Kotiseutukosteikko Life hanke Siikainen, Kiimanevan kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti
Kosteikkoalueen lähtötilanne 08.05.2013
Ison Kiimanevan suoalue 08.05.2013 Kosteikkoalue rajautuu luonteiskulmalla Ison Kiimanevan suoalueeseen, jonka keskiosat ovat säilyneet melko luonnontilaisina
Ison Kiimanevan suoalue 08.05.2013 Suon laiteet kankaita vasten ovat kauttaaltaan ojitettu Osa alueen melko hiljattain kunnostetuista ojista johtaa lähtötilanteessa vesiä pois kosteikkoalueelta
Hankkeen tavoitteet ja rakentamisen lähtökohdat Hankkeen tavoitteet: - Kehittää kohteesta monipuolinen luonnonhoidon mallialue sekä merkittävä vesilintujen suosima pesimä- ja poikue-elinympäristö - Lisätä elinympäristöjen luonnollista vaihtelua ja maiseman moni-ilmeisyyttä - Edistää luonnon monimuotoisuutta - Parantaa vesiensuojelua kiintoainetta ja ravinteita pidättämällä Rakentamisen lähtökohdat: - Kosteikkokohde sijaitsee yhden yksityismaanomistajan mailla - Kosteikko rakennetaan alavaan peltonotkoon, jonka halki on kaivettu syvä laskuoja - Kosteikon vedet kertyvät pieneltä vajaan 20 hehtaarin suuruiselta valuma-alueelta - Maastonpiirteet ja lähialueen nykyinen maankäyttö mahdollistivat patoamiseen perustuvan vedennoston - Patorakennustyössä on kiinnitettävä erityistä huomiota padon vedenpidätyskykyyn, sillä patoa ei voida rakentaa homogeenisista savimaista
Patopenkereen rakentaminen 08.08.-13.08.2013 Työt kohteella aloitettiin patorakennuspaikan raivaamisella ja pintamaiden kuorinnalla Hakkuutähteet, kannot ja patomateriaaliksi kelpaamattomat pintamaat kuljetettiin traktorilavetilla läheisiin pellon reunaojiin
Patopenkereen rakentaminen 08.08.-13.08.2013 Kauhanpyörittäjään lisävarusteena saatava tarttumakoura on kätevä apuväline puunrunkojen ja kantojen käsittelyssä
Patopenkereen rakentaminen 08.08.-13.08.2013 Ojaan kertynyt liete ja muu orgaaninen aines kaivettiin tarkoin pois tulevan padon kohdalta
Patopenkereen rakentaminen 08.08.-13.08.2013 Patorakennuspaikan kosteikon puoleisilta alueilta kuorittiin pois myös paksu ruokamultakerros
Patopenkereen rakentaminen 08.08.-13.08.2013 Patorakennuspaikan kivistä ja huonompilaatuisista pintamaista rakennettiin vesitiiviitä patomassoja tukeva ja kaivinkoneen liikkumisen mahdollistava kantava padon takaosa Suurikokoisimpien kivien liikuttelu ei olisi onnistunut lainkaan kovin pienellä kaivinkoneella (työt toteutettiin CAT 315C -merkkisellä telakaivinkoneella, jonka työpaino oli noin 18 tonnia)
Kosteikon patokaivon asennus Patokaivo asennettiin kuivatyönä vesiä poisjohtavan vanhan valtaojan viereen Patokaivon vesijuoksun korkeusasema määritettiin siten, että pääosa kosteikkoalueesta voitaisiin tarvittaessa laskea tyhjäksi ja, että kaivosta lähtevän poistoputken pää jäisi uoman nykyisen vesipinnan yläpuolelle
