaehtoistoiminta on yhteiskunnallisesti merkittävää sekä hyvinvoinnin ja demokratian edistämisen kannalta että taloudellisesti. aktiivinen kansalaisuus, osallisuus ja vaikuttaminen. Vapaaehtoistoiminta tarjoaa eri-ikäisille mahdollisuuden vaikuttaa, ehkäisee syrjäytymistä ja tukee yhteiskunnallista osallistumista. yhteisöllisyys. Vapaaehtoistoiminta vahvistaa yhteisöllisyyttä, edistää sosiaalista vastuullisuutta ja mahdollistaa eritaustaisten ihmisten kohtaamisen. oppiminen. Vapaaehtoistoiminta tukee yksilön henkilökohtaista kasvua ja antaa työelämässä ja muualla yhteiskunnassa tarvittavia valmiuksia. toiminnan kaksisuuntaisuus ja tasavertaisuus. Vapaaehtoistoiminta pohjaa tasavertaisten ihmisten kohtaamiseen ja on kaksisuuntaista. hyvinvointi ja ilo. Vapaaehtoistoiminta on hauskaa, antaa mahdollisuuden toteuttaa itseään ja lisää yksilöiden hyvinvointia. Vapaaehtoistoiminnan vuoden 2011 nettisivut ovat osoitteessa www.tuntitili.fi (osoitteet vapaaehtoistoiminta2011.fi ja frivilligarbete2011.fi vievät samaan paikkaan). Sivuilta löytyy vapaaehtoistoiminnanvuoden tapahtumia ja toimintaideoita sekä faktaa vapaaehtoistoiminnasta. Tuntitilistä selviää myös muun muassa, mihin vapaaehtoistoimintaan Munamies ja Aira Samulin lupaavat aikaansa ja mitä presidentin tervehdys vuodelle sisältää. Sivuille avautuu 10.3.2011 Tuntitili-hakukone. Palvelussa voi luvata tunteja vapaaehtoistoimintaan ja saada ideoita näiden tuntien käyttöön. Sivusto tarjoaa helpon tavan löytää itselle sopiva vapaaehtoistoiminnan paikka monipuolisista vaihtoehdoista. Lapin vapaaehtoistoiminnan vuoteen liittyvistä tapahtumista löytyy tietoa lapinyhdistysnetti.fi sivustolta ja linkkaamalla sivuston etusivulla olevaa vapaaehtoistoiminnan vuoden logoa pääsee valtakunnallisille sivuille Teemavuoden ajankohtaisista asioista Suomessa tiedotetaan vapaaehtoistoiminta2011 -sähköpostilistalla. Listalle voi liittyä lähettämälle sähköpostin osoitteeseen sympa(at)list.alli.fi seuraavilla tiedoilla: Kirjoita otsikkokenttään: subscribe vapaaehtoistoiminta2011(at)list.alli.fi Etunimi Sukunimi Jätä viestikenttä tyhjäksi. 10
Tapahtumat ahtumat rytmittävä vuotta Vapaaehtoistoimintaa juhlistetaan koko maakunnan ja Meri-Lapin alueella moninaisin tapahtumin. Tapahtumat ovat kaikille avoimia ja kutsumme yhdistykset joukolla mukaan! Suunnitelmat ovat osin alustavia ja niihin saattaa tulla hienoisia muutoksia. Seuraamalla lapinyhdistysnetti.fi sivustoa saat tietoa vapaaehtoistoiminnan vuoteen liittyvistä tilaisuuksista ja tapahtumista. Vuosi starttaa maaliskuussa koko vuoden jatkuvalla Anna hetki aikaa haastekampanjalla, jossa haastamme yksilöitä, oppilaitoksia ja työyhteisöjä kokeilemaan vapaaehtoistoimintaa ja löytämään oman tapansa auttaa. Haastekampanja käynnistyy 5.3. Arctic Ice Marathon tapahtumassa Lumilinnassa, jossa jaamme lämpöä ja porisemme vapaaehtoistoiminnasta. Olemme menossa mukana 14.4. pidettävässä Hyvinvointifoorumissa Kemissä. Toukokuussa osallistumme Lapin rakentajamessuilla 15.5. Rovaniemellä, Perämerenkaaren messuilla 21. 22.5. Torniossa ja Kalamarkkinoilla 27.5. Kemissä. Meän talo ja yhdistykset järjestävät Iloa ja toimintaa kevät messut 14.5 Torniossa. Messujen suojelijaksi on lupautunut europarlamentaarikko Hannu Takkula. Messuilla julistetaan avatuksi myös juhlavuoden valokuvauskilpailu vapaaehtoistoiminnan monet kasvot yhteistyössä Tornion kameraseuran kanssa. Valokuvauskilpailun satoa voi katsella ja äänestää vuoden aikana lapinyhdistysnetti.fi osoitteessa. Kilpailun voittaja julkaistaan vuoden päätösgaalassa 5.12. Lisätietoja Arja Ylisuvanto, puh.040 5025584, s-posti: mean.talo(at)pp.inet.fi. Heinäkuussa olemme mukana Peräpohjolan markkinoilla 8.