2012 Palveluntuottajien vuosiraportti Ammatillinen kuntoutus Vaikeavammaisten yksilöjaksot Harkinnanvaraiset yksilöjaksot TULES -kurssit ASLAK- ja Tyk -kuntoutus Kela 9.8.2013
2 Kela Sisällön suunnittelu Anneli Louhenperä, Leena Penttinen Riikka Peltonen, Leena Poikkeus Tuulikki Karhu, Marjaana Pajunen Veli-Matti Vaden, Seija Sukula Tekninen toteutus Vesa-Pekka Juutilainen Tilastollinen analyysi Riitta Toppari Tekstit Seija Sukula, Leena Penttinen
3 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yhteenveto... 4 2. Kaikki kuntoutuksessa olleet... 6 3. Ammatillinen kuntoutus... 11 4. Vaikeavammaisten yksilöjaksot... 13 5. Harkinnanvaraiset yksilöjaksot... 18 6. TULES-kurssit... 21 7. ASLAK-kurssit tai TYK-kuntoutus... 26
4 1. YHTEENVETO Kela on kehittänyt palveluntuottajien vuosiraportointia ja uutta raporttipohjaa kokeiltiin ensimmäisen kerran vuonna 2011 ammatillisessa kuntoutuksessa ja vaikeavammaisten yksilöjaksoilla. Kokeilusta saatujen myönteisten tulosten perusteella, raporttimallia on päätetty asteittain laajentaa koskemaan kaikkia kuntoutuspalveluita. Tämä vuosiraportti sisältää palveluntuottajan arvion kuntoutuksen toteutumisesta vuodelta 2012 ammatillisesta-, Tyk-, Tules -kuntoutuksesta ja ASLAK- kursseista, sekä vaikeavammaisten (7 eri palvelulinjaa) että harkinnanvaraiset yksilöjaksoilta (7 eri palvelulinjaa). Raportin tavoitteena on tuottaa tietoa kuntoutusprosessin eri vaiheista palveluntuottajan näkökulmasta. Kysymysten suunnittelun lähtökohtana on ollut uusi prosessijohtamisen malli 1, jonka tavoitteena on uudistaa palvelun tuottamista. Lisäksi palveluntuottajilta kerättävä tieto on osa kuntoutuksen tuloksellisuuden kehittämistä Kuntoutuksen kehittämisohjelma 2015 -mukaisesti. Kysymykset käsittelivät kuntoutukseen osallistumista ja sen toteuttamista, kuntoutustarpeen määrittelyä, kuntoutuksen oikea-aikaisuutta ja arvioitua hyötyä. Tuloksia tullaan hyödyntämään Kelan prosessien ohjauksessa ja tavoitteena on myös etsiä niitä sidosryhmäyhteistyön rajapintoja, jotka haastavat kuntoutuksen sidosryhmäyhteistyön keskeisten toimijoiden kanssa. Palveluntuottajat ovat toimittaneet 7068 kuntoutujaa koskevat tiedot niistä kuntoutujista, jotka päättivät kuntoutuksen vuoden 2012 loppuun mennessä. Osa tiedoista toimitettiin myöhässä ja ne on jätetty analyysin ulkopuolelle. Tulosten mukaan kuntoutuksen tavoite oli määritelty hyvin lähettävällä taholla yli puolella kuntoutujista. Ainoastaan Tules -kursseilla arvioitiin lähettävän tahon laatineet tavoitteet vain 40%:lla riittävästi ja neljänneksellä välttävästi tai ei ollenkaan. Suurin osa palveluntuottajista koki saaneensa hyvin etukäteistietoa kuntoutujan tilanteesta Kelan toimittamista asiakirjoista. Palveluntuottajat arvioivat lähes kaikkien kuntoutujien olleen oikeassa kuntoutusmuodossa (86%). Harkinnanvaraiset yksilöjaksot ja ASLAK-kurssit näyttivät kohdentuneen parhaiten, sillä siellä lähes kaikkien kuntoutujien koettiin olevan oikeassa kuntoutuksessa. Vastaavasti Tules-kuntoutujista kolmannes olisi hyötynyt enemmän muusta yksilöllisestä kuntoutuksesta, ammatillisesta kuntoutuksesta tai muusta sairausryhmäkohtaisesta kurssista. 1 Prosessijohtamisen kehittämisohjelma 31.8.2010
5 Palveluntuottajan arvion mukaan kolme neljäsosaa kuntoutujista hyötyi kuntoutuksesta. Parhaiten arvioitiin kuntoutujien hyötyneen vaikeavammaisten yksilöjaksoista ja ASLAK- ja Tyk-kuntoutuksesta. Vastaavasti vähiten koettiin kuntoutujien hyötyneen ammatillisesta kuntoutuksesta, mutta sielläkin yli puolet (60%) hyötyi kuntoutuksesta. Palveluntuottajat arvioivat kuntoutujien olleen kuntoutuksessa oikea-aikaisesti suhteessa sairauden hoitoon (76%). Vajaa viidennes kuntoutujista oli kuntoutuksessa liian myöhäisessä vaiheessa. Ammatillisessa kuntoutuksessa, Tules-kursseilla ja harkinnanvaraisilla yksilöjaksoilla kuntoutujat olisivat hyötyneet aikaisemmin aloitetusta kuntoutuksesta. Parhaiten ajoitus kohdistui ASLAK -kuntoutuksessa ja vaikeavammaisten yksilöjaksoilla, jossa lähes kaikkien arvioitiin olleen oikea-aikaisesti kuntoutuksessa. Yleisin keskeyttämisen syy oli sairaus. Lääkinnällisessä ja harkinnanvaraisessa kuntoutuksessa, Tules-kursseilla (työelämässä olevat) verkostoneuvottelut pidettiin pääosin puhelimen välityksellä. Kotipaikkakunnalla pidettiin vain yksittäisiä neuvotteluja, vaikka se onkin mahdollista Kelan palvelukuvauksen mukaisesti. Kela testasi suoraa asiakaspalautetta kuntoutujalta vuoden 2012 aikana tehdyllä asiakaskyselyllä. Kokeiluun valittiin alle vuoden kestävät ns. lyhyet ASLAK-kurssit. Tavoitteena oli selvittää kuntoutujien kokemuksia kuntoutuksen hyödyistä, laadusta ja käytännön järjestelyistä. Kursseja toteutettiin yhteensä 29 ja kuntoutujia oli lähes 290. Kyselyyn vastasi 52 (17,9 %) kuntoutujaa. Tämän kyselyn mukaan suurin osa kuntoutujista oli lyhytmuotoiseen ASLAK-kuntoutukseen tyytyväisiä (75 %) ja kokivat hyötyvänsä siitä (76 %). Kuntoutujat kokivat elämänhallinnan kohentuneen (81 %) ja kuntoutuksen sisältö vastasi heidän tarpeitaan (60 %). Asiakkaiden kokemuksia kuntoutuksen hyödyistä on tarkoitus laajentaa koskemaan kaikkia kuntoutujia. Erityisesti terveydenhuollon asiakkaille on kehitelty runsaasti kyselyjen malleja, joiden tarkoitus on mitata palvelun toteutumisen laadukkuutta asiakkaan näkökulmasta. Tällaisten kyselyjen sopivuutta Kelan kuntoutukseen testataan vuoden 2013 aikana eräissä Kelan kuntoutuspalveluissa, mm. yksilöllisissä kuntoutusjaksoissa ja Tules-kursseissa.
