KEMIKAALIT JA YMPÄRISTÖ 25.4.2012 TALVIVAARAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN SUUNTAVIIVAT EEVA RUOKONEN 1
TALVIVAARA LYHYESTI Maailmanluokan nikkelikaivoksen ylösajo käynnissä Sotkamossa Kansainvälisesti merkittävä perusmetallien tuottaja Hyödyntää biokasaliuotusteknologiaa Kaivoksen toiminta-ajaksi arvioidaan useita kymmeniä vuosia Hakemus kaivospiirin laajentamiseksi n. 70 km 2 :lla jätettiin kesäkuussa 2011 Kaivoksen laajennushankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) ohjelma kuulutettiin maaliskuussa 2012 Uraanin talteenottolaitoksen käyttöönotto vuoden 2012 jälkipuoliskolla Arvioitu vuotuinen tuotanto täydessä mittakaavassa Nikkeli 50 000 tonnia Sinkki 90 000 tonnia Kupari 15 000 tonnia Koboltti 1 800 tonnia Uraani 350 tonnia 2
TUOTANTOPROSESSI KUVINA Kaivos Kasaus Sakeuttimet Primäärimurskaus Liuotuskasat Lopputuote (ZnS) 3
TALVIVAARAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN SUUNTAVIIVAT Keskeisen tärkeää Paikallisyhteistyö Vesi Turvallisuus Aktiivisia parannustoimenpiteitä Haju Pöly Jatkuvaa kehitystyötä Melu, tärinä Prosessijätteet Energian ja raaka-aineiden käyttö Maisema Kuva otettu jälkikäsittely-yksiköltä luontoon lähtevästä vedestä syksyllä 2011 4
KESKEISEN TÄRKEÄÄ: PAIKALLISYHTEISTYÖ Suora viestintä ja vuorovaikutus Kotiin jaettavat lehdet ja esitteet Vieraita kaivoksella vuosittain yli 4000 Tupaillat, avoimet ovat, yleisötilaisuudet, sidosryhmäkohtaiset vierailut, koululaisvierailut Raportoinnin läpinäkyvyys Kestävän kehityksen raportti (GRI) Ympäristön tarkkailuraportit netissä Ympäristölupahakemukset nettiin Paikanpäällä.fi-sivusto Osallistaminen ja osallistuminen Säännölliset asukaskyselyt ja muut palautekanavat asukkailta kaivokselle Asukkaiden ympäristöhavaintojen seurantajärjestelmä ja osallistuminen näytteiden ottoon Seuranta- ja ohjausryhmät Työpajat 5
KESKEISEN TÄRKEÄÄ: TOIMINNAN KOKONAISTURVALLISUUS Viranomaisvalvonta Viranomaiset antavat määräykset turvalliselle toiminnalle ja tarkkailulle sekä valvovat toimintaa Työsuojeluviranomainen Ympäristöviranomainen Patoturvallisuusviranomainen Kaivosviranomainen Kemikaaliviranomainen Säteilyturvallisuuskeskus STUK EURATOM, IAEA Jatkuva ja laaja ympäristöntarkkailu Velvoitetarkkailu (ulkopuolinen taho) Oma vapaaehtoinen seuranta ja ympäristönäytteiden analysointi Vuonna 2011 näytteitä otettiin: Vesistöistä 3 600 kpl, joista yli 51 500 analyysia Ilmasta 490 kpl, joista yli 3 900 analyysia Valvovan ympäristöviranomaisen valvontakäynnit: 2009: 18 kpl 2010: 22 kpl 2011: 20 kpl 6
JATKUVAA KEHITYSTYÖTÄ: MELU, TÄRINÄ, PROSESSIJÄTTEET, ENERGIAN JA RAAKA-AINEIDEN KÄYTTÖ, MAISEMA Melu Tärinä Toiminta suunnitellaan ja toteutetaan siten, että melu ympäristöön alittaa ohjearvot Velvoitetarkkailussa vuosittaiset melumittaukset Räjäytykset suunnitellaan ja toteutetaan siten, että louhintatärinäarvot alittavat vauriovaaran raja-arvot Velvoitetarkkailussa vuosittaiset tärinämittaukset Energia ja raaka-aineet Optimoidaan käyttöä Prosessijätteet Sivukiven hyötykäyttö liotuskasojen pohjarakenteissa Kipsisakka loppusijoitetaan tiivispohjaisille alueille, jotka täytyttyään kapseloidaan ja maisemoidaan. Maisema Laatu testataan kuukausittain (pitoisuus ja liukoisuudet) 1200 hehtaaria otettu käyttöön Kaivoksen sulkemissuunnitelma tehty ja maisemaseikat huomioidaan jo rakentamisen yhteydessä. 7
AKTIIVISIA PARANNUSTOIMENPITEITÄ: HAJU JA PÖLY Haju (rikkivety) Tehtyjä toimenpiteitä vuonna 2011 Pesureiden toimintaa tehostettu Uuden pesurin käyttöönotto Hajupäästöt pienentyneet noin 80 % vuoden 2011 aikana Naapureilta edelleen paljon havaintoja hajuista (131 kpl vuonna 2011) Velvoitetarkkailu Päästölähteiden säännöllinen päästötarkkailu Vuoden 2012 aikana edelleen optimoidaan pesureita ja otetaan käyttöön rikkivedyn katalyyttinen poltto Pölyäminen Tehtyjä toimenpiteitä vuonna 2011 Kiven räjäytyksen pölyämistä vähennetty optimoimalla panostusta Teiden automaattinen kastelujärjestelmä (5,1 km) Murskaamohallin uusi pölynpoistolaitteisto Naapureilta 9 havaintoa pölyämisestä vuonna 2011 Velvoitetarkkailu Päästölähteiden säännöllinen tarkkailu Vaikutusta seurataan kuukausittaisilla pölylaskeumamittauksilla Vuoden 2012 aikana uusitaan Seulomon pölynpoistolaitteisto 8