-9.7. teemalla vapaaehtoistoiminnan historialliset juuret. Markkinoiden yhteydessä yhdistykset toteuttavat Rajattoman Juhlaparaatin, joka on osa Kansalaisareena ry:n koordinoimaa vapaaehtoistoiminnan Juhlaparaatia. Elokuussa Majakka ja yhdistykset esittäytyvät Tervolan maaseudulta käsin-messuilla 27. 28.8. Syyskuussa on vuorossa Vapaaehtoistoiminnan juhlaseminaari 22.9 Torniossa, joka toteutetaan Humakin vapaaehtoistoiminnan teemaviikon yhteydessä 19.- 23.9. yhteistyössä alueen oppilaitosten ja yhdistysten kanssa. Meän talo on suunnittelemassa opinto- ja virkistysmatkaa Euroopan parlamenttiin, joka toteutetaan syys - lokakuun vaihteessa. Matkan aikana tutustutaan Euroopan parlamentin lisäksi Hollannin merimieskirkon ja Saksan vapaaehtoiskeskusten toimintaan. Matkalle voivat osallistua kaikki asiasta kiinnostuneet. Vapaaehtoistoiminnan Menu-rekrytointi -messut villitsevät 20. 21.10 Kemissä ja samalla juhlimme Majakan 10-vuotista taivalta. Tehdään yhdessä hyvää kampanja käynnistyy 1.11. päättyen kansainvälisellä vapaaehtoistoiminnan viikolla 48 pidettävään päätösgaalaan 5.12 Torniossa. Haastamme yhdistykset, merilappilaiset, seurakunnat, oppilaitokset, kunnat, yritykset ja työyhteisöt antamaan oman panoksensa yhteiseen hyvään. Joulukuun 5.12. päätösgaalassa kampanjan aikana kerätyt varat ohjataan yhdistysten kautta etukäteen sovittuihin kohteisiin, joita esittelemme mediassa vuoden kuluessa. Gaalassa palkitaan mm. lappilaisia vapaaehtoistoiminnan muotoja, kansalaistoiminnan edistämistä tukeneita tahoja ja jaetaan palkinto esteettömyydestä sekä palkitaan nuori vapaaehtoinen. Vuoden aikana nostamme esille erilaisia vapaaehtoistoiminnan muotoja Lapin mediassa. Toivommekin, että jos teillä on ajatuksia ja ehdotuksia jutun aiheista, niin ottaisitte yhteyttä. Lisätietoja: Mira Karhu Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Puh. 050 501 7717 S-posti: mira.karhu(at)majakkatalo.fi 11
Vuoden 2010 Merilappilainen en vapaaehtoistoimija Majakka kehittää yhteistyöverkostonsa kanssa vapaaehtoistoimintaa edistäviä ja tukevia käytäntöjä. Haluamme tehdä vapaaehtoistoimintaa tunnetuksi ja tuoda esiin vapaaehtoisten kokemuksia ja erilaisia tarinoita. Näemme tärkeänä, että vapaaehtoistoiminnan sen monimuotoisuus ja rikkaus ovat näkyvillä. Majakka toivoo, että palkitseminen koetaan tunnustuksena koko vapaaehtoistoiminnalle ja, että se toisi näkyvyyttä, tunnettavuutta ja jaksamista tälle laajalle yhteisöllisyyttä vahvistavalle toiminnalle. Vuoden seutukunnan vapaaehtoisen valinnasta on vastannut Meri-Lapin Majakka ry:n hallitus, joka tehtyjen esitysten pohjalta päätti luovuttaa vuoden vapaaehtoistoiminnan palkinnon Martti Paunalle. Hallitus kiinnitti valinnassa huomiota erityisesti siihen, että palkittu edustaa monipuolisesti ja laajasti koko vapaaehtoiskenttää, erilaisia kohderyhmiä ja toimijoita. Martti Paunaa kuvattiin empaattiseksi, positiiviseksi, aktiivisesti toimivaksi ja auttavaiseksi henkilöksi, jolla on hyvät vuorovaikutustaidot. Martti Pauna toimii mm. seurakunnan palvelevassa puhelimessa ja Suomen Mielenterveysseuran valtakunnallisen kriisipuhelimen päivystäjänä. Hän on myös Kemin Seudun Invalidit ry:n puheenjohtaja. Palkinto luovutettiin Paunalle vapaaehtoistoiminnan kansainvälisellä viikolla, perjantaina 3.12.2010 lämminhenkisessä tilaisuudessa Majakkatalolla. Majakka vuoteni Aloitin työt Majakan kehittämiskoordinaattorina syyskuussa 2009. Ihan uuteen ympäristöön en kuitenkaan astunut, vaan Majakka oli minulle ennestään tuttu useamman vuoden ajalta. Vuosina 2005 2007 olin hankekoordinaattorina Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskuksessa ja silloin työnkuvaani kuului järjestöjen ja kuntien yhteistyön kehittäminen. Hyvin äkkiä huomasin, että työni menestyksekäs hoitaminen edellyttää