6 2. KAIKKI KUNTOUTUKSESSA OLLEET Tässä luvussa käsitellään kaikkia vuosiraportoinnissa olleita palvelulinjoja. Kuntoutujia oli kuntoutuksessa yhteensä 7068. Kuntoutujamäärät palvelulinjoittain Linja Harkinnanvarainen aikuisen aistivammojen linja 0 0,0 Harkinnanvarainen aikuisen neurologinen linja 251 3,6 Harkinnanvarainen aikuisen tules- ja reumalinja 401 5,7 Harkinnanvarainen aikuisen yleislinja 93 1,3 Harkinnanvarainen lapsen ja nuoren aistivammojen linja 3 0,0 Harkinnanvarainen lapsen ja nuoren tules- ja reumalinja 58 0,8 Harkinnanvarainen lapsen ja nuoren yleislinja 1 0,0 Vaikeavammaisen aikuisen aistivammojen linja 55 0,8 Vaikeavammaisen aikuisen neurologinen linja 2155 30,5 Vaikeavammaisen aikuisen tules- ja reumalinja 225 3,2 Vaikeavammaisen aikuisen yleislinja 465 6,6 Vaikeavammaisen lapsen ja nuoren aistivammojen linja 29 0,4 Vaikeavammaisen lapsen ja nuoren tules- ja reumalinja 35 0,5 Vaikeavammaisen lapsen ja nuoren yleislinja 183 2,6 Työelämässä olevien selkäoireisten Tules-kurssit 161 2,3 Työelämässä olevien niska- ja hartiaoireisten Tules-kurssit 27 0,4 Työelämässä olevien niveloireisten Tules-kurssit 41 0,6 Työelämästä poissaolevien Typo-Tules-kurssit 6 0,1 ASLAK-kurssit 574 8,1 Tyk-kuntoutus 13 0,2 Kuntoutustutkimus 710 10,0 Kuntoutustarveselvitys 830 11,7 Työkokeilu 345 4,9 Työhönvalmennus 100 1,4 MT-työhönvalmennus 307 4,3 Yhteensä 7068 100
7 1. Kuntoutujien keskeytysten ja peruutusten syyt (määrä henkilöä) Työ/opiskelu 66 7,4 Sairaus 366 41,2 Perhe 56 6,3 Kuntoutus ei sopiva 71 8,0 Muu syy 329 37,0 Yhteensä 888 100 Samalla henkilölle on saatettu merkitä useampia syitä. 2. Palveluntuottaja oli saanut etukäteistietoa kuntoutujan tilanteesta Kelan toimittamista asiakirjoista (henkilöiden lukumäärät) erittäin hyvin 2036 30,9 hyvin 2855 43,3 kohtalaisesti 1271 19,3 välttävästi 324 4,9 ei ollenkaan 101 1,5 Yhteensä 6587 100 3. Kuntoutuksen tavoite löytyi riittävän selkeästi B- lausunnosta/kuntoutussuunnitelmasta (henkilöiden lukumäärät) erittäin hyvin 1417 21,3 hyvin 2778 41,8 kohtalaisesti 1605 24,1 välttävästi 657 9,9 ei ollenkaan 194 2,9 Yhteensä 6651 100
4. Arvioikaa, kuinka tärkeitä seuraavat verkostoyhteistyökumppanit olivat ja laittakaa ne tärkeysjärjestykseen (1 = tärkein jne., tyhjä = ei ollenkaan) n=palveluntuottaja Sijoitus 1 2 3 4 5 n % n % n % n % n % Terveydenhuolto 110 54,19% 28 14,97% 24 14,72% 8 6,67% 4 5,19% Muu 23 11,33% 27 14,44% 11 6,75% 16 13,33% 8 10,39% Työnantaja 17 8,37% 23 12,30% 17 10,43% 11 9,17% 5 6,49% Työpaikka 12 5,91% 18 9,63% 17 10,43% 8 6,67% 3 3,90% Perhe 11 5,42% 23 12,30% 12 7,36% 8 6,67% 16 20,78% Työ- ja elinkeinotoimisto 11 5,42% 36 19,25% 29 17,79% 21 17,50% 3 3,90% Sosiaalitoimi 10 4,93% 21 11,23% 32 19,63% 22 18,33% 13 16,88% Kotipalvelu 5 2,46% 4 2,14% 7 4,29% 8 6,67% 4 5,19% Palvelutalo 3 1,48% 4 2,14% 5 3,07% 6 5,00% 7 9,09% Koulu 1 0,49% 3 1,60% 6 3,68% 8 6,67% 12 15,58% Päivähoito 0 0,00% 0 0,00% 3 1,84% 4 3,33% 2 2,60% Yhteensä 203 100,00% 187 100,00% 163 100,00% 120 100,00% 77 100,00%
9 5. Mitä seuraavista elämänlaadun mittareista käytätte pääasiallisesti? n=palveluntuottaja 15D (terveyteen liittyvä elämänlaadunmittari) 41 21 % RAND 36 (terveyteen liittyvä elämänlaadunmittari) 104 52 % WHOQOL-BREF 34 17 % Muu mikä? 20 10 % Yhteensä 199 100 % 6. Kuntoutujille oli myönnetty päätös oikeaan kuntoutukseen (henkilöiden lukumäärät) 6072 henkilöä (85,9 % 7068 henkilöstä) 7. Ne kuntoutujat, jotka eivät olleet oikeassa kuntoutuksessa, olivat hyötyneet enemmän seuraavista kuntoutuksista (henkilöiden lukumäärät) Muu ammatillinen kuntoutus 114 23,1 Muu sairausryhmäkohtainen kurssi 222 45,0 Muu yksilöllinen kuntoutuksen linja 132 26,8 ASLAK-kurssi 5 1,0 Tyk-kuntoutus 20 4,1 Yhteensä 493 100 8. Kuntoutuja hyötyi tästä kuntoutuksesta (henkilöiden lukumäärät) erittäin hyvin 1944 29,8 hyvin 2735 41,9 kohtalaisesti 1226 18,8 välttävästi 461 7,1 ei ollenkaan 160 2,5 Yhteensä 6526 100