VESISTÖ: TOIMINTA TILANTEEN KORJAAMISEKSI Vesien kierrätyksen lisääminen entisestään Sulfaattipitoisuus prosessivedessä Korjaavien toimenpiteiden suunnittelu Vesien kierrätyksen lisääminen ja kemikaalikulutuksen optimointi Vedenlaatuvaikutusten mallinnus ja päätös lähijärvien kunnostustarpeesta 2012 alkaen Vesien kierrätyksen lisäys Rikkivedyn katalyyttinen poltto Uudet vesienpuhdistusmenetelmät lokakuu-09 huhtikuu-10 lokakuu-10 huhtikuu-11 lokakuu-11 2012 --> 9
KAIVOKSEN LÄHELLÄ SIJAITSEVAT VESISTÖT Kaivos sijaitsee vedenjakajalla Kaivosalueelta (punaisella merkitty alue) puhdistetut prosessivedet johdetaan kahteen suuntaan Vuoksen vesistö etelän suuntaan Oulujoen vesistö pohjoisen suuntaan 10
SULFAATTI- JA MANGAANIPITOISUUDET VUOKSEN SUUNTA Sulfaattipitoisuus (mg/l), Laakajärven suunta (lokakuu 2011) 4 000 3 000 2 000 0 660 400 71 72 Ylä-Lumijärvi Kivijärvi Laakajärvi Pintakerros Pohjakerros Mangaanipitoisuus (mg/l), Laakajärven suunta (lokakuu 2011) 30 26,5 20 10 0 2,9 0,9 0,1 0,1 Ylä-Lumijärvi Kivijärvi Laakajärvi Pintakerros Pohjakerros 11
SULFAATTI LAAKAJÄRVESSÄ 12
KESKEISEN TÄRKEÄÄ: VESI Ympäristöluvassa lupaehdot poisjohdettavalle vesimäärälle ja sen laadulle (kupari, sinkki, nikkeli, happamuus ja kiintoaine) Ympäristölle haitalliset aineet olleet alhaisia ja ympäristöluvan ehtojen mukaisella tasolla Haetaan lupaehtoja myös sulfaatille, mangaanille ja natriumille Vuoden 2011 aikana sulfaattikuormitus pieneni 60 70 % ja mangaanikuormitus 80 90 % Nykyiset vesien puhdistusmenetelmät Prosessiveden puhdistus: metallien saostus raudansaostus loppuneutralointi Saniteettiveden puhdistamo Vuoden 2012 aikana uutta teknologiaa prosessiveden natriumsulfaatin poistoon Velvoitetarkkailu Poistoveden viikoittainen tarkkailu Lähijärvien kuukausittainen tarkkailu Kalastotutkimukset vuosittain Muut: pohjaeläimet, plankton, biomassa, vesikasvit 13
14
VIRANOMAISLUPAPROSESSIT JA KANSALAISTEN OSALLISTUMINEN 15
TALVIVAARAN YVA-PROSESSI: TOIMINNAN LAAJENNUSHANKE YVA ohjelma valmistui maaliskuussa 2011 Ohjelmaa ja hankevaihtoehtoja oli suunnittelemassa 20 eri alojen asiantuntijaa Toiminnan suunnittelu etenee tiiviisti vaikutusarvioinnin kanssa Laaja osallistumismahdollisuudet Messutyyliset yleisötilaisuudet Hankkeen omat www-sivut Postituslista ja lehdykät Kohdennetut sidosryhmätilaisuudet YVA on oleellinen osa toiminnan laajennuksen suunnittelua! 16
KAINUULAISTEN MIELIPITEITÄ TALVIVAARAN KAIVOKSESTA Talvivaara on Kainuun talouden ja työllisyyden kannalta positiivinen asia. Talvivaara on kokonaisuutena arvioiden Kainuulle myönteinen asia. Olen huolissani Talvivaaran aiheuttamista ympäristöongelmista. Minulle itselleni on aiheutunut konkreettista haittaa Talvivaaran toiminnasta. Talvivaaran toimintaa voidaan kehittää niin, että ympäristölle ei aiheudu merkittävää haittaa. 0 50 100 Samaa tai jokseenkin samaa mielta Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä tai jokseenkin eri mieltä TNS Gallup toteutti kyselytutkimuksen vuoden 2011 lopussa Talvivaaran toimeksiannosta. N=500 17
TALVIVAARAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN SUUNTAVIIVAT Paikallisyhteistyö laajaa sekä viestintä monipuolista ja läpinäkyvää Tuotannon alkuvaiheen vaikeudet on tunnistettu ja parannustyöt etenevät tuoden tuloksia Useat viranomaiset valvovat toimintaa ja arvioivat toiminnan turvallisuutta Kaivoksen luvittaminen on monimutkainen ja aikaa vievä prosessi turvallisuuden varmistamiseksi Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) kiinteä osa toiminnan suunnittelua Kaivostoiminta aiheuttaa aina ympäristövaikutuksia. Vastuullisena yrityksenä Talvivaara suunnittelee ja toteuttaa toimintansa siten, että Päästöt minimoidaan ja luonnonvarojen käyttö on tehokasta Pysyvät vaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä Mikä on paljon mikä vähän? 18
KIITOS MIELENKIINNOSTA! Lisätietoja: Eeva Ruokonen, kestävän kehityksen johtaja, puh. 040 5699 368 www.paikanpäällä.fi www.talvivaara.com 19