paikallisyhdistysten yhteistyön kehittämistä ja näkyvyyden lisäämistä, mitkä ovat olleet Majakan painopistealueet heti sen toiminnan aloittamisesta alkaen. Hankekoordinaattorin työ painottuikin Majakan kehittämiseen ja tätä työtä pääsin jatkamaan aloitettuani kehittämiskoordinaattorin tehtävät. Vuosi Majakassa on ollut antoisa ja opettavainen. Perinteisesti yhdistystoiminta on ollut järjestökeskeistä ja toiminut valtakunnan tasolta paikallisyhdistyksiin päin. Majakan myötä Kemi-Tornio alueen yhdistykset ovat saaneet uuden kanavan, joka tukee heidän toimintaansa täällä heidän omalla alueellaan. Valtakunnallisten järjestöjen merkitystä ei voida väheksyä, mutta paikallistasolla yhdistyksille on tärkeää seudullinen foorumin, jossa ne yhdessä pääsevät kehittämään oman elinpiirinsä asioita. Majakan myötä olen päässyt mukaan järjestötoiminnan uusimpaan kehitykseen valtakunnan tasolla. Majakka yhteistyökumppaneineen kuuluu Suomessa järjestötoiminnan edelläkävijöihin. Juuri tämä yhteistyö valtakunnallisesti on ollut työssäni antoisinta. Olen tavannut ympäri Suomea ihmisiä, jotka työskentelevät yhdistysten ja niiden tuottaman vapaaehtoistoiminnan näkyvyyden lisäämiseksi. On ollut hienoa olla mukana tässä kehitystyössä. Viime vuosi Majakassa on antanut paljon ja kiitän toiminnanjohtajaa, jonka vahva visio vie Majakkaa edistyksen kärkijoukoissa uudelle vuosikymmenelle. Jään nyt kehittämiskoordinaattorin tehtävistä vuodenvaihteessa pois, mutta en ajattele jättäväni Majakkaa. Järjestökenttä elää murroskauttaan ja haluan pysyä kehityksen kärkijoukoissa mukana. Aloitin viime syksynä jatko-opinnot Lapin yliopiston sosiaalityön laitoksella ja tulen tutkimaan yhdistyksessä toimimisen merkitystä jäsenten elämässä. Valmistuminen on vielä iso kysymysmerkki, mutta tutkimukseni ansiosta tulen tarvitsemaan Majakan apua vielä monta kertaa tulevien vuosien aikana. Haluan vielä kerran lausua lämpimät kiitokset kaikille yhteistyökumppaneille ja yhteistyökumppaneille! Satu Kujala 12
Rotinapullaa ja vapaaehtoistyötä Sain keväällä 2010 ihanan pienen tytön. Kotoutumisen jälkeen sairaalasta eräänä aamulla soi ovikelloni. Olin edellisen yön nukkunut huonosti ja kömmin pienoinen käsivarrellani aukaisemaan ovea. Oven takana seisoi naapurissa asuva vanhempi rouva. Hänellä oli suuri pullaleeta kädessään, jonka hän ojensi minulle. Hänellä on tapana tehdä rotinapullaa naapureille uuden vauvan kunniaksi. Olin niin hämmästyksessäni ja onnellinen, että en ole varma olenko koskaan tajunnut sanoa kiitosta. Mikään ei voita lämmintä pullaa ja kylmää lasillista maitoa. Olen toiminut aktiivisesti erilaisissa yhdistyksissä ja tapahtumissa vapaaehtoisena. Olen mm. pitänyt kirpputoria, jakanut pinssejä ohikulkijoille, maalannut kasvomaalauksia erilaisissa tapahtumissa sekä istunut ties kuinka monessa suunnittelukokouksessa ja ideoinut eri tapahtumia. Moni on kysynyt, että miksi ihmeessä. Miksi tehdä ilmaiseksi jotakin tai miksi uhrata aikaa. Syyni ovat hyvin itsekkäät. Haluan että maailma muuttuisi pikkuisen paremmaksi paikaksi. Vapaaehtoistyö on minulle vaikuttamista ja samalla minun maailmani muuttuu pikkuisen paremmaksi paikaksi elää. Vapaaehtoistyö antaa minulle paljon ja tiedän että työstäni hyötyy myös muut. Mikä onkaan sen mukavampaa kuin nähdä hymy ja ilo ihmisessä, kun tietää, että itse on tämän onnellisuuden saanut aikaiseksi. Majakasta on tullut minun uuden työni toimintapiste. Olen loikannut vapaaehtoisesta vapaaehtoistyön koordinaattoriksi 4.2.2011 Satu Kujalan tilalle. Kalenteri alkaa pikkuhiljaa täyttyä erilaisista tapahtumista ja ideavihkoseen tulvii aatoksia. Tänä juhlavuotena tulemme esille vapaaehtoistyömme kanssa. Tuomme vapaaehtoisuuden sinne missä ihmiset kokoontuvat ja lisäksi juhlimme loppuvuodesta