10 9. Kuntoutujat olivat kuntoutuksessa oikea-aikaisesti suhteessa sairauden hoitoon (henkilöiden lukumäärät) liian aikaisin 319 4,9 sopivaan aikaan 4963 76,0 liian myöhään 1249 19,1 Yhteensä 6531 100 10. Kuntoutujat olivat kuntoutuksessa oikea-aikaisesti suhteessa työllistymiseen (henkilöiden lukumäärät) liian aikaisin 392 12,1 sopivaan aikaan 1944 59,9 liian myöhään 910 28,0 Yhteensä 3246 100 11. Kuntoutuspäiväkirja palveli kuntoutusprosessia (henkilöiden lukumäärät) erittäin hyvin 464 12,4 hyvin 883 23,7 kohtalaisesti 872 23,4 välttävästi 533 14,3 ei ollenkaan 978 26,2 Yhteensä 3730 100
11 3. AMMATILLINEN KUNTOUTUS Kuntoutujia ammatillisessa kuntoutuksessa (kuntoutustutkimus, kuntoutustarveselvitys, työkokeilu, työhönvalmennus ja mt-työhönvalmennus) oli yhteensä 2 229. 1. Kuntoutuksen keskeytysten ja peruutusten syyt (henkilöiden lukumäärät) Työ/opiskelu 36 10,8 Sairaus 145 43,7 Perhe 6 1,8 Kuntoutus ei sopiva 49 14,8 Muu syy 96 28,9 Yhteensä 332 100 2. Palveluntuottajalla oli etukäteistietoa kuntoutujan tilanteesta (henkilöiden lukumäärät) erittäin hyvin 534 24,3 hyvin 1029 46,8 kohtalaisesti 482 21,9 välttävästi 142 6,5 ei ollenkaan 13 0,6 Yhteensä 2200 100 3. Kuntoutuksen tavoite löytyi riittävän selkeästi B- lausunnosta/kuntoutussuunitelmasta (henkilöiden lukumäärät) erittäin hyvin 457 20,9 hyvin 871 39,8 kohtalaisesti 539 24,6 välttävästi 249 11,4 ei ollenkaan 74 3,4 Yhteensä 2190 100 4. Kuntoutujille oli myönnetty päätös oikeaan kuntoutukseen (määrä henkilöä) 1885 henkilöä (84,6 % 2229 henkilöstä)
12 5. Ne kuntoutujat, jotka eivät olleet oikeassa kuntoutuksessa, olivat hyötyneet enemmän seuraavista kuntoutuksista (henkilöiden lukumäärät) Muu ammatillinen kuntoutus 107 38,8 Muu sairausryhmäkohtainen kurssi 105 38,0 Muu yksilöllinen kuntoutuksen linja 56 20,3 ASLAK-kurssi 4 1,4 Tyk-kuntoutus 4 1,4 Yhteensä 276 100 6. Kuntoutuja hyötyi tästä kuntoutuksesta (henkilöiden lukumäärät)) erittäin hyvin 520 24,0 hyvin 792 36,5 kohtalaisesti 500 23,0 välttävästi 249 11,5 ei ollenkaan 109 5,0 Yhteensä 2170 100 7. Kuntoutujat olivat kuntoutuksessa oikea-aikaisesti suhteessa sairauden hoitoon (henkilöiden lukumäärät) liian aikaisin 292 13,6 sopivaan aikaan 1298 60,5 liian myöhään 554 25,8 Yhteensä 2144 100 8. Kuntoutujat olivat kuntoutuksessa oikea-aikaisesti suhteessa työllistymiseen (henkilöiden lukumäärät) liian aikaisin 368 17,3 sopivaan aikaan 1097 51,7 liian myöhään 657 31,0 Yhteensä 2122 100
13 4. VAIKEAVAMMAISTEN YKSILÖJAKSOT Kuntoutujia vaikeavammaisten yksilöjaksoille oli yhteensä 3147. 1. Kuntoutuksen keskeytysten ja peruutusten syyt (henkilöiden lukumäärät) Työ/opiskelu 7 2,7 Sairaus 130 50,4 Perhe 23 8,9 Kuntoutus ei sopiva 3 1,2 Muu syy 95 36,8 Yhteensä 258 100 2. Palveluntuottajalla oli etukäteistietoa kuntoutujan tilanteesta (henkilöiden lukumäärät) erittäin hyvin 1034 36,0 hyvin 1082 37,7 kohtalaisesti 524 18,3 välttävästi 147 5,1 ei ollenkaan 84 2,9 Yhteensä 2871 100,0 3. Kuntoutuksen tavoite löytyi riittävän selkeästi B- lausunnosta/kuntoutussuunitelmasta (henkilöiden lukumäärät) erittäin hyvin 748 25,3 hyvin 1236 41,7 kohtalaisesti 678 22,9 välttävästi 236 8,0 ei ollenkaan 64 2,2 Yhteensä 2962 100