Kosteikon patokaivon asennus Rumpuputkiliitokset (tulo 6 m ja poistolinja 15 m) varmistettiin haponkestävillä ruuveilla Rumpuputkien ympärykset tiivistettiin huolellisesti varsinaisilla patomailla Patokaivon maatäyttö tehtiin varoen ja tasaisesti kaivoa kiertäen Patolaitteiden kustannukset: - Säätösalaojakaivo Spiro SN 4, 675/600 mm: 850 sis. alv - Rumpuputket 27 m, SN8, muhvit ja putkien kiinnitystarvikkeet: 450 sis. alv
Patokaivon asentamisessa huomioitavia asioita Patokaivon yhteisiin liitettävien rumpuputkien arinat tulee pohjustaa erittäin huolellisesti yhtenevään korkeusasemaan, jotta putkien päälle tuleva maatäyttö ei pääse aiheuttamaan vääntöä kaivon sisärakenteeseen Kaivomateriaalien laatuun kannattaa kiinnittää erityistä huomiota kosteikkorakennuskohteissa, joissa maatäytöt joudutaan toteuttamaan padon vedenpidätyskykyvaatimusten vuoksi jäykkärakenteisilla ja huonosti muovautuvilla savimailla Kaivon mitoitustietoja: - kaivorungon koko 675/600 mm - tulo- ja poistoyhteiden koko 250/230 mm - kaivon korkeus 2700 mm - lietepesän syvyys 400 mm - kiinteän padotusputken pituus 1100 mm - liikkuvan padotusputken pituus 750 mm - padotuskorkeuden säätövara n. 700 mm: (-48 cm < suunnitelman padotustaso < +22 cm) Huom. Periaatekuvassa esitetyt kaivon mitoitustiedot eivät vastaa kohteella käytettyä kaivoa, Timo Niemelä
Patopenkereen rakentaminen 08.08.-13.08.2013 Padon vesitiiviiseen ytimeen kelpaava savensekainen rahkaturvekerros oli valitettavan ohut Niityn pohjamaana oli erittäin märkä ja löysä savilerva (kuvan vasemmassa alakulmassa näkyvä vaaleamman harmaa sedimentti), jota ei voinut käyttää patorakentamisessa
Patopenkereen rakentaminen 08.08.-13.08.2013 Maanomistajan talkoopanoksella toteutettu maansiirtotyö oli hankkeen kustannusten hallinnan kannalta erittäin ratkaisevaa, sillä patomassoja oli kaivettava ennalta arvioitua laajemmalta alueelta
Patopenkereen rakentaminen 08.08.-13.08.2013 Padon vedenpidätyskyvyn turvaava savensekainen rahkaturve levitettiin noin 40 50 cm paksuksi kerrokseksi leveää ja kantavaa kivistä tukipengertä vasten
Patopenkereen rakentaminen 08.08.-13.08.2013 Patopengertä rakennettiin sekä padon etuluiskan puolelta että padon taustatueksi rakennettua leveää ja kaivinkonetta kantavaa pengertietä pitkin
Patopenkereen rakentaminen 17.06.-27.06.2013 Tavoitekorkeuden ja oikean muodon saavuttaneen padon pinta viimeisteltiin kaivinkoneen kauhalla liippaamalla
Patopenkereen rakentaminen 08.08.-13.08.2013 Patopenkereen edustan ja kosteikon puolella koskemattoman kiintomaaharjanteen väliin jäänyt syvennys täytettiin kokonaan maamassoilla, jotta padon etuluiskan tiivistekerroksessa käytetty märkä savensekainen rahkaturve pysyisi halutussa muodossa, eikä lähtisi luisumaan
Patopenkereen rakentaminen 08.08.-13.08.2013 Vesien poisjohtamisen varajärjestelmänä käytetyn rumpuputken vesijuoksu asennettiin noin 34 cm kosteikon ylimmän suunnitellun padotustason yläpuolelle