vapaaehtoisuuden juhlavuotta. Yksin en tähän ponnistukseen pysty, vaan tarvitsemme siihen teidän vapaaehtoisten apua. Tulen kiertämään helmi- ja maaliskuussa kaikki Meri-Lapin kunnat, jolloin haluaisin tavata mahdollisimman usean järjestöaktiivin. Lisäksi piipahdan ainakin Sodankylässä ja Rovaniemellä kevään kuluessa. Silloin kerron lisää, mitä olemme suunnitelleet tälle vuodelle. Lisäksi haluan kuulla teidän mielipiteitä, ideoita ja uutisia kentältä. Kun olette Majakassa, piipahtakaa juttusille. Nyt on syntymässä uusi vapaaehtoistyön esiinmarssi ja minä tuon sen rotinapullan. Oikein kaunista kevät talvea kaikille Mira Karhu Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Meri-Lapin Majakka ry Puh. 050 501 7717 S-posti: mira.karhu(at)majakkatalo.fi Kuntakierroksien aikatauluja: Ylitornion valtuustosali 28.2. klo 17.00 Tervolan valtuustosali 1.3. klo 17.00 Tornion valtuustosali 2.3. klo 17.00 Keminmaan kirjaston auditorio 14.3. klo 17.00 Sodankylä 15.3. Rovaniemi 16.3. Kemi, Majakkatalo 17.3. klo 17.00 Lisätietoja lapinyhdistysnetti.fi sivustolta ja tietysti Miralta 13
Vapaaehtoistoiminnan resurssi- ja tukikeskus kuulumisia Toimivia vapaaehtoistoiminnan resurssikeskuksia on jo usealla paikkakunnalla. Osa niistä on järjestöjen, osa kuntien ylläpitämiä. Kaikissa keskeistä on organisaatio- ja sektorirajat ylittävä, verkostopohjainen vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen alueellisen tiedon ja osaamisen kokoaminen ja edelleen jakaminen. Keskukset palvelevat sekä kuntalaisia vapaaehtoistoimintaan ja vertaistukeen liittyvissä asioissa. Keskukset Espoossa (espoonvapaaehtoisverkosto.fi), Oulussa (vareskeskus.fi), Jyväskylässä (jyväskylä.fi/vapari), Kainuussa (viestiväkainuu.fi) ja Lapissa (lapinvapaaehtoisverkosto.fi) sekä Kansalaisareena ry valtakunnallisena toimijana ovat käynnistäneet laatuyhteistyön. Tavoitteena on kehittää käytännön laatutyökalu ja sertifiointimalli vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen resurssikeskuksille sekä käynnistää toimivien keskusten ketju Suomessa. Strategiseen kumppanuuteen tähdäten kehittämisessä hyödynnetään vertaisarvioinnin ja sosiaalisen tilinpidon menetelmiä. Yhteistyö on käynnissä ja hanketta valmistellaan vuoden 2011 aikana. Tämä on Kumppanuuskutsu, jolla kartoitetaan eri toimijoiden/alueiden kiinnostusta liittyä tähän vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen resurssikeskusten kehittämisen laatuyhteistyöhön. Toimitteko tai haluaisitteko toimia alueellanne vapaaehtoistoiminnan ja/tai vertaistuen resurssikeskuksena. Keskusten laatuyhteistyökokouksessa 4.2. Helsingissä sovimme, että Majakan tehtävänä on tiedottaa laatuyhteistyöstä Lapin maakunnan alueella ja kartoittaa uusien toimijoiden kiinnostusta tulla mukaan keskusten kehittämisverkostoon. Asian tiimoilta tulemme tapaamaan yhdistystoimijoita Soveltuvien uusien kumppanuuksien arviointikriteereinä käytetään mm. seuraavia tekijöitä: keskusten laatuyhteistyön ja kehittämisen ensisijaisena näkökulmana on vapaaehtoinen (ei esim. yhdistys tai yhdistyksen edunsaajat) kehittämisen avoimuus, laatutyötä tehdään kaikkien käyttöön (ei vain mukana olevien toimijoiden hyödyksi) kumppanuuskeskuksen tulee kyetä sitoutumaan esivalmistelutyöhön keväällä 2011 noin 1 pv/kk. Varsinainen kehittämistyö kullakin alueella tullaan resursoimaan haettavan hankkeen kautta. kumppanuuskeskuksilla tulee jo olla tai niillä tulee olla vahva halu ja mahdollisuus muodostaa sekä toiminnalliset (sosiaali, terveys, liikunta, nuoriso, asukastoiminta, monikulttuurisuus, kulttuuri, yms.) sekä taloudelliset (julkinen, yksityinen, III) sektorirajat ylittävät vapaaehtoistoiminnan yhteistyöverkostot alueellaan tahto toimia jatkossakin vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen resurssikeskuksena alueella. Lisätietoja: Tuula Huttunen Koivumaa Puh. 040 580 1654 S-posti: tuula.huttunen(at)majakkatalo.fi Jatta Wikström Puh. 50 5903322 S.posti: jatta.wikstrom(at) majakkatalo.fi 14