14 4. Arvioikaa kuinka tärkeitä seuraavat verkostoyhteistyökumppanit olivat ja laittakaa ne tärkeysjärjestykseen Sijoitus 1 2 3 n % n % n % Terveydenhuolto 11 35,48 % 4 14,29 % 4 16,67 % Sosiaalitoimi 6 19,35 % 5 17,86 % 3 12,50 % Koulu 6 19,35 % 12 42,86 % 5 20,83 % Kotipalvelu 4 12,90 % 2 7,14 % 4 16,67 % Muu 2 6,45 % 3 10,71 % 1 4,17 % Palvelutalo 2 6,45 % 2 7,14 % 5 20,83 % Työnantaja 0 0,00 % 0 0,00 % 0 0,00 % Työpaikka 0 0,00 % 0 0,00 % 0 0,00 % Perhe 0 0,00 % 0 0,00 % 0 0,00 % Työ- ja elinkeinotoimisto 0 0,00 % 0 0,00 % 0 0,00 % Päivähoito 0 0,00 % 0 0,00 % 2 8,33 % Yhteensä 31 100,00 % 28 100,00 % 24 100,00 %
15 5. Mitä seuraavista elämänlaadun mittareista käytätte pääasiallisesti? 15D (terveyteen liittyvä elämänlaadunmittari) 2 8 % RAND 36 (terveyteen liittyvä elämänlaadunmittari) 13 15 % WHOQOL-BREF 7 27 % muu, mikä? 4 16 % Palveluntuottajia yhteensä 26 100 % 6. Kuntoutujille oli myönnetty päätös oikeaan kuntoutukseen (määrä henkilöä) 2756 henkilöä (87,6 % 3147 henkilöstä) 7. Ne kuntoutujat, jotka eivät olleet oikeassa kuntoutuksessa, olivat hyötyneet enemmän seuraavista kuntoutuksista (henkilöiden lukumäärät) Muu ammatillinen kuntoutus 1 0,9 Muu sairausryhmäkohtainen kurssi 72 61,5 Muu yksilöllinen kuntoutuksen linja 44 37,6 Yhteensä 117 100 8. Kuntoutuja hyötyi tästä kuntoutuksesta (henkilöiden lukumäärät) erittäin hyvin 1009 35,1 hyvin 1257 43,8 kohtalaisesti 459 16,0 välttävästi 114 4,0 ei ollenkaan 33 1,1 Yhteensä 2872 100
16 9. Kuntoutujat olivat kuntoutuksessa oikea-aikaisesti suhteessa sairauden hoitoon (henkilöiden lukumäärät) liian aikaisin 12 0,4 sopivaan aikaan 2479 86,3 liian myöhään 381 13,3 Yhteensä 2872 100 10. Kuntoutuspäiväkirja palveli kuntoutusprosessia (henkilöiden lukumäärät) erittäin hyvin 421 14,9 hyvin 684 24,3 kohtalaisesti 561 19,9 välttävästi 304 10,8 ei ollenkaan 850 30,1 Yhteensä 2820 100,0 11. Arvioikaa kuinka tärkeitä seuraavat verkostoneuvottelumenetelmät olivat ja laittakaa ne tärkeysjärjestykseen(1 = tärkein jne., tyhjä = ei ollenkaan) Sijoitus 1 2 3 4 5 n % n % n % n % n % Puhelimen välityksellä 24 82,76% 3 17,65% 2 33,33% 0 0,00% 0 Kuntoutujan kotipaikkakunnalla 4 13,79% 1 5,88% 0 0,00% 3 100,00% 0 Muu 1 3,45% 1 5,88% 0 0,00% 0 0,00% 0 Videoiden välityksellä 0 0,00% 0 0,00% 3 50,00% 0 0,00% 0 Kuntoutuksen palveluntuottajan tiloissa 0 0,00% 12 70,59% 1 16,67% 0 0,00% 0 Yhteensä 29 100,00% 17 100,00% 6 100,00% 3 100,00% 0
17 12. HENKILÖSTÖ. Arvioikaa, minkä moniammatillisen työryhmän jäsenen osuus painottui eniten ohjelman toteutuksessa ja laittakaa jäsenet tärkeysjärjestykseen (1 = tärkein jne., tyhjä = ei ollenkaan) A. Vaikeavammaisen aikuisen aistivammojen linja Tärkeimmäksi työntekijäksi ilmoitettiin näkövammaisten kuntoutusohjaaja ja kuurosokeuskuntoututtaja. Toiseksi tärkeimmiksi mainittiin terveydenhoitaja, kommunikaatiotaidon kuntouttaja, fysio- ja toimintaterapeutti. Kolmantena olivat sairaanhoitaja ja psykologi/psykoterapeutti. B. Vaikeavammaisen aikuisen neurologinen linja Tärkeimmiksi työntekijöiksi nimettiin fysioterapeutti ja sairaanhoitaja. Toiseksi tärkeimmät olivat psykologi ja toimintaterapeutti. Kolmanneksi mainittiin neuropsykologi, sosiaalityöntekijä ja sosionomi (AMK). C. Vaikeavammaisen aikuisen tules- ja reumalinja Tärkeimmiksi työntekijöiksi mainittiin fysioterapeutti ja kuntoutuksen erityispätevyyden suorittanut