Patopenkereen rakentaminen 08.08.-13.08.2013 Padon harja rakennettiin noin 70 cm:ä ylintä suunniteltua padotustasoa korkeammalle Loppuviimeistelynä patopenkereen päälle ajettiin vielä traktorilavetilla ohut kerros ruokamultaa, mikä nopeuttaa sitovan pintakasvillisuuden muodostumista
Yhteenveto kosteikon patorakennustöistä Kosteikon perustamiseksi rakennettiin noin 60 metriä pitkä pato Padon etuluiskaa vasten jätettiin kova kuorimaton kiintomaaharjanne rakennusaikaisten märkien patomaiden luisumisen estämiseksi, Padon harja rakennettiin keskimäärin noin 4 metriä leveäksi, jotta hoitotoimenpiteitä voidaan toteuttaa jatkossa maatalouskoneita apuna käyttäen
Yhteenveto kosteikon patorakennustöistä Patorakennustöiden kustannukset: - Kaivinkonetyöt 49 h x 62,00 / h = 3038,00 sis. alv - Kaivinkoneen siirtokustannukset 409,20 sis. alv Rakennustyössä käytetty Kalusto: - CAT 315C L telakaivinkone + Engcon EC20 -kauhanpyörittäjä Kohteen kaivinkoneurakoitsija: - Tmi Maanrakennus M. Ruuhimäki
Rantaviivan muotoilutyöt Kosteikon rantojen moni-ilmeisyyttä lisättiin niemiä ja lahdelmia rakentamalla sekä rantaluiskia loiventamalla
Saarien ja lepäilypaikkojen rakentaminen Kosteikkoalueelle muotoiltiin erilaisia saaria ja harjanteita korostamaan alueen rakenteellista ja maisemallista vaihtelua Saariin aseteltujen kasvillisuusmättäiden avulla pyrittiin nopeuttamaan pesimäsuojaa tarjoavan kasvillisuuden kehitystä
Saarien ja lepäilypaikkojen rakentaminen Keloja ja maaliekopuita aseteltiin erityisesti saarien ja matalikkojen yhteyteen lisäämään vesi- ja kahlaajalintujen käyttämien lepäilypaikkojen määrää
Yhteenveto kosteikkoalueen kaivu- ja muotoilutöistä Kosteikon kaivu- ja muotoilutöiden kustannukset: - Saarten ja harjanteiden rakentaminen 5 h x 62,00 / h = 310 sis. alv - Rantaviivan muotoilutyöt 7,5 h x 62,00 = 465,00 sis. alv
Kosteikon kehitystä ja luontovaikutuksia seurataan rakentamisen jälkeen Vesilinnut hankkeen luontovaikutusten indikaattoreina Maanomistaja toteuttaa laskentaohjelman mukaiset vesilintulaskennat ainakin vuoden 2015 loppuun asti
Kuva patopenkereeltä kosteikkoalueelle 29.08.2013 Kuivan ja aurinkoisen loppukesän ansiosta pato on jo ehtinyt asettua ja pinta kuivahtaa
Kuva Kiimanevan etelälaiteelta pohjoiseen 4.11.2013 Kosteikkoon rajautuvien reunaojien täyttäminen parantaa Kiimanevan luonnontilaa ja vaihettumisvyöhykkeiden arvoa metsäkanalintujen poikue-elinympäristöinä Ennallistamistoimenpiteiden yhteydessä ohjattiin myös suolta valuvia vesiä kohti kosteikkoa
Kuva patopenkereeltä kosteikkoalueelle 04.11.2013 Kuivana jatkuneen loppukesän ja syksyn myötä vettä on kertynyt lähinnä vasta kosteikon kaivusyvänteisiin
Kuva patopenkereeltä kosteikkoalueelle 04.11.2013
Pelto muuttuu vähitellen kosteikoksi 4.11.2013 Suolta aiemmin ohi virranneet vedet valumat järjestelyjen myötä nyt kosteikkoon (ylempi kuva). Pienten valuma-alueiden kosteikoissa kaikki saatavissa oleva vesi on tarpeen! Valtaojaan on jo kertynyt vettä ja pian vesi nousee jo vanhoille peltosaroille (alempi kuva)