Muistitukiverkosto to hanke esittelyssä Historian ensimmäiset muistitukihenkilöt ovat valmistuneet Lappiin muistisairaiden ihmisten läheisten tueksi! Lapin Muistiyhdistys ry:n hallinnoiman hankkeen päämääränä on muistisairaiden ihmisten läheisten jaksamisen tukeminen. Hanke toteutetaan yhteistyössä Länsi-Pohjan Muistiyhdistys ry:n kanssa. Tavoitteena on luoda Lappiin kattava vapaaehtoisuuteen ja kahdenväliseen vertaistukeen perustuva Muistitukihenkilö toiminta sekä vapaaehtoinen Muistikaveritoiminta. MuTuVe -hanke starttasi toimintansa aloittaen ensimmäiset tukihenkilökurssit Utsjoella, Rovaniemellä, Posiolla, Kemissä, Torniossa ja Ivalossa syksyllä 2009. Tukihenkilökurssin laajuus on 15 tuntia, viiden kurssikerran jaksossa. Tavoitteena on kouluttaa jokaiseen Lapin kuntaan Muistitukihenkilöitä. Tällä hetkellä vapaaehtoiset Muistitukihenkilöt toimivat jo 12 Lapin kunnassa: Enontekiöllä, Inarissa, Kemissä, Kemijärvellä, Kittilässä, Posiolla, Ranualla, Rovaniemellä, Sallassa, Sodankylässä, Torniossa ja Utsjoella 38 henkilön voimin. Muistikavereina toimii puolestaan 19 henkilöä: Keminmaalla, Kittilässä, Posiolla, Sallassa, Savukoskella ja Sodankylässä. Raha-automaattiyhdistys tukee tätä hanketta. Muistitukihenkilöt ovat kurssin käyneitä ihmisiä, joiden omalla läheisellä on muistisairaus. He antavat vertaistukea toiselle muistisairaan läheiselle puhelinkeskustelujen aikana. Samalta kurssilta valmistuneet Muistikaverit ovat vapaaehtoisia, joiden lähipiirissä ei välttämättä ole muistisairautta sairastavaa, mutta jotka haluavat toimia vapaaehtoisina ja tukea perhettä esimerkiksi harrastuskaverina tai olemalla muistisairaan kaverina omaishoitajan lepohetken ajan. Tukihenkilöiden puhelinnumeroita on saatavana korttitelineistä, joita on jaettu kuntien terveyskeskuksiin, apteekkeihin, kirjastojen ja seurakuntasalien ilmoitustauluille. Muistitukihenkilöt ja Muistikaverit ovat kertoneet toiminnan olleen palkitsevaa ja he ovat kokeneet itsensä tarpeellisiksi. Kun toiminta perustuu kahdenväliseen vertaistukeen, myös tukihenkilöt kokevat saavansa tukea itselleen. He ovat myös huomanneet, että muistiasioista ollaan kiinnostuneita ja kun he ovat kertoneet vapaaehtoistoiminnasta, ihmiset ovat kyselleet lisää. Tiedon levittäminen tästä uudesta tukihenkilötoiminnasta onkin tärkeää. Uusia kursseja on alkamassa kevään 2011 aikana Posiolla, Pellossa, Ylitorniolla, Simossa ja Tervolassa. Lisätietoa alkavista kursseista on saatavilla kotisivuiltamme ja puhelimitse: Nina Siira-Kuoksa Projektikoordinaattori Puh. 0400 741 249 Irma Kallatsa Projektityöntekijä Puh. 040 182 4510. Tietoa löytyy myös hankkeen kotisivuilta www.lapinmuistitukiverkosto.fi. 15
Kehitysvammaisten tukiliitto aloittaa juhlavuoden On parempi, että 10 tekee yhden homman kuin että yksi tekee 10 hommaa. Kehitysvammaisten Tukiliitto täyttää alkaneena vuonna 50 vuotta. Juhlavauhdissa otamme käyttöön myös uuden strategian seuraavien kuuden vuoden suunnan näyttäjäksi. Tukiliitto aikoo vahvistua vaikuttajana ja asiantuntijana kehitysvammaisten ihmisten ja heidän läheistensä arjen ja elämän kysymyksissä. Haluamme myös olla ihmisiä kiinnostava kansalaisjärjestö. Vapaaehtoistoiminta on uuden strategiamme yksi pääaihe. Ihmiset haluavat tehdä hyvää, se on kaikkien oikeus ja näihin talkoisiin paneudumme. Ajattelemme, että tarvitaan pieniä ja isompia vapaaehtoistoiminnan paketteja. Paketteihin tarvitaan erilaisia sisältöjä: toisen ihmisen auttamista, tapahtuman järjestämistä, nettisivujen päivitystä ja