fysiatri. Toiseksi tärkeimpiä olivat kuntoutuksen erityispätevyyden suorittanut reumatologi ja sairaanhoitaja. Kolmanneksi mainittiin psykologi/neuropsykologi. D. Vaikeavammaisen aikuisen yleislinja Tärkeimmiksi työntekijöiksi mainittiin fysioterapeutti ja sairaanhoitaja. Toiseksi tärkeimpiä olivat toimintaterapeutti, psykologi/neuropsykologi ja fysiatri. Kolmanneksi mainittiin sosiaalityöntekijä ja sosionomi (AMK). E. Vaikeavammaisen lapsen ja nuoren aistivammojen linja Ensisijaisina työntekijöinä kyseisillä palvelulinjoilla oli näonkäytön- ja kuurosokeuskuntouttaja. Toissijaisina olivat fysioterapeutti ja psykologi ja kolmantena toimintaterapeutti. F. Vaikeavammaisen lapsen ja nuoren tules- ja reumalinja Ensisijaisena työntekijänä oli sairaanhoitaja. Toissijaisena oli fysioterapeutti ja kolmantena toimintaterapeutti. G. Vaikeavammaisen lapsen ja nuoren yleislinja Ensisijaisena työntekijänä olivat fysioterapeutti, sairaanhoitaja ja sosionomi (AMK). Toiseksi tärkeimmiksi mainittiin perhe- ja toimintaterapeutti. Kolmanneksi tärkeimpiä olivat sairaanhoitaja, lastentautien erikoislääkäri ja psykologi.
18 5. HARKINNANVARAISET YKSILÖJAKSOT Kuntoutujia harkinnanvaraisilla yksilöjaksoilla oli yhteensä 807. 1. Kuntoutuksen keskeytysten ja peruutusten syyt (henkilöiden lukumäärät) Työ/opiskelu 12 7,9 Sairaus 58 38,4 Perhe 12 7,9 Kuntoutus ei sopiva 6 4,0 Muu syy 63 41,7 Yhteensä 151 100 2. Palveluntuottajalla oli etukäteistietoa kuntoutujan tilanteesta (henkilöiden lukumäärät) erittäin hyvin 186 24,5 hyvin 424 55,9 kohtalaisesti 124 16,3 välttävästi 22 2,9 ei ollenkaan 3 0,4 Yhteensä 759 100 3. Kuntoutuksen tavoite löytyi riittävän selkeästi B- lausunnosta/kuntoutussuunitelmasta (henkilöiden lukumäärät) erittäin hyvin 84 11,1 hyvin 356 47,1 kohtalaisesti 211 27,9 välttävästi 83 11,0 ei ollenkaan 22 2,9 Yhteensä 756 100 4. Kuntoutujille oli myönnetty päätös oikeaan kuntoutukseen (määrä henkilöä) 735 henkilöä (91,1 % 807 henkilöstä)
19 5. Ne kuntoutujat, jotka eivät olleet oikeassa kuntoutuksessa, olivat hyötyneet enemmän seuraavista kuntoutuksista (henkilöiden lukumäärät) Muu ammatillinen kuntoutus 1 2,0 Muu sairausryhmäkohtainen kurssi 33 64,7 Muu yksilöllinen kuntoutuksen linja 10 19,6 ASLAK-kurssi 0 0,0 Tyk-kuntoutus 7 13,7 Yhteensä 51 100 6. Kuntoutuja hyötyi tästä kuntoutuksesta (henkilöiden lukumäärät)) erittäin hyvin 191 25,0 hyvin 353 46,3 kohtalaisesti 154 20,2 välttävästi 55 7,2 ei ollenkaan 10 1,3 Yhteensä 763 100 7. Kuntoutujat olivat kuntoutuksessa oikea-aikaisesti suhteessa sairauden hoitoon (henkilöiden lukumäärät) liian aikaisin 7 0,9 sopivaan aikaan 565 71,2 liian myöhään 222 28,0 Yhteensä 794 100 8. Kuntoutujat olivat kuntoutuksessa oikea-aikaisesti suhteessa työllistymiseen (henkilöiden lukumäärät) liian aikaisin 0 0,0 sopivaan aikaan 314 61,4 liian myöhään 197 38,6 Yhteensä 511 100
20 9. Kuntoutuspäiväkirja palveli kuntoutusprosessia (henkilöiden lukumäärät) erittäin hyvin 31 4,3 hyvin 127 17,6 kohtalaisesti 253 35,1 välttävästi 200 27,7 ei ollenkaan 110 15,3 Yhteensä 721 100 10. Arvioikaa kuinka tärkeitä seuraavat verkostoneuvottelujen menetelmät olivat ja laittakaa ne tärkeysjärjestykseen(1 = tärkein jne., tyhjä = ei ollenkaan) n=palveluntuottaja Sijoitus 1 2 3 4 5 n % n % n % n % n % Puhelimen välityksellä 28 73,68% 8 42,11% 1 20,00% 0 0,00% 0 Kuntoutuksen palveluntuottajan tiloissa 6 15,79% 5 26,32% 0 0,00% 0 0,00% 0 Muu 4 10,53% 4 21,05% 3 60,00% 0 0,00% 0 Videoiden välityksellä 0 0,00% 1 5,26% 0 0,00% 1 100,00% 0 Kuntoutujan kotipaikkakunnalla 0 0,00% 1 5,26% 1 20,00% 0 0,00% 0 Yhteensä 38 100,00% 19 100,00% 5 100,00% 1 100,00% 0
21 6. TULES-KURSSIT TULES-kursseilla kuntoutujia oli yhteensä 235. 1. Kuntoutuksen keskeytysten ja peruutusten syyt (henkilöiden lukumäärät) Työ/opiskelu 5 5,8 Sairaus 18 20,9 Perhe 9 10,5 Kuntoutus ei sopiva 11 12,8 Muu syy 43 50,0 Yhteensä 86 100 2. Palveluntuottajalla oli etukäteistietoa kuntoutujan tilanteesta (henkilöiden lukumäärät) erittäin hyvin 51 26,3 hyvin 80 41,2 kohtalaisesti 59 30,4 välttävästi 3 1,5 ei ollenkaan 1 0,5 Yhteensä 194 100 Kuntoutuksen tavoite löytyi riittävän selkeästi B-lausunnosta/kuntoutussuunitelmasta (henkilöiden lukumäärät) erittäin hyvin 24 12,5 hyvin 53 27,6 kohtalaisesti 71 37,0 välttävästi 22 11,5 ei ollenkaan 22 11,5 Yhteensä 192 100 3. Kuntoutujille oli myönnetty päätös oikeaan kuntoutukseen (määrä henkilöä) 163 henkilöä (69,4 % 235 henkilöstä)
22 4. Ne kuntoutujat, jotka eivät olleet oikeassa kuntoutuksessa, olivat hyötyneet enemmän seuraavista kuntoutuksista (henkilöiden lukumäärät) Muu ammatillinen kuntoutus 3 14,3 Muu sairausryhmäkohtainen kurssi 4 19,0 Muu yksilöllinen kuntoutuksen linja 13 61,9 ASLAK-kurssi 1 4,8 Tyk-kuntoutus 0 0,0 Yhteensä 21 100 5. Kuntoutuja hyötyi tästä kuntoutuksesta (henkilöiden lukumäärät)) erittäin hyvin 36 19,3 hyvin 106 56,7 kohtalaisesti 23 12,3 välttävästi 16 8,6 ei ollenkaan 6 3,2 Yhteensä 187 100 6. Kuntoutujat olivat kuntoutuksessa oikea-aikaisesti suhteessa sairauden hoitoon (henkilöiden lukumäärät) liian aikaisin 1 0,5 sopivaan aikaan 131 68,9 liian myöhään 58 30,5 Yhteensä 190 100 7. Kuntoutujat olivat kuntoutuksessa oikea-aikaisesti suhteessa työllistymiseen (henkilöiden lukumäärät) liian aikaisin 0 0,0 sopivaan aikaan 102 66,2 liian myöhään 52 33,8 Yhteensä 154 100,0 Koskee vain työelämässä olevia kuntoutujia.
23 8. Kuntoutuspäiväkirja palveli kuntoutusprosessia (henkilöiden lukumäärät) erittäin hyvin 12 6,3 hyvin 72 38,1 kohtalaisesti 58 30,7 välttävästi 29 15,3 ei ollenkaan 18 9,5 Yhteensä 189 100 9. Kuntoutujien terveydentila haittasi selviytymistä (henkilöiden lukumäärät) erittäin paljon 2 1,1 paljon 11 6,2 kohtalaisesti 19 10,7 jonkin verran 36 20,3 ei ollenkaan 109 61,6 Yhteensä 177 100 10. Arvioikaa kuinka tärkeitä seuraavat verkostoneuvottelujen menetelmät olivat ja laittakaa ne tärkeysjärjestykseen (1 = tärkein jne., tyhjä = ei ollenkaan) n=palveluntuottaja Työelämässä olevat Sijoitus 1 2 3 4 5 n % n % n % n % n % Puhelimen välityksellä 8 53,33% 2 50,00% 0 0 0 Kuntoutuksen palveluntuottajan tiloissa 6 40,00% 2 50,00% 0 0 0 Muu 1 6,67% 0 0,00% 0 0 0 Videoiden välityksellä 0 0,00% 0 0,00% 0 0 0 Kuntoutujan kotipaikkakunnalla 0 0,00% 0 0,00% 0 0 0 Yhteensä 15 100,00% 4 100,00% 0 0 0 Työelämästä poissaolevat Sijoitus 1 2 3 4 5 n % n % n % n % n % Puhelimen välityksellä 1 100,00% 1 100,00 0 0 0 Kuntoutuksen palveluntuottajan tiloissa 0 0,00% 0 0,00 0 0 0 Muu 0 0,00% 0 0,00 0 0 0 Videoiden välityksellä 0 0,00% 0 0,00 0 0 0 Kuntoutujan kotipaikkakunnalla 1 100,00% 0 100,00 0 0 0 Yhteensä 1 100,00% 1 100,00% 0 0 0