paljon muuta. Joku haluaa ja ehtii tehdä hyvää tunnin silloin tällöin, toisen panos on säännöllisempää ja kesto pidempää ja jokaisen yhtä arvokasta. Toivomme, että voimme kehittää vapaaehtoistoimintaa niin jäsenillemme kuin ns. ulkopuolisille toimijoille yhdessä muiden järjestöjen kanssa ja yhteistyössä oppilaitosten, julkisen sektorin ja yritysten kanssa. Pääasia on, että vapaaehtoistoiminta on elävää ja uusiutuvaa. Kehitysvammaisten Tukiliitto on valtakunnallinen kansalaisjärjestö, jolla on lähes 200 jäsenjärjestöä ja niissä yli 17.000 henkilöjäsentä. Tukiliiton keskustoimisto sijaitsee Tampereella. Tukiliiton tehtävänä on tukea jäsenistöään sekä puolustaa ja kehittää kehitysvammaisten ja heidän läheistensä yhteiskunnallista tasa-arvoa. Tukiliitto kerää, jalostaa ja jakaa sekä kokemus- että tutkimustietoa sekä kokeilee ja kehittää erilaisia toiminnan tapoja ja kouluttaa myös jäsenistöään. Vertaistuki ja vapaaehtoistyön kehittäminen ovat tärkeä osa yhdistystoimintaa. Tukiliitto on myös aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja ja sen tehtävänä toimia monissa verkostoissa ja yhteistyöryhmissä kansallisesti ja kansainvälisesti. Tukiliiton tavoitteena on hyvä elämä kehitysvammaiselle ihmiselle ja hänen perheelleen. Lisätietoja: Tupu Sammaljärvi Viestintäpäällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Puh. 020 7 71 8210 16
Lapin Kehitysvammaisten tukipiiri ry Lapin Kehitysvammaisten Tukipiiri on perustettu vuonna 1977 toimimaan alueen tukiyhdistysten yhteistyöjärjestönä. Siihen kuuluu 14 paikallisyhdistystä, joissa on yhteensä reilut 1000 jäsentä. Yhdistyksen tavoitteena edistää kehitysvammaisten ihmisten ja heidän perheidensä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja elämänlaatua. Lapin Kehitysvammaisten tukipiirin pikkujoulu ja syyskokous sekä Kehitysvammaisten Tukiliiton järjestämä koulutus alueen yhdistystoimijoille järjestettiin Hotelli Luostotunturilla 20 21.11.2010. Väkeä saapui ympäri Lappia ja jokainen löysi itselle mieluisaa tekemistä. Osa väestä osallistui aktiivisesti koulutukseen ja opiskelivat yhdistyksen toiminnan kehittämistä. Toiset puolestaan suuntasivat virkistymään Ametisti-kylpylään. Mukana viikonlopussa oli myös Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n puheenjohtaja Jyrki Pinomaa ja osallistunutta väkeä lämmitti tuoreen puheenjohtajan läsnäolo tapahtumassa. Lapin Kehitysvammaisten Tukipiirin syyskokouksen yhteydessä suoritettiin myös henkilövalintoja: Puheenjohtajana jatkaa Hilpi Ahola Rovaniemeltä. Hallitukseen kuuluu 6 edustajaa, joista uudelle toimikaudelle tuli valituiksi Mirja Leskelä Kemijärveltä, varaedustaja Niilo Huotari Kittilästä. Teija Granath Torniosta, varaedustaja Pirjo Kähkönen Rovaniemeltä. Mari Lukkari Ivalosta, varaedustaja Leila Mäkelä Rovaniemeltä. Entisinä jäseninä jatkavat Sinikka Virta Kemistä, varaedustaja Antti Lehtonen Ylitorniolta. Matti Väliahdet Rovaniemeltä, varaedustaja Pekka Ryytty Sodankylästä sekä Kaisa Saariniemi Sallasta, varaedustaja Raimo Haapakoski Savukoskelta. Lapin Kehitysvammaisten Tukipiiri ry myös hallinnoi Tuovi Tepsan rahastoa, joka on perustettu vuonna 1996. Tuovi Tepsan rahaston toimikunta jakaa jatkokoulutusavustuksia Lapissa asuville, 17 vuotta täyttäneille oppivelvollisuutensa suorittaneille kehitysvammaisille henkilöille. Koulutuksen tulee olla itsenäistymistä ja aikuistumista sekä kotoa irtaantumista tukevaa. Lisätietoja: Hilpa Ahola Puheenjohtaja Puh. 0400 692 285 S-posti: hilpa.ahola(at)pp2.inet.fi 17