24 Sijoitus 11. Arvioikaa, minkä moniammatillisen työryhmän jäsenen osuus painottui eniten ohjelman toteutuksessa ja laittakaa jäsenet tärkeysjärjestykseen (1 = tärkein jne., tyhjä = ei ollenkaan) n=palveluntuottaja Työelämässä olevat 1 2 3 4 n % n % n % n % Fysioterapeutti 17 100,00% 0 0,00% 0 0,00% 0 0,00% Erikoislääkäri 0 0,00% 6 35,29% 4 23,53% 7 41,18% Psykologi 0 0,00% 8 47,06% 7 41,18% 2 11,76% Työelämän asiantuntija 0 0,00% 3 17,65% 6 35,29% 8 47,06% Yhteensä 17 100,00% 17 100,00% 17 100,00% 17 100,00% Sijoitus Työelämästä poissaolevat 1 2 3 4 n % n % n % n % Fysioterapeutti 1 100,00% 0 0,00% 0 0,00% 0 0,00% Erikoislääkäri 0 0,00% 0 0,00% 1 100,00% 0 0,00% Psykologi 0 0,00% 1 100,00% 0 0,00% 0 0,00% Sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja 0 0,00% 0 0,00% 0 0,00% 1 100,00% Yhteensä 1 100,00% 1 100,00% 1 100,00% 1 100,00%
25 12. Arvioikaa, minkä muun erityistyöntekijän osuus painottui eniten ohjelman toteutuksessa ja laittakaa jäsenet tärkeysjärjestykseen (1 = tärkein jne., tyhjä = ei ollenkaan) n=palveluntuottaja Työelämässä olevat Sijoitus 1 2 3 4 5 6 7 n % n % n % n % n % n % n % Fysioterapeutti 10 58,82% 0 0,00% 0 0,00% 0 0,00% 0 0,00% 0 0,00% 1 11,11% Ravitsemusterapeutti 4 23,53% 2 11,76% 2 11,76% 5 31,25% 2 14,29% 2 18,18% 0 0,00% Sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja Sosiaalityöntekijä tai sosionomi (AMK) 2 11,76% 1 5,88% 8 47,06% 2 12,50% 2 14,29% 2 18,18% 0 0,00% 1 5,88% 8 47,06% 2 11,76% 2 12,50% 2 14,29% 2 18,18% 0 0,00% Erikoislääkäri 0 0,00% 5 29,41% 1 5,88% 0 0,00% 2 14,29% 2 18,18% 0 0,00% Toimintaterapeutti 0 0,00% 1 5,88% 2 11,76% 1 6,25% 1 7,14% 2 18,18% 6 66,67% Liikunnanohjaaja 0 0,00% 0 0,00% 2 11,76% 6 37,50% 5 35,71% 1 9,09% 2 22,22% Yhteensä 17 100,00% 17 100,00% 17 100,00% 16 100,00% 14 100,00% 11 100,00% 9 100,00% Työelämästä poissaolevat Sijoitus 1 2 3 4 5 6 7 n % n % n % n % n % n % n % Fysioterapeutti 1 100,00% 0 0,00% 0 0,00% 0 0,00% 0 0,00% 0 0,00% 0 Sosiaalityöntekijä/sosionomi (AMK)/ kuntoutuksen ohjaaja (AMK)/ geronomi (AMK) 0 0,00% 1 100,00% 0 0,00% 0 0,00% 0 0,00% 0 0,00% 0 Erikoislääkäri 0 0,00% 0 0,00% 1 100,00% 0 0,00% 0 0,00% 0 0,00% 0 Toimintaterapeutti 0 0,00% 0 0,00% 0 0,00% 0 0,00% 1 100,00% 0 0,00% 0 Ravitsemusterapeutti 0 0,00% 0 0,00% 0 0,00% 1 100,00% 0 0,00% 0 0,00% 0 Jalkaterapeutti (AMK) 0 0,00% 0 0,00% 0 0,00% 0 0,00% 0 0,00% 0 0,00% 0 Liikunnanohjaaja 0 0,00% 0 0,00% 0 0,00% 0 0,00% 0 0,00% 1 100,00% 0 Yhteensä 1 100,00% 1 100,00% 1 100,00% 1 100,00% 1 100,00% 1 100,00% 0
26 7. ASLAK-KURSSIT TAI TYK-KUNTOUTUS Kuntoutujia ASLAK-kursseilla ja TYK-kuntoutuksessa yhteensä 587 (TYK-kuntoutujia 13). 1. Kuntoutuksen keskeytysten ja peruutusten syyt (henkilöiden lukumäärät) Työ/opiskelu 6 9,8 Sairaus 15 24,6 Perhe 6 9,8 Kuntoutus ei sopiva 2 3,3 Muu syy 32 52,5 Yhteensä 61 100 2. Palveluntuottajalla oli etukäteistietoa kuntoutujan tilanteesta (henkilöiden lukumäärät) erittäin hyvin 231 41,0 hyvin 240 42,6 kohtalaisesti 82 14,6 välttävästi 10 1,8 ei ollenkaan 0 0,0 Yhteensä 563 100 3. Kuntoutuksen tavoite löytyi riittävän selkeästi B- lausunnosta/kuntoutussuunitelmasta (henkilöiden lukumäärät) erittäin hyvin 104 18,9 hyvin 262 47,5 kohtalaisesti 106 19,2 välttävästi 67 12,2 ei ollenkaan 12 2,2 Yhteensä 551 100
27 4. Arvioikaa, kuinka tärkeitä seuraavat verkostoyhteistyökumppanit olivat ja laittakaa ne tärkeysjärjestykseen (1 = tärkein jne., tyhjä = ei ollenkaan) n=palveluntuottaja Sijoitus 1 2 3 4 5 N 5 Työnantaja 6 35 % 9 56 % 2 13 % Terveydenhuolto 4 24 % 4 25 % 4 27 % 1 14 % Työpaikka 4 24 % 2 13 % 6 40 % 1 14 % Muu 3 18 % 2 13 % 1 14 % 1 33 % Perhe 1 6 % 1 7 % 2 29 % Sosiaalitoimi 2 67 % Työ- ja elinkeino- toimisto 2 29 % Kotipalvelu Koulu Palvelutalo Päivähoito Muu Yhteensä 17 100 % 16 100 % 15 100 % 7 100 % 3 100 % 5. Mitä seuraavista elämänlaadun mittareita käytätte pääasiallisesti (valitse vain yksi vaihtoehto) Palveluntuottajia % 15D (terveyteen liittyvä elämänlaadunmittari) 3 18,8 Rand 36 (terveyteen liittyvä elämänlaadunmittari) 12 75,0 WHOQOL-BREF 0 0,0 Muu 1 6,3 Yhteensä 16 100