Kehitysvammaistuki 77 Kemi ry Yhdistys on kehitysvammaisten omaisjärjestö, jonka tärkeämpänä tehtävänä ovat edunvalvonta asiat. Vuosi 2011 on yhdistyksemme 34. toimintavuosi. Yhdistyksemme kuuluu Lapin Tukipiiriin sekä valtakunnalliseen etujärjestöön, Kehitysvammaisten Tukiliittoon, joka viettää kuluvana vuonna 50-vuotisjuhliaan. Juhlavuoden teemana on naisten ja äitien työpanoksen esille tuominen. Meidänkin yhdistyksen liikkeellelähdössä äitipiiri, sittemmin naistoimikunta, oli talouden kannalta tärkein toimielin. Virkistystapahtumat kuten retket, harrastuskerhot ja jäsenillat ovat vertaistapaamisia ja henkireikiä, jotka auttavat jaksamaan vaativassa edunvalvontatyössä. Meillä on ratkiriemukkaista muistoja matkoilta ja leireiltä. Tanssit Puistopaviljongin terassilla ovat piristäneet syyskesää ja kartuttaneet kassaamme arpajaistuotoilla. Kiitos Iltatähti-orkesterille, joka on tullut soittamaan korvauksetta. Hyvät yhteistyökumppanit kuten Kemin työväenopisto ja liikuntatoimi, sekä kehitysvammahuolto, seurakunta ja yksityiset henkilöt ovat niitä tahoja, joiden tuella toimintamme on muodostunut monipuoliseksi. Ammattiopisto Lappian opiskelijat opettajineen ovat olleet avustajina isoissa tapahtumissa mm. keilakisoissa, talvi- ja syysolympialaisissa. Kehitysvammaisten harrastuskerhoista kuvataide on suosituin. Taiteentekoa on opiskeltu vuodesta 194 lähtien työväenopistossa ja lukuisilla kesäkursseilla. Ryhmän nimi on Paletti Seiskat. Jäsenten töitä on ollut esillä vuosittain Kemin kulttuurikeskuksessa ja kerran Pohjolan Sanomien aulassa. Ryhmäläisten töitä on ollut myös yhteisnäyttelyssä Ylläksellä ja Muoniossa sekä Tampereella Taidekeskus Wärjäämön tiloissa. Kemin Fysiopaikan näyteikkunassa on yksi Paletti Seiskan työ vuorollaan noin kahden kuukauden ajan. Viime kesänä yhdistys järjesti kuvataideopetusta kehitysvammaisten vanhemmille kahtena viikonloppuna. Kokemus oli innostava, ja aikaansaannoksista on näyttely Leipätehtaalla. Musiikki on suosittu harrastus kehitysvammaisten keskuudessa. Musiikkiryhmä Seiskat on esiintynyt yhdistyksemme, seurakunnan ja työväenopiston juhlatilaisuuksissa. Kesällä 2010 ryhmäläiset osallistuivat karaokekilpailuun Kemijärvellä. Tarjontaa koulutustilaisuuksista, seminaareista ja luennoista on Tukipiirimme alueella riittävästi, mutta aktiiviosallistujien joukko on suppea ja samat henkilöt eivät jaksa aina osallistua. Kaipaammekin joukkoomme uusia innokkaita toimijoita. Tule Sinäkin mukaan! Yhdessä jaksamme eteenpäin. Lisätietoja: Arja Tolvanen Puheenjohtaja Puh. 0400991082 S-posti: tolvanen.arja(at)gmail.com Riitta Ilves Sihteeri Puh. 0408202959 S-posti: ilves.riitta(at)gmail.com 18
Lapin Yhdistysnetti avaa mahdollisuuksia Viestintä on keskeinen asia yhdistysten toiminnassa, niin alhaalta ylöspäin sekä organisaatioiden sisällä ja välillä. Verkostoitumisen perusedellytys on viestinnän toimiminen ja yhteyksien luomisen mutkattomuus. Viestinnän lisäämistä tarvitaan niin viranomaisten, kuntien ja poliittisten päättäjien ja viranhaltijoiden suuntaan. Lapin yhdistyksille on saatu yhteinen verkostoitumisen työkalu, kun joulun alla avattiin käyttöön Lapin Yhdistysnetti -sivusto osoitteessa www.lapinyhdistysnetti.fi. Sivusto on osa RAY:n rahoittamaa ja Majakan koordinoimaa Virtuaalijärjestö@ -hanketta. Kyseessä on lappilaisille yhdistyksille suunnattu ilmainen palvelu, joka sisältää mm. yhdistystietokannan, tapahtumakalenterin, tiedotussivuston sekä tietopankin. Sivusto tarjoaa maakunnallista ja valtakunnallista näkyvyyttä ja palveluja lappilaiselle järjestökentälle. Sivusto avaa uusia mahdollisuuksia yhteistyöhön ja verkostoitumiseen, tiedon saatiin ja sen jakamiseen, niin muille yhdistyksille, julkiselle sektorille kuin suurelle yleisöllekin. Yhdistystietokanta Lapin Yhdistysnetin tavoitteena on koota yhdelle sivustolle kaikkien Lapissa toimivien yhdistysten tiedot. Yhdistysnetin yhdistystietokannassa on jo perustiedot kaikista Lapin noin 7000 rekisteröityneestä yhdistyksestä (nimi, kotipaikka ja kotiseutukunta). Yhdistysnetistä löytyy lappilaisen yhdistyskentän koko kirjo. Tarkoituksena on että yhdistykset itse aktivoituisivat rekisteröitymään sivuston käyttäjiksi ja päivittävät oman yhdistyksensä tiedot sivuille itse. Sivuston Tietopankkiosioista löytyy ohjeita niin rekisteröitymiseen, kirjautumiseen ym. sivun toimintoihin. Lisäksi sivustoa ylläpitävä Majakan tietotiimi antaa tukea tarvittaessa sähköpostitse tai puhelimitse. Tiedottaminen Lapin Yhdistysnetin pääasiallinen tehtävä on toimia yhdistyksille täysin ilmaisena tiedotusalustana. Lähikuukausien aikana yhdistykset ja järjestötoimijat voivat halutessaan itse tiedottaa sivuston kautta joko kirjoittamalla tiedotteen sivustolle, liittämällä liitteen (nämä ominaisuudet eivät ole vielä toiminnassa) tai lähettämällä tiedotteen sivuston ylläpitoon sähköpostitse. Kalenterit Lapin Yhdistysnetin tapahtumakalenterista löytyy tietoa erilaisista messuista, seminaareista, koulutustilaisuuksista ja ryhmätapaamisista. Sivustolle rekisteröityneet yhdistykset voivat itse myös lisätä omia tapahtumiaan ja koulutuksiaan kalenteriin. Tarvittavat ohjeet löytyvät sivuston tietopankin ohjeet -osiosta ja tietotiimi opastaa sähköpostitse tai puhelimitse tarvittaessa. Tapahtumakalenterista tietoja voi hakea mm. paikkakunnittain. Tietopankki Sivuston Tietopankki -osio tulee sisältämään järjestökenttää hyödyttävää tietoa mm. yleisestä yhdistystoiminnasta, tiedottamisesta, hankkeista ja itse yhdistysnetin käyttöoppaista. Linkit -osiossa löytyy kaikenlaista yhdistystoimintaa koskevia ja hyödyttäviä linkkejä eri Internet -sivuille. Yhteydenotot: webmaster(at)majakkatalo.fi Timo Hietala Mika Laanila 19
Ajankohtaista Ray strategiakiertue starttaa maaliskuussa. Rovaniemellä tilaisuus pidetään 21.3. Lapin Yliopistolla klo 9-14.30 Saadaanko yhteistyöllä aikaan enemmän hyvinvointia? Tästä teemasta keskustellaan maaliskuussa seminaarikiertueella, jolla julkistetaan Ray:n uusi avustusstrategia 2012 2015. Seminaarikierroksella kerrotaan, miksi hyvinvointia ja tukipolkuja kannattaa rakentaa yhteistyössä järjestöjen kesken, ja miksi järjestöjen kannattaa tehdä kehittämistyötä yhdessä kuntien kanssa hakea myös rahoitusta siihen yhdessä. Kutsu yhteistyökokoukseen Majakkatalolla 7.4. klo 14 17 Tule kuulemaan Ray:n terveiset 21.3. Rovaniemellä järjestetystä strategiatilaisuudesta. Tilaisuuden tavoitteena on keskustella ja vaihtaa ajatuksia yhdistysten laajan hyvinvointihankkeen suunnitteluun liittyvistä asioista. Ray järjestää Tavoitteista tuloksiin koulutuksen 12.4. Rovaniemellä. Koulutuksessa käydään läpi toiminnan / projektin tavoitteiden asettamista, tulosten näkyviin saamista, tavoitteiden ja tuloksien välisiä yhteyksiä sekä tuloksellisuusseurannan toteuttamistapoja. Koulutus on suunnattu Ray avustuksen saajille järjestöille Ray haastaa avustusta saavat yhteisöt mukaan kampanjointiin Ray-järjestelmän puolesta. Lisätietoja ajankohtaisista tapahtumista löydät lisää lapinyhdistysnetti.fi - sivustolta Ray on tuottanut yhteisöjen käyttöön mm. julisteita ja sivun kokoisia 4- värimainoksia, joiden avulla voi kertoa jäsenille ja sidosryhmille, että niillekin on iloa peleistä. Julisteita ja ilmoituksia voi tilata kuvavaihtoehdoilla, jotka kuvastavat eri kohderyhmiä. Tarjolla on myös yksi järjestö- ja kansalaistoimintaa yleisemmin heijastava ryhmäkuva. Ray tukee kampanja-aineistot ovat kaikkien RAY:n tukea saavien järjestöjen tilattavissa niin kauan kuin tavaraa on varastossa. Ray lainaa myös järjestöjen tilaisuuksiin maksutta Ray tukee -rollupeja Tilaukset osoitteesta raytukee(at)ray.fi Otetaan joukolla haaste vastaan ja nostetaan Ray:n merkitys näkyviin myös vapaaehtoistoiminnan vuoden tapahtumissa ja tilaisuuksissa. 20