28 6. Kuntoutujille oli myönnetty päätös oikeaan kuntoutukseen (määrä henkilöä) 527 henkilöä (89,7 % 587 henkilöstä) 7. Ne kuntoutujat, jotka eivät olleet oikeassa kuntoutuksessa, olivat hyötyneet enemmän seuraavista kuntoutuksista (henkilöiden lukumäärät) Muu ammatillinen kuntoutus 2 7,1 Muu sairausryhmäkohtainen kurssi 8 28,6 Muu yksilöllinen kuntoutuksen linja 9 32,1 ASLAK-kurssi 0 0 Tyk-kuntoutus 9 32,1 Yhteensä 28 100,0 8. Kuntoutuja hyötyi tästä kuntoutuksesta (henkilöiden lukumäärät) erittäin hyvin 188 35,2 hyvin 227 42,5 kohtalaisesti 90 16,9 välttävästi 27 5,1 ei ollenkaan 2 0,4 Yhteensä 534 100,0 9. Kuntoutujat olivat kuntoutuksessa oikea-aikaisesti suhteessa sairauden hoitoon (henkilöiden lukumäärät) liian aikaisin 7 1,3 sopivaan aikaan 490 92,3 liian myöhään 34 6,4 Yhteensä 531 100,0
29 10. Kuntoutujat olivat kuntoutuksessa oikea-aikaisesti suhteessa työllistymiseen (henkilöiden lukumäärät) liian aikaisin 24 5,2 sopivaan aikaan 431 93,9 liian myöhään 4 0,9 Yhteensä 459 100,0 11. Verkkotyöskentely palveli kuntoutusprosessia (henkilöiden lukumäärät) erittäin hyvin 92 18,9 hyvin 145 29,8 kohtalaisesti 132 27,2 välttävästi 71 14,6 ei ollenkaan 46 9,5 Yhteensä 486 100,0 13. Arvioikaa kuinka tärkeitä seuraavat yhteistyötapaamisten menetelmät olivat eri tilanteissa ja laittakaa ne tärkeysjärjestykseen (1 = tärkein jne., tyhjä = ei ollenkaan), n=palveluntuottaja Yhteistyöpäivä Sijoitus Kuntoutuksen palveluntuottajan tiloissa 1 2 3 4 5 n % n % n % n % n % 12 75,00% 1 10,00% 0 0,00% 0 0,00% 0 Kuntoutujan kotipaikkakunnalla 3 18,75% 1 10,00% 1 20,00% 1 25,00% 0 Muu 1 6,25% 3 30,00% 0 0,00% 0 0,00% 0 Puhelimen välityksellä 0 0,00% 0 0,00% 2 40,00% 3 75,00% 0 Videoiden välityksellä 0 0,00% 5 50,00% 2 40,00% 0 0,00% 0 Yhteensä 16 100,00% 10 100,00% 5 100,00% 4 100,00% 0
30 Palveluntuottajan työpaikkakäynti Sijoitus 1 2 3 4 5 n % n % n % n % n % Kuntoutujan kotipaikkakunnalla 5 41,67% 2 50,00% 0 0,00% 1 50,00% 0 Kuntoutuksen palveluntuottajan tiloissa 3 25,00% 1 25,00% 0 0,00% 0 0,00% 0 3 25,00% 0 0,00% 0 0,00% 0 0,00% 0 Puhelimen välityksellä 1 8,33% 0 0,00% 2 100,00% 0 0,00% 0 Videoiden välityksellä 0 0,00% 1 25,00% 0 0,00% 1 50,00% 0 Yhteensä 12 100,00% 4 100,00% 2 100,00% 2 100,00% 0 Loppukeskustelu esimiehen kanssa Sijoitus 1 2 3 4 5 n % n % n % n % n % Puhelimen välityksellä 7 50,00% 1 14,29% 0 0,00% 0 0 Muu 5 35,71% 3 42,86% 1 50,00% 0 0 Kuntoutujan kotipaikkakunnalla 1 7,14% 0 0,00% 0 0,00% 0 0 Kuntoutuksen palveluntuottajan tiloissa 1 7,14% 2 28,57% 0 0,00% 0 0 Videoiden välityksellä 0 0,00% 1 14,29% 1 50,00% 0 0 Yhteensä 14 100,00% 7 100,00% 2 100,00% 0 0 Jos vastaatte ASLAK-kurssista, niin arvioikaa vielä kuinka tärkeitä seuraavan yhteistyötapaamisen menetelmät olivat ja laittakaa ne tärkeysjärjestykseen (1=tärkein jne., tyhjä = ei ollenkaan), n=palveluntuottaja Alueellinen yhteistyökokous (ASLAK-kurssi) Sijoitus 1 2 3 4 5 n % n % n % n % n % Kuntoutuksen palveluntuottajan tiloissa 10 66,67% 2 20,00% 0 0,00% 0 0,00% 0 Muu 3 20,00% 0 0,00% 1 14,29% 0 0,00% 0 Puhelimen välityksellä 1 6,67% 3 30,00% 3 42,86% 2 50,00% 0 Kuntoutujan kotipaikkakunnalla 1 6,67% 2 20,00% 0 0,00% 1 25,00% 0 Videoiden välityksellä 0 0,00% 3 30,00% 3 42,86% 1 25,00% 0 Yhteensä 15 100,00% 10 100,00% 7 100,00% 4 100,00% 0
31